Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Panssari Salama
Respected Leader
Twiitti on jo parin viikon takaa, mutta en muista täällä nähneeni. Unkarilainen Leo 2A7. Häjyyn näkönen peli 
tulikomento
Supreme Leader
Panssarimuseolla yleisöluento 7.12. Aiheena panssari-ilmatorjunta Suomessa.
www.facebook.com
Panssarimuseon kk-luento: 'Panssari-ilmatorjunta Suomessa'
Käyttäjän Panssarimuseo - The Parola Armour Museum - Parola Pansarmuseum tapahtuma paikkakunnalla Loimaa, Varsinais-Suomen maakunta keskiviikko, joulukuu 7 2022
www.facebook.com
Viimeksi muokattu:
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta ERA-panssaroinnin keskustelua ja Ukrainalle luovutettavien vaunujen varustamisesta "vain Kontakt-1" ERA:lla. Ohessa lainaukset Ukraina-ketjusta:
Israel on kaupitellut omiansa (Blazer yms.), mutta ei ole tainnut kauppoja syntyä T-72 vaunuihin asennetuista versioista. Israel kykenee varmasti hyvän sovituksen tekemään ja on ehkä sen tehnytkin, mutta kukaan ei ole tainnut heiltä ostaa T-72 lisäpanssarointia ja arabeille tuskin myyvät. Konsulttina israelilaisia on saatettu käyttää entisissä itä-blokin maissa ERA-panssareiden kehityksessä. Paikoitellen niistä huomaa ehkä Blazer:sta periytyviä muotoja ja ratkaisuja, mutta on ne voitu kopioidakin omin voimin.
Itse olen ymmärtänyt, että "varsinaisissa" länsimaissa pitkään vierastettiin ERA-panssarointia sen räjähtäessä ympäristölleen aiheuttavien vahinkojen ja vaarojen vuoksi. Ilmeisesti Persianlahden sodat kuitenkin muuttivat ajattelua ja viimeistään toisen kerran sinne lähdettäessä länsivaunuissa oli osittainen ERA-panssarointi "pehmeissä" kohdissa. Fysiikka lienee pakottaut niitä asentamaan, koska ERA on kevein "passiivinen", tehokas, jälkiasennettava lisäpanssari erityisesti ontelotaistelukärkiä vastaan.
Länsivaunut ovat raskaampia ja niissä on ehkä tehoreserviä enemmän kuin venäläisissä vaunuissa, joten länsivaunun "modernimpi" ERA-panssari voi olla painavampi kuin se lisäpanssari, jonka T-72 vaunun suojaksi voi asentaa (~max 1- 2 tn ?? lisäpainoa rajana). Kontakt-1 on sangen kevyt ja tehokas tehtävässään, mutta ei se anna suojaa uudempia uhkia (Tandem-ontelo, kova kärki (Musti), KE-nuolet, EFP (katosta) , jne) vastaan eikä sitä kai odotetakkaan.
Tankogradista kannattaa katsoa Kontakt-1 selvitys, jos se ei ole aiemmin tuttua juttua. Siellä näkyy myös leikkauskuvanto israelilaisesta varhaisen version (oletan) Blazer-lisäpanssarielementistä:
thesovietarmourblog.blogspot.com
Tankogradin artikkelin loppupuolella on asiallisia tutkimustulospohdintoja ERA-suojauksen toiminnan osalta: Esim. Held: "Levyjen nopeus on ratkaisevaa" ja se on kokeellisesti todennettu.
Kevyillä pintalevyillä saadaan paras suojaus vs. paino. Jos käytetään terästä, tämä johtaa ohuisiin levyihin (kuten Kontakt-1).
Tosin suurta tarvetta ei liene vaihtoa tehdä, jos on tarkoitus ontelotaistelukärkeä vastaan suojautua ja vaunun liikkuvuus säilyttää (painon lisäyksen minimointi).
Itse en ymmärrä, mitä todellista teknistä etua ERAWA toisi ja miten se on modernimpi kuin Kontakti-1. Kontak-1:ssa täytyy usein läpäistä kaksi toisistaan selvästi erillään olevaa räjähtävää elementtiä.
ERAWA1:ssa on vain yksi r-ainekerros. ERAWA2:n kerrokset ovat "samassa elementissä", joten ainakaan merkittävää useamman lentävän pintalevyn vapaata liike-etua ERAWA 2:ssa ei ole?
Etuna korostetun "pienen elementin" seurauksena ERAWA-panssaroidussa rakenteessa on useita saumoja ja elementin rakenteesta päätelleen saumoissa on "tyhjä" kohta (leveähkö räjähdysaineeton reuna-alue), josta ontelon suihku menee läpi räjäyttämättä elementtiä? Näennäisesti "tiiviistä" pakkaamisesta ei liene etua, koska elementin sisäpuoliset reunat ovat "leveitä" ja saumoja on paljon.
ERAWA:n hyvät koeammunta- ja toimivuustulokset ovat kehittäjän omista kokeista tai raporteista poimittuja, joten jonkinmoinen varovaisuus niiden suhteen on syytä pitää mielessä. Esim. reunaosumat elementtiin on syytä testata ja täysimittaisten (suuri halk 100 mm....150 mm) ontelotaistelukärkien läpäisytulokset olisi myös nähtävä.
ERA:ssa ontelopanosuhkaa vastaan on rakenteellisesti kyse vain räjähdysaineesta kahden levyn (tai useamman) välissä ja siitä, että räjähdysaine detonoi sopivasta iskusta varmasti, muttei liian herkästi. Räjähdysaineen detonaationopeus tulee olla suuri, jotta levyille saadaan suuri nopeus ripeästi. Detonaatio ei saa välittyä ympäröiviin elementteihin ja vahingoitunut alue tulee olla korjattavissa kohtuullisin ponnisteluin kentällä. Mielenkiintoinen ja moni-fysikaalinen pohdinta- ja optimointitehtävä sellaisesta pitäville ja ymmärtäville.
Entisissä itä-blokin maissa on kehitetty useita ERA-panssariversioita, mutta teolliseen tuotantoon ja markkinointimenestyksiin ne eivät ole edenneet. Esimerkkinä ohessa linkki tsekkien päällepäin sangen modernin näköinen lisäpanssarointi T-72 vaunuun:
Lieneekö saavuttanut kaupallista menestystä?
Ukrainalaiset tekevät itse Kontakt-1 (4S20U) ja Kontakt-5 (4S22U) lisäpanssarin räjähtäviä elementtejä ja he ovat saaneet merkittävän määrän sotasaaliskalustoa, joten Kontakt-1 lisäpanssarielementtejä ja laatikoita lienee saatavissa uusiotuotteena tai naapurilta väkisin otettuna ja siten omissa vaunuissa on hyvä olla valmius niiden asentamiseen. Samoin Kontakt-5 tuotteita on saatavilla uutena ja pakko-otettuna, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin?
Ukrainalaisilla on oma, poikkeavaan ideaan perustuva (lineaariontelopanokset räjäytetään katkaisemaan ja poikkeuttamaan ontelon suihkua tai nuoliammusta) Nozh (ven)/Nizh (ukr) ??(veitsi) ja perinteisempi Duplet-2M räjähtävä lisäpanssari, joiden tuotantokapasiteetti lienee rajoitettu sodan vuoksi. Ohessa linkki tuotteisiin:
ERAWAt ja muut erikoiset ulkomaalaiset lisäpanssariversiot vaatisivat varaosatoimituksia, -varastointia ja huollon järjestelyjä. Helpompi huolehtia yhdestä mallista. Jos Kontak-1 on riittäväksi suojaksi arvioitu kokonaisuuden kannalta, niin sitä sitten pyydetään ja käytetään.
Ohessa vielä linkki foorumilla jo aiemminkin esillä olleeseen ukrainalaiseen esitykseen 2014-2020 sotakokemuksista panssaroidun kaluston vaurioiden suhteen. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus (59 kalvoa), jos aihe kiinnostaa:
thedeaddistrict.blogspot.com
Onko joku referenssi olemassa länsimaisesta räjähtävästä lisäapanssarista, joka on sovitettu T-72 vaunun geometrialle ja valmistettu teollisesti merkittäviä määriä ja että se jostain syystä olisi merkittävästi parempi suojan antaja kuin Kontakt-1. Itse en netistä löytänyt yhtään esimerkkiä länsi-ERA-panssaroinnista T-72 vaunuun sovellettuna ja teollisesti sarjana tuotettuna niin, että käyttäjäksi löytyisi joku maa merkittävissä määrin.
Israel on kaupitellut omiansa (Blazer yms.), mutta ei ole tainnut kauppoja syntyä T-72 vaunuihin asennetuista versioista. Israel kykenee varmasti hyvän sovituksen tekemään ja on ehkä sen tehnytkin, mutta kukaan ei ole tainnut heiltä ostaa T-72 lisäpanssarointia ja arabeille tuskin myyvät. Konsulttina israelilaisia on saatettu käyttää entisissä itä-blokin maissa ERA-panssareiden kehityksessä. Paikoitellen niistä huomaa ehkä Blazer:sta periytyviä muotoja ja ratkaisuja, mutta on ne voitu kopioidakin omin voimin.
Itse olen ymmärtänyt, että "varsinaisissa" länsimaissa pitkään vierastettiin ERA-panssarointia sen räjähtäessä ympäristölleen aiheuttavien vahinkojen ja vaarojen vuoksi. Ilmeisesti Persianlahden sodat kuitenkin muuttivat ajattelua ja viimeistään toisen kerran sinne lähdettäessä länsivaunuissa oli osittainen ERA-panssarointi "pehmeissä" kohdissa. Fysiikka lienee pakottaut niitä asentamaan, koska ERA on kevein "passiivinen", tehokas, jälkiasennettava lisäpanssari erityisesti ontelotaistelukärkiä vastaan.
Länsivaunut ovat raskaampia ja niissä on ehkä tehoreserviä enemmän kuin venäläisissä vaunuissa, joten länsivaunun "modernimpi" ERA-panssari voi olla painavampi kuin se lisäpanssari, jonka T-72 vaunun suojaksi voi asentaa (~max 1- 2 tn ?? lisäpainoa rajana). Kontakt-1 on sangen kevyt ja tehokas tehtävässään, mutta ei se anna suojaa uudempia uhkia (Tandem-ontelo, kova kärki (Musti), KE-nuolet, EFP (katosta) , jne) vastaan eikä sitä kai odotetakkaan.
Dynamic Protection taitaa tulla jo NL-ajoilta, venäjänkielisestä termistä Динамическая защита/Dinamicheskaya zashchita =Dynaaminen suojaus, jota nimitystä käyttävät räjähtävästä panssaroinnista.
Tankogradista kannattaa katsoa Kontakt-1 selvitys, jos se ei ole aiemmin tuttua juttua. Siellä näkyy myös leikkauskuvanto israelilaisesta varhaisen version (oletan) Blazer-lisäpanssarielementistä:
Kontakt-1
Each Kontakt-1 block consists of two 4S20 explosive elements which are composed of plastic explosives sandwiched between two flat s...
thesovietarmourblog.blogspot.com
Tankogradin artikkelin loppupuolella on asiallisia tutkimustulospohdintoja ERA-suojauksen toiminnan osalta: Esim. Held: "Levyjen nopeus on ratkaisevaa" ja se on kokeellisesti todennettu.
Kevyillä pintalevyillä saadaan paras suojaus vs. paino. Jos käytetään terästä, tämä johtaa ohuisiin levyihin (kuten Kontakt-1).
Periaatteessa kotelot ovat Kontakt-1 kaltaisia, mutta elementit sisällä on voitu vaihtaa?
Tosin suurta tarvetta ei liene vaihtoa tehdä, jos on tarkoitus ontelotaistelukärkeä vastaan suojautua ja vaunun liikkuvuus säilyttää (painon lisäyksen minimointi).
Itse en ymmärrä, mitä todellista teknistä etua ERAWA toisi ja miten se on modernimpi kuin Kontakti-1. Kontak-1:ssa täytyy usein läpäistä kaksi toisistaan selvästi erillään olevaa räjähtävää elementtiä.
ERAWA1:ssa on vain yksi r-ainekerros. ERAWA2:n kerrokset ovat "samassa elementissä", joten ainakaan merkittävää useamman lentävän pintalevyn vapaata liike-etua ERAWA 2:ssa ei ole?
Etuna korostetun "pienen elementin" seurauksena ERAWA-panssaroidussa rakenteessa on useita saumoja ja elementin rakenteesta päätelleen saumoissa on "tyhjä" kohta (leveähkö räjähdysaineeton reuna-alue), josta ontelon suihku menee läpi räjäyttämättä elementtiä? Näennäisesti "tiiviistä" pakkaamisesta ei liene etua, koska elementin sisäpuoliset reunat ovat "leveitä" ja saumoja on paljon.
ERAWA:n hyvät koeammunta- ja toimivuustulokset ovat kehittäjän omista kokeista tai raporteista poimittuja, joten jonkinmoinen varovaisuus niiden suhteen on syytä pitää mielessä. Esim. reunaosumat elementtiin on syytä testata ja täysimittaisten (suuri halk 100 mm....150 mm) ontelotaistelukärkien läpäisytulokset olisi myös nähtävä.
ERA:ssa ontelopanosuhkaa vastaan on rakenteellisesti kyse vain räjähdysaineesta kahden levyn (tai useamman) välissä ja siitä, että räjähdysaine detonoi sopivasta iskusta varmasti, muttei liian herkästi. Räjähdysaineen detonaationopeus tulee olla suuri, jotta levyille saadaan suuri nopeus ripeästi. Detonaatio ei saa välittyä ympäröiviin elementteihin ja vahingoitunut alue tulee olla korjattavissa kohtuullisin ponnisteluin kentällä. Mielenkiintoinen ja moni-fysikaalinen pohdinta- ja optimointitehtävä sellaisesta pitäville ja ymmärtäville.
Entisissä itä-blokin maissa on kehitetty useita ERA-panssariversioita, mutta teolliseen tuotantoon ja markkinointimenestyksiin ne eivät ole edenneet. Esimerkkinä ohessa linkki tsekkien päällepäin sangen modernin näköinen lisäpanssarointi T-72 vaunuun:
Lieneekö saavuttanut kaupallista menestystä?
Fiksua kommentointia. (Pilkun viilausta: Räjähtävien elementtien välinen kulma Kontakt-1 laatikossa lienee ~10 -astetta, ei 30, joten se ei välttämättä tuo merkittävää suojaa kohtisuorassa tapauksessa. Ks laatikon leikkauskuvanto Tankograd-linkistä, yllä).
Ukrainalaiset tekevät itse Kontakt-1 (4S20U) ja Kontakt-5 (4S22U) lisäpanssarin räjähtäviä elementtejä ja he ovat saaneet merkittävän määrän sotasaaliskalustoa, joten Kontakt-1 lisäpanssarielementtejä ja laatikoita lienee saatavissa uusiotuotteena tai naapurilta väkisin otettuna ja siten omissa vaunuissa on hyvä olla valmius niiden asentamiseen. Samoin Kontakt-5 tuotteita on saatavilla uutena ja pakko-otettuna, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin?
Ukrainalaisilla on oma, poikkeavaan ideaan perustuva (lineaariontelopanokset räjäytetään katkaisemaan ja poikkeuttamaan ontelon suihkua tai nuoliammusta) Nozh (ven)/Nizh (ukr) ??(veitsi) ja perinteisempi Duplet-2M räjähtävä lisäpanssari, joiden tuotantokapasiteetti lienee rajoitettu sodan vuoksi. Ohessa linkki tuotteisiin:
ERAWAt ja muut erikoiset ulkomaalaiset lisäpanssariversiot vaatisivat varaosatoimituksia, -varastointia ja huollon järjestelyjä. Helpompi huolehtia yhdestä mallista. Jos Kontak-1 on riittäväksi suojaksi arvioitu kokonaisuuden kannalta, niin sitä sitten pyydetään ja käytetään.
Ohessa vielä linkki foorumilla jo aiemminkin esillä olleeseen ukrainalaiseen esitykseen 2014-2020 sotakokemuksista panssaroidun kaluston vaurioiden suhteen. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus (59 kalvoa), jos aihe kiinnostaa:
The Dead District
As i walk through the valley of the shadow of death, I have no fear because I am the baddest motherfucker in whole valley.
thedeaddistrict.blogspot.com
-TripleX-
Respected Leader
Mulla tässä enemmän mietityttää tuon mainitun ERA-palikkojen olemassa olon tai laadun ohella se, että millaisia ammuksia niissä tankeissa oikeasti on mukana. Kun niillä enimmäkseen ammutaan epäsuoraa tulta HE ammuksilla niin montakohan KE tai HEAT ammusta siellä edes on valmiina? Eli jos/kun Ukraina tekee rajumman tankki atakin tykistökeskityksen jälkeen niin pystyykö tuohon vastaamaan mikäli siellä on vaunussa enimmäkseen HE:ä sisällä? Ja onko ne olemassa olevat PS-läpäisevät ammukset miltä vuosikymmeneltä.
kimmo.j
Respected Leader
Hyvä kysymys, jos olisi tieto, että Ivanan karusellissa on pelkkää HE-kranaattia, voi Ukraina hyökätä pienemmällä pelolla.
Se millaisia nuolia Ukrainalla on käytössä on taas epäselvää. Tietysti kevään ja kesän aikana saaliiksi saaduista vaunuista on saatettu saada uuttakin nuolta, mutta on epäselvää onko ne huomioitu Ukrainalaisten vaunujen tulenjohtojärjestelmässä.
Hauskaa Mikua ajatellen tuo vaatimus Level 5- ja Level 6 -suojauksesta.Ohessa vielä linkki foorumilla jo aiemminkin esillä olleeseen ukrainalaiseen esitykseen 2014-2020 sotakokemuksista panssaroidun kaluston vaurioiden suhteen. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus (59 kalvoa), jos aihe kiinnostaa:
The Dead District
As i walk through the valley of the shadow of death, I have no fear because I am the baddest motherfucker in whole valley.
Antares
Respected Leader
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta ERA-panssaroinnin keskustelua ja Ukrainalle luovutettavien vaunujen varustamisesta "vain Kontakt-1" ERA:lla. Ohessa lainaukset Ukraina-ketjusta:
Onko joku referenssi olemassa länsimaisesta räjähtävästä lisäapanssarista, joka on sovitettu T-72 vaunun geometrialle ja valmistettu teollisesti merkittäviä määriä ja että se jostain syystä olisi merkittävästi parempi suojan antaja kuin Kontakt-1. Itse en netistä löytänyt yhtään esimerkkiä länsi-ERA-panssaroinnista T-72 vaunuun sovellettuna ja teollisesti sarjana tuotettuna niin, että käyttäjäksi löytyisi joku maa merkittävissä määrin.
Israel on kaupitellut omiansa (Blazer yms.), mutta ei ole tainnut kauppoja syntyä T-72 vaunuihin asennetuista versioista. Israel kykenee varmasti hyvän sovituksen tekemään ja on ehkä sen tehnytkin, mutta kukaan ei ole tainnut heiltä ostaa T-72 lisäpanssarointia ja arabeille tuskin myyvät. Konsulttina israelilaisia on saatettu käyttää entisissä itä-blokin maissa ERA-panssareiden kehityksessä. Paikoitellen niistä huomaa ehkä Blazer:sta periytyviä muotoja ja ratkaisuja, mutta on ne voitu kopioidakin omin voimin.
Itse olen ymmärtänyt, että "varsinaisissa" länsimaissa pitkään vierastettiin ERA-panssarointia sen räjähtäessä ympäristölleen aiheuttavien vahinkojen ja vaarojen vuoksi. Ilmeisesti Persianlahden sodat kuitenkin muuttivat ajattelua ja viimeistään toisen kerran sinne lähdettäessä länsivaunuissa oli osittainen ERA-panssarointi "pehmeissä" kohdissa. Fysiikka lienee pakottaut niitä asentamaan, koska ERA on kevein "passiivinen", tehokas, jälkiasennettava lisäpanssari erityisesti ontelotaistelukärkiä vastaan.
Länsivaunut ovat raskaampia ja niissä on ehkä tehoreserviä enemmän kuin venäläisissä vaunuissa, joten länsivaunun "modernimpi" ERA-panssari voi olla painavampi kuin se lisäpanssari, jonka T-72 vaunun suojaksi voi asentaa (~max 1- 2 tn ?? lisäpainoa rajana). Kontakt-1 on sangen kevyt ja tehokas tehtävässään, mutta ei se anna suojaa uudempia uhkia (Tandem-ontelo, kova kärki (Musti), KE-nuolet, EFP (katosta) , jne) vastaan eikä sitä kai odotetakkaan.
Dynamic Protection taitaa tulla jo NL-ajoilta, venäjänkielisestä termistä Динамическая защита/Dinamicheskaya zashchita =Dynaaminen suojaus, jota nimitystä käyttävät räjähtävästä panssaroinnista.
Tankogradista kannattaa katsoa Kontakt-1 selvitys, jos se ei ole aiemmin tuttua juttua. Siellä näkyy myös leikkauskuvanto israelilaisesta varhaisen version (oletan) Blazer-lisäpanssarielementistä:
Kontakt-1
Each Kontakt-1 block consists of two 4S20 explosive elements which are composed of plastic explosives sandwiched between two flat s...
Tankogradin artikkelin loppupuolella on asiallisia tutkimustulospohdintoja ERA-suojauksen toiminnan osalta: Esim. Held: "Levyjen nopeus on ratkaisevaa" ja se on kokeellisesti todennettu.
Kevyillä pintalevyillä saadaan paras suojaus vs. paino. Jos käytetään terästä, tämä johtaa ohuisiin levyihin (kuten Kontakt-1).
Periaatteessa kotelot ovat Kontakt-1 kaltaisia, mutta elementit sisällä on voitu vaihtaa?
Tosin suurta tarvetta ei liene vaihtoa tehdä, jos on tarkoitus ontelotaistelukärkeä vastaan suojautua ja vaunun liikkuvuus säilyttää (painon lisäyksen minimointi).
Itse en ymmärrä, mitä todellista teknistä etua ERAWA toisi ja miten se on modernimpi kuin Kontakti-1. Kontak-1:ssa täytyy usein läpäistä kaksi toisistaan selvästi erillään olevaa räjähtävää elementtiä.
ERAWA1:ssa on vain yksi r-ainekerros. ERAWA2:n kerrokset ovat "samassa elementissä", joten ainakaan merkittävää useamman lentävän pintalevyn vapaata liike-etua ERAWA 2:ssa ei ole?
Etuna korostetun "pienen elementin" seurauksena ERAWA-panssaroidussa rakenteessa on useita saumoja ja elementin rakenteesta päätelleen saumoissa on "tyhjä" kohta (leveähkö räjähdysaineeton reuna-alue), josta ontelon suihku menee läpi räjäyttämättä elementtiä? Näennäisesti "tiiviistä" pakkaamisesta ei liene etua, koska elementin sisäpuoliset reunat ovat "leveitä" ja saumoja on paljon.
ERAWA:n hyvät koeammunta- ja toimivuustulokset ovat kehittäjän omista kokeista tai raporteista poimittuja, joten jonkinmoinen varovaisuus niiden suhteen on syytä pitää mielessä. Esim. reunaosumat elementtiin on syytä testata ja täysimittaisten (suuri halk 100 mm....150 mm) ontelotaistelukärkien läpäisytulokset olisi myös nähtävä.
ERA:ssa ontelopanosuhkaa vastaan on rakenteellisesti kyse vain räjähdysaineesta kahden levyn (tai useamman) välissä ja siitä, että räjähdysaine detonoi sopivasta iskusta varmasti, muttei liian herkästi. Räjähdysaineen detonaationopeus tulee olla suuri, jotta levyille saadaan suuri nopeus ripeästi. Detonaatio ei saa välittyä ympäröiviin elementteihin ja vahingoitunut alue tulee olla korjattavissa kohtuullisin ponnisteluin kentällä. Mielenkiintoinen ja moni-fysikaalinen pohdinta- ja optimointitehtävä sellaisesta pitäville ja ymmärtäville.
Entisissä itä-blokin maissa on kehitetty useita ERA-panssariversioita, mutta teolliseen tuotantoon ja markkinointimenestyksiin ne eivät ole edenneet. Esimerkkinä ohessa linkki tsekkien päällepäin sangen modernin näköinen lisäpanssarointi T-72 vaunuun:
Lieneekö saavuttanut kaupallista menestystä?
Fiksua kommentointia. (Pilkun viilausta: Räjähtävien elementtien välinen kulma Kontakt-1 laatikossa lienee ~10 -astetta, ei 30, joten se ei välttämättä tuo merkittävää suojaa kohtisuorassa tapauksessa. Ks laatikon leikkauskuvanto Tankograd-linkistä, yllä).
Ukrainalaiset tekevät itse Kontakt-1 (4S20U) ja Kontakt-5 (4S22U) lisäpanssarin räjähtäviä elementtejä ja he ovat saaneet merkittävän määrän sotasaaliskalustoa, joten Kontakt-1 lisäpanssarielementtejä ja laatikoita lienee saatavissa uusiotuotteena tai naapurilta väkisin otettuna ja siten omissa vaunuissa on hyvä olla valmius niiden asentamiseen. Samoin Kontakt-5 tuotteita on saatavilla uutena ja pakko-otettuna, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin?
Ukrainalaisilla on oma, poikkeavaan ideaan perustuva (lineaariontelopanokset räjäytetään katkaisemaan ja poikkeuttamaan ontelon suihkua tai nuoliammusta) Nozh (ven)/Nizh (ukr) ??(veitsi) ja perinteisempi Duplet-2M räjähtävä lisäpanssari, joiden tuotantokapasiteetti lienee rajoitettu sodan vuoksi. Ohessa linkki tuotteisiin:
ERAWAt ja muut erikoiset ulkomaalaiset lisäpanssariversiot vaatisivat varaosatoimituksia, -varastointia ja huollon järjestelyjä. Helpompi huolehtia yhdestä mallista. Jos Kontak-1 on riittäväksi suojaksi arvioitu kokonaisuuden kannalta, niin sitä sitten pyydetään ja käytetään.
Ohessa vielä linkki foorumilla jo aiemminkin esillä olleeseen ukrainalaiseen esitykseen 2014-2020 sotakokemuksista panssaroidun kaluston vaurioiden suhteen. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus (59 kalvoa), jos aihe kiinnostaa:
The Dead District
As i walk through the valley of the shadow of death, I have no fear because I am the baddest motherfucker in whole valley.
Hyvä korjaus, mistä lie tuli mieleen tuo 30 astetta, selvästi jos kuvia katsoo niin kulma on paljon pienempi. Sillä on vaikutusta Kontakt-1 "laatikon" pintaan kohtisuoraan tulevaan ontelopanokseen mutta ei niin merkittävästi kuin jos osumakulma olisi 60-70 astetta, mikä on tietysti parempi.
Muistan kuulleeni epäilyksiä, että ukrainalaisten Nizh ei välttämättä ole tarpeeksi nopea reagoimaan ontelopanokseen, mutta se toimisi hitaampia (silti hurjan nopeita) nuoliammuksia vastaan. Olen hieman skeptinen tämänkin suhteen: vaikka nuoli leikattaisiin pienemmiksi pätkiksi onnistuneesti, ne jatkavat silti matkaansa samaan suuntaan mihin olivat menossakin. Toki nuolen pään "tylsistyttäminen" varmasti vaikuttaa sen läpäisyyn ja ehkä useampaan pätkään katkaistu nuoli läpäisee huonommin varsinaista panssarointia, jos siellä on esim. T-64BV tyylinen useammasta ohuehkosta levystä koostuva panssarointi? Ehkä nuolen katkaiseminen useampaan osaan on niin väkivaltainen prosessi että samalla nuolen materiaaliin tulee sisäisiä jännityksiä, säröjä tms. jotka heikentävät läpäisyä tai jopa sirpaloivat osan pätkistä kun ne osuvat varsinaiseen panssariin?
Muistan että näistä oli puhetta jo 90-luvulla ja silloin niitä hehkutettiin ERA-panssaroinnin läpimurtona, ensimmäinen reaktiivipanssari joka tehoaa hyvin nuoliammuksiin (Kontakt-5 väitetysti tehoaa myös "tiettyihin" nuoliin). JOS tämä olisi niin tehokasta kuin mitä sanotaan, miksi useampi maa ei käytä sitä tai kehitä omaa vastaavanlaista?
Ihmettelen myös, miksi Ukraina ei ole käyttänyt omien panssarivaunujensa modernisoinneissa Kontakt-5 elementtejä, jos heillä löytyy tuotantolinja näille. Ehkä hinnan takia? Tarkoitan siis vuoden 2014 jälkeen tehtyjä modernisointeja.
stunt cock
Kapteeni
Käsittääkseni ulkoisesti kontakt-1 ja kontakt-5 elementtien erottaminen ei ole niin yksinkertaista, kuin se vaikuttaisi. En ole aivan varma, mutta mielestäni kontakt-5 elementtejä löytyy myös pienempinä palikoina ulkoisesti hyvinkin kontakt-1 elementtien kaltaisena. Esimerkiksi T-80U:n tornin päällä olevat ERA elementit ovat kontakt-5 tyyppisiä. Ainoa ero näissä on se, että kiinnityspultti lähtee kontakt-5 elementissä elementin päältä ja kontakt-1 elementissä päällimmäinen pelti on pokattu ja kiinnityspultti lähtee siten elementin pohjasta.
T-72B3M mod 2016 tornin katolla näkyy kontakt-5 elementit
T-72B mod 1985 varustettuna kontakt-1 elementeillä.
T-72B3M mod 2016 tornin katolla näkyy kontakt-5 elementit
T-72B mod 1985 varustettuna kontakt-1 elementeillä.
-TripleX-
Respected Leader
Tuota ryynipussimallia kyljessä ei ole juuri näkynyt kevään jälkeen, niitähän varisi matkan varrelle jo maantietä ajellessa joten lienee ollut heikohko menestys Ukrainan pusikoissa kuukausi tolkulla rypiessä. En ole kyllä syksyn aikana noita enään nähnyt. Sama koskee tuota perän grilliä. Onko nämä sitä mallia, että näyttää hyvältä paraatissa mutta tosipaikassa ne riisutaan pois?
stunt cock
Kapteeni
Nuo sivun reppu-ERA:t taitavat kaikesta tehokkuudestaan huolimatta riisuutua hyvinkin tehokkaasti maastoajossa. Idea tuntuu loistavalta paperilla, mutta taistelukestävyys tai maastokestävyys taitaan niissä olla heikko.
kimmo.j
Respected Leader
Se että niin moni maa ei ole ottanut noita käyttöön on merkki jostain.
Hinta vs suoja ei ehkä olekkaan niin hyvä kuin myyntimies mynttinen antoi ymmärtää 90-luvulla.
Esim. Jenkkin Merijalkaväki käytti noita Desert Stormissa M60-vaunujensa suojaa parantamassa. Tiilet katosivat Abramsien korvatessa vanhat vaunut.
Itse epäilen, että ERA:t sukupolvesta riippumatta, ovat ns tyhjää parempi, mutta eivät mikään todellinen parannus. Veli Venäläinen on ollut pakotettu niitä kehittämään ja käyttämään useammasta syystä. Kaikissa on todennäköisesti mukana pakko.
Ei kadonnut ERA lisäpanssarointi länsivaunuista eikä etenkään M1:sta.
Abrams M1 Tusk (Tank urban survival kit) on varustettu räjähtävillä lisäpanssarielementeillä vaunun kyljessä perusteenaan opit Persian lahden sodassa. Ohessa linkki:
http://www.military-today.com/tanks/tusk.htm
ja sieltä lainaus:
"The TUSK includes add-on explosive reactive armor, fitted to side skirts. It provides protection against RPG rounds. A slat armor is added to the hull rear. It also provides protection against RPG rounds."
Melko paksut laatikot kyljessä, joten sinne mahtuu reilusti liikkuiva ja vinottain asetettuja ERA-elementtejä. Slat-armour -tankoja ei näemmä ole kuvan versiossa.
Vahvana pidettyyn brittien Challanger:kin on olemassa ERA-lisäpanssarointi, jos tarvitaan, ( aina luotettavan lähteen Wikipedian mukaan):
Challenger 2 - Wikipedia
"The Challenger 2 is a heavily armoured and well protected tank.[28] The turret and hull are protected by second-generation Chobham armour (also known as Dorchester), the details of which are classified but which is said to have a mass efficiency more than twice that of rolled homogeneous armour against high explosive anti tank projectiles. Crew safety was paramount in the design, using a solid state electric drive for its turret and gun movement, instead of hydraulic systems that may leak fluid into the crew compartment. Explosive reactive armour kits and additional bar armour may be fitted as necessary."
Arvelisin, että oheisessa kuvassa rungon alaetuviistossa ja ehkä kyljissäkin on brittien ERA-lisäpanssarit (Kuva wikistä). Etenkin keulassa ne ovat kapeita, suhteellisen korkeita, pitkiä laatikoita, joten ERA on hyvin todennäköinen. Kyljen suhteen voi spekuloida, kun laatikot ovat pinta-alaltaan melko isoja, mutta voivat sisältää pienemmät ERA-elementit, esim 4 kpl tai sitten vinosti pystyrivissä "munakenno-tyyliin" pieniä elementtejä. Taustan lisälevy kertoo ehkä räjähtävien elementtien käytöstä. Sillä estetään lentävien ERA-levyjen aiheuttamat vahingot telaan, telapyöriin ja pehmeään runkoon. Kyljessä voi olla olla myös erikoisempi ERA-viritys poikittain toimivana versiona --> vaaka levyjä singotaan alas-/ylöspäin ontelon suihkun läpi. Vähän samaan tapaan kuin ukr. Nizh, mutta lineaaripanokset korvataan "hitaammilla" levyillä, joiden materiaali on ???. Konsepti on tuttu jo 1990 -luvulta, joten suunniteltu jo ehkä 1980-luvulla, asennuksista en tiedä, ovatko toteutuneet.
Vai olisiko kylkipanssari alempana mainittu NERA, joka on jouduttu korvaamaan ERA:lla tosipaikan tullen ja ymmärryksen kasvaessa,
.
Ohessa paksummat kylkilaatikot, joihin ERA ainakin mahtuu M1 Tusk -tyyliin. "Pikkuruuvi-rivit" laatikoissa voivat viitata ERA-elementteihin laatikoiden sisällä Takaosassa tuttu "ritilä-panssari".
Tuommoinenkin lausahdus löytyi Challanger 2 osalta, jonka mukaan yllättäen ERA-toimittajana olisi israelilainen Rafael:
" NERA blocks on the hull sides were replaced with ERA containers manufactured by the Israeli company Rafael Advanced Defense Systems Limited. This variant of the Challenger 2 was designated TES (Theatre Entry Standard)".
Epävarmana lähteenä tuommoinen keskustelukerho: https://community.gaijin.net/issues/p/warthunder/i/gasYUQ4gGUaT
Leo 2:een ei ole näkynyt ERA-sovitusta (vai onko?, linkki mielellään, jos löytyy), mutta esim. puolalaiset olisivat Leo2 A4:ään sellaisen halunneet tehdä ERAWA-panssareillaan, mutta sopimus Puola/Saksa KMV? ei sitä sallinut, paitsi kalliilla rahalla. Arvelen, että saksalaisillakin on oma varsionsa ERA:sta Leo2:iin, mutta toistaiseksi ei ole ollut tarvetta semmoista käyttää omissa vaunuissa ja muille sitä ei välttämättä vielä myydä eikä siitä kerrota. Leo 2 lienee yhtä pehmeä sivuilta / edestä alhaalta kuin M1 tai Challenger 2 tai ehkä pehmeämpikin? Alas eteen ovat uudemmissa Leo 2 versioissa materiaalia lisänneet pintaan ja "nokka" tulee jo telojen tasalle tai edemmäs.
Ranskalaisilla on vahva ERA-panssarointi tutkimus ja valmistus, joten heillä lienee Leclerc:iin ERA-panssarointiversio olemassa. Se voi olla siihen helpompi tehdä, kun Leclerc:n peruspanssarointi on ymmärtääkseni modulaarinen eli sen kokoonpanon vaihtelu on ehkä helpompaa kuin kiinteiden versioiden. Peruspanssaroinnin massan osuutta on käytettävissä "paremman suojan antaviin lisäelementteihin, jos panssaroinnin modulaarisuus on fiksusti toteutettu.
Sodassa menestyminen perustuu etevämmyyteen ja yllätykseen ja nykyisin kaluston osalta koneellistettu sotiminen teknis-tieteelliseen yllätykseen, joten tuskin kaikkea näytetään etukäteen. Sitten kun näytetään, niin omassa takataskussa on jo seuraava kehittyneempi versio sekä vähintään suunta ja askelmerkit myös sen jälkeisiin, uusiin, parempiin teknisiin ratkaisuihin. Venäläisten taikapussi voi olla tyhjä tällä hetkellä tuotannollisesti mahdollisten ballististen suojaratkaisujen suhteen. Tieteellisesti yllätyksiä voi venäläisillä olla, mutta eivät saa niistä tuotteita.
Edelleenkin arvelen, että räjähtävä lisäpanssarointi, ERA, on painotehokkain lisäpanssarointimenetelmä olemassa olevan raskaan ja keskiraskaan panssaroidun kaluston ballistisen suojan lisäämiseksi passiivisin menetelmin. Sitä on käytetty / käytetään / varaudutaan käyttämään sekä lännessä että idässä, josta esimerkit edellä lienevät lännenkin osalta riittävä näyttö? Ukrainan sota kertonee idän tilanteen.
Antares
Respected Leader
Muistan kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa ja tälläkin foorumilla katsottiin niitä tiekameroiden live-videoita, missä näkyi mm. Krimiltä tulevia vaunuja, niin monessa olivat nämä pussit pudonneet jo ennen kuin Ukrainan raja oli ylitetty. Eli siis moottorimarssi asfalttitiellä oli riittävä irroittamaan ne, ei toki kaikista mutta osasta.
Samaa olen lukenut neuvostovaunujen kiinnitetyistä Kontakt-1 elementeistä, jos siis kiinnitys tapahtuu ns. kevyeen kylkipanssariin (tarkoittaa 80-luvun alun ja puolivälin vaunuja, missä telaketjujen ulkopuolella eri ollut teräspanssaria vaan jonkinlainen kevyempi "pölysuoja / kurasuoja"). Tämä heikko kesto oli heillä hyvin tiedossa, en muista montako taistelupäivää niiden oli arvioitu pysyvän ennen kuin merkittävä osa arvioitiin menetetyksi (taisi olla 3-7 taistelupäivää?), mutta lyhyestä ajasta puhuttiin. 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla heidän vaunuissa alkoivat yleistymään ns. raskaat kylkipanssarit telaketjujen ulkopuolella ja tämä oli riittävän luja kiinnitys myös Kontakt-1 elementeille (kuten myös painavammille Kontakt-5, Relikt yms.): näitä ei enää pudonnut pelkästään moottorimarssin tai maastoajon aiheuttaman kuormituksen myötä.
Minä uskon että tuo kyljen lisäpanssarointi näillä pusseilla kertoo ennenkaikkea kiireestä, rahan puutteesta / rahan varastamisesta ja tarpeesta varustaa niin suuri määrä kuin mahdollista tällä "paremmalla kyljen suojauksella". Nuo tulivat virallisesti T-72B3 obr 2016 modernisoinnin mukana, tosin näitäkin malleja näkee toisinaan ilman pusseja ja joskus pussien kanssa. Oletan että tarkoitus oli varustaa kaikki pusseilla, mutta ne pidettiin ns. sota-ajan varusteina eikä laitettu kiinni arkikäytössä. Sama koskee tietysti ERA-räjähde-elementtejä yleisesti: ne eivät ole vaunuissa asennettuina rauhan aikana.
Jos katsoo T-80BVM ja T-90M vaunuja niin tornin takaosassa on suurempia ERA-laatikoita, joiden elementtien asettelu muistuttaa kovasti näitä kyljen pusseja. Heillä olisi siis ainakin teoriassa ollut melko valmis sapluuna jonka mukaan olisivat voineet tehdä kyljen lisäpanssaroinnin teräskuoren sisään ja vieläpä modulaarisena. Liekö ollut liian kallis? Tai ehkä tämä T-72B3 obr 2016 kertoo siitä että Ukrainan sotaan valmistauduttiin teknisesti jo tuolloin? Joku laski että tämä on nopein / kustannustehokkain keino lisätä vaunujen suojaa ennen Ukrainaan hyökkäystä? Ei välttämättä, sotia harvoin aloitetaan kun ollaan "teknologisesti valmiit" eivätkä vallanpitäjät välitä tällaisista yksityiskohdista, erikoinen sattuma silti ajoituksen osalta. Toisaalta kyljen suojaukselle oli tehtävä jotain: T-72B3 suojaus on pitkälti sama kuin T-72B obr 1989 vaikka vaunujen välillä on 25 vuotta aikaa. Relikt-reaktiivipanssarointia käytetään väitetysti T-90M vaunujen kyljen suojauksessa mutta se on kuulemma hyvin kallis ja siten ei voida käyttää massamaisesti.
Viimeksi muokattu:
First tanks and howitzers from South Korea arrived in Gdynia
The first 10 K2 tanks and 24 K9 howitzers from South Korea were officially handed over to Polish soldiers on Tuesday (December 6) in Gdynia, Poland. "To prevent aggression, to halt the enemy, the possession of this equipment by the army is necessary," president Andrzej Duda said at an official...
tvn24.pl
Ei kauaa mennyt ensimmäisen erän saapumiseen.
Panssari Salama
Respected Leader
Sveitsiläinen RUAG Leo 2 MLU plaketti on täälläkin moneen kertaan mainittu, mutta tässä twiitin mukaan tietoa, että sitä ihan virallisestikin tutkittiin, ennen kuin hollantilaiset päättivät lahjoittaa 2A6 kalustonsta meille.
J0h1F
Ylipäällikkö
Noh, sikäli kun vertailukohtana on Kontakt-1, ei raoista voi juurikaan valittaa ERAWA:n kohdalla.
Toivottavasti vanhemmasta/ heikkokuntoisemmasta päästä vaunuja aloitetaan vähintään kevyt päivitys/ kunnostus. Alkaa tunnit muuten olla melko vähissä ja tarvetta taitaa jatkossakin meillä olla nykyiselle vaunukalustolle. Satsaukset pst:n ei toivottavasti tarkoita vaunukaluston vähentämistä.
Ukrainalaisten toive saada vaunuja viittaa siihen, että tarvetta niille edelleen on.