Panssarivaunut

Armata on toisaalta myös korkeampi, mutta poikkeus onkin siinä, että sen torni on käytännössä suojattu vain konetykeiltä, joten lisäkorkeus ei tuo samanlaista painonkasvua kuin miehitetyissä torneissa.


Onneksi sanoit 'idean' etkä 'kopioituun' koska siitä on käyty tankkipiireissä nyt myrskyä vesilasissa. Pelkästään jo sellainen pieni ero Sla 16:a ja Armatan moottorilla on, että edellinen on ilmajäähdytteinen kun jälkimmäinen on vesi. Ja moottoritekniikassa sillä on aika isot erot moottorin rakenteeseen, miten sitä jäähdytetään.

Hilmesin kirjassa on vertailu V2:n ja V46:n välillä. Spesifinen voluumi ja paino (moottorin viemä tila / moottorin massa jaettuna teholla) ovat tippuneet huomattavasti ja spesifinen teho (teho per litra) on moninkertaistunut. V2 oli aikalaisekseen hyvinkin moderni tapaus. V46 ja V92S edustavat sen huipentumaa. Varsin taloudellinenkin (156 g/kWh). Mutta kun vertaa esim MT883-moottoreihin, niin niissä saadaan isompia tehoja irti 10 l pienemmästä tilavuudesta (27 l vs 38 l). Moottori on oman elämänsä päässä.
Tuo 156 g/kWh olisi tosiaan varsin taloudellinen. Hyötysuhde olisi 42,7 MJ lämpöarvolla 54 %. Yksikkö lienee kuitenkin g/hph. Tällöin kulutus paremmassa yksikössä olisi 209 g/kWh. Tämä ei ole laulun arvoinen luku muttei katastrofikaan.

V92S2:n (1000 hp) jälkeen väitetään tulleen myös ainakin versiot:
V92S2F / V93: 1130 hp
V96: 1250 hp

Onko tämä V2 geometrian omaava moottori tiensä päässä? Sylinterimitat eivät ainakaan rajoita tehoa. Osia kehittämällä on ko. konstruktiosta saatavilla niin paljon tehoa kuin on tarve. Toisaalta tuskin V2 geometria on mitenkään optimi tämän päivän panssarivaunun moottoriksi. Kiinalaiset valmistivat V-55 moottoria, mutta päätyivät sen kehittämisen sijaan suunnittelemaan nykyisiin vaunuihinsa kokonaan uuden moottorin (tai moottoreita).
 
Tuo 156 g/kWh olisi tosiaan varsin taloudellinen. Hyötysuhde olisi 42,7 MJ lämpöarvolla 54 %. Yksikkö lienee kuitenkin g/hph. Tällöin kulutus paremmassa yksikössä olisi 209 g/kWh. Tämä ei ole laulun arvoinen luku muttei katastrofikaan.
Jaahas, lähteet menevät ristiin. Olisi pitänyt tarkentaa, että tuo 156 ei ole Hilmesin kirjasta, vaan katsoin sen muualta. Tosin yksi lähde väittää, että tuo on g/kWh ja toinen, että g/hph.

Onko tämä V2 geometrian omaava moottori tiensä päässä? Sylinterimitat eivät ainakaan rajoita tehoa. Osia kehittämällä on ko. konstruktiosta saatavilla niin paljon tehoa kuin on tarve. Toisaalta tuskin V2 geometria on mitenkään optimi tämän päivän panssarivaunun moottoriksi. Kiinalaiset valmistivat V-55 moottoria, mutta päätyivät sen kehittämisen sijaan suunnittelemaan nykyisiin vaunuihinsa kokonaan uuden moottorin (tai moottoreita).
Niin, enemmän moottoritekniikkaa tuntevat voisivat vastata. Käsittääkseni V2 on suosittu tractor pulling ja muissa piireissä, ja siellä siitä otetaan aikamoisia tehoja ulos. Moottorin rakennekin on nykyaikainen ollakseen niin vanha.
 
Onko tietoa, millaiset kiertokanget on noissa uudemmissa V-2-malleissa? Vanhoissa on potentiaalisesti huono systeemi eli pääkiertokankeen nivelöity sivukiertokanki, jolloin iskunpituudet eri lohkoissa eivät ole sama. Paras ratkaisu on veitsi/haarukka-kiertokanki.
 
Ensimmäinen video missä näen Armatan ampuvan liikkeessä, pitää olla betoniplatta alla ja laukauksen jälkeen ei kyllä vakain seuraa maalia enään ja muutenkin jo tuossa pienessäkin keinumisessa putkilinja heiluu ylös alas.

Mutta ei sitä kymmenen vuoden kehitystyöllä vielä pidä ihmeitä odottaa.

Suht normaalilta tuo pikavilkaisulla näyttää. Videon alkupuolella ei ole varmaan edes sormilevyt pohjassa, voi olla tornin lukotkin päällä kun putki sojottaa taivaalle paraatiasennossa. Laukauksen jälkeen vakaimen ei pidäkään hetkeen toimia, putki pysyy latausasennossa sen aikaa kun automaattilataaja vetää uutta murkulaa putkeen. Oleellista on, että ampujan tähtäin pysyy maalissa, mutta sehän ei tästä videolta selviä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tietoa, millaiset kiertokanget on noissa uudemmissa V-2-malleissa? Vanhoissa on potentiaalisesti huono systeemi eli pääkiertokankeen nivelöity sivukiertokanki, jolloin iskunpituudet eri lohkoissa eivät ole sama. Paras ratkaisu on veitsi/haarukka-kiertokanki.
Eiköhän ne ole sivukiertokanget edelleen. Venäläiset tykkäävät tehdä sivukiertokangellisia dieselmoottoreita, ainakin kaikki tähtimoottorit ja A-85-3A (Armataan kaavailtu).

Tribologian kannalta haarukka ja veitsi -kanki on huonompi eikä sillä liene kovin suurta suosiota nykyisin. Harley Davitsonin ilmajäähdytteisissä sellainen lienee. Sen sijaan lieneekö yhtään dieselmoottoria tuolla ratkaisulla.

Sivukiertokangella tehtyjä isoja dieselmoottoreita tehdään lännessäkin. Esim SACM:n moottorit (porauksella: 175, 195, 240) oli toteutettu sivukiertokangella. Niitä valmistettiin ainakin siihen asti, kun Wärtsilä osti SACM:n 1989.

Tätä valmistetaan edelleen sivukiertokangilla, nykyisin nimellä GE V228:

GE V228 kiertokankiasetelma:

piston.png
 
Ihan toimiva tämä naapurin naamiopeitto kai on vaikka hölmöltä näyttääkin, muistaakseni ainakin Mika Mäenpää on Twitterissä kehunut sitä.
Ainakin ajatuksen tasolla ihan hyvä idea. Telakoneisto käy lämppäristä katsottuna aika kuumana (varsinkin jos vaunun muiden osien lämpöjälkeä on onnistuttu pienentämään), joten naamioverkko voi auttaa yllättävän paljon. Se on eri asia sitten, miten tuo kestää käyttöä.

z68pej9w7n491.jpg
 
Onko tietoa, millaiset kiertokanget on noissa uudemmissa V-2-malleissa? Vanhoissa on potentiaalisesti huono systeemi eli pääkiertokankeen nivelöity sivukiertokanki, jolloin iskunpituudet eri lohkoissa eivät ole sama. Paras ratkaisu on veitsi/haarukka-kiertokanki.
Edelleen T-90:n ja T-72:n moottorit perustuvat samaan V-2 moottoriin vuodelta 1937. Eli sivukiertokankikone, ilmeisesti rakenne on alunperin valittu pituuden minimoimiseksi. Rakenteen heikkoutena on värinäkierrosalue joka ainakin V-55:ssä oli 1200-1300 kierr/min jota ei sanut käyttää.

Uudemmissa versioissa (T-72/-90)on ahtamisen lisäksi muutettu venttiilinajoituksia jonka takia tyhjäkäynti pitää asettaa 800-900 kierr/min kun vanhemmissa käytettiin 600 kierr/min. Uudemmat versiot ilmaisesti kuluttavat suunnilleen saman verran öljyä kuin vanhemmat eli sadalla kilometrillä menee yli 5 litraa.
 
Uudemmat versiot ilmaisesti kuluttavat suunnilleen saman verran öljyä kuin vanhemmat eli sadalla kilometrillä menee yli 5 litraa.
Parempi ilmasta tuo öljyn kulutus suhteessa kulutettuun polttoainemäärään, kun PA-kulutus on suoraan verrannollinen olosuhteisiin mitä vaunulla tehdään ja millaisissa olosuhteissa ajetaan. Normaali öljyn kulutus on 5% kulutetusta polttoainemäärästä, aina tiesi melko tarkkaan paljonko pitää päivässä lisätä öljyä moottoriin.
 
Parempi ilmasta tuo öljyn kulutus suhteessa kulutettuun polttoainemäärään, kun PA-kulutus on suoraan verrannollinen olosuhteisiin mitä vaunulla tehdään ja millaisissa olosuhteissa ajetaan. Normaali öljyn kulutus on 5% kulutetusta polttoainemäärästä, aina tiesi melko tarkkaan paljonko pitää päivässä lisätä öljyä moottoriin.
Missä muussa laitteessa on 5% öljyn kulutus polttoaineeseen verrattuna? Huh.
 
Missä muussa laitteessa on 5% öljyn kulutus polttoaineeseen verrattuna? Huh.
Taas kannattaa muistaa, että olosuhteet missä ajetaan maastossa tai tiellä, sää olosuhteiden vaikutus pintaan millä ajetaan sekä esim tykin vakaimen ollessa päällä moottorissa on oltava vähintään 1100 rpm että sähkö riittää vakaimen hydraulipumpun pyörittämiseen.
 
Taas kannattaa muistaa, että olosuhteet missä ajetaan maastossa tai tiellä, sää olosuhteiden vaikutus pintaan millä ajetaan sekä esim tykin vakaimen ollessa päällä moottorissa on oltava vähintään 1100 rpm että sähkö riittää vakaimen hydraulipumpun pyörittämiseen.
Tymäkän voiteluöljyn kulutuksen suurimpana syynä on, että ahkera neuvostoinsinööri ei ole viitsinyt tai osannut suunnitella kunnollista mäntää ja männänrenkaita. V-46-6 mäntä on varsin vanhanaikaisen näköinen. V-92 mäntä näyttää jo hieman paremmalta ainakin mitä tuosta spoilerin sisällä olevasta heikon resoluution kuvasta voi päätellä.

Venäjällä on edelleen vaikeuksia männänrenkaiden valmistamisessa ja suunnittelussa. Esimerkiksi ostivat uudempiin laivamoottoreihinsa männänrenkaat jostakin ulkomailta. Nyt pakotteiden takia toimituksia ei tule eivätkä osaa helpolla tehdä itse korvaavia tuotteita.

V46-6:
V46-6_piston.jpg
V92:
V92_piston.jpg
 
Back
Top