Panssarivaunut

[kimmo.j]

Tulenjohto, lääkintä yms. voivat käyttää pyöräversioita luultavasti. Siitäkin modulaarinen versio mallia AMV käyttöön vaan, säästyy rahaa ja vaivaa ja helpottaa korjaamista ja huoltoa kummasti. Mutta esim. rynnäkkövaunujen, panssarikanuunoiden, pioneerivaunujen jne. osalta tarvitaan raskasta peruspohjaa moottoreineen ja telapyörästöineen joka kykenee sitä kantamaan. Ehkä paras esimerkki on juurikin tuo panssarikanuuna, ei niinkään edes rynnäkkövaunu, tosin niistäkin Israelista löytyy esimerkkiä, joita olisi ehkä hyvä seurata.


Raskas rynnäkköpanssari painaa saman mitä MBT. Panssarikanuuna painaa saman mitä MBT. Pioneerivaunu painaa saman mitä MBT. Kevyemmät sitten vaikka sen AMV:n pohjalle pyörille.

Raskas rynnäkkövaunu on konsepti joka on ollut olemassa vuosikymmenet, mutta se ei ole yleistynyt. Sille on varmasti syynsä, ensimmäinen on raha. Raskas vaunu on paitsi kallis ostaa, mutta myös kallis käyttää.

Tela- ja pyöräkalusto kohdalla on eroja liikkuvuudessa. On esitetty, että liikkuvuuden ero on kaventunut ajoneuvotekniikan kehityksen myötä. Seuraavatko pyöräajoneuvot telakalustoa on tärkeä seikka.

Telatykit ja muut eivät ole olleet kovin yleisesti MBT alustaisia. Phz2000 käyttää ilmeisesti paljon yhteisiä osia Leo 2:n kanssa. Miksiköhän tätä ei ole hyödynnetty? En tiedä, mutta joku syy tälle löytyy.

 

[kimmo.j]

Mikä estää laittamasta lisää panssaria moottorin taakse miehistötilan eteen, jos sitä ei voisi mitenkään moottorin eteen laittaa? Siinä jossa missä olisi sitten sitä spacing armor vai mikä olikaan terminä...etupäässä ERA+panssarointia, sitten välissä moottori ottamassa osumaa ja sen takana sitten vaikka vielä (joo kuulostaa hurjalta mutta miksikäs ei) ERA palikoita ja ainakin panssaria lisää ennen miehistötilaa. Torni siirtyisi lisää taaksepäin toki, mikä voisi olla ihan hyvä kun siirtäisi painopistettä taaksepäin sitten samalla, tasapainottaen moottorien aiheuttamaa etupainotteisuutta.

Lämpöjälki on toki yksi ongelma. En usko, että kuitenkaan ylivertainen, jos vielä ajatellaan, että vaunusta pitää kuitenkin olla jotain verkkoa tms. päällä estämään dronekranaatit ja vastaavat niin samalla tapaa se lämpöjälkeäkin vähentää, tai muut ratkaisut. Lämpöjälkeähän tulee etenkin pakokaasuista, Merkavassahan nuo ohjataankin taakse.

Merkava on ollut olemassa pitkään, miksi sitä ei ole kopiotu, jos ajatus etumoottorista on toimiva ja hyvä?

 

[Pzgnrl]

Tela- ja pyöräkalusto kohdalla on eroja liikkuvuudessa. On esitetty, että liikkuvuuden ero on kaventunut ajoneuvotekniikan kehityksen myötä. Seuraavatko pyöräajoneuvot telakalustoa on tärkeä seikka.

Miku-ketjuun sen linkkasinkin, mutta US Armyn tutkimusten mukaan 8x8 voi parhaimmillaan päästä 60% tela-ajoneuvon vetovoimasta (pull-bar force). Tämä ei suoraan kerro maastokelpoisuudesta, mutta kertoo, että pyöräajoneuvot jäävät vieläkin jälkeen.

Taktinen liikkuvuus vs operatiivinen. Haluat iskeä vihollisen linjojen läpi mutahelvetissä? Tuo tela-alusta. Haluat rynnätä kohti vihollisen pääkaupunkia teitä pitkin? Tuo pyörät.

Mikä estää laittamasta lisää panssaria moottorin taakse miehistötilan eteen, jos sitä ei voisi mitenkään moottorin eteen laittaa? Siinä jossa missä olisi sitten sitä spacing armor vai mikä olikaan terminä...etupäässä ERA+panssarointia, sitten välissä moottori ottamassa osumaa ja sen takana sitten vaikka vielä (joo kuulostaa hurjalta mutta miksikäs ei) ERA palikoita ja ainakin panssaria lisää ennen miehistötilaa. Torni siirtyisi lisää taaksepäin toki, mikä voisi olla ihan hyvä kun siirtäisi painopistettä taaksepäin sitten samalla, tasapainottaen moottorien aiheuttamaa etupainotteisuutta.

Eipä sitä mikään estä, mutta luultavasti ratkaisu on suhteellisen tila- että massatehoton. Se moottorin takana olevan panssaroinninkin pitää olla suhteellisen paksu, vaikka läpäisijä olisikin hidastunut / poikkeutettu suunnastaan.

Olen Miku-ketjuun linkannut paljon materiaalia ja yksinkertaisen ps-excelinkin. Siitä vain CAD ja FE-ohjelma tulille ja testaamaan! Sillä lailla sitä parhaiten oppii.

 

[karih]

Merkava on ollut olemassa pitkään, miksi sitä ei ole kopiotu, jos ajatus etumoottorista on toimiva ja hyvä?

Mitä uusia vaunumalleja on tullut Merkavan jälkeen maailmalla? Ei mitään. Abrams, Leopard 2, Leclerc kaikki ovat olleet olemassa (tai Leclerc suunnittelupöydällä) ennen kuin Merkavan ominaisuuksia on edes ajateltu. Tuskin kukaan on uskaltanut esittää edes, että "Hei laitetaan tässä Leopard 2A5 vaunussa moottori kokeeks eteen, jooko, vaikka se siinä edellisessä versiossa oli takana, eiks vaan? Jooko?". No, Koreassa on toki tullut K2 vaunu, myönnetään. Ehkä jengi on vaan tyhmää. Ehkä vaan noudattaa tuota nykysukupolven MBT:n suunnittelua. En tiedä. Se, että moni on jotain mieltä, ei tarkoita, että he ovat oikeassa.

 

[Mikfin70]

Itseasiassa ei käytä, telapyörät ja osa sivusuojalevyistä on samaa. Muuten suunnittelu on täysin uutta ja Pzh2000 suunniteltua.

 

[Pzgnrl]

Mitä uusia vaunumalleja on tullut Merkavan jälkeen maailmalla? Ei mitään. Abrams, Leopard 2, Leclerc kaikki ovat olleet olemassa (tai Leclerc suunnittelupöydällä) ennen kuin Merkavan ominaisuuksia on edes ajateltu. Tuskin kukaan on uskaltanut esittää edes, että "Hei laitetaan tässä Leopard 2A5 vaunussa moottori kokeeks eteen, jooko, vaikka se siinä edellisessä versiossa oli takana, eiks vaan? Jooko?". No, Koreassa on toki tullut K2 vaunu, myönnetään. Ehkä jengi on vaan tyhmää. Ehkä vaan noudattaa tuota nykysukupolven MBT:n suunnittelua. En tiedä. Se, että moni on jotain mieltä, ei tarkoita, että he ovat oikeassa.

Merkava MK1 astui palvelukseen samaan aikaan kuin Leo2 (1979). Etumoottoria on konseptoitu monet kerrat. Rolf Hilmesin kirjassa Kampfpanzer: Technologie Heute Und Morgen s.100 alkaen esitellään tuolloin tulevaisuudeksi ajateltuja konsepteja. Ruotsalaiset tutkivat asiaa hyvin paljon miettiessään uutta tst-vaunun protoa. Päätyivät lopulta Leo 2:n hankintaan.

 

[karih]

Merkava MK1 astui palvelukseen samaan aikaan kuin Leo2 (1979). Etumoottoria on konseptoitu monet kerrat. Rolf Hilmesin kirjassa Kampfpanzer: Technologie Heute Und Morgen s.100 alkaen esitellään tuolloin tulevaisuudeksi ajateltuja konsepteja. Ruotsalaiset tutkivat asiaa hyvin paljon miettiessään uutta tst-vaunu protoa. Päätyivät lopulta Leo 2:n hankintaan.

Niin, eli Leo2 oli jo suunniteltu kun Merkava tuli, eli ei siihen olisi enää voitu vaikuttaa hoksaamalla siirtää moottori eteen. Stridsvagn 103 oli muuten moottori edessä, jos tarkkoja ollaan. Eli ei aivan poikkeuksellinen järjestely "länsivaunuissa".

 

[Pzgnrl]

Niin, eli Leo2 oli jo suunniteltu kun Merkava tuli, eli ei siihen olisi enää voitu vaikuttaa hoksaamalla siirtää moottori eteen. Stridsvagn 103 oli muuten moottori edessä, jos tarkkoja ollaan. Eli ei aivan poikkeuksellinen järjestely "länsivaunuissa".

Niin, mutta kannattaa huomioida sen suunnitteluajankohta.

Tuolloin varsin pönäkät 105 mm APDS:t (joita käytettiin paremman puutteessa) pystyi torjumaan suhteellisen helposti hyvin ohuella mutta erittäin kaltevalla rivoitetulla panssarilevyllä. Jos jotain pääsi sisään, se pysähtyi moottoriin.

Kuitenkin ruotsalaiset totesivat heti 105 mm APDSFS-nuolten tultua, että läpi menee.

 

[kimmo.j]

Niin, eli Leo2 oli jo suunniteltu kun Merkava tuli, eli ei siihen olisi enää voitu vaikuttaa hoksaamalla siirtää moottori eteen. Stridsvagn 103 oli muuten moottori edessä, jos tarkkoja ollaan. Eli ei aivan poikkeuksellinen järjestely "länsivaunuissa".

S-vaunu olikin varsinainen menestys.
Se ei ollut edes tankki, vaan rynnäkkötykki.

 

[karih]

Tuolloin varsin pönäkät 105 mm APDS:t (joita käytettiin paremman puutteessa) pystyi torjumaan suhteellisen helposti hyvin ohuella mutta erittäin kaltevalla rivoitetulla panssarilevyllä. Jos jotain pääsi sisään, se pysähtyi moottoriin. Kuitenkin ruotsalaiset totesivat heti 105 mm APDSFS-nuolten tultua, että läpi menee.

Huomioni ei ollut kyllä tuossa, vaan ylipäätään siinä, että moottori edessä joka tapauksessa antaa suojaa vs. jos moottoria ei ole edessä. Ja ei oikeastaan kyllä tarkkaan ottaen edes siinä, vaan siinä, että moottori kun on edessä niin takaa pääsee vaunusta sisään ja pois, joka mahdollistaa saman alustan käyttämisen rynnäkkövaunuissa ja panssarivaunuissa. Edessä oleva moottori on vaan bonus siinä kohtaa.

 

[kimmo.j]

Mitä uusia vaunumalleja on tullut Merkavan jälkeen maailmalla? Ei mitään. Abrams, Leopard 2, Leclerc kaikki ovat olleet olemassa (tai Leclerc suunnittelupöydällä) ennen kuin Merkavan ominaisuuksia on edes ajateltu. Tuskin kukaan on uskaltanut esittää edes, että "Hei laitetaan tässä Leopard 2A5 vaunussa moottori kokeeks eteen, jooko, vaikka se siinä edellisessä versiossa oli takana, eiks vaan? Jooko?". No, Koreassa on toki tullut K2 vaunu, myönnetään. Ehkä jengi on vaan tyhmää. Ehkä vaan noudattaa tuota nykysukupolven MBT:n suunnittelua. En tiedä. Se, että moni on jotain mieltä, ei tarkoita, että he ovat oikeassa.

Toisaalta Merkava on arvioitu kyllä monien maiden toimesta. Silti se ei ole noussut suosituksi vaihtoehdoksi.
Veikkaan, että hyödyt on arvioitu haittoja pienemmiksi. Jumiintuminen vanhoihin ratkaisuihin on mahdollista, mutta tuskin monessa eri suunnittelutoimistossa.

 

[Pzgnrl]

Huomioni ei ollut kyllä tuossa, vaan ylipäätään siinä, että moottori edessä joka tapauksessa antaa suojaa vs. jos moottoria ei ole edessä. Ja ei oikeastaan kyllä tarkkaan ottaen edes siinä, vaan siinä, että moottori kun on edessä niin takaa pääsee vaunusta sisään ja pois, joka mahdollistaa saman alustan käyttämisen rynnäkkövaunuissa ja panssarivaunuissa. Edessä oleva moottori on vaan bonus siinä kohtaa.

Riippuu siis siitä, mitä ominaisuuksia vaunulta halutaan. Jos haluaa alustan, jota voi käyttää moniin tehtäviin a la Merkava mutta jonka panssarointi jää ohueksi, etumoottori on siinä ihan hyvä ratkaisu. Jos haluaa suojaa, takamoottori on järkevämpi. Moottorin antama suoja ei päihitä samalla tilavuudella tehtyä panssaria. Ei ole päihittänyt sitten 50-luvun.

Mistä pääsemme siihen, miksi rynnäkkövaunuissa moottori on edessä mutta tst-vaunuissa takana. Edellisessä monikäyttöisyys voittaa suojan, ja jälkimmäisissä toisin päin. Vaunu on aina kompromissi, ja suunnittelussa pitää valita mitä ominaisuuksia haluaa.

Noista ruotsalaisten kokeiluista voi päätellä, että innovatiivisuutta löytyy. Usein vain käytäntö osuu tuulettimeen kuin pelikaani turpiiniin.

EDIT: suosittelen ihan oikeasti tekemään vähän piirustelua ja laskemista. Millimetripaperi ja excel riittävät ihan hyvin. Se on insinöörityötä. Numeroarvoja, ei mutuilua.

 

[-TripleX-]

Tulevaisuuden MBT:ssä tulee varmasti yleistymään hybriditekniikka moottoreissa ja voimansiirrossa. Se mahdollistaa täysipainoisen tankin nykyisen kaltaisen liikkuvuuden 800-900 hv kuorma-autojen moottoreilla kun apuna on 2 x 250 kW sähkömoottoria. Painojakauma on helpompi optimoida kun edessä on myös vetävät telapyörät sähköllä sekä akut ja takana selkeästi pienempi moottori sekä polttoainetankit, jäähdyttimet jne. Teho/painosuhde voi parantuakin, ääni ja lämpöjälki pienenee.

Lisäksi näen, että MBT konseptiin tulee vaihtoehtoinen torniratkaisu, jossa nykyisen pääaseen tilalla on laite, josta ammutaan nopeasti ladaten Javelin tyyppisiä maaliin hakeutuvia PST-ohjuksia. Näitä voi olla 15-20 kpl tornissa mukana. Tähän yhdistyy se, että oman ammunnanhallinnan lisäksi tankki voi ampua jonkun toisen osoittamaan maaliin, esimerkiksi Jv-mies kantaa vain sitä Javelinin tähtäintä ja ohjus lähtee sieltä vaunun lähettimestä parin kilometrin päästä tai maalin osoittaa tiedusteludrooni maassa tai taivaalla.

Samaan torniin toisena aseena 40 mm/L60 Bofors niin jalkaväen tukeminen onnistuu erinomaisesti niiden tankkien jahtaamisen lomassa.

Puolet tai kolmasosa näitä tankintappaja vaunuja ja loput perinteisiä 120 mm L/55 kanuunalla varustettuja, mutta niidenkin FCS voi ohjata Javelin vaunujen ammukset maaliin, ja vaihtoehtoisesti myös esimerkiksi taisteluhelikoptereiden ampumia PST-ohjuksia.

Eli verkottunut sodankäynti tulee seuraavan vaunusukupolven vahvuutena, mitä nykyisillä ei ole eikä niihin sellaista oikein jälkikäteen saa lisättyä, tai ehkä sen muita ammuksia maaliin ohjaavan FCS:n voisi saada päivitettyä. Tai kokonaan uuden tornin.
Tuon toteutus vaatii vielä vähän enemmän kantomatkaa sille ohjukselle, että n. 5 km torjuntaetäisyys on mahdollista, ja tuo on toki täysin toteutettavissa ohjuksen polttoainemäärää kasvattaen ja sen ampumalaitteen joka ottaa kasetista aina uuden Javelinin tai vastaavan noin 5-7 sekunnissa.

Ohjusten massamainen hankinta on kallis paukku, mutta silloin niitä ei tarvitse olla Jv-miesten kannettavina yhtä paljon eikä taisteluvaunuja tarvitse olla omalla joukolla niin paljoa koska yksi voi tuhota kymmeniä.

Ohjusten ja ammunnan hallinnan kehittyessä nuo voivat ampua hitaita lentäviä kohteita kuten helikoptereita samoilla ampumatarvikkeilla.

 

[Pzgnrl]

Lisäksi näen, että MBT konseptiin tulee vaihtoehtoinen torniratkaisu, jossa nykyisen pääaseen tilalla on laite, josta ammutaan nopeasti ladaten Javelin tyyppisiä maaliin hakeutuvia PST-ohjuksia. Näitä voi olla 15-20 kpl tornissa mukana. Tähän yhdistyy se, että oman ammunnanhallinnan lisäksi tankki voi ampua jonkun toisen osoittamaan maaliin, esimerkiksi Jv-mies kantaa vain sitä Javelinin tähtäintä ja ohjus lähtee sieltä vaunun lähettimestä parin kilometrin päästä tai maalin osoittaa tiedusteludrooni maassa tai taivaalla.

Nikita näki tämänkin ennalta: IT-1

 

[Pzgnrl]

Lisäksi näen, että MBT konseptiin tulee vaihtoehtoinen torniratkaisu, jossa nykyisen pääaseen tilalla on laite, josta ammutaan nopeasti ladaten Javelin tyyppisiä maaliin hakeutuvia PST-ohjuksia. Näitä voi olla 15-20 kpl tornissa mukana. Tähän yhdistyy se, että oman ammunnanhallinnan lisäksi tankki voi ampua jonkun toisen osoittamaan maaliin, esimerkiksi Jv-mies kantaa vain sitä Javelinin tähtäintä ja ohjus lähtee sieltä vaunun lähettimestä parin kilometrin päästä tai maalin osoittaa tiedusteludrooni maassa tai taivaalla.

Samaan torniin toisena aseena 40 mm/L60 Bofors niin jalkaväen tukeminen onnistuu erinomaisesti niiden tankkien jahtaamisen lomassa.

Eikös tämä ole käytännössä ryssien Terminator-konsepti?

 

[-TripleX-]

Eikös tämä ole käytännössä ryssien Terminator-konsepti?

Tavallaan kyllä paremmalla ohjuksella sekä verkottuneella tilannekuvalla sekä ammunnan hallinnalla.

 

[Pzgnrl]

Näissä kauko-ohjatuissa psv-torneissa minua aina mietityttää varajärjestelmän puute.

Tavallisessa, miehitetyssä tornissa vaikka kaikki elektroniikka sanoisi kaput, meillä on vielä käsisuuntaimet ja MK1 Eyeball plus prismaan perustuva tähtäin.

Kauko-ohjatussa tornissa (Armata, AbramsX) ei ole käytännössä mitään varajärjestelmää.

Overhead -tornikin on minusta parempi vaihtoehto kuten kevyemmissä venäläisissä ja ukrainalaisissa vaunuissa käytetyt 30 mm -tornit, niissä on sentään käsipyörät jäljellä ja periskooppitähtäin.

 

[tankki-tapsa]

Vaikea on löytää punaista lankaa tästä sinun viestistä tai muutamista aiemmista.

Ensin sinulla on huoli, että Euroopan tai maailman psv tuotanto on liian hajaantunut ja se aiheuttaa kohonneita tuotekehitys ja valmistuskustannuksia, mutta useat kirjoittajat totesivat, että se luo kilpailuasetelman jonka ansiosta tuote paranee, koska heikoimmat eivät ainakaan löydä vientimenestystä. Jos maailman panssarivaunut laitetaan tekniseen paremmuusjärjestykseen niin ryssäläistä ei varmaan löydy top10:sitä nyt eikä löydy tulevaisuudessakaan.

Vaikea on löytää punaista lankaa tästä sinun viestistä tai muutamista aiemmista.

Ensin sinulla on huoli, että Euroopan tai maailman psv tuotanto on liian hajaantunut ja se aiheuttaa kohonneita tuotekehitys ja valmistuskustannuksia, mutta useat kirjoittajat totesivat, että se luo kilpailuasetelman jonka ansiosta tuote paranee, koska heikoimmat eivät ainakaan löydä vientimenestystä. Jos maailman panssarivaunut laitetaan tekniseen paremmuusjärjestykseen niin ryssäläistä ei varmaan löydy top10:sitä nyt eikä löydy tulevaisuudessakaan.
JNE JNE

"NO SITTEN SE ON VARMASTI JUST NII"
.

 

[karih]

Riippuu siis siitä, mitä ominaisuuksia vaunulta halutaan. Jos haluaa alustan, jota voi käyttää moniin tehtäviin a la Merkava mutta jonka panssarointi jää ohueksi, etumoottori on siinä ihan hyvä ratkaisu. Jos haluaa suojaa, takamoottori on järkevämpi. Moottorin antama suoja ei päihitä samalla tilavuudella tehtyä panssaria. Ei ole päihittänyt sitten 50-luvun.

Et ole vieläkään selittänyt, miten se etumoottori nimenomaisesti ESTÄÄ tekemästä vaunuun tehokasta panssarointia. Joo, ei moottorin tilavuus tietenkään VASTAA panssarin tilavuutta, mutta, kuten olen jo sanonut useasti: Panssarointia voi laittaa moottoria ENNEN ja moottorin JÄLKEEN ennen miehistötilaa ihan niin paljon, kun vaan ikinä halutaan. Ei se moottori sitä estä. Se moottorin viemä tila toki toimii spaced armourina ja moottori möttinä toki kanssa jotain suojaa antaa. Mutta ei se estä panssointia laittamasta. Jos väität, että estää, niin odotan kyllä perusteellista loogista selitystä. Olen koko ajan odottanut, eikä ole tullut. Merkava mk4 pidetään muuten maailman kenties vahvimmin panssaroituna panssarivaununa ja kovin vähän Israel on Merkavoita menettänyt miehistöineen, että tuskin siellä täysin väärässä voidaan olla näissä asioissa.

Ja ei, en väitä, että moottorin laitto eteen on joku ihme loistoratkaisu, joka antaa ylivertaisen suojan vs. moottori takana tilanteeseen, en väitä moista, älkää koettako selittää, että väitän. Se, mitä minä väitän, on, että se ei ole huono ratkaisu ja jos halutaan ryntövaunupohja tehdä samalla, se on välttämätön ratkaisu, jotta saadaan jalkaväelle mahdollisuus olla takanpäässä ja poistua sieltä.

EDIT2:
Jos puhutaan uudesta panssarivaunusta/monitoimivaunualustasta, niin moottorikin voidaan toki suunnitella erikokoiseksi fyysisiltä mitoiltaan ja muodoltaan, kuin nykysin käytössä olevat moottorit, joten tämä tuskin lienee ongelmana mallia "liian paksu ei mahdu eteen" tai "liian leveä ei mahdu eteen" tai "Ei voida tehdä tämmöstä kulmaa tähän jos moottori on edessä" jne. Tietenkin NYKYISTEN psvmoottorien laittaminen NYKYISTEN vaunujen keulaan on vaikeaa ja aiheuttaa monia ongelmia, mutta nyt emme puhu siitä. Ja jos vaunun keulan mallilla ei ole merkitystä esim. APDSFS nuolien läpäisyyn, niin miksi siitä ylipäätään pitää tehdä tietyn viiston mallinen kuten nykyään tuppaavat olemaan, jos kulmikkaampi möttimäisempi kerran toimii yhtä hyvin/huonosti APDSFS vastaan? Annetaan keulan olla mötti sitten vaan moottorineen, jos muodolla ei ole väliä ja vaikea tunkea moottoria sinne. Ei ole seksikkään näköinen, mutta toimii sekin.

 

[rty19]

Tulevaisuuden MBT:ssä tulee varmasti yleistymään hybriditekniikka moottoreissa ja voimansiirrossa. Se mahdollistaa täysipainoisen tankin nykyisen kaltaisen liikkuvuuden 800-900 hv kuorma-autojen moottoreilla kun apuna on 2 x 250 kW sähkömoottoria. Painojakauma on helpompi optimoida kun edessä on myös vetävät telapyörät sähköllä sekä akut ja takana selkeästi pienempi moottori sekä polttoainetankit, jäähdyttimet jne. Teho/painosuhde voi parantuakin, ääni ja lämpöjälki pienenee.

Lisäksi näen, että MBT konseptiin tulee vaihtoehtoinen torniratkaisu, jossa nykyisen pääaseen tilalla on laite, josta ammutaan nopeasti ladaten Javelin tyyppisiä maaliin hakeutuvia PST-ohjuksia. Näitä voi olla 15-20 kpl tornissa mukana. Tähän yhdistyy se, että oman ammunnanhallinnan lisäksi tankki voi ampua jonkun toisen osoittamaan maaliin, esimerkiksi Jv-mies kantaa vain sitä Javelinin tähtäintä ja ohjus lähtee sieltä vaunun lähettimestä parin kilometrin päästä tai maalin osoittaa tiedusteludrooni maassa tai taivaalla.

Samaan torniin toisena aseena 40 mm/L60 Bofors niin jalkaväen tukeminen onnistuu erinomaisesti niiden tankkien jahtaamisen lomassa.

Puolet tai kolmasosa näitä tankintappaja vaunuja ja loput perinteisiä 120 mm L/55 kanuunalla varustettuja, mutta niidenkin FCS voi ohjata Javelin vaunujen ammukset maaliin, ja vaihtoehtoisesti myös esimerkiksi taisteluhelikoptereiden ampumia PST-ohjuksia.

Eli verkottunut sodankäynti tulee seuraavan vaunusukupolven vahvuutena, mitä nykyisillä ei ole eikä niihin sellaista oikein jälkikäteen saa lisättyä, tai ehkä sen muita ammuksia maaliin ohjaavan FCS:n voisi saada päivitettyä. Tai kokonaan uuden tornin.
Tuon toteutus vaatii vielä vähän enemmän kantomatkaa sille ohjukselle, että n. 5 km torjuntaetäisyys on mahdollista, ja tuo on toki täysin toteutettavissa ohjuksen polttoainemäärää kasvattaen ja sen ampumalaitteen joka ottaa kasetista aina uuden Javelinin tai vastaavan noin 5-7 sekunnissa.

Ohjusten massamainen hankinta on kallis paukku, mutta silloin niitä ei tarvitse olla Jv-miesten kannettavina yhtä paljon eikä taisteluvaunuja tarvitse olla omalla joukolla niin paljoa koska yksi voi tuhota kymmeniä.

Ohjusten ja ammunnan hallinnan kehittyessä nuo voivat ampua hitaita lentäviä kohteita kuten helikoptereita samoilla ampumatarvikkeilla.

Onko tuon pst-ohjusten laukaisun pakko tapahtua MBT:stä? Riittäisikö paljon kevyempi ja halvempi ajoneuvo, jotain tämän tapaista?

Truck-Mounted Brimstone Missile Launcher Emerges In Ukraine

A highly advanced anti-armor missile paired with just about the simplest improvised launch platform imaginable is a very deadly combo.

www.thedrive.com