Panssarivaunut

Ja osa 2A4:istamme saattaa olla aloittanut elinkaarensa vielä varhaisempina versioina, esimerkiksi ainakin osa Hollannin-hankinnan 2A6:ista on tyyppikilveltään 2A3.

…Kaikki Hollantilaiset A6:t ovat aloittaneet elämänsä A1:na (tuotantoeriä 2-3) ja modattu myöhemmin A4 tasolle ja edelleen A5:si ja vielä edelleen A6:si. Kaikkiaan 445:stä Hollantiin hankitusta A1:sta 180 päätyi A5 ja edelleen A6:si asti ja 255 jäi A4:si, 10 päätyessä Kodiak -alustoiksi. (Lähde: Frank Lobitz: Kamfpanzer LEOPARD 2 - International Einsatz und Varianten)
Väliin huutelen:
^Tällaisen vanhan viestin löysin noista Hollantilaisista.

@mechanicus:n kaipailemaa kaaviokuvaa en löytänyt myöskään
 
Perunin viimeisimmässä videossa on mielenkiintoinen anekdootti, että Pzh2000 on osoittautunut varsin herkäksi vehkeeksi kenttäoloissa. Ukrainalaiset vitsailevat, että heidän pitää pestä saappaansa ennen kuin menevät vaunuun, jotta se toimii.
 
Perunin viimeisimmässä videossa on mielenkiintoinen anekdootti, että Pzh2000 on osoittautunut varsin herkäksi vehkeeksi kenttäoloissa. Ukrainalaiset vitsailevat, että heidän pitää pestä saappaansa ennen kuin menevät vaunuun, jotta se toimii.
Tämäkin on tykistölangassa annettu monta kertaa ymmärtää k9 ostojen yhteydessä, kauan ennen pzh2000 ukrainan keikkaa.
 
Strv 2000 -konseptin kuvia. Tavoitteena oli saada 800 mm suojausta CE- ja 1200 mm suojausta KE-uhkia vastaan. Kunnioitettavia lukuja vielä tänäänkin. Huomionarvoista on, että etupanssarin fyysinen paksuus näyttää olevan n. 600 mm. Näin ollen ruotsalaiset ovat käyttäneet luultavasti TE-ratkaisuja ME-ratkaisujen sijasta. ERA selittää osittain, ilmeisesti keraamia tutkittiin, jopa DU:a? Rungossa käytettiin samaa ajattelua kuin käytin Mikussa, perusrunko vain kantaa kuormaa ja päälle pultataan haluttu suojaus.

strv_2000_koncept_t3-sida-web.jpg

strv_2000_framre_skydd_sida-web.jpg

strv_2000_kompositpansar-web.jpg
 
Suoraan sanottuna, monitoimityökalut eivät ole hyviä missään.
Yhtä raskasta alustaa voidaan käyttää raskaiden vaunujen alustana, mutta kevyet vaunut kuten rynnäkkö- tulenjohto-, krh, lääkintä- ja erilaiset järjeltelmä vaunut kuten viestivaunut kannattaa tehdä omalle rungolle.

Yksi raskas vaunualusta olisi joko liian kevyt raskaaksi, tai liian raskas kevyeksi vanuksi.

Modulaarisuus on hyvä, kunhan ei yritetä liikaa.
Toki näin mutta se monitoimityökalu on usein mukana toisin kuin se paras työkalu juuri siihen tehtävään.
 
^Pahamaineinen etumoottori havaittu. ;)
 
Tässä ketjussahan oli joskus kaaviokuva, miten minkäkin maan vaunut ovat päivittyneet ja vaihtaneet omistajaa. En nyt löydä oikeaa hakusanaa.

Voit hakea ketjussa olevat viestit, joissa on kuva, hakemalla "IMG*" (ilman lainausmerkkejä) foorumin hakutoiminnolla.

Mutta oletko varma, että se oli kuvana? Ettei ollut X:nä... (ennen olisi puhuttu twiitistä)? "Twitter*" tuntuisi tosin löytävän ketjuun postatut twiitit, että siitä perkaamaan.
 
Meinasin etten ota kantaa, kun useampi on jo vastannut, mutta-mutta:
Leopardiin sitä ei kannata tehdä (koska menisi niin paljon uusiksi että olisi sama tehdä uudestaan), mutta jos uutta vaunualustaa miettii niin ei mikään estä. Mutta vaunun rakennus on optimointitehtävä, ja se etumoottori ei ole optimiratkaisu. Se on tilatehoton, massatehoton, tekee vaunusta etupainoisen, torni pitää siirtää taakse mikä pakottaa joko tekemään korkeamman vaunun tai hyväksymään pienemmän alakoron, mikä taas vaikeuttaa tuliasematoimintaa. Moottoritilan luukusta tulee kohtuuttoman painoinen, mikä vaatii suurentamaan sähkö- ja/tai hydraulikoneistoa jotta se saadaan nostettua ajonjälkeisiä huoltoja varten, mikä taas vie tilaa kaikelta muulta. Etumoottori lisää lähinnä suojausta onteloja vastaan, nuolelle sillä ei ole niin väliä kun ei lohko ole panssariterästä. Taisteluvaunun peruspanssarointi taas kannattaa optimoida nuolta vastaan, koska on helpompi sen jälkeen lisätä suojausta onteloja (esim. ERA ja APS) vastaan kuin toisin päin. Merkavan kohdalla näin ei ole tehty, koska heille perinteiset vaunujen väliset matsit ei ole niin realistinen uhkakuva, vaan nimenomaan yksittäistaistelijat/partiot pst-ohjuksella on se todennäköinen uhka.

Jos taas tarkoituksena on käyttää samaa alustaa raskaan ryntövaunun tai kuljetusvaunun alustana, niin siitä päästään taas käyttötarkoitukseen ja taktiikkaan. Raskaat ryntö- ja kuljetusvaunut on ajateltu lähinnä asutuskeskuksiin terrorismin vastaisessa (eli savimaja-) sodassa, jossa panssarijoukot taas ei ole parhain väline. Esimerkkinä vaikka Grozny ja Palestiina. Symmetrisessä sodassa panssarit lähtökohtaisesti haluaa kiertää kaikki asutuskeskukset, eli raskaalla panssaroinnilla kuljetusvaunuissa ei saavuteta samanlaisia etuja, mutta lisätään kylläkin hintaa, mikä taas vähentää panssarijääkärien määrää. Samalla se raskas alusta ei siltikään voi ottaa matsia taisteluvaunuja vastaan kun ei aseistus riitä, eli siitä ei saada yhtä paljon hyötyä taktisesti vs. kevyempi panssarointi ja suurempi määrä panssarijääkäreitä.
Jännä jos tuolla suunnalla ei ole pohdittu sitä vaihtoehtoa että vastassa saattaa olla toinen tankki. Siellä taitaa kuitenkin kaikki rajanaapurit ja näiden kaverit olla kaatamassa koko valtiota mereen jos sotilaallinen voima vain riittäisi.
 
Redditiin postattu Leopard 2 sukupuu, punaiset nuolet kuvaavat päivityksiä ("B is an upgrade of A (upgrade of existing vehicles A)"), mustat nuolet uustuotantoa ("B is a new build based on A"). Käytettyjen vaunujen kauppoja tuossa ei taideta esittää ollenkaan. Veikkaisin, että paras lähde olisi tuo "Kutaleen" löytämässä "CV9030FIN:n" postauksessa mainittu kirja Frank Lobitz: Kampfpanzer LEOPARD 2 - International Einsatz und Varianten.



t0v46ptcqhv31.png


Linkki ylläolevaan kuvaan isommassa, lukukelpoisessa koossa:
 
Viimeksi muokattu:
Jännä jos tuolla suunnalla ei ole pohdittu sitä vaihtoehtoa että vastassa saattaa olla toinen tankki. Siellä taitaa kuitenkin kaikki rajanaapurit ja näiden kaverit olla kaatamassa koko valtiota mereen jos sotilaallinen voima vain riittäisi.
On sitä varmasti pohdittu, mutta Israel ei taida olla 50 vuoteen käynyt perinteistä sotaa missä vaunutkin ottaisi yhteen, vaan pääosin on mähisty puolisotilaallisia organisaatioita vastaan, jolloin PST-ohjukset ja muut ontelot on todennäköisempi uhka. Koitin siis tuossa sanoa, että vaikka Merkava on suojattu nuoltakin vastaan, niin se ei ole samalla tavalla optimoitu siihen.
 
Kertokaa viisaammat, mikä on todellisuudessa rysykän panssareiden omasuojakyky? Muistelin omia palvelusaikoja, jossa PST-hommissa oltiin ja vaunujen ominaisuuksiakin opeteltiin. Mieleen on jäänyt esimerkiksi kuvaus T90-vaunusta. Tyyliin, "Kun ammut apilaksella vaunua päin, vaunun omasuojajärjestelmä heittää sirpalepilven, johon ontelopanos räjähtää. Tämän jälkeen vaunun automatiikka ampuu "automaattisesti" sinne mistä sitä on ammuttu ja sinulla on aikaa muutamia sekunteja.."

Nyt kun katsoo näitä dronepätkiä (https://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/post-1342610), niin oliko ko. kuvaus tornihuhu, propagandaa vai eikö huhutut järjestelmät käytännössä vain toimi?
 
Kertokaa viisaammat, mikä on todellisuudessa rysykän panssareiden omasuojakyky? Muistelin omia palvelusaikoja, jossa PST-hommissa oltiin ja vaunujen ominaisuuksiakin opeteltiin. Mieleen on jäänyt esimerkiksi kuvaus T90-vaunusta. Tyyliin, "Kun ammut apilaksella vaunua päin, vaunun omasuojajärjestelmä heittää sirpalepilven, johon ontelopanos räjähtää. Tämän jälkeen vaunun automatiikka ampuu "automaattisesti" sinne mistä sitä on ammuttu ja sinulla on aikaa muutamia sekunteja.."

Nyt kun katsoo näitä dronepätkiä (https://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/post-1342610), niin oliko ko. kuvaus tornihuhu, propagandaa vai eikö huhutut järjestelmät käytännössä vain toimi?
Tornihuhu eli paskapuhetta. Aika sitkeä tarina tuntui olevan tuokin.
 
Kertokaa viisaammat, mikä on todellisuudessa rysykän panssareiden omasuojakyky? Muistelin omia palvelusaikoja, jossa PST-hommissa oltiin ja vaunujen ominaisuuksiakin opeteltiin. Mieleen on jäänyt esimerkiksi kuvaus T90-vaunusta. Tyyliin, "Kun ammut apilaksella vaunua päin, vaunun omasuojajärjestelmä heittää sirpalepilven, johon ontelopanos räjähtää. Tämän jälkeen vaunun automatiikka ampuu "automaattisesti" sinne mistä sitä on ammuttu ja sinulla on aikaa muutamia sekunteja.."

Nyt kun katsoo näitä dronepätkiä (https://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/post-1342610), niin oliko ko. kuvaus tornihuhu, propagandaa vai eikö huhutut järjestelmät käytännössä vain toimi?
Vaunujen APS:t jaetaan yleensä kahteen kategoriaan: soft-kill ja hard-kill. Molemmat kykenee havaitsemaan ohjuksen laukaisun tai viimeistään tulon, ero on siinä mitä sen jälkeen tapahtuu. Soft-kill järjestelmät on suunniteltu häiritsemään ohjusta siten, että se menisi huti. Hard-kill järjestelmät ampuu sitten omat kranaatit ohjusta (tai toisen vaunun nuoliammusta) vastaan, pyrkien tuhoamaan sen.

T-90:ssä on Shtora, joka on ns. soft-kill APS, joka havaitsee laserin mittauksen tai maalauksen, ja jossa on laser- ja IR- häirintälaitteet putken molemmin puolin. Järjestelmä voidaan laittaa puol- tai automaattitilaan, automaatilla tosiaan kääntää tornin kohti uhkaa (jotta häirintä osuisi kohdalleen) mutta ei automaattisesti ammu pääaseella kuitenkaan. Se pystyy myös ampumaan vaunun suojasavut, ei sirpaleita. Idea siis siinä, että APS kääntää tornin automatik kohti uhkaa, jotta järjestelmä voisi häiritä ohjusta, tai että olisi vähintään vahvin panssari sitä kohti. Puolautomaatilla ei muistaakseni tee muuta kuin varoita lasereista.

Jotain hard-kill APS-järjestelmiä (Arena, Afganit) niillä on myös, mutta ei niin laajalti käytössä. Hard-kill tsydeemeissä on laservaroituksen lisäksi tutka jolla mitataan tulevan kuulan etäisyys ja nopeus. Kääntävät myös tornin kohti uhkaa.

Droneja vastaan ei tee kummallakaan mitään. Soft-kill vaatii sen laserin, ja hard-killin tutka on suunniteltu havaitsemaan vähän nopeammin kulkevia lentäviä härveleitä. Vaikka jotenkin järjestelmä kykenisi vielä havaitsemaan dronen, ei se pysty sitä vastaan toimimaan koska se on suunniteltu maamaaleihin.
 
Tuon ylläolevan erinomaisen selvennyksen lisäksi vaikka niissä olisi noita omasuojajärjestelmiä niin kuinka toimintavarmassa tilassa ne on pystytty pitämään kun jo vajaa vuosi sitten venäläisillä aktiivipalveluksessa olevilla joukoilla oli mittavia ongelmia radiokaluston toimivuuden kanssa ja Ukrainan käsiinsä saaman T-90M elektroniikka ja ihan perus sähkökomponentit olivat isoilta osin kondensioveden aiheuttaman korroosion pilaamia ja vastaavaa on havaittu kaapatuissa vaunuissa useamminkin.

Tämä lienee yksi syy miksi siellä kunnostetaan niitä T-55 ja T-62 kun niihin tarvitsee tehdä vähemmän elektroniikkatöitä kuin T-72 tai T-80 kunnostuksissa ja siten vaunuja tulee käyttöön hieman ripeämmin kuin keskittyen vain tuoreempiin tapauksiin. Nopeasti on pullonkaulana tuo elektroniikka jos se on haperona jo käytössä olevissa vaunuissakin saati sitten Uralin takaa haalittavissa raadoissa.

Se mitä esitteissä kerrotaan on yksi asia, se mitä vaunuihin on asennettu on toinen asia ja se mitä niistä asennetuista on kyetty a) kouluttamaan käyttäjille b) pitämään toimivassa kunnossa on kolmas asia.
 
Back
Top