BMP-3 on tosiaan outolintu. Alun perin ilmeisesti hahmoteltiin puhtaasti kevyttä panssarivaunua malliin PT-76, mutta kun BMP-2:n seuraajan kehittely oli ajankohtaista, lisättiin ilmeisesti tilaa muutamalle kulillekin. Alkuhahmottelussa oli pelkkä 30 mm, mutta torniin tungettiin sitten 100 mm rihlattu matalapainekanuuna. Ratkaisu on outo, vähän kuin ei oltaisi osattu päättää oliko ykkös- vai kakkosbemarin ratkaisu parempi. Ottaen huomioon, kuinka paljon polittista valtapeliä käytiin kakkosbemarin aseistuksen valinnassa, oma mutuarvioni on, että jotain samanlaista tapahtui taas kulisseissa. Ainoa jotenkin selittävä tekijä olisi halu ampua pst-ohjukset suojasta putken kautta ja 100 mm parempi HE vaikka bunkkereita vastaan. Mutta ratkaisu aiheuttaa kahden asejärjestelmän tila- ja painohaasteet sekä rajoittaa molempien ampumatarvikkeiden määrää samalla voluumilla. Lisäksi suunnittelijoilta tuntuu unohtuneen, että rynnäkkövaunut toimivat yhdessä tst-vaunujen kanssa, joten kaiken mahdollisen aseistuksen tunkeminen lusikkahaarukasta 100 mm tykkiin samaan pieneen vaunuun ei ehkä ole maailman paras idea. Jos 30 mm sirpalekranaatti ei riitä, 125 mm sirpale luulisi riittävän.
Alumiinirunko taas oli trendi, ja Miku-ketjussa ratkaisua pohdittiinkin. Bradleyssä on alumiinirunko, mutta juuri sen takia, että 1) rakenteellinen loispaino saadaan pieneksi 2) perussuojan paino saadaan pieneksi. Pääsuoja tulee sitten päälle kiinnitetyistä HHA- ja komposiittilevyistä.