Panssarivaunut

Mikfin70 kirjoitti:
Maksaa mitä maksaa, vai eikö siellä vaunussa taistelevan suomalaisen henki ole rahan arvoista?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mites ne XXX XXX miestä vaunun ulkopuolella, joille ei ole antaa suojaliiviä? Vaunumiesten suojauksen parantamisen hinnalla saisi varmaan aika paljon henkilökohtaista suojavarustusta...
 
Huhta kirjoitti:
Mites ne XXX XXX miestä vaunun ulkopuolella, joille ei ole antaa suojaliiviä? Vaunumiesten suojauksen parantamisen hinnalla saisi varmaan aika paljon henkilökohtaista suojavarustusta...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tehdään niinkuin intti tähän asti.. hankintaan kun tulee tarvetta ja pidetään tärkeät taisteluvälineet käyttökelpoisena. Eihän se monen mielestä ole ollut relevanttia aikaisemminkaan.
 
Hmm. tuolla Ukraina-ketjussa oli keskustelua tankkien painoista ja että kuinkahan Ukrainan sillat edes kestäisivät länsivaunujen painoja.
Niin tulipahan vaan mieleen, että lieneekö ollenkaan sattumaa se, että Suomessa sallittiin, vissiin erityisluvalla, raskaammat painot rekkaliikenteelle ja sen varjolla maantiesiltoja ryhdyttiin vahvistamaan / korjaamaan jonkin aikaa Leopardeihin siirtymisen jälkeen.
Minä väitän, että ei ole sattumaa.
 
Puolukan Alla kirjoitti:
Hmm. tuolla Ukraina-ketjussa oli keskustelua tankkien painoista ja että kuinkahan Ukrainan sillat edes kestäisivät länsivaunujen painoja.
Niin tulipahan vaan mieleen, että lieneekö ollenkaan sattumaa se, että Suomessa sallittiin, vissiin erityisluvalla, raskaammat painot rekkaliikenteelle ja sen varjolla maantiesiltoja ryhdyttiin vahvistamaan / korjaamaan jonkin aikaa Leopardeihin siirtymisen jälkeen.
Minä väitän, että ei ole sattumaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suht paljon kotimaan teitä ajellessani on sama tullut mieleen myös sen osalta, että siltoja korjataan sellaisissakin paikoissa joissa asia ei ole logistiikan kannalta aina kovin hyvin perusteltua, ei ainakaan välttämätöntä. Mutta asiaa kun miettii pidemmällä niin rekan painoa (vaikka 62 t) huomioiden sillan pitää kestää sekin, että toisella kaistalla menee jotain eri suuntaan, vaikka 3 t pakettiauto ja 12 t linja-auto. Eli se pitää olla laskettuna. Kun tankit siirtyvät niin muut ylitykset samaan aikaan voidaan rajata pois yhtälöstä niin siellä on sitten kuormana vain se PSV yksin.
 
ERAkko kirjoitti:
Pohjan miinasuojaukseen pätee jokseenkin samat asiat. Metallilevy(-t) ja/tai joskus hunajakennorakenne on yleensä lisätty vaunun pohjan ulkopinnalle lisäsuojaksi. Pohjan sisäpinnalla on harvoin tilaa korkeille rakenteille jälkiasennuksena, mutta kuitulujitetun spall-linerin (FY-Composites) sinne yleensä voi asentaa läpäisyn sirpalekartiota pienentämään.
Yksistään kuitukomposiittipaneeli ei liene riittävä miinasuojauksen lisäyksenä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Leopard 2A6M CAN vaunuun ja ymmärtääkseni muihinkin 2A6M versioihin on asennettu 2 tn pohjapanssariley suojaamaan miinoilta ja IED:a. Näitä asennettiin aikanaan Afganistanissa toimittaessa. Tietysti joku alustalähtien suunniteltu kennorakenne, kuten SSAB Ramor, on parempi ratkaisu, mutta kummasti lisäsuojaa tuo levykin. Lisäksi pitää miettiä sitä shokkiaaltoa ja miehistön istuimia yms., mutta tuskin lienee suuri ongelma suomalaiselle teollisuudelle.

Kotimaassa on jo asennettu tietääkseni XA-200 sarjan Paseihinkin sisäsuoja Kevarista kovaksi prässäämällä ihan kotimaassa (spall-liner). Luin tästä aikanaan tuotteen kehittäjän kertomuksen jostain lehdestä.
Ei onkelmaa siis tässäkään.
ERAkko kirjoitti:
Ei taida kypärien, keveiden suoja- ja liner-paneelien tekijästä olla panssarivaunun raskaiden lisäpanssareiden tekijäksi/suunnittelijaksi.
FY-Composites voi tehdä ehkä sisäpuolen spalling-linerit, kun joku heille kertoo, millaiset ne pitää olla tai antaa mallit, jotka kopioivat.
Siten FY-Composites Oy voi toimia lisäpanssarointi-kokonaisuuden suhteen pienenä alihankkijana, mutta tuskin heillä on kykyä tstpsv:n raskaan panssaroinnin toimittajaksi rakennesuunnittelusta testaukseen ja toimitukseen saakka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meiltä löytyy merkittävää osaamista metalliteollisuudesta, kuten jo mainittu SSABhttps://www.ssab.com/fi-fi/brandit-ja-tuotteet/armox ja sen tuotteet, sekä lukusia PK-yrityksiä alihankintaan, joilla on pitkät perinteet. Esimerkkejä löytyy googlaamalla: https://www.somotec.fi/tuotteet/panssariterakset/

Komposiittia ja terästä yhdistämällä sekä kotimaisen teollisuuden yhteistyöllä saadaan varmasti kehitettyä omasta takaa passiivista suojausta vaunuille ja ajoneuvoille. Kotimainen osaamisen kehttäminen ja omavaraisuus on järkevää ja pitkällä aikavälillä kustannustehokasta, jos tuotantosopimukset ylläpidosta solmitaan pitkäksi aikaa. Se raha kannattaa sijoittaa tänne tässä tapauksessa ja raha tuottaa omia innovaatioita sekä huoltovarmuutta kriisienkin aikana. Onhan tämä nyt jo käsillä kun puolustustuotteet viedään käsistä maailmalla ja ei enää auta rahakaan kun ei ole tuotantokapasiteettia.

Tässä kohtaa olen kokoomuksen Häkkäsen kanssa samaa mieltä siitä että kotimaisen puolustusteollisuuden kivijalkaa ja tuotantoa on kehitettävä, eikä kysellä vain ulkomailta. On selvää että monia tuotteita on ostettava muualta, koska ei ole kaikkeen pienessä maassa mahdollisuuksia tai järkeä, mutta hei, metelliteollisuutta suomesta löytyy ja osaamista! Se ei ole meille ongelma muuta kuin omassa päässä.
ERAkko kirjoitti:
Panssarivaunun kotimaisen lisäpanssaroinnin suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan(-taisiin) puolustusvoimien merkittävää teknistä tieto-taidollista panosta, koska heillä on organisaatiossaan teknistä tietämystä, jota yritysmaailmassa ei liene omasta takaa Suomessa. Esim. täyden mittakaavan hallitut testausmahdollisuudet edellyttävät puolustusvoimien resurssien saatavilla oloa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilman muuta puolustusvoimathan tällaisen hankkeen jokatapauksessa käynnistäisi. En se minä ole! Esimerkiksi Arrowhead- panssarin rakenteesta on netissäkin kuvia jo vuosien ajalta ja ne on ihan käyttäjän nähtävissäkin kun elementit irroitetaan varsinaisesta rakenteesta. Nehän on jokatapauksessa suunniteltu vaihdettaviksi jos ne vaurioituvat ja toivoakseni meiltä niitä löytyy varastostakin. Ei tuon rakenteen kopioiminen ja muokkaaminen mallisuojan kiertämiseksi ole mitään mahdotonta ja mallisuojakin on varmasti jo vanhentunut aikaa sitten.
 
Huhta kirjoitti:
Miksi puolalainen lämpökamera?

Hankalahan noita on julkisten tietojen perusteella vertailla, mutta vaikea uskoa, että saksalaisten Attica olisi ainakaan mainittavasti huonompi teknisesti. Saati sitten uusi Attica M-2, jolle luvataan suurempi resoluutio kuin puolalaisten laitteelle. Lisäksi Attica lienee turvallisempi vaihtoehto elinkaaren kannalta (laitteiden valmistusmäärä, käyttäjien määrä) verrattuna puolalaisten kotimaiseen tuotteeseen.

Hyvää puolalaisessa vaihtoehdossa lienee korkeintaan hinta ja ehkä myös valmistajan halukkuus teknologiansiirtoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
No juuri se hinta ja integrointikustannukset vs. Rheinmetallin tuotteet.

On selvää että Attica on ilman muuta parempi. Moni tuntuu vaan kyseenalaistavan Leo 2A4 vaunuihin laitettavat rahat, joten tuo olisi siis parannus alkuperäiseen ja ehkä kohtuullisemmin. Nuo Leo 2 PL tason päivitykset tuovat vaunun Leo 2A5 tasolle, joka olisi ehkä riittävä meidän tapauksessa ja kuitenkin suojan sekä toimintakyvyn osalta selvä parannus alkuperäiseen.

Vanhojen alustojen peruskorjaus vie paljon rahaa., joten siksi pohdin kohtuullista päivitystä. En siis välttämättä kannata Leo 2A7 tasoa Saksan vaunuille, vain korkeintaan NL-versioille.
 
Puolukan Alla kirjoitti:
Hmm. tuolla Ukraina-ketjussa oli keskustelua tankkien painoista ja että kuinkahan Ukrainan sillat edes kestäisivät länsivaunujen painoja.
Niin tulipahan vaan mieleen, että lieneekö ollenkaan sattumaa se, että Suomessa sallittiin, vissiin erityisluvalla, raskaammat painot rekkaliikenteelle ja sen varjolla maantiesiltoja ryhdyttiin vahvistamaan / korjaamaan jonkin aikaa Leopardeihin siirtymisen jälkeen.
Minä väitän, että ei ole sattumaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nykyään se maksimimassa taitaa olla tieliikentessä yhdistelmillä 76 tonnia (Lapissa rajoitetusti tuo 100 tonnia erikoisyhdistelmällä). Pitkään suomessa on ollut lähes 70 tonnin kuormia jo 90-luvullakin. Ei välttämättä siis liity Leopardeihin, mutta ei haittaa.
 
Einomies1 kirjoitti:
Nykyään se maksimimassa taitaa olla tieliikentessä yhdistelmillä 76 tonnia (Lapissa rajoitetusti tuo 100 tonnia erikoisyhdistelmällä). Pitkään suomessa on ollut lähes 70 tonnin kuormia jo 90-luvullakin. Ei välttämättä siis liity Leopardeihin, mutta ei haittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
No juu, muistin ensinnäkin, että nuo max. kokonaismassat muuttuivat merkittävästi, tyyliin 50 t ==> 76 t, 2000 luvulla enkä ajatellut, että kaksikaistaisten siltojenhan pitää
tietysti kestää vähintään tuplat + hiukan till.

Toinen juttu noista meidän Leopardeista tuli mieleen, että onkohan niissä mitään pikkugenua, eli APUa, pyörittämään sähkö- & hydraulivempeleitä ja
tuomaan ylläpitolämpöä, kun pääkone sammutetaan?
Eiköst tuollainen olisi erinomainen värkki pienentämään lämpöjälkeä ja rauhan aikana pääkoneen tunteja.

Ainakin johonkin sakemannien / polakkien malleihin semmoiset on lisätty:
Leopard 2 Tank Retrofits
 
Paljonko meillä pitäisi olla mbt kalustoa nykyisen n200 sijaan? Ukrainan opeilla varmaan ihan helvetisti enemmän?
Käytämme kuitenkin länsimaista kalustoa jota ei sodan aikana tulisi mistään lisää, ainakaan saksasta…(ehkä tulee kun ollaan natossa)
 
Siltojen kestävyyteen liittyen painorajoituksella on merkitystä sillan käyttöikään. Sillä ei ole mitään merkitystä painaako tankki 45tn vai 65tn. Raskaammalla tankilla ajettaessa hiljaa ja varovasti tasaisella syötöllä siltaan aiheutuu näin yksinkertaistettuna sama kuorma, kuin kevyemmällä täydellä syötöllä. Panssarivaunun kuorma vielä jakautuu telojen takia tasaisemmin kuin pyöräkuorma.
 
wargame kirjoitti:
Paljonko meillä pitäisi olla mbt kalustoa nykyisen n200 sijaan? Ukrainan opeilla varmaan ihan helvetisti enemmän?
Käytämme kuitenkin länsimaista kalustoa jota ei sodan aikana tulisi mistään lisää, ainakaan saksasta…(ehkä tulee kun ollaan natossa)
Klikkaa laajentaaksesi...
Paljonko pystymme pitämään rivissä noista 200 vaunusta voisi olla myös hyvä kysymys, 2A4 lautan elinikä alkaa käydä loppua kohti. Muutama sivu takaperin ihmetelty Puolan Leo 2PL päivityksen hinta 4,5 - 5,0 miljoonaa euroa vaunua oli kyllä aika veret seisauttava, puolalaisethan saavat tuohon hintaan tekniikan peruskunnostuksen sekä käytännössä päivityksen 2A4 -> 2A5 tasolle, mitä ruotsalaisillakin nyt on.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Puolan Leo 2PL päivityksen hinta 4,5 - 5,0 miljoonaa euroa vaunua oli kyllä aika veret seisauttava, puolalaisethan saavat tuohon hintaan tekniikan peruskunnostuksen sekä käytännössä päivityksen 2A4 -> 2A5 tasolle, mitä ruotsalaisillakin nyt on.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten paljon tullainen päivitys jatkaisi vaunun käyttöikää? Miten päivitetyn vaunun ominaisuudet vertautuu 2A6:een? Kannattaisiko kytätä käytettyjä A6, tuleeko myyntiin? Siinä muutama pohtimisen arvoinen kysymys.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Paljonko pystymme pitämään rivissä noista 200 vaunusta voisi olla myös hyvä kysymys, 2A4 lautan elinikä alkaa käydä loppua kohti. Muutama sivu takaperin ihmetelty Puolan Leo 2PL päivityksen hinta 4,5 - 5,0 miljoonaa euroa vaunua oli kyllä aika veret seisauttava, puolalaisethan saavat tuohon hintaan tekniikan peruskunnostuksen sekä käytännössä päivityksen 2A4 -> 2A5 tasolle, mitä ruotsalaisillakin nyt on.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä kysymys.
Parempi kysymys on pystymmekö ylläpitämään pari panssaroitua yhtymää.
Pelkät vaunut eivät tee kesää.
 
kimmo.j kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Parempi kysymys on pystymmekö ylläpitämään pari panssaroitua yhtymää.
Pelkät vaunut eivät tee kesää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin näin. Kun PSPR itäkaluston elinkaari loppuu sitten kun se loppuu, niin tuskin on varaa yhtymätason IFV-hankintaan. 2A6-lautta jos jyvittää KARPR:lle niin tulee kolme 2+2 pataljoonaa eli toinekin PSVK kullekin, sitten riittää vielä yksi PSVK tiedustelupataljoonalle kuten jenkit tekevät. Näin esimerkin omaisesti. Että sikäli 2A4 lautan kunnostaminen ja päivittäminen on tosiaan vain yksi osa kokonaisuutta, ja hemmetin kallis sekin. Mutta juuri nyt kun ollaan vielä Naton ulkopuolella niin tilanne niin hyvä kuin vain voi olla, 200 MBT ja 200 IFV:tä on paljon.
 
Puolukan Alla kirjoitti:
No juu, muistin ensinnäkin, että nuo max. kokonaismassat muuttuivat merkittävästi, tyyliin 50 t ==> 76 t, 2000 luvulla enkä ajatellut, että kaksikaistaisten siltojenhan pitää
tietysti kestää vähintään tuplat + hiukan till.

Toinen juttu noista meidän Leopardeista tuli mieleen, että onkohan niissä mitään pikkugenua, eli APUa, pyörittämään sähkö- & hydraulivempeleitä ja
tuomaan ylläpitolämpöä, kun pääkone sammutetaan?
Eiköst tuollainen olisi erinomainen värkki pienentämään lämpöjälkeä ja rauhan aikana pääkoneen tunteja.

Ainakin johonkin sakemannien / polakkien malleihin semmoiset on lisätty:
Leopard 2 Tank Retrofits
Klikkaa laajentaaksesi...
No Kapiainen tai joku ns. tietävä virkkoi aikanaan täällä että Leo 2A6NL versioissa ei ole APU-järjestelmää, vaan akut. Sama tietysti aikaisemmassa.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Juurikin näin. Kun PSPR itäkaluston elinkaari loppuu sitten kun se loppuu, niin tuskin on varaa yhtymätason IFV-hankintaan. 2A6-lautta jos jyvittää KARPR:lle niin tulee kolme 2+2 pataljoonaa eli toinekin PSVK kullekin, sitten riittää vielä yksi PSVK tiedustelupataljoonalle kuten jenkit tekevät. Näin esimerkin omaisesti. Että sikäli 2A4 lautan kunnostaminen ja päivittäminen on tosiaan vain yksi osa kokonaisuutta, ja hemmetin kallis sekin. Mutta juuri nyt kun ollaan vielä Naton ulkopuolella niin tilanne niin hyvä kuin vain voi olla, 200 MBT ja 200 IFV:tä on paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja millä joukkolla hoidetaan takaa-ajo kohtaamistaistelun jälkeen. Se mikä toimii Amerikkalaisilla ei välttämättä toimi Suomessa. Taktiikka, taistelutekniikka ja maasto on erilainen.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Ja millä joukkolla hoidetaan takaa-ajo kohtaamistaistelun jälkeen. Se mikä toimii Amerikkalaisilla ei välttämättä toimi Suomessa. Taktiikka, taistelutekniikka ja maasto on erilainen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kysymys johon vastasin koski että onko meillä kohta kahta panssariyhtymää. 2A6 elinkaari on ymmärtääkseni pidempi kuin MLTB tai BMP2M elinkaari, joten jonnekinhan ne aikanaan pitää sijoittaa. Toivottavasti muualle kuin stenalle.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Kysymys johon vastasin koski että onko meillä kohta kahta panssariyhtymää. 2A6 elinkaari on ymmärtääkseni pidempi kuin MLTB tai BMP2M elinkaari, joten jonnekinhan ne aikanaan pitää sijoittaa. Toivottavasti muualle kuin stenalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä BMP-2 ovat hylky valmiita 2030 ne on oikeasti ajettu loppuun. MT-LB runkoiset ovat vielä pitkään arvio jopa 2050 asti rivissä, niissä riittää ajokilometrejä ja MTTSTOS ovat olemassa samalla kokoonpanolla, kuin nytkin ja MT-LB kalusto on runkona PsjK:ssa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top