Olisin varovainen Tiikerin ja Pantterin julkisuudessa kiertäneiden tapposuhteiden kanssa. Niitä paisuteltiin propagandan nimissä, eikä tuhoutuneen vaunun tuhoajan selvittäminen ole koskaan helppoa. Chieftainilla on tästä parikin videota, jotka suosittelen katsomaan.
Jos ajattelet että perustan tietoni johonkin Hollywood-tuotantoon tai bloggareihin niin olet hieman väärässä. Olen näitä dokumentteja, sotatietokirjallisuutta ym. ahminut aikamäärän yli 30 vuoden aikana ja sotatekniikka on ollut jonkinlainen harrastus pikkupojasta lähtien. En siis oleta että kaikki mitä sanotaan on totta, mutta kannattaa miettiä sitten että mikä on kenenkin propagandaa.
Ehkä britit ja USA nekin mielellään "tulkitsevat" asioita omaksi edukseen jälkeenpäin? Vai onko nuo saksalaisten panssarijoukkojen voitot ja taktiikka sekä teknologia mielestäsi siis muunneltua totuutta?
Esimerkiksi Tank vs. Tank -kirjassa Kenneth Macksey arvioi Singlingin taistelun (5.-6.12.1944)taktiikkaa ja lopputulosta. Siellä ottivat yhteen hyökkävä US 37th panssaripataljoonan osat ja 11th saksalaisten panssaridivisjoonan I/111 osat. Tykistön tuesta huolimatta 24 tunnissa 20 US panssarivaunua oli tuhottu ja saksalaiset menettivät 3 kpl vaunujaan. Toki vastassa oli myös 75mm Pak 40 pst-tykkejä, mutta kylässä ja sen liepeillä taisteltiin vaunu vs. vaunu taistelua. Saksalaisten Jagdpantzer IV ja Panther osoittautuivat lähes mahdottomiksi tuhota 76.2mm tykillä etusektorista yli 800m matkalla. Tuolloin jo Sherman M4A1 75mm tykki oli hyödytön panssaritaistelussa ja vain uusin Sherman M4A3 E2 version 76,2mm tykki, joka kykeni ampumaan HVAP-ammuksia, läpäisi edestä Pantherin keulan alle 800m päästä. Vastaavasti Panther D kykeni tuhoamaan Shermanin yli 2000m päästä. Sherman M4A1 75mm tykki ei pystynyt läpäisemään Pantheria edestä edes kosketuslaukauksella.
Kenraali Hasso von Manteuffelia lainataan kyseisessä kirjassa, hänen taistellessaan Romaniassa 1945 talvella näin(suom.):
" Järkytyksekseni huomasin että vaikka Tiikerini kykenivät osumaan heitä 2200 metrin matkalta, ammuksemme eivät läpäisseet vaunuja (JS2) kunnes ne olivat tulleet puoleen tuosta matkasta. Kykenimme kuitenkin vastaamaan niiden teknologiaan liikkeellä ja käyttämällä maastoa hyväksemme menestyksellä".
Caenin eteläpuolella 1944 brittiarmeijan panssarijoukot ja saksalaiset kävivät rajun 3-päiväisen panssaritaistelun, jossa 600 saksalaistankkia ja 1400 brittitankkia otti yhteen. Lopputulos oli että vaikka saksalaiset vetäytyivät, britit menettivät 300 vaunua, saksalaisten 60 vaunua vastaan. Vaikka kyseessä ei ole pelkkä tekninen ylivoima, kertoo tuo paljon saksalaisten panssaritaistelun kokonaisuuden ylivoimasta. Ilman liittoutuneiden massatuotantoa, meri- ja ilmaylivoimaa Saksaa ei oikein olisi voitu lyödä taistelussa.
Keskustelumme lähti käyntiin mainitsemastasi vertailusta saksalaisten raskaiden vaunujen (voidaan pitää Panther D/G ja Tiikeri I / Tiikeri II, Jagdpanther) ja T-34 + Sherman paremmuusvertailusta. Siihen ei liittynyt pst tai tykistö. Myöskään PzKw IV ei ole raskas vaunu. Oli kyse sitten hyökkäävästä tai puolustavasta osapuolesta, panssaritaistelussa näyttelee osaansa muiden asioiden ohella myös teknologia. Paremmuus siinä antaa etulyöntiaseman jos muut seikat ovat tasoissa. Asiaa voisi verrata vaikka F1 urheiluun siten että ei auta vaikka olet paras kuski, jos et ole parhaassa autossa. Vain nämä kaksi asiaa yhdistämällä tekevät mestarin.
Toisaalta, miten kävikään saksalaisille raskaiden vaunujensa kanssa vs jenkkien Sherman ja neukkujen T-34...
Niin, se ei ole vaunun teknologian vika, vaan resurssien, kuten jo sanoin. Toisaalta virhearviot strategiassa johtivat suuriin tappioihin, kuten Hitlerin bastion-ajattelu sekä haluttomuus vetäytyä ja antaa armeijansa joutua saarroksiin. Kesällä 1944 Itärintamalla Neuvostoliitolla oli 14 000 tykkiä ja 5200 taistelupanssarivaunua, joita vastassa Saksalla oli laittaa 600 tykkiä ja 900 taisteluvaunua. Ei niin hyvää vaunua ole olemassakaan että sillä voisi vastata tuollaiseen ylivoimaan.
Saksalaisten isot kissat olivat liian hienoja, polttoainesyöppöjä ja painavia taisteluun. Se, mitä Saksa olisi tarvinnut olisi ollut luotettava ja kehityskelpoinen keskiraskas vaunu, millainen Pantterista oli tulossa, kunnes siihen päätettiin lyödä liikaa rautaa kantokykyyn nähden.
Saksalaiset raskaat vaunut olivat hienoja kyllä, mutta toisaalta saksa ei perustanut sotateollisuuttaan N-liiton ja liittoutuneiden lailla kulutusmateriaaliin laadun sijasta vaan päinvastoin. Saksalla ei ollut resursseja lähteä kulutussodankäyntiin, joka oli heti alussa selvää rajallisten luonnonvarojen takia. II maailmansota oli kulutussota, joka vaati paljon uhrauksia.