Panssarivaunut

[Samovarius]

Toivottavasti pistävät kaikki Leo 2A4 Suomesta nyt Ukrainaan, jos kerran korvaavaa kamaa on tarkoitus olla tulossa näköpiirissä olevassa ajassa.

Skyttä myöntää, että Suomi on jättänyt RFI-tietopyynnön Saksaan Leopard-vaunujen eri kokonaisuuksien valmistajille. Hän sanoo, että kyseessä on ollut saatavuuteen, hankintamahdollisuuksiin, aikatauluun ja kustannuksiin liittyvä tietopyyntö.

”Meillä ei ole käynnissä aktiivista mittavaa prosessia, että olisimme ihan lähiaikoina niitä hankkimassa. Se ajankohta tulee kyllä joidenkin vuosien kuluttua eteen. Silloin meidän täytyy pohtia joko mlu- tai uushankinta-asioita. Se ei ole nyt ajankohtaista.”

Mlu (mid-life upgrade) on armeijan hankintaslangia, joka tarkoittaa kaluston elinkaaripäivitystä eli vanhan kaluston modernisointia.

Skytän mukaan Suomen tietopyynnöt liittyvät siihen, että Puolustusvoimat haluaa tietää sotamateriaalin yleisen kustannustason ja saatavuuden.

”Meille ei ole varmastikaan ihan lähivuosina tarpeita uusia tai laajentaa Leopard-lauttaa.”

Aseet | Saksa tarjoaa Suomelle mahdollisuutta olla mukana Leopardien suurostossa

Saksan asevoimat on pyytänyt muita Leopard-taistelupanssarivaunuja käyttäviä maita osallistumaan sen omaan vaunukauppaan.

www.hs.fi

 

[Samovarius]

En nyt ihan heti raijaisi niitä Ukrainaan. Ottaen huomioon miten Leon päivitykset tehdään, niin luultavasti annetaan A4:t KMW:lle, joka purkaa rungot, hiekkapuhaltaa ne, lyö uudet kilkkeet kiinni ja hihnan päästä ajaa upouusi A7. Tästä oli Panssari-lehdessä juurikin juttua.

Lisäksi monelta operatiiviselta yhtymältä puuttuu edelleen kova kärki, joten vaunujen määrää pitäisi lisätä eikä vähentää. A4:nkin on parempi kuin Pasi kohtaamistilanteessa uralla.

Onko moinen tapa muuten juurikaan edullisempi, kuin kokonaan uusi vaunu? A4:thän ovat 80-luvulta ja rungon etupanssarikin on ottanut jo ainakin pari askelta eteenpäin siinä ajassa, eli A4-alustan A8-tasoon alkaa olla jo vähän Theseuksen laiva. Jossain vaiheessahan myös vanhat rungot yksinkertaisesti loppuvat.

Vähän samasta syystä herää kysymys, että onko A4-kalustoa enää 2030-luvulla taloudellisesti järkevää ylläpitää? Vaunuilla on silloin palvelusta takanaan puoli vuosisataa, ja saako 70-luvun teknologiaan perustuviin tähtäimiin, lämppäreihin yms. edes varaosia enää? Vähintäänkin sellaiset komponentit olisi modernisoitava. Tosin modernisointipakettajahan ovat ainakin Puola, Kreikka ja Indonesia vaunuihinsa lätkineet, eli kait sen on mahdollista olla vielä kukkaronnyörien rajoissa.

 

[Samovarius]

Ei nyt enään mitään kakkosia. Suoraan kolmos kissaa tai vastaavaa tulevaa uuden sukupolven MBTtä. Dronet pitää pystyä torjumaan ja se huomioidaan tulevissa vaunuissa jo valmistusvaiheessa eikä jälkikäteen kuten nyt tuotannossa olevien suhteen

Suomella ei ole hirveän hyviä kokemuksia olla eturintamassa ostamassa uuden soivan lelun mark ykköstä (*köh* NH90 *köh*). Se seuraava sukupolvi antaa vielä odottaa itseään, minkä voi päätellä tästä aktiivisesta kakkosleon markkinoinnistakin. Se on myös melko hyvin modernisoituvaksi osoittautunut alusta, ja sitä yläkoroille ampuvaa RWS:ää on jo nykyisissä malleissa. Lennokintorjunta voi muutenkin olla sellainen juttu, mikä ei ehkä ole MBT:n tehtävänalaa kuin aivan välittömimmän lähitorjunnan osalta. Olen jo jonkin aikaa uumoillut kevyen IT-tykistön ja raskaan ITKK:n renessanssia ja siitähän onkin jo merkkejä nähtävillä.

Uuden sukupolven vaunut todennäköisesti myös ovat yksinkertaisesti liian kalliita ja jo siksikin joudutaan hankkimaan tämänhetkistä kamaa.

 

[Pzgnrl]

Onko moinen tapa muuten juurikaan edullisempi, kuin kokonaan uusi vaunu? A4:thän ovat 80-luvulta ja rungon etupanssarikin on ottanut jo ainakin pari askelta eteenpäin siinä ajassa, eli A4-alustan A8-tasoon alkaa olla jo vähän Theseuksen laiva. Jossain vaiheessahan myös vanhat rungot yksinkertaisesti loppuvat.

Vähän samasta syystä herää kysymys, että onko A4-kalustoa enää 2030-luvulla taloudellisesti järkevää ylläpitää? Vaunuilla on silloin palvelusta takanaan puoli vuosisataa, ja saako 70-luvun teknologiaan perustuviin tähtäimiin, lämppäreihin yms. edes varaosia enää? Vähintäänkin sellaiset komponentit olisi modernisoitava. Tosin modernisointipakettajahan ovat ainakin Puola, Kreikka ja Indonesia vaunuihinsa lätkineet, eli kait sen on mahdollista olla vielä kukkaronnyörien rajoissa.

Panssari-lehdessä 1/2023 Jukka Janhunen kertoo, että Suomen A4:n ja A6:n runkojen suojaustaso on sama eli C. Ilmeisesti A4:n kohdalla upgradaus on tehty B-tasolta, koska muutokset ovat näkyvillä. A6:n tornit taas ovat D-tasoa. Periaatteessa A7:ksi päivittäminen vaatisi molemmissa runkojen päivityksen D:ksi, ja tietysti tornien päivityksen A4:iin.

 

[Pzgnrl]

Mietin noiden Leojen eri suojausluokkien massatehokkuuksia. Tornin suhteen koko on kasvanut, eli tilatehokkuus on huonontunut mutta massatehokkuus luultavasti kasvanut. Mutta jos rungon onteloihin voidaan noin vain vaihtaa eri suojaustasoja, herää kysymys miten niiden massatehokkuuden laita mahtaa olla?

 

[Pzgnrl]

Onko kellään tuon 1/2023 Panssari-lehden edeltävää numeroa? Avaako Janhunen siinä noita eri suojaustasojen teknisiä ratkaisuja?

 

[Torstoi]

Kertokaas miksei kaikissa telavehkeissä ole vakiona mitään kevyehköä "kertakäyttö" miinajyrää. Sellainen mikä riittäisi laukaisemaan telamiinat, mutta ei kuitenkaan rajoittaisi liikaa liikkuvuutta. Jyrän itsessään ei tarvitsisi tellua kestää vaan ajatuksena olisi suojata vaunua mobilitykilliltä ja antaa mahdollisuus vetäytyä miinoitteesta.

 

[ultimateidiot]

Onko kellään tuon 1/2023 Panssari-lehden edeltävää numeroa? Avaako Janhunen siinä noita eri suojaustasojen teknisiä ratkaisuja?

B-teknologia sisältää rungon panssarissa neljä 60 asteen kulmaan asennettua NERA-levyä, jotka koostuu 25mm panssariteräslevystä, jonka takana 5mm kumia, jonka tarkoitus on antaa käyttövoimaa viimeisenä olevalle 3mm pullistuvalle levylle. Paketin etulevynä 35mm teräslevy jonka takana pullistuva levy, ja taaimmaisena 50mm RHA-levy. Tornin etusektorin sanotaan olevan "viisto", mutta kulmaa ei kerrottu - lieneekö identtinen rungon kanssa? Suojat testattiin käyttämällä 105mm DM23 ammuttuna 800m etäisyydellä (jolloin läpäisy n. 330mm), sekä Milan PST-ohjusta (läpäisy n. 700mm). Britit arvioi B-tason suojaksi 350mm kineettisiä ja 700mm kumulatiivisiä vastaan.

C-tason suojista ei teknisistä ratkaisuista ole kerrottu muuta, kuin että nuo em. pullistuvat levyt on ilmeisesti poistettu, ja että ne sisältää keraameja. C-suojaa ammuttiin koeammunnoissa -86, joissa käytettiin 120mm DM23 ammuttuna 200m päästä (läpäisy n. 410mm), sekä HOT 1 PST-ohjusta (läpäisy n. 800mm). Runkoa ammuttiin 6 kertaa, joista yksi nuoli läpäisi rungon suoraan edestä, sekä yksi HOT 1 viistosti raskaista helmalevyistä (eli ne etummaiset). Brittien arvio näistä oli, että suojaustaso ei ollut riittävä vaan heidän mielestään -83 käyttöönottama Challenger 1 omasi C-tasoa vastaavan panssaroinnin.

Kaikki arvot läpäisy- ja suojausarvot luonnollisesti RHA:ta. Tämä siis näin tiivistettynä mitä Janhunen noista kertoo, koitin ottaa kuvatkin mutta tuli foorumin mielestä liian isoja. Ilmeisesti nuo Brittien arviot löytyvät jostain 1980-luvun lopulla tehdystä raportista kun harkitsivat Leopardia Chieftainien korvaajaksi.

 

[ultimateidiot]

Kertokaas miksei kaikissa telavehkeissä ole vakiona mitään kevyehköä "kertakäyttö" miinajyrää. Sellainen mikä riittäisi laukaisemaan telamiinat, mutta ei kuitenkaan rajoittaisi liikaa liikkuvuutta. Jyrän itsessään ei tarvitsisi tellua kestää vaan ajatuksena olisi suojata vaunua mobilitykilliltä ja antaa mahdollisuus vetäytyä miinoitteesta.

Ei varmaan ole koettu tarvetta vs. sen vaikutus liikkuvuuteen ja huollettavuuteen, varmaankin kanssa vähän hankaloittaa toimintaa jos pitää tela pistää poikki. Kylmän sodan aikaan oli esiripun molemmin puolin kohtuu normaalia, että PSVK:n yhdellä vaunulla oli miina-aura, jolla mentiin läpi kevyemmistä sulutteista. Isompia sulutteita varten sitten on taas varsinaiset raivausvaunut, jolloin jyrävaunua voi käyttää sulutteen etureunan tiedusteluun. Esiripun kaatumisen jälkeen kun ei tellut ole ollut järin relevantti ongelma vaunuissa niin ei ole juuri miinanraivaukseen satsattu muutenkaan.

 

[Pzgnrl]

B-teknologia sisältää rungon panssarissa neljä 60 asteen kulmaan asennettua NERA-levyä, jotka koostuu 25mm panssariteräslevystä, jonka takana 5mm kumia, jonka tarkoitus on antaa käyttövoimaa viimeisenä olevalle 3mm pullistuvalle levylle. Paketin etulevynä 35mm teräslevy jonka takana pullistuva levy, ja taaimmaisena 50mm RHA-levy. Tornin etusektorin sanotaan olevan "viisto", mutta kulmaa ei kerrottu - lieneekö identtinen rungon kanssa? Suojat testattiin käyttämällä 105mm DM23 ammuttuna 800m etäisyydellä (jolloin läpäisy n. 330mm), sekä Milan PST-ohjusta (läpäisy n. 700mm). Britit arvioi B-tason suojaksi 350mm kineettisiä ja 700mm kumulatiivisiä vastaan.

C-tason suojista ei teknisistä ratkaisuista ole kerrottu muuta, kuin että nuo em. pullistuvat levyt on ilmeisesti poistettu, ja että ne sisältää keraameja. C-suojaa ammuttiin koeammunnoissa -86, joissa käytettiin 120mm DM23 ammuttuna 200m päästä (läpäisy n. 410mm), sekä HOT 1 PST-ohjusta (läpäisy n. 800mm). Runkoa ammuttiin 6 kertaa, joista yksi nuoli läpäisi rungon suoraan edestä, sekä yksi HOT 1 viistosti raskaista helmalevyistä (eli ne etummaiset). Brittien arvio näistä oli, että suojaustaso ei ollut riittävä vaan heidän mielestään -83 käyttöönottama Challenger 1 omasi C-tasoa vastaavan panssaroinnin.

Kaikki arvot luonnollisesti RHA:ta. Tämä siis näin tiivistettynä mitä Janhunen noista kertoo, koitin ottaa kuvatkin mutta tuli foorumin mielestä liian isoja. Ilmeisesti nuo Brittien arviot löytyvät jostain 1980-luvun lopulla tehdystä raportista kun harkitsivat Leopardia Chieftainien korvaajaksi.

@Mikfin70 ystävällisesti lähetti kuvat. Jouduin hetken aikaa pähkäilemään ilmoitetun kovuuden kanssa, ennen kuin löysin laskurin jolla sain ne muutettu tutummiksi kovuuksiksi. Eli etulevyt ovat olleet tosiaan HHA:ta, kovuuksiltaan 400-500+ Brinelliä. Ainoa RHA on tosiaan ollut tuo 50 mm takalevy, kai sitkeämpänä ottamassa jäännökset vastaan. Kiintoisa ero on että saksalaiset käyttivät tuota neukkutyyppistä reflektiolevyä (paksu etulevy ja ohut takalevy) kun taas britit/amit käyttivät tasapaksuja ohuita levyjä NERA:ssaan.

 

[Huhta]

Onko moinen tapa muuten juurikaan edullisempi, kuin kokonaan uusi vaunu? A4:thän ovat 80-luvulta ja rungon etupanssarikin on ottanut jo ainakin pari askelta eteenpäin siinä ajassa, eli A4-alustan A8-tasoon alkaa olla jo vähän Theseuksen laiva. Jossain vaiheessahan myös vanhat rungot yksinkertaisesti loppuvat.

Vähän samasta syystä herää kysymys, että onko A4-kalustoa enää 2030-luvulla taloudellisesti järkevää ylläpitää? Vaunuilla on silloin palvelusta takanaan puoli vuosisataa, ja saako 70-luvun teknologiaan perustuviin tähtäimiin, lämppäreihin yms. edes varaosia enää? Vähintäänkin sellaiset komponentit olisi modernisoitava. Tosin modernisointipakettajahan ovat ainakin Puola, Kreikka ja Indonesia vaunuihinsa lätkineet, eli kait sen on mahdollista olla vielä kukkaronnyörien rajoissa.

Suomella ei ole hirveän hyviä kokemuksia olla eturintamassa ostamassa uuden soivan lelun mark ykköstä (*köh* NH90 *köh*). Se seuraava sukupolvi antaa vielä odottaa itseään, minkä voi päätellä tästä aktiivisesta kakkosleon markkinoinnistakin. Se on myös melko hyvin modernisoituvaksi osoittautunut alusta, ja sitä yläkoroille ampuvaa RWS:ää on jo nykyisissä malleissa. Lennokintorjunta voi muutenkin olla sellainen juttu, mikä ei ehkä ole MBT:n tehtävänalaa kuin aivan välittömimmän lähitorjunnan osalta. Olen jo jonkin aikaa uumoillut kevyen IT-tykistön ja raskaan ITKK:n renessanssia ja siitähän onkin jo merkkejä nähtävillä.

Uuden sukupolven vaunut todennäköisesti myös ovat yksinkertaisesti liian kalliita ja jo siksikin joudutaan hankkimaan tämänhetkistä kamaa.

Minusta tuo on ihmeellinen asenne, että pitäisi ostaa puoli vuosisataa vanhaa teknologiaa tehdasuutena. Leopardit ovat maavoimien ehkäpä keskeisin offensiivinen asejärjestelmä, jonka ihan oikeasti pitäisi selviytyä ja tuhota vihollista taistelukentällä.

Tätä ihan samaa keskustelua käytiin aikanaan Hornetien osalta: "F-35 on maailman kallein, liian riskialtis ja suunniteltu lähinnä rynnäkkökoneeksi..." Lopulta otettiin kuitenkin tuo suuri harppaus suorituskyvyssä eikä tyydytty mihinkään koeteltuun ja halpaan F-16V:hen.

Kyllä sanoisin, että uutta hankittaessa tässä taistelupanssarivaunuasiassakin pitää mennä samalla kaavalla, eli hakea suorituskykyloikkaa. Tai sitten puhalletaan uutta hehkua näihin jo olemassa oleviin Leopardeihin just meidän tarpeisiin räätälöidyillä päivityksillä, joihin valitaan vain välttämättömimmät ja kustannustehokkaimmat komponentit.

 

[Mölkky]

Lennokintorjunta voi muutenkin olla sellainen juttu, mikä ei ehkä ole MBT:n tehtävänalaa kuin aivan välittömimmän lähitorjunnan osalta. Olen jo jonkin aikaa uumoillut kevyen IT-tykistön ja raskaan ITKK:n renessanssia ja siitähän onkin jo merkkejä nähtävillä

Ajattelisin dronetorjunnan hoituvan laserilla seuraavan polven vaunuissa. Se on luultavasti halvin tapa hoitaa asia. Vielä tekniikka ei ole valmista MBT käyttöön, vaikka it-vaunuissa niitä jo on esiteltykin. Kauaa ei kuitenkaan tule menemään siihen kun ensimmäiset protot julkaistaan.

Tähän liittymättömänä Pantherin pitäisi olla halvempi kuin Leo 2a7.

 

[Mölkky]

Minusta tuo on ihmeellinen asenne, että pitäisi ostaa puoli vuosisataa vanhaa teknologiaa tehdasuutena. Leopardit ovat maavoimien ehkäpä keskeisin offensiivinen asejärjestelmä, jonka ihan oikeasti pitäisi selviytyä ja tuhota vihollista taistelukentällä.

Tätä ihan samaa keskustelua käytiin aikanaan Hornetien osalta: "F-35 on maailman kallein, liian riskialtis ja suunniteltu lähinnä rynnäkkökoneeksi..." Lopulta otettiin kuitenkin tuo suuri harppaus suorituskyvyssä eikä tyydytty mihinkään koeteltuun ja halpaan F-16V:hen.

Kyllä sanoisin, että uutta hankittaessa tässä taistelupanssarivaunuasiassakin pitää mennä samalla kaavalla, eli hakea suorituskykyloikkaa. Tai sitten puhalletaan uutta hehkua näihin jo olemassa oleviin Leopardeihin just meidän tarpeisiin räätälöidyillä päivityksillä, joihin valitaan vain välttämättömimmät ja kustannustehokkaimmat komponentit.

Samaa mieltä, teknologialoikka on tulossa vaunuihin, nyt ei olisi oikea hetki maksaa + 15M€/vaunu ja saada ”vähän parempi”. Nykyisiä kannattaa pitää kunnossa niin pitkään kuin se on taloudellisesti järkevää. Sen jälkeen uusinta uutta tilalle. Esim trophy tms voisi olla hyvä seuraava hankinta, lämppäreiden lisäksi. Raivausvaunut tarvitaan jokatapauksessa per heti jne puuhaa riittää.

 

[Huhta]

Samaa mieltä, teknologialoikka on tulossa vaunuihin, nyt ei olisi oikea hetki maksaa + 15M€/vaunu ja saada ”vähän parempi”. Nykyisiä kannattaa pitää kunnossa niin pitkään kuin se on taloudellisesti järkevää. Sen jälkeen uusinta uutta tilalle. Esim trophy tms voisi olla hyvä seuraava hankinta, lämppäreiden lisäksi. Raivausvaunut tarvitaan jokatapauksessa per heti jne puuhaa riittää.

Taidat olla ajatustenlukija. Äskeistä viestiä kirjoittaessani mietiskelin juuri tuota, mitä A4:issa kannattaisi päivittää, jos sille tielle lähdettäisiin. Yksi mieleentullut ajatus oli, että jos suojaa lähtisi kehittämään, niin voisi olla järkevää säilyttää nykyiset panssarointimateriaalit (ne on jo kerran maksettu) ja pistää rahat sen sijaan täysiin uusiin juttuihin (juurikin APS ja/tai kiilapanssari).

Lämpökamerat, valonvahvistimet ja ammunnanhallintatietokoneet olisivat toki myös välttämättömien päivitettävien listalla (ihan jo varaosien saatavuuden takia). Mekaniikan läpikäynti samaten ja ehkä myös torni olisi järkevää sähköistää samalla. Mahdollisesti listalle voisi lisätä myös uuden pääaseen (riippuen nykyisten kunnosta ja suorituskyvystä MBT-maaleja vastaan sekä uudesta aseesta saatavasta suorituskykylisästä).

 

[rukkaskikka]

Achzarit tarkalleenottaen. Ihmettelen tosin että jos vaihteisto on jätetty, miten tuo moottorin ulosotto on järjestetty? Entinen vie aika lailla sivutilaa.

Achzaritissa on lähes sama moottori/voimansiirto -paketti kuin M109 telahaupitsissa. Achzarit 1: Detroit Diesel 8V-71 TTA ja Allison XTG-411-4, esim. M109A6: Detroit Diesel 8V71T 8-cylinder water-cooled supercharged diesel engine 440 hp ja Allison Transmission XTG-411-4. M109:ssä moottori on vaunun oikeassa etukulmassa ja Achzaritissa vasemmassa takakulmassa. Suora siirto kai muuttaisi wikissä mainitun M109:n 4 eteen 2 taakse -vaihteiston Achzaritissa 2 eteen 4 taakse kaavioksi, joten tuo lienee muutettu. Lisäksi Achzaritissa moottorin teho on huomattavasti suurempi.

IDF Achzarit - Wikipedia

en.wikipedia.org

M109 howitzer - Wikipedia

en.wikipedia.org

Achzaritin rakentaja Nimdan sivuilla on kuvia vaunun voimalaitteesta (kuvakaappauksia, linkissä paremmat kuvat).


Moottori, voimansiirto, jäähdytin, ilmanpuhdistin -paketti etuviistosta.


Sama paketti takaviistosta.


Allison-voimansiirto.

https://www.nimda.co.il/achzarit-hapc/

Kuva nettifoorumilta M109:n moottori/voimansiirto-combosta:

M109 Self propelled gun info needed - MLU FORUM

M109 Self propelled gun info needed Post-war Military Vehicles

mapleleafup.net

Google Booksissa on Allison XTG-411-2A:n manuaali, josta kuvakaappauksena voimansiirto vetopyörille asti (ehkä M109).

Field and Depot Maintenance Manual for Power Train Assembly (8351100) (Allison Model XTG-411-2A) Composed of

books.google.fi

 

[Pzgnrl]

Achzaritissa on lähes sama moottori/voimansiirto -paketti kuin M109 telahaupitsissa. Achzarit 1: Detroit Diesel 8V-71 TTA ja Allison XTG-411-4, esim. M109A6: Detroit Diesel 8V71T 8-cylinder water-cooled supercharged diesel engine 440 hp ja Allison Transmission XTG-411-4. M109:ssä moottori on vaunun oikeassa etukulmassa ja Achzaritissa vasemmassa takakulmassa. Suora siirto kai muuttaisi wikissä mainitun M109:n 4 eteen 2 taakse -vaihteiston Achzaritissa 2 eteen 4 taakse kaavioksi, joten tuo lienee muutettu. Lisäksi Achzaritissa moottorin teho on huomattavasti suurempi.

IDF Achzarit - Wikipedia

en.wikipedia.org

M109 howitzer - Wikipedia

en.wikipedia.org

Achzaritin rakentaja Nimdan sivuilla on kuvia vaunun voimalaitteesta (kuvakaappauksia, linkissä paremmat kuvat).

Katso liite: 81095
Moottori, voimansiirto, jäähdytin, ilmanpuhdistin -paketti etuviistosta.

Katso liite: 81094
Sama paketti takaviistosta.

Katso liite: 81096
Allison-voimansiirto.

https://www.nimda.co.il/achzarit-hapc/

Kuva nettifoorumilta M109:n moottori/voimansiirto-combosta:

Katso liite: 81092

M109 Self propelled gun info needed - MLU FORUM

M109 Self propelled gun info needed Post-war Military Vehicles

mapleleafup.net

Google Booksissa on Allison XTG-411-2A:n manuaali, josta kuvakaappauksena voimansiirto vetopyörille asti (ehkä M109).

Katso liite: 81093

Field and Depot Maintenance Manual for Power Train Assembly (8351100) (Allison Model XTG-411-2A) Composed of

books.google.fi

No niin, tämä selittää. Eli kun voimansiirtokin on laitettu uusiksi, alkaa mahtua. M109 taitaa olla yksi harvoja, jossa moottori on poikittain edessä?

 

[Pzgnrl]

B-teknologia sisältää rungon panssarissa neljä 60 asteen kulmaan asennettua NERA-levyä, jotka koostuu 25mm panssariteräslevystä, jonka takana 5mm kumia, jonka tarkoitus on antaa käyttövoimaa viimeisenä olevalle 3mm pullistuvalle levylle. Paketin etulevynä 35mm teräslevy jonka takana pullistuva levy, ja taaimmaisena 50mm RHA-levy. Tornin etusektorin sanotaan olevan "viisto", mutta kulmaa ei kerrottu - lieneekö identtinen rungon kanssa? Suojat testattiin käyttämällä 105mm DM23 ammuttuna 800m etäisyydellä (jolloin läpäisy n. 330mm), sekä Milan PST-ohjusta (läpäisy n. 700mm). Britit arvioi B-tason suojaksi 350mm kineettisiä ja 700mm kumulatiivisiä vastaan.

C-tason suojista ei teknisistä ratkaisuista ole kerrottu muuta, kuin että nuo em. pullistuvat levyt on ilmeisesti poistettu, ja että ne sisältää keraameja. C-suojaa ammuttiin koeammunnoissa -86, joissa käytettiin 120mm DM23 ammuttuna 200m päästä (läpäisy n. 410mm), sekä HOT 1 PST-ohjusta (läpäisy n. 800mm). Runkoa ammuttiin 6 kertaa, joista yksi nuoli läpäisi rungon suoraan edestä, sekä yksi HOT 1 viistosti raskaista helmalevyistä (eli ne etummaiset). Brittien arvio näistä oli, että suojaustaso ei ollut riittävä vaan heidän mielestään -83 käyttöönottama Challenger 1 omasi C-tasoa vastaavan panssaroinnin.

Kaikki arvot läpäisy- ja suojausarvot luonnollisesti RHA:ta. Tämä siis näin tiivistettynä mitä Janhunen noista kertoo, koitin ottaa kuvatkin mutta tuli foorumin mielestä liian isoja. Ilmeisesti nuo Brittien arviot löytyvät jostain 1980-luvun lopulla tehdystä raportista kun harkitsivat Leopardia Chieftainien korvaajaksi.

Nopeasti laskien noilla spekseillä B-tason massatehokkuudet ovat luokkaa

ME (KE=330): 2590,5 / 1570 = 1,65
ME (CE=700): 5495 / 1570 = 3,5

Tätä voi verrata Tankogradin artikkelissa T-72:n rungolle annettuihin lukuihin
ME(KE): 0,96 - 1,19
ME(CE): 1,13 - 2,68

Tästä voidaan päätellä, että Leon runko on ollut hieman parempi onteloita vastaan ja huomattavasti parempi kineettisiä ammuksia vastaan. Neukut eivät asentaneet Reflekt-1 -panssaria runkoon. Toisaalta Tankogradin artikkelissa huomautetaan, ettei sen tyylinen panssari ole KE-uhkaa vastaan kovinkaan kummoinen, vaan toimii kuten ilmaraollinen monilevypanssari. Tosin edes 60-15-15-15-50 ei pääse samaan ME-lukuun kuin Leo. Yhteismitallisesti Leossa on 185 mm levyä (kulmaa ja pullistuvia levyjä ei huomioitu) vs T-72:n 155 mm. Leossa panssaria on myös yhteismitallisesti enemmän (135 mm vs 105 mm) ennen takalevyä. Kiintoisaa kyllä, neukkututkimusten mukaan levynpaksuuden jakaminen enemmän kuin 4:n osaan alkoi huonontaa kestävyyttä. Kovuus ei ole selittävä tekijä, molemmissa käytetyt HHA:t ovat yhtä kovia.

Tämä siis B-tasolla. Suomen A4:t ovat C-tasolla varustettuja. Suoja tuskin on huonompi kuin B-taso. Janhusen mukaan T-72M1:n panssarointi oli parempi, mutta M1:n panssari on oikeastaan vastaava T-72A:n kanssa. Jo Leon B-taso on neukkulaista parempi massatehokkuudessa. Tietysti, massatehokkuus ei yksin kerro mitään varsinaisesta suojaustasosta.

Edit: T-72M1:t käyttivät 16-60-105-50 -panssaria. Tankogradin arvion mukaan tämä vastaa 432 mm RHA. Panssari painaa 402 mm RHA verran, jolloin ME on 1,07. Ainakaan neukkujen ratkaisu ei ole kovin massatehokas.

 

[fulcrum]

Edit: T-72M1:t käyttivät 16-60-105-50 -panssaria. Tankogradin arvion mukaan tämä vastaa 432 mm RHA. Panssari painaa 402 mm RHA verran, jolloin ME on 1,07. Ainakaan neukkujen ratkaisu ei ole kovin massatehokas.

Tässä lie taustalla tuotannolliset tekijät, eli kun myöhemmin huomattu että suojausta pitää parantaa, niin helpompi ratkaista se päälle laitettavalla lisälevyllä kuin aloittaa kokonaan uuden paksumman panssarilevyn tuotanto?
Sotalaivoja panssaroidessa yksi paksu levy oli yleensä tehokkaampi kuin sama paksuus kahteen (tai useampaan) levyyn jaettuna. Tähän oli tosin joitain poikkeuksia.

 

[Pzgnrl]

Tässä lie taustalla tuotannolliset tekijät, eli kun myöhemmin huomattu että suojausta pitää parantaa, niin helpompi ratkaista se päälle laitettavalla lisälevyllä kuin aloittaa kokonaan uuden paksumman panssarilevyn tuotanto?
Sotalaivoja panssaroidessa yksi paksu levy oli yleensä tehokkaampi kuin sama paksuus kahteen (tai useampaan) levyyn jaettuna. Tähän oli tosin joitain poikkeuksia.

Niin, jos pitää muokata olemassa olevaa plus tuotantolinjalla olevaa vaunua, ei siinä paljoa vaihtoehtoja jää. Massatehokkain neukkuratkaisua oli tuo 60-15-15-15-50 (ME=1,19). Sekin jää Leon ratkaisusta. Absoluuttisessa suojassa ilmeisesti T-72M1:n ratkaisu oli parempi, mutta se ei ollut kovinkaan paljoa kevyempi kuin puhtaan RHA:n käyttäminen.

Leon panssari painoi 1570 kg. Jos sen massatehokkuus olisi 1,0, se painaisi 2590,5 kg. M1:stä vastaavalla massatehokkuudella se painaisi 2421 kg - eli 851 kg enemmän. Edes massatehokkaimman T-72:n ratkaisulla se painaisi 2176,9 kg, eli 606,9 kg enemmän.

En tiedä, miksi neukut ovat tyytyneet noin massatehottomiin ratkaisuihin. Periaatteet ovat olemassa, molemmin puolin päädyttiin suhteellisen samoihin ratkaisuihin, mutta silti massatehokkuudet ovat kaukana toisistaan.

 

[Samovarius]

Ajattelisin dronetorjunnan hoituvan laserilla seuraavan polven vaunuissa. Se on luultavasti halvin tapa hoitaa asia. Vielä tekniikka ei ole valmista MBT käyttöön, vaikka it-vaunuissa niitä jo on esiteltykin. Kauaa ei kuitenkaan tule menemään siihen kun ensimmäiset protot julkaistaan.

Mahdollista, mutta on todennäköisempää, että tämä ächnologia tullaan näkemään nimenomaan IT-ajoneuvoissa. Yleensä tällaiset jutzkat tarvitsevat ympärilleen muutakin asiaankuuluvaa ächnologistoa, kuten tutkia ja datalinkkejä, ja ne eivät oikein ole MBT:n päätoimintaa.

Tähän liittymättömänä Pantherin pitäisi olla halvempi kuin Leo 2a7.

Niin luvataan, mutta se edellyttää jotenkin ilmaista alustaa. Vaikka senkin kanssa se olisi halvempi, niin sitä vartenhan on tarjouskilpailu, missä sitten armeijan asiantuntijat tutkivat tuotetta ja koeponnistavat sitä. Paljonhan on ollut myöskin näitä jatimaticceja, jotka lupaavat kuuta taivaalta. Mutta voihan olla, että juuri KF51 takia KMW aloitti kampanjansa? Se taas yleensä tarkoittaa parempaa tilannetta ostajalle. Muutenkin kilpailu yleensä tekee alan tuotekehitykselle hyvää.