Panssarivaunut

Korjasin.

Mutta on myönnettävä, että en itsekään ole vielä täysin sisäistänyt nykytilannetta. Usein ajattelen, että Nato sitä ja Nato tätä. Sitten tajuan, että sehän olemme me! :D
Kannattaa kuitenkin aina alkajaisiksi miettiä mitä itsellä on. NATO on tietysti iso plussa siihen päälle mutta oma armeija on varmasti paikalla.

Eikä vähätellä ruotsalaista prikaatia. Suomen Lapissa se olisi merkittävä tasonnosto nykytilaan verrattuna.
 

Kolme 14-vaunuista komppaniaa ja kaksi varavaunua! Ei niillä suurta sotaa käydä...

Neljä 11-vaunuista komppaniaa jaettuna kahteen pataljoonaan. N.100 vaunuahan ruotsilla on.
Täytyi ihan penkoa tätä, kun minua jäi vaivaamaan muistikuva perinteisestä ruotsalaisesta 14-vaunuisesta vaunukomppaniassa. Pienen selvittelyn jälkeen huomasin olleeni osittain oikeassa. Vuodelta 2012 löytyi ruotsalaisten mekanisoidun pataljoonan organisaatio, jossa vaunukomppaniat olivat 14-vaunuisia. Samoin Gotlantiin oli sijoitettu ylimääräinen 14-vaunuinen komppania. Ilmeisesti tämän jälkeen Ruotsissa siirryttiin 11-vaunuisiin komppanioihin ja kuhunkin neljään mekanisoituun pataljoonaan kuului orgaanisesti yksi vaunukomppania, yhteensä (yllätys, yllätys) 44 vaunua. Wikin tietojen mukaan 42 vaunua modernisoitiin versioksi Stridsvagn 122C ja sijoitettiin sodan ajan organisaatioon (tässä veikkaan joko painovirhettä Wikissä tai kahta aikaisemmin modattua protovaunua, jolloin modattujen vaunujen määrä olisi juuri 44). Stridsvagn122-vaunuja on valmistettu alun alkaen 120 kappaletta ja sodan ajan organisaatioon kuulumattomat 76 vaunua varattiin materiaalireserviin. Tästä reservistä Ruotsi antoi Ukrainalle 10 vaunua eli nyt Ruotsin pannssarivaunujen määrä on 44 sodan ajan vaunua + 66 materiaalireservissä olevaa vaunua.

Vaikka aktiivikäytössä olevien panssarivaunujen määrä on Ruotsissa pieni, Bodenissa koulutettava sodanajan NMekB 19 olisi huima lisä pohjoisen Suomen puolustukseen. Joukko on varustettu täysin määrävahvuuteen ja henkilöstö on ammattitaitoista. Prikaatin osat ovat myös jo harjoitelleet mm. Rovajärvellä.
 
Täytyi ihan penkoa tätä, kun minua jäi vaivaamaan muistikuva perinteisestä ruotsalaisesta 14-vaunuisesta vaunukomppaniassa. Pienen selvittelyn jälkeen huomasin olleeni osittain oikeassa. Vuodelta 2012 löytyi ruotsalaisten mekanisoidun pataljoonan organisaatio, jossa vaunukomppaniat olivat 14-vaunuisia. Samoin Gotlantiin oli sijoitettu ylimääräinen 14-vaunuinen komppania. Ilmeisesti tämän jälkeen Ruotsissa siirryttiin 11-vaunuisiin komppanioihin ja kuhunkin neljään mekanisoituun pataljoonaan kuului orgaanisesti yksi vaunukomppania, yhteensä (yllätys, yllätys) 44 vaunua. Wikin tietojen mukaan 42 vaunua modernisoitiin versioksi Stridsvagn 122C ja sijoitettiin sodan ajan organisaatioon (tässä veikkaan joko painovirhettä Wikissä tai kahta aikaisemmin modattua protovaunua, jolloin modattujen vaunujen määrä olisi juuri 44). Stridsvagn122-vaunuja on valmistettu alun alkaen 120 kappaletta ja sodan ajan organisaatioon kuulumattomat 76 vaunua varattiin materiaalireserviin. Tästä reservistä Ruotsi antoi Ukrainalle 10 vaunua eli nyt Ruotsin pannssarivaunujen määrä on 44 sodan ajan vaunua + 66 materiaalireservissä olevaa vaunua.

Vaikka aktiivikäytössä olevien panssarivaunujen määrä on Ruotsissa pieni, Bodenissa koulutettava sodanajan NMekB 19 olisi huima lisä pohjoisen Suomen puolustukseen. Joukko on varustettu täysin määrävahvuuteen ja henkilöstö on ammattitaitoista. Prikaatin osat ovat myös jo harjoitelleet mm. Rovajärvellä.
Kyllä niissä pataljoonissa on kaksi vaunukomppaniaa, eli 4x22. ( +Gotlanti 11-22?)
 
Täytyi ihan penkoa tätä, kun minua jäi vaivaamaan muistikuva perinteisestä ruotsalaisesta 14-vaunuisesta vaunukomppaniassa. Pienen selvittelyn jälkeen huomasin olleeni osittain oikeassa. Vuodelta 2012 löytyi ruotsalaisten mekanisoidun pataljoonan organisaatio, jossa vaunukomppaniat olivat 14-vaunuisia. Samoin Gotlantiin oli sijoitettu ylimääräinen 14-vaunuinen komppania. Ilmeisesti tämän jälkeen Ruotsissa siirryttiin 11-vaunuisiin komppanioihin ja kuhunkin neljään mekanisoituun pataljoonaan kuului orgaanisesti yksi vaunukomppania, yhteensä (yllätys, yllätys) 44 vaunua. Wikin tietojen mukaan 42 vaunua modernisoitiin versioksi Stridsvagn 122C ja sijoitettiin sodan ajan organisaatioon (tässä veikkaan joko painovirhettä Wikissä tai kahta aikaisemmin modattua protovaunua, jolloin modattujen vaunujen määrä olisi juuri 44). Stridsvagn122-vaunuja on valmistettu alun alkaen 120 kappaletta ja sodan ajan organisaatioon kuulumattomat 76 vaunua varattiin materiaalireserviin. Tästä reservistä Ruotsi antoi Ukrainalle 10 vaunua eli nyt Ruotsin pannssarivaunujen määrä on 44 sodan ajan vaunua + 66 materiaalireservissä olevaa vaunua.

Vaikka aktiivikäytössä olevien panssarivaunujen määrä on Ruotsissa pieni, Bodenissa koulutettava sodanajan NMekB 19 olisi huima lisä pohjoisen Suomen puolustukseen. Joukko on varustettu täysin määrävahvuuteen ja henkilöstö on ammattitaitoista. Prikaatin osat ovat myös jo harjoitelleet mm. Rovajärvellä.
Karu tosiasia on että ruotsilla ei ole käytännössä mitään panssarireserviä, eikä tuolla määrällä voida tehdä montaa hyökkäystä. Loitering-ammukset, tykistö ja pst-ohjukset niittävät siihen malliin vaunuja hyökkäyksessä että vaikka tukena olisi ps-jalkaväkeä ja tykistöä, ilman riittävää vaunureserviä ei kauaa juhlita. Tuo määrä ei riitä kuin totaalisen sodan alkuviikoiksi ja sitten Ruotsalaisten eväät on syöty.

Panssarien mukana tuleva tykistö Archereilla on toki kykenevä, mutta niidenkin määrä kokonaisuudessa on hälyttävän vähäinen. Paljonko Ruotsalaiset ovat todellisuudessa valmiita uhraamaan vähäisestä huippukalustostaan Suomen puolustukseen? Jotain pitää jättää heidän omaan maahan myös.

Ruotsin ps-voimat ovat materiaalisesta laadustaan huolimatta vailla vakavaa uskottavuutta jos soditaan tosissaan. Niillä ei voida tehdä kummoisia iskuja ja tuo määrä riittää vain vastahyökkäyksiin tai tulitukeen.
Olin siinä uskossa että Ruotsilla olisi vielä kokonaisuudessaan se 250 vaunua Leopardeja, mutta todellisuus on paljon karumpi. Suomen panssarivoimilla on selvästi enemmän uskottavuutta määrän ja melko varmasti koulutuksen laadun suhteen.

En tiedä mitä muut viisaammat ovat mieltä?
 
Karu tosiasia on että ruotsilla ei ole käytännössä mitään panssarireserviä, eikä tuolla määrällä voida tehdä montaa hyökkäystä. Loitering-ammukset, tykistö ja pst-ohjukset niittävät siihen malliin vaunuja hyökkäyksessä että vaikka tukena olisi ps-jalkaväkeä ja tykistöä, ilman riittävää vaunureserviä ei kauaa juhlita. Tuo määrä ei riitä kuin totaalisen sodan alkuviikoiksi ja sitten Ruotsalaisten eväät on syöty.

Panssarien mukana tuleva tykistö Archereilla on toki kykenevä, mutta niidenkin määrä kokonaisuudessa on hälyttävän vähäinen. Paljonko Ruotsalaiset ovat todellisuudessa valmiita uhraamaan vähäisestä huippukalustostaan Suomen puolustukseen? Jotain pitää jättää heidän omaan maahan myös.

Ruotsin ps-voimat ovat materiaalisesta laadustaan huolimatta vailla vakavaa uskottavuutta jos soditaan tosissaan. Niillä ei voida tehdä kummoisia iskuja ja tuo määrä riittää vain vastahyökkäyksiin tai tulitukeen.
Olin siinä uskossa että Ruotsilla olisi vielä kokonaisuudessaan se 250 vaunua Leopardeja, mutta todellisuus on paljon karumpi. Suomen panssarivoimilla on selvästi enemmän uskottavuutta määrän ja melko varmasti koulutuksen laadun suhteen.

En tiedä mitä muut viisaammat ovat mieltä?
Ei sitä reservikalustoa meiltäkään juuri löydy. Etenkin paras kalusto on kokonaisuudessaan sijoitettu kokoonpanoihin. Joku 20-30 prosentin kalureservi olisi paikallaan mut mitäpä sillä toisaalta tekee jos valtakunnan puolustus romahtaa sen takia että niitä ei heitetty heti tuleen.

Kalustotappioiden myötä pitää vain soveltaa kokoonpanoja. Ja sitähän tehdään tietysti joka tapauksessa kun rakennetaan taistelujaotuksia. Suomessa sentään on jonkin verran A4-kalustoa jolla voi paikata tappioita.
 
Ei sitä reservikalustoa meiltäkään juuri löydy. Etenkin paras kalusto on kokonaisuudessaan sijoitettu kokoonpanoihin. Joku 20-30 prosentin kalureservi olisi paikallaan mut mitäpä sillä toisaalta tekee jos valtakunnan puolustus romahtaa sen takia että niitä ei heitetty heti tuleen.

Kalustotappioiden myötä pitää vain soveltaa kokoonpanoja. Ja sitähän tehdään tietysti joka tapauksessa kun rakennetaan taistelujaotuksia. Suomessa sentään on jonkin verran A4-kalustoa jolla voi paikata tappioita.
Tätä juuri tarkoitan eli on meillä sentään melkein tuplasti tstpsv-kalustoa, kunhan se pidetään vaan kunnossa! Ruotsin tapauksessa he joutuvat heittämään ainakin vaunupataljoonan Suomen rintamalle, jos niistä halutaan mitään merkittävää apua ja sitten onkin oma kapasiteetti hieman heikoilla.
 
Ei sitä reservikalustoa meiltäkään juuri löydy. Etenkin paras kalusto on kokonaisuudessaan sijoitettu kokoonpanoihin. Joku 20-30 prosentin kalureservi olisi paikallaan mut mitäpä sillä toisaalta tekee jos valtakunnan puolustus romahtaa sen takia että niitä ei heitetty heti tuleen.

Kalustotappioiden myötä pitää vain soveltaa kokoonpanoja. Ja sitähän tehdään tietysti joka tapauksessa kun rakennetaan taistelujaotuksia. Suomessa sentään on jonkin verran A4-kalustoa jolla voi paikata tappioita.
Tuota oon kans ajatellut, niin pitäiskö hankkia USA:sta vaikka lainaan sen verran kalustoa, että vois jonkun verran kouluttaa miehistöä, että tosipaikan tullen olisi jo valmiina koulutettua porukkaa kun jenkeistä saataisiin tarvike apua.
 
Karu tosiasia on että ruotsilla ei ole käytännössä mitään panssarireserviä, eikä tuolla määrällä voida tehdä montaa hyökkäystä. Loitering-ammukset, tykistö ja pst-ohjukset niittävät siihen malliin vaunuja hyökkäyksessä että vaikka tukena olisi ps-jalkaväkeä ja tykistöä, ilman riittävää vaunureserviä ei kauaa juhlita. Tuo määrä ei riitä kuin totaalisen sodan alkuviikoiksi ja sitten Ruotsalaisten eväät on syöty.

Panssarien mukana tuleva tykistö Archereilla on toki kykenevä, mutta niidenkin määrä kokonaisuudessa on hälyttävän vähäinen. Paljonko Ruotsalaiset ovat todellisuudessa valmiita uhraamaan vähäisestä huippukalustostaan Suomen puolustukseen? Jotain pitää jättää heidän omaan maahan myös.

Ruotsin ps-voimat ovat materiaalisesta laadustaan huolimatta vailla vakavaa uskottavuutta jos soditaan tosissaan. Niillä ei voida tehdä kummoisia iskuja ja tuo määrä riittää vain vastahyökkäyksiin tai tulitukeen.
Olin siinä uskossa että Ruotsilla olisi vielä kokonaisuudessaan se 250 vaunua Leopardeja, mutta todellisuus on paljon karumpi. Suomen panssarivoimilla on selvästi enemmän uskottavuutta määrän ja melko varmasti koulutuksen laadun suhteen.

En tiedä mitä muut viisaammat ovat mieltä?

En ymmärrä, miksi epäilet ruotsalaisten koulutuksen laatua. Ei kai koulutus huonoa ole missään länsimaisissa asevoimissa?

Mitä osaamiseen yleisemmin tulee, niin pitää muistaa, että Ruotsissa on enemmän ammattisotilaita kuin Suomessa. Eli taustalla on todennäköisesti pidempi palvelusaika ja opit tuoreemmassa muistissa kuin suomalaisella reserviläisellä. Eikä kansankodissa kukaan ryhdy sotilaaksi köyhyyttään ja kyvyttömyyttään, kun rahaa saa fattastakin, ei Ruotsi mikään Uganda ole.

Suomalainen järjestelmä nojaa paljon vahvemmin reserviläisiin. Suomalainen reservi on myös vahvemmin läpileikkaus koko kansasta, vaikka kaikkein huonoimpia raakataankin ulos nykyään isommalla kädellä kuin vielä joskus 30 vuotta sitten.

Tätä juuri tarkoitan eli on meillä sentään melkein tuplasti tstpsv-kalustoa, kunhan se pidetään vaan kunnossa! Ruotsin tapauksessa he joutuvat heittämään ainakin vaunupataljoonan Suomen rintamalle, jos niistä halutaan mitään merkittävää apua ja sitten onkin oma kapasiteetti hieman heikoilla.

Ruotsin oma kapasiteetti on joka tapauksessa heikoilla. Toisaalta, Ruotsin maantiede on toisenlainen kuin meillä. Ruotsilla on Itämeri ja Suomi suojanaan. Venäjän tankit eivät ajele yllättäen Tukholman kaduilla.

Järkipohjaisesti ajateltunahan Ruotsin kannattaa nimenomaan työntää puolustuksensa eteen Suomen maaperälle, ellei siellä sitten elätellä jotakin toivetta erillisrauhasta Venäjän kanssa. Suomen maaperällä ei tarvitse sotia yksin, vaan voi sotia osana Nato-operaatiota. Suomen puolelle venäläiset pysäytettäessä Ruotsin ei myöskään tarvitse ottaa sodan kaikkia vitsauksia omalle maaperälleen (tuhottu infra, räjähtämättä jääneet ammukset jne.), vaan ne jäävät Suomen murheeksi.
 
Tuota oon kans ajatellut, niin pitäiskö hankkia USA:sta vaikka lainaan sen verran kalustoa, että vois jonkun verran kouluttaa miehistöä, että tosipaikan tullen olisi jo valmiina koulutettua porukkaa kun jenkeistä saataisiin tarvike apua.

Eiköhän se kalusto pitäisi ostaa. Eivät ole tainneet lainata muuallekaan tuollaisessa tarkoituksessa, edes köyhille balteille. Nykypäivänä sieltä pitäisi tosin kyllä tulla käyttäjätkin, jos homma siihen pisteeseen menee.
 
Karu tosiasia on että ruotsilla ei ole käytännössä mitään panssarireserviä, eikä tuolla määrällä voida tehdä montaa hyökkäystä. Loitering-ammukset, tykistö ja pst-ohjukset niittävät siihen malliin vaunuja hyökkäyksessä että vaikka tukena olisi ps-jalkaväkeä ja tykistöä, ilman riittävää vaunureserviä ei kauaa juhlita. Tuo määrä ei riitä kuin totaalisen sodan alkuviikoiksi ja sitten Ruotsalaisten eväät on syöty.
Tämä on kaikkien länsimaiden pl. USA ongelma! Briteillä on nyt 213 Challenger2:sta ja määrä tippuu Challenger3:n myötä 148:aan. Saksalla on enää 294 Leopardia käytössä eri versioina, Ranskalla on käytössä 222 Leclerciä (+184 varastossa). Jokaisen länsimaan on aika alkaa rakentaa panssariasettaan uusiksi! Suomen osalta n. 200 vaunua alkaa olla sillä rajalla, mitä kyetään ylläpitämään. Nytkin jo puolet on vanhahtavia Leo2A4:a ja tukivaunujen laadussa ja määrässä vertailu esim. Ruotsiin on masentava.


Panssarien mukana tuleva tykistö Archereilla on toki kykenevä, mutta niidenkin määrä kokonaisuudessa on hälyttävän vähäinen. Paljonko Ruotsalaiset ovat todellisuudessa valmiita uhraamaan vähäisestä huippukalustostaan Suomen puolustukseen? Jotain pitää jättää heidän omaan maahan myös.
Ruotsin tykistön määrä on kertakaikkiaan järkyttävä, 24 putkea ei pitkälle riitä, vaikka olisivat miten kehittyneitä! Uusia Archereita alkaa saapua riviin vuonna 2025, jos toimituksissa ei tapahdu viiveitä. Uusia on tosiaan tulossa 48 kappaletta, muistin uudistilauksen väärin 24 putkeksi. Raketinheittimistä ja pitkän kantaman aseista ruotsalaiset vasta haaveilevat. Onneksi Ruotsilla sentään on 84 suomalaiseen 120KRH40-heittimeen perustuvaa KRH:ta ja 40 Mjölneriä. Maanpuolustus.netissä on irvailtu ruotsalaisten Mjölnereille ja verrattu Amokseen. Toisaalta, Mjölner täyttää varmasti tehtävänsä ja niitä on Ruotsilla 40 Suomen 18 Amokseen verrattuna.


Ruotsin ps-voimat ovat materiaalisesta laadustaan huolimatta vailla vakavaa uskottavuutta jos soditaan tosissaan. Niillä ei voida tehdä kummoisia iskuja ja tuo määrä riittää vain vastahyökkäyksiin tai tulitukeen.
Olin siinä uskossa että Ruotsilla olisi vielä kokonaisuudessaan se 250 vaunua Leopardeja, mutta todellisuus on paljon karumpi. Suomen panssarivoimilla on selvästi enemmän uskottavuutta määrän ja melko varmasti koulutuksen laadun suhteen.

En tiedä mitä muut viisaammat ovat mieltä?
Realismia voisi olla, että Ruotsin joukoista NMekB 19 taistelisi Pohjois-Suomessa. Se olisi merkittävä lisä Suomelle, mutta selvää on, ettei yhdellä prikaatilla voi tehdä määräänsä enempää. Toisaalta prikaatin kalusto on parempi kuin yhdelläkään suomalaisella prikaatilla ja sitä tukevasta logistiikkahännästä voidaan Suomessa ainoastaan unelmoida.

Ruotsalaisjoukkojen koulutus on erittäin hyvä. Joukoista suuri osa on ammattilaisia, koulutus on kovaa ja tavoitteellista ja joukot on koulutettu toimimaan omalla vastuualueellaan (mm. NMekB 19). Tätä puoltavat myös omat kokemukseni ja Afganistanista kuullut kertomukset.
 
40 Mjölneriä

Näitäkin on onneksi tulossa lisää. Helmikuussa 2022 tilasivat 20 ja tammikuussa 2023 toiset 20. Kokonaismäärän pitäisi siis olla piakkoin 80.


Ruotsi on siis oikealla tiellä! Se tosin herättää huomiota, että kranaatinheittimistöön panostetaan noin vahvasti suhteessa tykistöön. HIMARS:n jos vielä ostaisivat, jahka ehtivät, niin alkaisi lähestyä Ruotsin modernin epäsuoran tulen kyvykkyydet Suomea.
 
Näitäkin on onneksi tulossa lisää. Helmikuussa 2022 tilasivat 20 ja tammikuussa 2023 toiset 20. Kokonaismäärän pitäisi siis olla piakkoin 80.


Ruotsi on siis oikealla tiellä! Se tosin herättää huomiota, että kranaatinheittimistöön panostetaan noin vahvasti suhteessa tykistöön. HIMARS:n jos vielä ostaisivat, jahka ehtivät, niin alkaisi lähestyä Ruotsin modernin epäsuoran tulen kyvykkyydet Suomea.
Ruotsilla on tarkoitus olla tulevaisuudessa 3 prikaatin patteristoa, 2 divisioonan patteristoa ja 2 erillistä patteria ( 1 moottoroidulla prikaatilla ja 1 Gotlannin taisteluosastolla). 80 Mjölneriä viidelle panssaripataljoonalle, neljälle mekanisoidulle pataljoonalle ja Gotlannille? Moottoroidulle prikaatille voisi myydä 16 Nemoa.
 
Ruotsilla on tarkoitus olla tulevaisuudessa 3 prikaatin patteristoa, 2 divisioonan patteristoa ja 2 erillistä patteria ( 1 moottoroidulla prikaatilla ja 1 Gotlannin taisteluosastolla). 80 Mjölneriä viidelle panssaripataljoonalle, neljälle mekanisoidulle pataljoonalle ja Gotlannille? Moottoroidulle prikaatille voisi myydä 16 Nemoa.

Onko ruotsalainen patteristo 12 tykkiä (ja patteri 6 tykkiä?)? Silloin 24+48 Archeria riittäisi tuohon juuri ja juuri.
 
Jep. Meikäläisen tiedot on (muistaakseni) försvarsbeslutet 2020 paperista, eli muutaman vuoden takaa. Luulisi Ukrainan sodan vaikuttavan suunnitelmiin jotenkin; esim. himars tilaus ei olisi iso yllätys.
Ruotsi rakentaa nyt kovalla kiireellä ja isolla rahoituksella puolustusta takaisin kuntoon. Sama toistui 1914 ja 1939. Kansantaloudelle olisi kevyempää pitää hyvä perustaso yllä myös pitkinä rauhanvuosina, mutta Ruotsissa on perinteisesti valittu toinen polku. Joka tapauksessa nyt tapahtuu ja viiden vuoden kuluttua Ruotsin kyvyt ovat varsin eri tasolla!
 
Suuntaa antanee videoiden määrä missä dronet tiputtaa kranaatteja enemmän tai vähemmän navetettujen vaunujen kannelle. Se on vanha totuus, että vaunun paras suoja on liikkuvuus, jolla vaikeutetaan vastatoimien kohdistaminen sekä yksittäiseen vaunuun, että koko pataljoonaan.
Tuollakin on näkynyt että liike johtaa pölypilveen ja liikkeen kaikkien tietoon. Jos taasen valvot dronella ylhäältä liike kyllä paljastaa huomattavan nopeasti. Liike paljastaa, mutta on vaikeampi osua VAI? Kumpi parempi? riippuu vihollisen kyvyistä käyttää mahdollista tilannetta hyväksi. Tätä voisi täällä pohdiskella.
 
Ihmetyttää ettei ukrainasta ole tullut yhtään silmiini osunutta havaintoa aktiivisten suojajärjestelmien käytöstä. Ei ole ilmeisesti zaslinit tai arenat käytössä.

Luulisi että tämä yltyvä droneammusten käyttö nostaa näiden kehityksen keskiöön, onko ajoneuvojen suojaukseen muutakaan tehokasta keinoa näköpiirisissä?. Voisi ajatella että konenäköä hyödyntämällä saadaan kohta kehiin tutkan sijasta kameraan perustuvia järjestelmiä ja hintaa alas.
 
Tähän asti Hard Kill -järjestelmien sensorit ovat pääsääntöisesti (esim. Arena) käyttäneet doppler-tutkaa sensorina. Doppler perustuu kappaleen lähestymisnopeuteen, jolle on asetettu raja, jota nopeammat kohteet torjutaan. Suhteellisen hidas drone tuskin ylittää tätä nopeutta. Jos nopeuden raja-arvoa lasketaan merkittävästi alkavat variksetkin katoamaan savupilvenä vaunun ympäriltä. (Hieman kärjistettynä)
 
Back
Top