Panssarivaunut

Yhteisestä puolustussuunnitelmasta vielä:

  • Suomella on 100 Leo 2A6 ja 100 Leo 2A4 sekä 102 CV90
  • Ruotsilla on 120 Leo 2A5 (strv122) sekä 354 CV90 (sekä vielä 195 varastoitua CV90)
  • Norjalla on 36 Leo 2A4 (uusimassa) sekä 164 CV90

Yhteiseen Pohjolan puolustussuunnitelmaan käytössä yhteensä 356 Leopardia sekä 620 (+195) CV90 vaunua. Viisi mekanisoitua prikaatia. Yksi Etelä-Ruotsiin, yksi Pohjois-Norjaan, ja kolme Suomeen, eikö niin :solthum:
Ruotsalaiset pohti jossain vaiheessa yhden prikaatin kaluston sijoittamista Suomeen, en vastusta!
 
Pohdittiinko edes sijoittamista? Valmiudesta lähettää on kyllä ollut juttua, mutta se on vähän eri juttu kuin että tänne olisi jo valmiiksi sijoitettu ruotsalainen prikaati.

 
Pohdittiinko edes sijoittamista? Valmiudesta lähettää on kyllä ollut juttua, mutta se on vähän eri juttu kuin että tänne olisi jo valmiiksi sijoitettu ruotsalainen prikaati.

Epämääräinenhän tuo lupaus oli, mutta mielestäni viittasi juurikin Norrlannin prikaatiin. No, eipä näillä vanhoilla niin ole merkitystä, pian olemme Naton yhteisen puolustussuunnitelman osa.

Muoks siis tämä lause tuossa SVT:n uutisessa:

Selontekoa johtanut Björn von Sydow sanoo, että tarkoitus on kouluttaa kolme prikaatia valmiiksi.

– Silloin yksi näistä kolmesta voisi erikoistua Norrlannin ja Suomen pohjoisosiin. Sillä (prikaatilla) olisi valmiudet toimia pohjoisessa ympäristössä, von Sydow sanoo.
 
Epämääräinenhän tuo lupaus oli, mutta mielestäni viittasi juurikin Norrlannin prikaatiin. No, eipä näillä vanhoilla niin ole merkitystä, pian olemme Naton yhteisen puolustussuunnitelman osa.

Muoks siis tämä lause tuossa SVT:n uutisessa:

Jep. Tuo vanha "lupaus" kuulostaa siltä, että Ruotsi lähinnä ilmoitti halukkuudestaan puolustautua syvyydessä (ts. aloittaa puolustus jo Tornionjoen itäpuolella), mikäli sitä vastaan hyökätään. Ei niinkään ehkä puolustaa Suomen itärajaa...

No, Nato-kuviot onneksi muuttanevat tätäkin tilannetta vähän erilaiseksi.
 
Kumman kahdesta prikaatistaan Ruotsi meinaa lähettää? Sen, joka on olemassa, vai sen, johon ei saatu rekryttyä sotilaita?
Länsinaapurille on mukava naureskella, mutta toisaalta ovat merkittävästi lisäämässä puolustusbudjettia kuten esimerkiksi Frisk tässä blogissaan kertoo. Ja kuten @Huhta linkkaamissa artikkeleissa lukee tavoite on että käytössä olisi kolme mekanisoitua prikaatia: olemassa oleva 19. prikaati pohjoisessa sekä 4. prikaati keskiruotsissa. Molemmat tavoitteena kaksi panssaroitua ja yksi mekanisoitu pataljoona rakenteella. Uutena Skånen eteläkärkeen perustettaisiin 7. prikaati, joka olisi hieman kevyempi eli kaksi mekanisoitua ja yksi panssaroitu pataljoona.

Toivottavasti onnistuu, ja jos ja kun tähän pääsevät, niin hyvin luontevaa että tuo 19. prikaati pohjoisessa osoitettaisiin Naton pohjoisen kulman puolustussuunnitelmaa yhdessä norjalaisten ja suomalaisten joukkojen kanssa. Minkälainen yhtymä siitä muodostuu tulee olemaan tosi mielenkiintoista.
 
Länsinaapurille on mukava naureskella, mutta toisaalta ovat merkittävästi lisäämässä puolustusbudjettia kuten esimerkiksi Frisk tässä blogissaan kertoo. Ja kuten @Huhta linkkaamissa artikkeleissa lukee tavoite on että käytössä olisi kolme mekanisoitua prikaatia: olemassa oleva 19. prikaati pohjoisessa sekä 4. prikaati keskiruotsissa. Molemmat tavoitteena kaksi panssaroitua ja yksi mekanisoitu pataljoona rakenteella. Uutena Skånen eteläkärkeen perustettaisiin 7. prikaati, joka olisi hieman kevyempi eli kaksi mekanisoitua ja yksi panssaroitu pataljoona.

Toivottavasti onnistuu, ja jos ja kun tähän pääsevät, niin hyvin luontevaa että tuo 19. prikaati pohjoisessa osoitettaisiin Naton pohjoisen kulman puolustussuunnitelmaa yhdessä norjalaisten ja suomalaisten joukkojen kanssa. Minkälainen yhtymä siitä muodostuu tulee olemaan tosi mielenkiintoista.

Toki Ruotsin vahvuudet on syytä tunnustaa. Ilman NATO-jäsenyyttä suurin Ruotsin tuki tukisi kuitenkin mereltä ja ilmasta. Toki NATO tulee muuttamaan kokonaisuutta kaikkien kannalta keskipitkällä ajanjaksolla rajusti.
 
Kumman kahdesta prikaatistaan Ruotsi meinaa lähettää? Sen, joka on olemassa, vai sen, johon ei saatu rekryttyä sotilaita?

Tuon kaltaista tilannetta joskus mietin ja ajattelin että mikäli ruotsalaiset olisivat lähettämässä panssariprikaatin meidän tueksi, niin tarvittaessa pitäisi olla valmis siihen että tulee viimehetken paniikki ruotsissa, "kun ne voi hyökätä Gotlantiin". Tällöin olisi hyvä, jos olisi lähettää esim. pataljoona taisteluosasto tukemaan niitä joukkoja joita on jo Gotlannissa. Jännä juttu tuollaisessa taisteluosastossa on se, että siinä yksinään on varsin kunnioitettava määrä tykistöä, jos verrataan ruotsalaisten tykistöön, ja vielä KRH:t vielä päälle. Sitten jos tuohon taisteluosastoon lyödään tueksi vielä patteri tai kaksi Sergeitä, niin on jotakin millä pakotetaan helikopterit ohjusten ulottuville (oletan ruotsalaisilla olevan ohjuksia alueella).
 
Tuon kaltaista tilannetta joskus mietin ja ajattelin että mikäli ruotsalaiset olisivat lähettämässä panssariprikaatin meidän tueksi, niin tarvittaessa pitäisi olla valmis siihen että tulee viimehetken paniikki ruotsissa, "kun ne voi hyökätä Gotlantiin". Tällöin olisi hyvä, jos olisi lähettää esim. pataljoona taisteluosasto tukemaan niitä joukkoja joita on jo Gotlannissa. Jännä juttu tuollaisessa taisteluosastossa on se, että siinä yksinään on varsin kunnioitettava määrä tykistöä, jos verrataan ruotsalaisten tykistöön, ja vielä KRH:t vielä päälle. Sitten jos tuohon taisteluosastoon lyödään tueksi vielä patteri tai kaksi Sergeitä, niin on jotakin millä pakotetaan helikopterit ohjusten ulottuville (oletan ruotsalaisilla olevan ohjuksia alueella).
Näin nyt, mutta jatkossa näitä ei enää pohdita vaan Natolla on operatiiviset suunnitelmat kaikkiin todennäköisimpiin uhkiin. Kuinka Nato taistelee Kaakonkulmalla? Kuinka Pohjoisessa? Kuinka Gotlannissa, tai Ahvenanmaalla, tai Suomen Etelä-rannikolla.

Tätä vasten voi pohtia sitä Nato vai Ei vitjan Risto EJ Penttilä pohdintaa, hänhän tuoreessa artikkelissa kehoitti Suomea osaksi modernia Hansa-liittoumaa. Tuohon mukaan Jenkkien merijalkaväkeä tukialuksineen, miksei JEFfiä myös, arktinen alue on strateginen Briteillekin.

Ja takaisin kommenttiisi ja Panssarit vitjaan: juuri näin, Suomella on kokoaan suurempia kykyjä mm. kuten yllä kerroit. Ja Panssarit vitjassa kun ollaan, niin kokokaan suurempi määrä panssarivaunuja, ja vastaavasti pula IFV-vaunuista viimeistään kun bemarit happanevat. Miten kaikki nämä sijoitettaisiin monikansallisessa puolustussuunnitelmassa?

Voiko olla, että toisin kuin nyt kun pitää paikata puolustusbudjetillamme omia heikkouksia, niin jatkossa vahvistettaisiin omia vahvuuksia. Mm. modernisoitaisiin myös Leo 2A4 lauttaa? Riippumatta siitä, että jostain on meillä puutetta, mutta se saadaan jatkossa joltain toiselta maalta.

Tulevat vuodet tulevat olemaan todella mielenkiintoista seurattavaa.
 
Länsinaapurille on mukava naureskella, mutta toisaalta ovat merkittävästi lisäämässä puolustusbudjettia kuten esimerkiksi Frisk tässä blogissaan kertoo. Ja kuten @Huhta linkkaamissa artikkeleissa lukee tavoite on että käytössä olisi kolme mekanisoitua prikaatia: olemassa oleva 19. prikaati pohjoisessa sekä 4. prikaati keskiruotsissa. Molemmat tavoitteena kaksi panssaroitua ja yksi mekanisoitu pataljoona rakenteella. Uutena Skånen eteläkärkeen perustettaisiin 7. prikaati, joka olisi hieman kevyempi eli kaksi mekanisoitua ja yksi panssaroitu pataljoona.

Toivottavasti onnistuu, ja jos ja kun tähän pääsevät, niin hyvin luontevaa että tuo 19. prikaati pohjoisessa osoitettaisiin Naton pohjoisen kulman puolustussuunnitelmaa yhdessä norjalaisten ja suomalaisten joukkojen kanssa. Minkälainen yhtymä siitä muodostuu tulee olemaan tosi mielenkiintoista.
Ruotsilla on laadullisesti terävä kärki maavoimissa, joka on ajanmukainen kaikilta osin ilmeisesti, mutta epäsuorasta en tiedä. Sitten se ongelma on että tuon kärjen takana ei ole oikein muuta kuin tyhjää. Hemvärnetistä ei ole taistelemaan suomessa ja sen tehtävä on suojella ruotsia. Kun varusmiehiä ei juurikaan ole enää ja ammattilaisia saadaan liian vähän, tulee ongelmaksi resevin puute. Ruotsin prikaatit eivät siis kestä tappioita, joita tulee väistämättä sodassa.

Kun prikaati on viikon- kaksi taistellut ja liikkunut etulinjassa niin se on pakko vetää pois huoltoon ja täydennykseen. Kuka tulee täydentämään niitä ruotsalaisprikaateja? Mistä koulutettu ja osaava henkilöstö saadaan? Mekanisoidut prikaatit on tehty pääosin hyökkäämään ja taistelemaan kohtaamistilanteissa ja se kuluttaa paljon.
 
Ruotsilla on laadullisesti terävä kärki maavoimissa, joka on ajanmukainen kaikilta osin ilmeisesti, mutta epäsuorasta en tiedä. Sitten se ongelma on että tuon kärjen takana ei ole oikein muuta kuin tyhjää. Hemvärnetistä ei ole taistelemaan suomessa ja sen tehtävä on suojella ruotsia. Kun varusmiehiä ei juurikaan ole enää ja ammattilaisia saadaan liian vähän, tulee ongelmaksi resevin puute. Ruotsin prikaatit eivät siis kestä tappioita, joita tulee väistämättä sodassa.

Kun prikaati on viikon- kaksi taistellut ja liikkunut etulinjassa niin se on pakko vetää pois huoltoon ja täydennykseen. Kuka tulee täydentämään niitä ruotsalaisprikaateja? Mistä koulutettu ja osaava henkilöstö saadaan? Mekanisoidut prikaatit on tehty pääosin hyökkäämään ja taistelemaan kohtaamistilanteissa ja se kuluttaa paljon.

Ruotsilla on 48 Archeria ja 24 lisää on tilattu. CV90 Mjölneriä (eli vähempilahjaista AMOS:n serkkua) on tilattu (ja ilmeisesti myös toimitettu) 40 kpl. Kyllä kai tuolla pari-kolme kärkiprikaatia varustaa epäsuoran puolesta?

Varusmieskoulutuksenhan Ruotsi aloitti jälleen vuonna 2017. Vuonna 2019 koulutettiin 4000 varusmiestä ja vuoteen 2025 mennessä vuotuinen koulutusmäärä on tarkoitus kasvattaa 8000 varusmieheen. Eli siinä on jonkin verran reserviä. Ei tokikaan ihan hirveästi, mutta jotakin kuitenkin. Samoin palveluksesta eronneet ammattisotilaat muodostanevat jonkinlaisen reservin?

 
Varusmieskoulutuksenhan Ruotsi aloitti jälleen vuonna 2017. Vuonna 2019 koulutettiin 4000 varusmiestä ja vuoteen 2025 mennessä vuotuinen koulutusmäärä on tarkoitus kasvattaa 8000 varusmieheen. Eli siinä on jonkin verran reserviä. Ei tokikaan ihan hirveästi, mutta jotakin kuitenkin. Samoin palveluksesta eronneet ammattisotilaat muodostanevat jonkinlaisen reservin?
Kyllä nuo on todella lillukanvarsia reservissä. On kuitenkin maa-, meri- ja ilmavoimat, joihin porukkaa tarvitaan. Ilmavoimat siirtyy takaisin tilapäistukikohtiin ja oman maan strategiset kohteet, ml.saaret edellyttävät suojausta. Ei riitä hurreilla porukkaa tänne juuri enempää lähetettäväksi. Ammattisotilaita ei ole saatu tarpeeksi niitäkään.

Ei mopolla mahdottomia.
 
Näin nyt, mutta jatkossa näitä ei enää pohdita vaan Natolla on operatiiviset suunnitelmat kaikkiin todennäköisimpiin uhkiin. Kuinka Nato taistelee Kaakonkulmalla? Kuinka Pohjoisessa? Kuinka Gotlannissa, tai Ahvenanmaalla, tai Suomen Etelä-rannikolla.

Tätä vasten voi pohtia sitä Nato vai Ei vitjan Risto EJ Penttilä pohdintaa, hänhän tuoreessa artikkelissa kehoitti Suomea osaksi modernia Hansa-liittoumaa. Tuohon mukaan Jenkkien merijalkaväkeä tukialuksineen, miksei JEFfiä myös, arktinen alue on strateginen Briteillekin.

Ja takaisin kommenttiisi ja Panssarit vitjaan: juuri näin, Suomella on kokoaan suurempia kykyjä mm. kuten yllä kerroit. Ja Panssarit vitjassa kun ollaan, niin kokokaan suurempi määrä panssarivaunuja, ja vastaavasti pula IFV-vaunuista viimeistään kun bemarit happanevat. Miten kaikki nämä sijoitettaisiin monikansallisessa puolustussuunnitelmassa?

Voiko olla, että toisin kuin nyt kun pitää paikata puolustusbudjetillamme omia heikkouksia, niin jatkossa vahvistettaisiin omia vahvuuksia. Mm. modernisoitaisiin myös Leo 2A4 lauttaa? Riippumatta siitä, että jostain on meillä puutetta, mutta se saadaan jatkossa joltain toiselta maalta.

Tulevat vuodet tulevat olemaan todella mielenkiintoista seurattavaa.

En ehkä ole eri mieltä itse asiasta, mutta en ole varma, että vahvuuksia ja heikkouksia on mielekästä tarkastella nimenomaan kaluston kannalta. Tilkkutäkkijoukkojen todellinen yhteistoimintakyky voi jäädä varsin rajalliseksi, vaikka paperilla käytettäisiinkin samoja piirujärjestelmiä ja NATO-aakkosia. Toimintatavat eivät kuitenkaan koskaan voi olla täysin yhtenevät - jo taisteluympäristö, käytettävä kalusto ja organisaatiot määrittävät sen.

OK, me päivitämme Leo 2A4:t. Panssarijääkäreitä ei ole, mutta ei huolta, amerikkalaiset toimittavat sen kyvyn. Pahaksi onneksi sota käydään talvella ja Bradleyt jäävät hankikantoon suomalaisen psv-komppanian jatkaessa hyökkäystä ilman suojaavaa jalkaväkeä.

Vaikka sota käytäisiin kesällä, näkemykset oikeasti toimintatavasta voisivat erota rajusti. Suomalaisen psv-komppanian päällikkö ehdottaa jalkauttamista. Amerikkalaisen jalkaväkikomppanian päällikkö toteaa: "Ei ole tarpeen, ajetaan suoraan puolustajan ryhmitykseen ja tuhotaan vihollinen tulivoimalla!" Jokainen enemmän foorumia lukenut muistanee, miten tämä asenne toimi sotaharjoituksessa, kun ajettiin Strykereilla suomalaisen, puolustavan osaston ryhmitykseen... Eikä opittu kerrasta, vaan tuhouduttiin kolmasti ennen kuin suostuttiin kuuntelemaan suomalaisten neuvoa jalkauttaa ajoissa.

Vahvuuksia ja heikkouksia kannattaisi siis ehkä tarkastella hieman suuremmassa kuvassa. Vahvuutemme on iso miesvoima, heikkoutemme taas niukat rahalliset resurssit. Useimmissa Nato-maissa asia taas on toisinpäin - miehiä on niukasti ja armeijat koostuvat erittäin suorituskykyisistä mekanisoiduista ja ilmamekanisoiduista joukoista.

Ohjataan panostukset siihen, että meillä on kattava ja tehokas verkko puolustuksellisiin operaatioihin sopivia, kevyitä jalkaväkijoukkoja. Rakennetaan mieluummin 10 "jalkaväkiprikaatia" (ei M/80 traktoreilla ja parikaapelilla, vaan hieman modernimpana toteutuksena) kuin 1 "panssariprikaati". Koska liittolaisilta sitä 10 jalkaväkiprikaatia tuskin tulee, Yhdysvaltain armeija taitaa olla ainoa nykyinen Nato-maa, jolla edes on noin montaa jalkaväkiprikaatia. Mutta yksi tai useampi "panssariprikaati" taitaa löytyä liki kaikilta vähänkin isommilta Nato-mailta.
 
Kyllä nuo on todella lillukanvarsia reservissä. On kuitenkin maa-, meri- ja ilmavoimat, joihin porukkaa tarvitaan. Ilmavoimat siirtyy takaisin tilapäistukikohtiin ja oman maan strategiset kohteet, ml.saaret edellyttävät suojausta. Ei riitä hurreilla porukkaa tänne juuri enempää lähetettäväksi. Ammattisotilaita ei ole saatu tarpeeksi niitäkään.

Ei mopolla mahdottomia.

Ruotsalaisethan nimenomaan ovat ajaneet miesvoimaintensiivisen puolustuksen alas aikaa sitten. Adam7 kertoili v. 2016 tällaista Ruotsin ilmavoimien tilapäistukikohdista:

Gripeniä suunnitellessa Ruotsilla oli doktriinina hajauttaa koneet tilapäistukikohtiin ympäri maata. Vaikka rauhanajan kenttiä olisi 12, olisi koneita sijoiteltu ympäri Ruotsia monikertaiseen määrään tukikohtia. Nyt tätä kykyä ei juuri ole olemassa, koska Ruotsin ilmavoimin tukikohtaorganisaatio on niin anorektinen. Saisivat ilmeisesti aikaan muutaman tilapäistukikohdan, mutta tukiorganisaatio ei taipuisi kovinkaan moneen.

Eli kuvittelisin, että Ruotsilta löytyy (jos ei nyt, niin lähitulevaisuudessa) miehet niiden joukkojen kokoamiseksi, jotka on tarkoitus panna liikekannalle, ja jonkin verran reserviäkin joukkojen kierrättämiseksi ja tappioiden korvaamiseksi. Juurikin sen takia, kun sodan ajan SA-organisaatio on pidetty maltillisen kokoisena eikä SA-organisaatiota ole rakennettu siltä pohjalta, montako nimeä asevelvollisrekisteristä löytyy.

Jos nyt esim. 4000 miehen mekanisoidusta prikaatista menetettäisiin vaikkapa 1000 miestä, niin voisi kuvitella, että niille löytyisi korvaajat. Ja korvaajillekin vielä korvaajat, jos niikseen tulee. Siinä vaiheessa, kun kalustokin on tuhoutunut, niin ei kyllä tarvita enää uusia miehiäkään.
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän, tämä on sen englantia ärsyttävällä aksentilla puhuvan tyypin kanavalta. Mutta aihe on mielenkiintoinen, eli ryssän vaunusuunnittelufilosofia.

 
En osaa päättää onko tämä hyvä vai huono paikka. Mielipiteitä? Tulialaa on reippaasti ja alakoron kanssa ei tarvitse kikkailla. Mutta etäisyydet mahdolliseen vastapuolen tankkiin on lyhyt, mutta se ei ota pst ukkoja vastaan.
Eikö tuo kuva tuhoutuneesta tankista puhu omaa kieltään siitä että huono paikka.
 
Länsinaapurille on mukava naureskella, mutta toisaalta ovat merkittävästi lisäämässä puolustusbudjettia kuten esimerkiksi Frisk tässä blogissaan kertoo. Ja kuten @Huhta linkkaamissa artikkeleissa lukee tavoite on että käytössä olisi kolme mekanisoitua prikaatia: olemassa oleva 19. prikaati pohjoisessa sekä 4. prikaati keskiruotsissa. Molemmat tavoitteena kaksi panssaroitua ja yksi mekanisoitu pataljoona rakenteella. Uutena Skånen eteläkärkeen perustettaisiin 7. prikaati, joka olisi hieman kevyempi eli kaksi mekanisoitua ja yksi panssaroitu pataljoona.

Toivottavasti onnistuu, ja jos ja kun tähän pääsevät, niin hyvin luontevaa että tuo 19. prikaati pohjoisessa osoitettaisiin Naton pohjoisen kulman puolustussuunnitelmaa yhdessä norjalaisten ja suomalaisten joukkojen kanssa. Minkälainen yhtymä siitä muodostuu tulee olemaan tosi mielenkiintoista.

No viimeksi kun itse laskeskelin, suomella oli noin 37 prikaatia/rykmenttiä. Onhan se ruotsalaisten prikaati kiva, mutta 100 gripeniä on paljon relevantimpi avustusmuoto.

Oikeasti ruotsia tarvitaan lentökenttänä ja norjasta saapuvan USA:n 15000 hengen marine expeditionary "prikaatin"(divisioonan) kauttakulkuun.
 
No viimeksi kun itse laskeskelin, suomella oli noin 37 prikaatia/rykmenttiä. Onhan se ruotsalaisten prikaati kiva, mutta 100 gripeniä on paljon relevantimpi avustusmuoto.

Oikeasti ruotsia tarvitaan lentökenttänä ja norjasta saapuvan USA:n 15000 hengen marine expeditionary "prikaatin"(divisioonan) kauttakulkuun.
Talvisodan hengessä prikaatillinen vapaaehtoisia varusteineen eli tuo 19. mekanisoitu prikaati sekä kolmasosa ajantasaisesta häviittäjäkalustosta. Pohjoinen pitää.
 
Back
Top