Panssarivaunut

Ukrainalaiset harjoittelivat Ruotsissa CV90:n käyttöä. Mutta miksi tuo torni on kuin israelilaisen sotilaan kypäränsuojus? Onko se tosiaan sijoitettu epäsymmetrisesti ja vielä muotoiltu tuollaiseksi puolelta toiselle laskevaksi?

1688166405269.png
 
OK, muisti petti, muistelin M3:n olleen se PST-versio.

Onkohan amerikkalaiset edes kokeneet tarpeelliseksi tehdä erillistä PST-versiota?

Mutta M3 tosiaan ei ole sekään PST-versio, vaan tiedusteluversio suuremmalla ampumatarvikelastilla ja pienemmällä miehistönkuljetuskapasiteetilla.

 
Ukrainalaiset harjoittelivat Ruotsissa CV90:n käyttöä. Mutta miksi tuo torni on kuin israelilaisen sotilaan kypäränsuojus? Onko se tosiaan sijoitettu epäsymmetrisesti ja vielä muotoiltu tuollaiseksi puolelta toiselle laskevaksi?
CV90 on todella ruma vaunu ja juurikin toispuoleisen torninsa takia. Luulisi tuon jo vaikeuttavan liikkumista ja asemaan ajoa, kun tornin ylitykset heiluvat kuin undulaatti betonimyllyssä:

1688166880504.png

Ukrien vaunuissa on jotkin lisäpanssarimodulit. Ja miksikö Svensson laittoi tornin kieroon? Koska kun kuski istuu vasemmalla, ovat moottori ja vaihteisto oikealla eikä muuta vaihtoehtoa vaunun tasapainottamiseen ollut (mikä tosin ei jostain syystä vaivaa tornittomia ambulanssi-yms. versioita?). Jotenkin tuntuu, että ehkä jokin muukin ratkaisu olisi ollut mahdollinen, koska se on melkein kaikilta muiltakin onnistunut?
 
Tässä on varmasti mua parempaa tietoa ja erilaisia koulukuntia olemassa, mutta mä ite päättelisin rohkeasti, että vihollisen panssarivaunuja ei kohdata yksittäin, joten se jalkauttaminenkin voi olla suuri riski. Ajoneuvoasenteisen ohjuksen kanssa on kohtaamistilanteessa sentään jokin mahdollisuus tuhota opponentti ennenkun tämä ehtii. Rynnäkkövaunun aseistuksella ohjus on siihen käytännössä melkeinpä ainoa vaihtoehto.

Toki varmasti sekin on validi näkemys, että tuolloin ollaan jo niin kusessa, että tilanteelle ei ole oikein tehtävissä enää mitään ja pyrkimys irtautua savun suojin on ainoa vaihtoehto. Tällöinkin kyllä ryhmä jää jalkauttamatta ja laukaus ampumatta, mutta tietysti uusi tilaisuus voi tulla myöhemmin.

Maailmalla noita ajoneuvoasennuksia kuitenkin näkyy erilaisella kalustolla - myös kevyesti panssaroidussa pyöräkalustossa - joten selvästi siitä on hyötyä nähty. Suomessakin protottiin Pasia TOW-tornilla (?):
Katso liite: 80231
Maailmalla ampumaetäisyydet on usein sen verran pidempiä ettei jouduta samalla tavalla (vaunutaistelujen mittakaavassa) puukkoetäisyyksille, missä reaktionopeus havainnosta ratkaisee. Esim. ohjuksia Bradleeyn lyötäessä ajateltiin taistelujen tapahtuvan Saksan aakeilla laakeilla, missä puhutaan järjestään kilometrien näköetäisyyksistä ja tällöin aikaakin on vähän enemmän. Meilläpäin etäisyydet on usein luokkaa alle kilometri, eli on aika usein suht turhaa käyttää edes laseria kun taistelutähtäimelläkin osuu - ja pahimmillaan puhutaan alle puolesta kilometristä milloin laserilla ei välttämättä enää saa edes kaikua.

Nykyisellään rynnäkkövaunun normaalitoiminta kohdattaessa taisteluvaunu on laskea sen kansi täyteen sirpaletta, savuttaa ja peruutella karkuun - jos kerkeää. Sirpaleen on todettu (NL:n) testeissä tuhoavan melko hyvällä prosentilla vastapuolen vaunun päiväkanavan, jolloin sillä menee joku hetki vaihtaa varatähtäimiin. Ryntövaunun peruuttaessa antaa se samalla ilmoituksen 15:lle, joka taas käskee joukkueen puolustukseen. Kärkiryhmän irtauduttua ja päästessä muun joukkueen tasalle pistää jimmyt varamiinoitteen tonttiin. Tai jos kärkivaunu on liekeissä, niin pistää joka tapauksessa.

Mutta jos tuossa tilanteessa lähteekin ampumaan ohjusta, niin vastapelurin ollessa yhtään hereillä kerkeää se pistää nuolen maailmalle ennen kuin ohjus on (vielä) maalissa. Menee siinä kohtaa vähän lottoarvonnaksi, että kumman ammus osuu ensin, ja keräileekö/tuhoutuuko molemmat vaunut vaiko vain toinen.

Bradleyssä on aina ollut TOW IFV-versiossakin. Tosin vaatii kai pysähtymisen.

Katso liite: 80230
Vaatii pysähtymisen tai hyvin hitaan nopeuden. Kilometrejä en nyt kyllä muista, mutta jos on liikaa vauhtia niin laukaisulaite alkaa liikkeessä täristää sen verran että rikkoo omat ripustukset. Sama ongelma on muuten lähes kaikissa vaunuasenteisissa PST-ohjuksissa.

CV90 on todella ruma vaunu ja juurikin toispuoleisen torninsa takia. Luulisi tuon jo vaikeuttavan liikkumista ja asemaan ajoa, kun tornin ylitykset heiluvat kuin undulaatti betonimyllyssä:
CV-johtajana otan tuon henkilökohtaisena vittuiluna. ;) Eikä oikeastaan vaikeuta taikka näy muutenkaan käytännössä mitenkään. Muutenkin lähes kaikissa vaunuissa torni on runkoon nähden epäsymmetrinen, jotta saadaan painonjakaumaa tasoiteltua. CV:ssä se näkyy vaan selvemmin kuin monissa muissa. Ja tarkennettakoon, että lisäpanssarit ei ole ukrien jäljiltä, vaan hurrit lisäsi Strf9040-C mallissa komposiittiä koko vaunun päälle. Ja huomautettakoon, että Suomen Raskas laittoi lisäpanssarit CV:hen jo heti hankintavaiheessa.
 
Nykyisellään rynnäkkövaunun normaalitoiminta kohdattaessa taisteluvaunu on laskea sen kansi täyteen sirpaletta, savuttaa ja peruutella karkuun - jos kerkeää. Sirpaleen on todettu (NL:n) testeissä tuhoavan melko hyvällä prosentilla vastapuolen vaunun päiväkanavan, jolloin sillä menee joku hetki vaihtaa varatähtäimiin. Ryntövaunun peruuttaessa antaa se samalla ilmoituksen 15:lle, joka taas käskee joukkueen puolustukseen. Kärkiryhmän irtauduttua ja päästessä muun joukkueen tasalle pistää jimmyt varamiinoitteen tonttiin. Tai jos kärkivaunu on liekeissä, niin pistää joka tapauksessa.
Meille Bemmissä opetettiin järjestys: tykki, tähtäimet, telat. Kerran tätä päästiin loppusodassa kokeilemaan, kun päivän jo laskiessa uralla tuli vastaan Leo. Oli jo Mk1 Eyeballille pimeää, mutta tähtäin keräsi sen verta valoa että pystyin vielä erottamaan harmaan eri sävyinä. Vastaan ajeli sitten Leo, jota vj ei ollut nähnyt. Leo taas ei ollut nähnyt meitä. Siinä käsi kävi nopeaa sarjaa simuloiden laukaisunäppäimellä. Lopputulos vilkkuva vaunu jonka pst-miehet poksauttivat lopulta päiviltä.
 
Tässä on varmasti mua parempaa tietoa ja erilaisia koulukuntia olemassa, mutta mä ite päättelisin rohkeasti, että vihollisen panssarivaunuja ei kohdata yksittäin, joten se jalkauttaminenkin voi olla suuri riski. Ajoneuvoasenteisen ohjuksen kanssa on kohtaamistilanteessa sentään jokin mahdollisuus tuhota opponentti ennenkun tämä ehtii. Rynnäkkövaunun aseistuksella ohjus on siihen käytännössä melkeinpä ainoa vaihtoehto.

Toki varmasti sekin on validi näkemys, että tuolloin ollaan jo niin kusessa, että tilanteelle ei ole oikein tehtävissä enää mitään ja pyrkimys irtautua savun suojin on ainoa vaihtoehto. Tällöinkin kyllä ryhmä jää jalkauttamatta ja laukaus ampumatta, mutta tietysti uusi tilaisuus voi tulla myöhemmin.

Maailmalla noita ajoneuvoasennuksia kuitenkin näkyy erilaisella kalustolla - myös kevyesti panssaroidussa pyöräkalustossa - joten selvästi siitä on hyötyä nähty. Suomessakin protottiin Pasia TOW-tornilla (?):
Katso liite: 80231

Erilliset pst-ohjusvaunut on tietenkin asia erikseen, kun niiden ainoa jopi on metsästää vihollisen panssarikalustoa eikä tarvitse huolehtia jalkajermujen roudauksesta. Suomessakin joskus mietittiin esim BRDM-3:sta. Ja TOWejahan oli/on tietenkin teka-asennuksena.
 
Erilliset pst-ohjusvaunut on tietenkin asia erikseen, kun niiden ainoa jopi on metsästää vihollisen panssarikalustoa eikä tarvitse huolehtia jalkajermujen roudauksesta. Suomessakin joskus mietittiin esim BRDM-3:sta. Ja TOWejahan oli/on tietenkin teka-asennuksena.
Ps-prikaatien aikaan meilläkin oli BMP-2 prikaatin pst-ohjuskomppanialla ja ps-pataljoonien ohjusjoukkueilla. Kokemusta aiheesta siis on ja sen pohjalta on päädytty siihen ettei järjestely ole ainakaan kustannustehokkain.
 
Onkohan amerikkalaiset edes kokeneet tarpeelliseksi tehdä erillistä PST-versiota?

M113:sta sellainen on. Tainnut jo jenkkiarmeijan käytöstä poistua:
640px-M901_TOW_missile_vehicle_%281985%29.JPEG
 
Tarkoitin siis Bradleystä.
Bradleystä ei erillistä ole, vaan pääversiot on nuo JV:n kuljetukseen käytettävä M2 (BFV) ja ratsuväelle tiedusteluvaunuksi tarkoitettu M3 (CFV). Eikä oikein ole tarvetta kun M3 kantaa jo sen verran ohjuksia, ettei paremmasta väliä.

Meille Bemmissä opetettiin järjestys: tykki, tähtäimet, telat. Kerran tätä päästiin loppusodassa kokeilemaan, kun päivän jo laskiessa uralla tuli vastaan Leo. Oli jo Mk1 Eyeballille pimeää, mutta tähtäin keräsi sen verta valoa että pystyin vielä erottamaan harmaan eri sävyinä. Vastaan ajeli sitten Leo, jota vj ei ollut nähnyt. Leo taas ei ollut nähnyt meitä. Siinä käsi kävi nopeaa sarjaa simuloiden laukaisunäppäimellä. Lopputulos vilkkuva vaunu jonka pst-miehet poksauttivat lopulta päiviltä.
Toimii tuokin, myös itse tuota tuli harrastettua simusodissa. Ja tuli sekin pariin otteeseen kokeiltua että rynnäkkövaunulla on mahdollista saada Leopardi "tuhottuakin", mutta se vaatii sitten taisteluvaunun miehistöltä kyllä aika rankkaa sekoilua. Ongelmahan tuossa on että ellei kerrasta saa tykkiä niin ottaa noutaja - mutta saman problematiikan edessä se ryntövaunun miehistö on kyllä oikeastaan ihan riippumatta siitä mitä ja missä järjestyksessä ampuu. Ja simulaattorit on käsittääkseni vähän herkällä noiden putki-/pääasevaurioiden suhteen Leoissa.
 
Tuohon en osaa mitään sanoa, kun en NLAW:in rakennetta sinänsä tunne. Jotakin uudelleenjärjestelyjä varmasti vaatinee. Tarkoitin lähinnä sitä, että ei pitäisi olla mahdoton rasti, kun hyrrä (eli gyro) löytyy jo käytännössä kaikista vaunuista missä jonkunnäköinen a-hallintajärjestelmä on. Sinänsä kuitenkin samaa mieltä, että ne vähän ohjukset ja laukaisulaitteet kannattaa antaa ennemmin pst-ryhmille kuin lyödä vaunuihin.
Jos sekä ampuja ja kohde liikkuvat, en usko ampuma-arvojen olevan ratkaistavissa ilman etäisyystietoa. Yhtälöön tulee liikaa muuttujia.
Joku matemaattisesti lahjakkaampi voinee tämän kumota tai varmistaa. Ainakaan se ei ole ratkaistavissa ilman hyvin tarkkaa inertiaa ja täysin uutta algoritimia.
 
Jos sekä ampuja ja kohde liikkuvat, en usko ampuma-arvojen olevan ratkaistavissa ilman etäisyystietoa. Yhtälöön tulee liikaa muuttujia.
Joku matemaattisesti lahjakkaampi voinee tämän kumota tai varmistaa. Ainakaan se ei ole ratkaistavissa ilman hyvin tarkkaa inertiaa ja täysin uutta algoritimia.
Tuskin tuota liikkeestä ammuttaisiinkaan jo ihan senkin takia, että useimmat vaunuihin laitettavat ohjusten laukaisulaitteet ei kestä liikkeen aiheuttamaa tärinää ampumavalmiina ollessaan, minkä vuoksi niillä on erikseen tukevampi kuljetusasento.

Liikkuvaan maaliin osumisen ei ainakaan äkkiseltään kuvittelisi olevan ongelma. Ammunnanhallintajärjestelmät kykenee jo nyt arvioimaan liikkuvan maalin nopeuden, laskemalla sen laserilla mitatusta etäisyydestä, ja ampuvan vaunun tornin kulmanopeudesta, jolloin se syöttää ennakon automaattisesti.
 
Tuskin tuota liikkeestä ammuttaisiinkaan jo ihan senkin takia, että useimmat vaunuihin laitettavat ohjusten laukaisulaitteet ei kestä liikkeen aiheuttamaa tärinää ampumavalmiina ollessaan, minkä vuoksi niillä on erikseen tukevampi kuljetusasento.

Liikkuvaan maaliin osumisen ei ainakaan äkkiseltään kuvittelisi olevan ongelma. Ammunnanhallintajärjestelmät kykenee jo nyt arvioimaan liikkuvan maalin nopeuden, laskemalla sen laserilla mitatusta etäisyydestä, ja ampuvan vaunun tornin kulmanopeudesta, jolloin se syöttää ennakon automaattisesti.
No jos ei ole tarkoitus liikkeestä ampua, aiemmin mainitulla hyrrällä vaunussa ei ole silloin mitään tekemistä asian kanssa, ohjushan voi käyttää omaa hyrräänsä kuten olalta ammuttaessa, jos vain laukaisulaite seuraa tähtäimen liikettä. Ja jos taas ammutaan tiedettyyn ennakkopisteeseen, ei ohjautustavalla liene mitään tekemistä NLAW:n olemassa olevan ohjauslogiikan kanssa.

Sinänsä joku yksinkertainen tähtäyslinjaa lentävä ammu ja unohda -ohjus kyllä toimisi yllä olevien anekdoottien kaltaisissa pikatilanteissa, jos se olisi aina heti ampumavalmis.
 
Onko järkevää selitystä saativilla siitä mikä tuo mikä-lie matto putken juuressa on?

Puhtaana arvauksena: Lämpönaamiointi? Toki se putkikin kuumenee ammuttaessa, mutta varmaan panoskammio on kuumin paikka.
 
1688249493193.png

Ilmeisesti tämä? Se on ainakin nosterru selvästi irti tykkikilvestä (vai mkä gun mantlet onkaan suomeksi), joten voisi hyvinkin olla lämpökatko. Samall teittu ehkä toimittaa hieman spaced armourin roolia, onhan poskissakin nuo helmakumit ja koko paketin trkoitus mitä ilmeisimmin on torjua onteloammuksia?

EDIT: Putken ympärillähän on joka tapauksessa eristevaippa.
 
Back
Top