Panssarivaunut

Krhm, Iran-Irak kähinää kutsutaan myös ensimmäiseksi Persianlahden sodaksi, erotuksena toisesta Persianlahden sodasta eli 1990-91. Tosin länsimaissa tuo Iran-Irak -sota yleensä jää pimentoon.
Kuka kutsuu? En oo kyllä ikinä kuullu kenenkään kutsuvan Iranin-Irakin sotaa Persianlahden sodaksi. Toiseksi Persianlahden sodaksi taasen on aika usein kutsuttu vuoden 2003 Irakin sotaa. Se on loogista, kun pääsotijatkin ovat samat, kuin ensimmäisessä (jopa istuvien presidenttien sukunimiä myöten ☝️ ).

Tolleen vertailun vuoksi, Suomen sota, Talvisota ja Jatkosota ovat kaikki eri sotia, vaikka nekin tapahtuivat keskenään samalla alueella. Itse suosin tapaa nimetä sodat erikseen, yksiselitteinen viestintä on tehokkainta. Ja kaikkein yksiselitteisintä ja tehokkaintahan on, että kaikki käyttävät samoja termejä, jolloin toki toisinaan sodat saavat järjestysnumeroita. Siksi kysyin, että nyt ilmeisesti jotain tarkoitusta hait tällä. Persianlahdella ja koko Lähi-idässä on sodittu niin usein, että onko edes mielekästä käyttää maantieteellistä nimeä ja järjestysnumeroa? Aikanaan käytettiin hallitsijan nimeä, nämäkin voisivat siis olla Saddamin I, II ja III sota...
 
Kyllä se on se 100 l/100 km
Kovin olisi pieni lukema, kun telakuorma-autollekin kerrotaan samaa.

CIA:n mukaan T-72 kuluttaisi 2,4 l/km.
https://www.cia.gov/readingroom/docs/DOC_0000498195.pdf

Paljon siirtymiä sisältäneen testin kulutus Neovostoliitossa:
The fuel consumption of the T-80 tank was indeed catastrophically high. It took 642 L of fuel to drive 100 km compared to the T-72's 357 L.
https://www.tankarchives.ca/2021/03/the-ussrs-hungriest-tank.html

Wiki kertoo Leosta:
"It has an estimated fuel consumption rate of around 300 litres per 100 km on roads and 500 litres per 100 km across the country"

Ruotsalaisten mobility -testistä kerrotaan:
On paper:
M1 Abrams - 4.46 liters/km
Leopard 2 - 2.32 liters/km
Swedish Tests:
M1 Abrams - 14.7 liters/km
Leopard 2 - 7.2 liters/km
 
Suomen Sotilaan juttua uudesta CV90:n versiosta.

 
En tiedä pistääkö muilla silmään, mutta itteäni ärsyttää tuo Suomen sotilaan turinoiva ja vähän lapsenomainenkin kielenkäyttö. Lisäksi jopa sellaiset perusasiat kuten possessiivisuffiksi tai erisnimien käyttö ovat hakusessa. Teksti muistuttaa tyyliltään jo vähän sellaista juveniilin strategiapelaajan fanfictionia. Ei oikein anna ammattimaista kuvaa ko. julkaisusta.
 
En tiedä pistääkö muilla silmään, mutta itteäni ärsyttää tuo Suomen sotilaan turinoiva ja vähän lapsenomainenkin kielenkäyttö. Lisäksi jopa sellaiset perusasiat kuten possessiivisuffiksi tai erisnimien käyttö ovat hakusessa. Teksti muistuttaa tyyliltään jo vähän sellaista juveniilin strategiapelaajan fanfictionia. Ei oikein anna ammattimaista kuvaa ko. julkaisusta.
Onko se oikeastaan koskaan ollut ammattijulkaisu? Pikemminkin se on ollut wannabe-sotilasaikakausilehti, ehkä hieman yli-innokas. Tilasin sitä itse melkein kymmenen vuotta, kunnes kyllästyin kun laatu ei kauheasti parantunut ja kirjoittajina oli mitä sattuu. Lisäksi lehdellä on jonkinlainen halu "shokeerata" sekä kärjistää. Vähän kuin sotilaslehtien Hymy tai Seiska. Osassa teksteistä vaikutti siltä, että sisällissodan juoksuhaudoista ei ole edelleenkään noustu, ja historia-artikkeleissa käydään vieläkin taistelua myyttisiä tuulimyllyjä vastaan - mitkä on oikeissa historoitsijapiireissä käyty jo 40 vuotta sitten.

Harmi sinänsä, tilausta olisi kyllä ammattimaiselle, virallisen Firman ulkopuoliselle ja kriittisestikin kirjoittavalle lehdelle.
 
Suomen Sotilaan juttua uudesta CV90:n versiosta.

Kumitelat sivuutettiin aika pintapuolisesti tuossa. Kevyempi, hiljaisempi, vähemmän värinää, pienempi polttoaineen kulutus oli sanoma.

Jousittamaton massa tuossa kuitenkin kevenee käsittääkseni merkittävästi. Käsittääkseni, koska en tunne telavehkeiden voimasiirron sielunelämää juurikaan. Jousittamattoman massan kevenemisellä pitäisi olla monta merkittävää hyötyä ajettavuuteen. Kevyempi voimansiirto pitäisi tuntua parempana kaasuvasteena/kiihtyvyytenä ajajalla. Samoin jousituksen pitäisi toimia nopeammin ja täsmällisemmin, joka korkeanopeuksisessa maastoajossa voi jopa tuntuakin. Pyöräajoneuvoissa jousittamattoman massan kevenemisellä on perstuntuvia ja mitattavissa olevia hyötyjä, nyrkkisääntönä pyöräajoneuvoissa 1kg jousittamatonta massaa vastaa 4kg jousitettua massaa ja CV kumiteloilla painoa lähtee noin tonni.

Onko @Pzgnrl mitään käsitystä aiheesta tai sen merkityksestä rynnpsv:lle?
 
Kumitelat sivuutettiin aika pintapuolisesti tuossa. Kevyempi, hiljaisempi, vähemmän värinää, pienempi polttoaineen kulutus oli sanoma.

Jousittamaton massa tuossa kuitenkin kevenee käsittääkseni merkittävästi. Käsittääkseni, koska en tunne telavehkeiden voimasiirron sielunelämää juurikaan. Jousittamattoman massan kevenemisellä pitäisi olla monta merkittävää hyötyä ajettavuuteen. Kevyempi voimansiirto pitäisi tuntua parempana kaasuvasteena/kiihtyvyytenä ajajalla. Samoin jousituksen pitäisi toimia nopeammin ja täsmällisemmin, joka korkeanopeuksisessa maastoajossa voi jopa tuntuakin. Pyöräajoneuvoissa jousittamattoman massan kevenemisellä on perstuntuvia ja mitattavissa olevia hyötyjä, nyrkkisääntönä pyöräajoneuvoissa 1kg jousittamatonta massaa vastaa 4kg jousitettua massaa ja CV kumiteloilla painoa lähtee noin tonni.

Onko @Pzgnrl mitään käsitystä aiheesta tai sen merkityksestä rynnpsv:lle?
Olet hyvinkin oikeassa: kumiteloissa on paljon etuja, ja jousittamaton massa on yksi niistä. Telalla on oma hitautensa mikä vaikuttaa kiihtyvyyteen.

Ongelmana vain on, että kestävän kumitelan tekeminen on pirun vaikeaa. Yleensä ne ovat erilaisia komposiittiteloja. Isoin ongelma on lämpö; monet kiinnitystavat alkavat ottaa osumaa kun telan lämpötila nousee, eikä kumi jne johda sitä lämpöä pois. Lopputulos on sama kuin kumitetuissa telapyörissä: palasia alkaa irtoilla, ja koko tela katketa.

Täällä on varsin hyvin selitetty ongelmaa:

 
En ole koskaan kuullut, että kukaan kutsuisi Iranin ja Irakin kasarimittelöitä Persianlahden sodaksi.
Kyllä se aikalaisuutisoinnissa oli nimenomaan Persianlahden sota. Nykyään nimellä enemmän viitataan vuoden 1991 pikkukahakkaan, joka angloamerikkalaisessa katsannossa on merkittävämpi kuin se 80-luvun suursota.
 
Kumitelat sivuutettiin aika pintapuolisesti tuossa. Kevyempi, hiljaisempi, vähemmän värinää, pienempi polttoaineen kulutus oli sanoma.

Jousittamaton massa tuossa kuitenkin kevenee käsittääkseni merkittävästi. Käsittääkseni, koska en tunne telavehkeiden voimasiirron sielunelämää juurikaan. Jousittamattoman massan kevenemisellä pitäisi olla monta merkittävää hyötyä ajettavuuteen. Kevyempi voimansiirto pitäisi tuntua parempana kaasuvasteena/kiihtyvyytenä ajajalla. Samoin jousituksen pitäisi toimia nopeammin ja täsmällisemmin, joka korkeanopeuksisessa maastoajossa voi jopa tuntuakin. Pyöräajoneuvoissa jousittamattoman massan kevenemisellä on perstuntuvia ja mitattavissa olevia hyötyjä, nyrkkisääntönä pyöräajoneuvoissa 1kg jousittamatonta massaa vastaa 4kg jousitettua massaa ja CV kumiteloilla painoa lähtee noin tonni.
Pitääkös noihin asentaa liukkaalla kelillä teräksisiä/metallisia "jääkenkiä", jotta "tassu pitää" ja vaunu kulkee edes jotenkuten hallitusti ohjaamalla jäätyneillä tieurilla tai lumisessa, jäätyneessä maastossa kipuaa mäen päälle. Leo 2 :ssa lienee jonkinmoiset jääkengät talvivarustuksena, joita ripotellaan kumitelakenkien päälle, ei jokaisen kumikenkätassun päälle, mutta useita / tela kuitenkin.
Miten väliaikais-jälkiasenteiset "liukuesteet" (tai kumitassut niiden alla) kestävät rasittavaa maastoajoa talviolosuhteissa?

Noin ylipäätään kumi/kompostitelanauhoista ja niiden kehityksestä toimiviksi laitekokonaisuudeksi lienee vaihtelevaa kokemusta kertynyt sekä käyttäjälle, ajoneuvotoimittajalle että telamaton tekijälle takavuosina NASU:ihin kotimaassa teloja nyhrätessä. Kehitystie ei liene ollut ihan siloinen, suora tai projektiaikataulun mukainen, varovasti arvelen, vaikka Ruotsin BandVagen tekniset ratkaisut olivat "prujuna" käytettävissä vähintään silmämääräisesti ja ulkomittojen tarkastelemiseksi.
 
Onko se oikeastaan koskaan ollut ammattijulkaisu? Pikemminkin se on ollut wannabe-sotilasaikakausilehti, ehkä hieman yli-innokas. Tilasin sitä itse melkein kymmenen vuotta, kunnes kyllästyin kun laatu ei kauheasti parantunut ja kirjoittajina oli mitä sattuu. Lisäksi lehdellä on jonkinlainen halu "shokeerata" sekä kärjistää. Vähän kuin sotilaslehtien Hymy tai Seiska. Osassa teksteistä vaikutti siltä, että sisällissodan juoksuhaudoista ei ole edelleenkään noustu, ja historia-artikkeleissa käydään vieläkin taistelua myyttisiä tuulimyllyjä vastaan - mitkä on oikeissa historoitsijapiireissä käyty jo 40 vuotta sitten.

Harmi sinänsä, tilausta olisi kyllä ammattimaiselle, virallisen Firman ulkopuoliselle ja kriittisestikin kirjoittavalle lehdelle.
Sotilasaikakauslehtikin on nykyään kuralla.
 
Back
Top