Panssarivaunut

Tuon ylläolevan erinomaisen selvennyksen lisäksi vaikka niissä olisi noita omasuojajärjestelmiä niin kuinka toimintavarmassa tilassa ne on pystytty pitämään kun jo vajaa vuosi sitten venäläisillä aktiivipalveluksessa olevilla joukoilla oli mittavia ongelmia radiokaluston toimivuuden kanssa ja Ukrainan käsiinsä saaman T-90M elektroniikka ja ihan perus sähkökomponentit olivat isoilta osin kondensioveden aiheuttaman korroosion pilaamia ja vastaavaa on havaittu kaapatuissa vaunuissa useamminkin.

Tämä lienee yksi syy miksi siellä kunnostetaan niitä T-55 ja T-62 kun niihin tarvitsee tehdä vähemmän elektroniikkatöitä kuin T-72 tai T-80 kunnostuksissa ja siten vaunuja tulee käyttöön hieman ripeämmin kuin keskittyen vain tuoreempiin tapauksiin. Nopeasti on pullonkaulana tuo elektroniikka jos se on haperona jo käytössä olevissa vaunuissakin saati sitten Uralin takaa haalittavissa raadoissa.

Se mitä esitteissä kerrotaan on yksi asia, se mitä vaunuihin on asennettu on toinen asia ja se mitä niistä asennetuista on kyetty a) kouluttamaan käyttäjille b) pitämään toimivassa kunnossa on kolmas asia.
Näinhän se on. Esimerkiksi Shtorasta on aika vähän videoita joissa APS olisi käytetty tositoimissa. Tuosta herää tietysti kysymys, että johtuuko se siitä että A) järjestelmä ei ole toiminut (luvatusti tai ollenkaan), ei ole osattu käyttää, tai on ollut pois päältä B) onko kyseessä vaan vahvistusharha, eli niitä videoita ei minnekään laiteta, kun ei sillä saa torninheittokisassa edes lohdutuspalkintoa. Varmaan asia mistä ei koskaan saada mitään luotettavaa tilastoa.
 
Nähnyt tämän muuallakin toistettavan: neukkututkimuksen mukaan jokainen milli korkeutta tuo vaunun painoon 15-20 kg, ja jokainen lisämilli pituutta 2-3 kg. Tämä tietysti johtuu siitä, että pääpanssarointi (se painavin komponentti) joutuu suojaamaan tuota lisämilliä korkeutta, mutta pituutta suojaa vain kylkipanssari, joka on yleensä pienempi.

Tietysti, nykyään luvut voivat olla hyvinkin erilaisia. Tuskin kuitenkaan pienempiä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230806-155447.png
    Screenshot_20230806-155447.png
    1.2 MB · Luettu: 21
US ARMY:n lienee syytä vakavasti pohtia miten ja millaisia vaunuja hankitaan jatkossa. Taistelupainot alkavat SEP v3 ja v4 kohdalla huitelemaan 80 tonnissa! Demostraattorissa myös nälkäinen kaasuturpiini on korvattu dieselhybridillä.

“[The Army has] been concerned about the weight class of the Abrams SEPv3… that is pushing 76 to 78 tons combat loaded,” Scott Taylor, the company’s director for US business development, told Breaking Defense during a March 21 interview. He noted that the new technologies for the SEPv4 will push that weight “slightly higher.”

“What 76 and 78 [ton] tanks do to the military is challenge its logistical supplies, its ability to get across bridging in many of the countries that we might be called upon to fight and, so, specifically [the] Abrams X was meant to stimulate the conversation about what the zone of the possible would be to lighten the tank, integrate hybrid-electric drive capability and technology to produce silent mobility and silent watch capability, substantially increasing the … lethality of that platform,” Taylor said.

https://breakingdefense.com/2023/03...snt-include-funding-for-new-abrams-prototype/
 
Näinhän se on. Esimerkiksi Shtorasta on aika vähän videoita joissa APS olisi käytetty tositoimissa. Tuosta herää tietysti kysymys, että johtuuko se siitä että A) järjestelmä ei ole toiminut (luvatusti tai ollenkaan), ei ole osattu käyttää, tai on ollut pois päältä B) onko kyseessä vaan vahvistusharha, eli niitä videoita ei minnekään laiteta, kun ei sillä saa torninheittokisassa edes lohdutuspalkintoa. Varmaan asia mistä ei koskaan saada mitään luotettavaa tilastoa.
Shtorat on suurimmaksi osaksi poistettu, koska se on yksinkertaisesti vanhentunut: se toimii vain vanhempia, 70/80-luvun pst-ohjuksia vastaan mitä ei juurikaan enää käytetä (ja jotka ei muutenkaan ole läpäisyltään erityisen vaarallisia reaktiiveilla varustettua panssarivaunua vastaan). Arenaa Venäjän armeija on tilannut todella vähän jos yhtään. Drozdia oli käytössä pienempiä määriä, mutta nekin käsittääkseni pääosin poistettu.

APS:t ovat painavia ja paljon kalliimpia hankkia ja ylläpitää kuin vaikka reaktiivipanssari, siksi ne ovat pääosin jääneet tehtaiden esitteisiin että tällaistakin olis tarjolla...Iipoilla on tietysti Trophy, mutta sekin on sen verta tyyris, ettei sitä joka vaunuun laiteta.
 
Shtorat on suurimmaksi osaksi poistettu, koska se on yksinkertaisesti vanhentunut: se toimii vain vanhempia, 70/80-luvun pst-ohjuksia vastaan mitä ei juurikaan enää käytetä (ja jotka ei muutenkaan ole läpäisyltään erityisen vaarallisia reaktiiveilla varustettua panssarivaunua vastaan). Arenaa Venäjän armeija on tilannut todella vähän jos yhtään. Drozdia oli käytössä pienempiä määriä, mutta nekin käsittääkseni pääosin poistettu.

APS:t ovat painavia ja paljon kalliimpia hankkia ja ylläpitää kuin vaikka reaktiivipanssari, siksi ne ovat pääosin jääneet tehtaiden esitteisiin että tällaistakin olis tarjolla...Iipoilla on tietysti Trophy, mutta sekin on sen verta tyyris, ettei sitä joka vaunuun laiteta.
Ehkä noin, mutta juuri tuossa kiteytyy kuinka pösilöjä venäläiset ovat, miksi kehittää ollenkaan noita aktiivisuojajärjestelmiä valtiollisesti jos niitä ei ole hinnan vuoksi aikomuskaan laittaa tankkeihin. Täysin hukattua kehitysresurssia, mitä heillä on muutenkin niukasti. Ja ainoa tapa saada sitä hintaa alaspäin olisi tehdä niitä teollisesti paljon, mutta ei ne tuota asiaa käsitä monessa muussakaan asiassa vaan puuhastelevat erilaisten pienten prototyyppien ja esisarjojen kanssa, joissa kehityskulut jakautuvat muutaman kappaleen kesken eikä oikein mistään tule tuhansia kappaleita. Neuvostoliitto sentään yritti saada massoja aikaiseksi, joskin silloinkin oli turhaa hajaannusta erilaisten projektien muodossa enemmän kuin resurssit antoivat myöden.
 
US ARMY:n lienee syytä vakavasti pohtia miten ja millaisia vaunuja hankitaan jatkossa. Taistelupainot alkavat SEP v3 ja v4 kohdalla huitelemaan 80 tonnissa! Demostraattorissa myös nälkäinen kaasuturpiini on korvattu dieselhybridillä.
Se täytyy huomioida tonneista puhuttaessa, että jenkki tonni on 907 kg. Eli 80 tons tarkoitta 72 härmäläistä tonnia.
 
Ehkä noin, mutta juuri tuossa kiteytyy kuinka pösilöjä venäläiset ovat, miksi kehittää ollenkaan noita aktiivisuojajärjestelmiä valtiollisesti jos niitä ei ole hinnan vuoksi aikomuskaan laittaa tankkeihin. Täysin hukattua kehitysresurssia, mitä heillä on muutenkin niukasti. Ja ainoa tapa saada sitä hintaa alaspäin olisi tehdä niitä teollisesti paljon, mutta ei ne tuota asiaa käsitä monessa muussakaan asiassa vaan puuhastelevat erilaisten pienten prototyyppien ja esisarjojen kanssa, joissa kehityskulut jakautuvat muutaman kappaleen kesken eikä oikein mistään tule tuhansia kappaleita. Neuvostoliitto sentään yritti saada massoja aikaiseksi, joskin silloinkin oli turhaa hajaannusta erilaisten projektien muodossa enemmän kuin resurssit antoivat myöden.
Kaikki em. aktiivijärjestelmät kehitettiin NL:n aikana. Firmat ovat jatkaneet niiden kehittelyä ja markkinointia, koska ainahan niitä joku voi ostaa. Myös länsimaissa on kehitetty APS-järjestelmiä, joita ei ole otettu käyttöön: Quick Kill, Iron Curtain, AMAP-ADS, LEDS-150, MUSS jne....

Armatan Afganit-järjestelmä on tietenkin uusi, ja eroaa yllämainituista siten että vaunu on alusta asti suunniteltu käyttämään omasuojajärjestelmää. Se on tietenkin kokonaan auki, miten järjestelmä toimii ja koska (jos ollenkaan) Venäjällä on varaa ottaa Armataa käyttöön laajamittaisesti.
 
Ehkä noin, mutta juuri tuossa kiteytyy kuinka pösilöjä venäläiset ovat, miksi kehittää ollenkaan noita aktiivisuojajärjestelmiä valtiollisesti jos niitä ei ole hinnan vuoksi aikomuskaan laittaa tankkeihin. Täysin hukattua kehitysresurssia, mitä heillä on muutenkin niukasti. Ja ainoa tapa saada sitä hintaa alaspäin olisi tehdä niitä teollisesti paljon, mutta ei ne tuota asiaa käsitä monessa muussakaan asiassa vaan puuhastelevat erilaisten pienten prototyyppien ja esisarjojen kanssa, joissa kehityskulut jakautuvat muutaman kappaleen kesken eikä oikein mistään tule tuhansia kappaleita. Neuvostoliitto sentään yritti saada massoja aikaiseksi, joskin silloinkin oli turhaa hajaannusta erilaisten projektien muodossa enemmän kuin resurssit antoivat myöden.
Noista neukkujen kehityksistä on tuolla aika paljon kirjoitusta - ja kuvia.

Neukut yrittivät kuumeisesti saada uusia vaunuja tuotantoon 90-luvun puoliväliin mennessä. Sitten tuli sellainen pikkuinen este kuin Neukkulan romahdus, ja maailman ps-vaunukehitys jäätyi jonnekin 80-luvulle. 90-luku hölistiin jostain ikuisesta rauhasta. 2000-luvulla keskityttiin lännessä lähinnä kehittämään vaunuihin urbaanin sodankäynnin lisäkilkkeitä, etteivät lukutaidottomat talonpojat tuhoa kalliita leluja RPG:llä.

Armata on käytännössä neukkujen eri protojen ristisiitos, jolle ei ole 30 v aikana saatu juuri muuta tehtyä kuin vaihdettua ajovalot ledeihin. Mutta sen ainoa positiivinen asia oli, että se sai vauhtia länsimaiseen tuotekehitykseen. KF-51 ja AbramsX tulivat normaalin vaunun tuotekehityksen tahtia (10 v) ulos Armatan esittelyn jälkeen.

Olemme suunilleen kolme kierrosta jäljessä vaunukehityksessä, jos kylmä sota olisi jatkunut ikuisesti kuten asiantuntijat ja eräs Väyrynen ennustivat. Nyt oltaisiin esittelemässä neljännen lähdön panssareita palvelukseen.

Vaikka Neukkulan katoaminen oli parasta sitten maanviljelyksen kehittämisen, niin panssarimiehen kannalta se ikävästi jäädytti kaiken.
 
Se mikä kiinnostaa, on miten Ukrainan aseteollisuus nousee sodan jälkeen (ja nouseeko se). Ukrainalaiset saavat nyt ensi käden kokemusta lukemattomista eri asejärjestelmistä, mukaan lukien panssarivaunut. Tuleeko Ukrainasta kolmas tie lännen ja idän ratkaisujen (tai neljäs jos Kiina huomioidaan) välillä? Mm. ukrainalaisten vastamäntämoottorit ovat kiinnostava tekninen ratkaisu.
 
Saksalaisten NGP konsepti 3 80-luvulta. Etumoottori oli all the grace. Toisin kuin ehkä tietyt tahot luulevat, tällaisiakin ratkaisuja on mietitty vuosien varrella, ja testattu.

NGP_Konzept_3.jpg
 
Ostin hieman kevyttä lukemista ja ensimmäinen huomio nopeasti selaillen:

IMG_20230810_181904875.jpg
Eli toisin sanoen kantava kori on tehty särmätystä rakenneteräksestä (suurlujuus, luulen), johon kiinnitetään suojamoduulit.
 

Liitteet

  • IMG-20230810-WA0021.jpeg
    IMG-20230810-WA0021.jpeg
    1.1 MB · Luettu: 64
Nähnyt tämän muuallakin toistettavan: neukkututkimuksen mukaan jokainen milli korkeutta tuo vaunun painoon 15-20 kg, ja jokainen lisämilli pituutta 2-3 kg. Tämä tietysti johtuu siitä, että pääpanssarointi (se painavin komponentti) joutuu suojaamaan tuota lisämilliä korkeutta, mutta pituutta suojaa vain kylkipanssari, joka on yleensä pienempi.

Tietysti, nykyään luvut voivat olla hyvinkin erilaisia. Tuskin kuitenkaan pienempiä.
Tämäpä muuten myös hyvin selittää Armatan ulkomittoja: vaunuhan on aika kapea länsivaunuihin verrattuna, mutta pitkä (länsivaunujen pituinen), jos vertaa aiempiin itävaunuihin.

Kenties tämän takia päätyivät siihen 3. Valtakunnasta lainattuun ideaan X-moottorista, ja nyt sitten riittävän tehokkaan V12:n sovittaminen vaunuun ei onnistukaan, eikä X12:ta ole saatu riittävän öljytaloudelliseksi ja luotettavaksi.
 
Tämäpä muuten myös hyvin selittää Armatan ulkomittoja: vaunuhan on aika kapea länsivaunuihin verrattuna, mutta pitkä (länsivaunujen pituinen), jos vertaa aiempiin itävaunuihin.
Armata on toisaalta myös korkeampi, mutta poikkeus onkin siinä, että sen torni on käytännössä suojattu vain konetykeiltä, joten lisäkorkeus ei tuo samanlaista painonkasvua kuin miehitetyissä torneissa.

Kenties tämän takia päätyivät siihen 3. Valtakunnasta lainattuun ideaan X-moottorista, ja nyt sitten riittävän tehokkaan V12:n sovittaminen vaunuun ei onnistukaan, eikä X12:ta ole saatu riittävän öljytaloudelliseksi ja luotettavaksi.
Onneksi sanoit 'idean' etkä 'kopioituun' koska siitä on käyty tankkipiireissä nyt myrskyä vesilasissa. Pelkästään jo sellainen pieni ero Sla 16:a ja Armatan moottorilla on, että edellinen on ilmajäähdytteinen kun jälkimmäinen on vesi. Ja moottoritekniikassa sillä on aika isot erot moottorin rakenteeseen, miten sitä jäähdytetään.

Hilmesin kirjassa on vertailu V2:n ja V46:n välillä. Spesifinen voluumi ja paino (moottorin viemä tila / moottorin massa jaettuna teholla) ovat tippuneet huomattavasti ja spesifinen teho (teho per litra) on moninkertaistunut. V2 oli aikalaisekseen hyvinkin moderni tapaus. V46 ja V92S edustavat sen huipentumaa. Varsin taloudellinenkin (156 g/kWh). Mutta kun vertaa esim MT883-moottoreihin, niin niissä saadaan isompia tehoja irti 10 l pienemmästä tilavuudesta (27 l vs 38 l). Moottori on oman elämänsä päässä.
 
Back
Top