Kannattaa kuitenkin aina alkajaisiksi miettiä mitä itsellä on. NATO on tietysti iso plussa siihen päälle mutta oma armeija on varmasti paikalla.Korjasin.
Mutta on myönnettävä, että en itsekään ole vielä täysin sisäistänyt nykytilannetta. Usein ajattelen, että Nato sitä ja Nato tätä. Sitten tajuan, että sehän olemme me!
Täytyi ihan penkoa tätä, kun minua jäi vaivaamaan muistikuva perinteisestä ruotsalaisesta 14-vaunuisesta vaunukomppaniassa. Pienen selvittelyn jälkeen huomasin olleeni osittain oikeassa. Vuodelta 2012 löytyi ruotsalaisten mekanisoidun pataljoonan organisaatio, jossa vaunukomppaniat olivat 14-vaunuisia. Samoin Gotlantiin oli sijoitettu ylimääräinen 14-vaunuinen komppania. Ilmeisesti tämän jälkeen Ruotsissa siirryttiin 11-vaunuisiin komppanioihin ja kuhunkin neljään mekanisoituun pataljoonaan kuului orgaanisesti yksi vaunukomppania, yhteensä (yllätys, yllätys) 44 vaunua. Wikin tietojen mukaan 42 vaunua modernisoitiin versioksi Stridsvagn 122C ja sijoitettiin sodan ajan organisaatioon (tässä veikkaan joko painovirhettä Wikissä tai kahta aikaisemmin modattua protovaunua, jolloin modattujen vaunujen määrä olisi juuri 44). Stridsvagn122-vaunuja on valmistettu alun alkaen 120 kappaletta ja sodan ajan organisaatioon kuulumattomat 76 vaunua varattiin materiaalireserviin. Tästä reservistä Ruotsi antoi Ukrainalle 10 vaunua eli nyt Ruotsin pannssarivaunujen määrä on 44 sodan ajan vaunua + 66 materiaalireservissä olevaa vaunua.
Kyllä niissä pataljoonissa on kaksi vaunukomppaniaa, eli 4x22. ( +Gotlanti 11-22?)
Karu tosiasia on että ruotsilla ei ole käytännössä mitään panssarireserviä, eikä tuolla määrällä voida tehdä montaa hyökkäystä. Loitering-ammukset, tykistö ja pst-ohjukset niittävät siihen malliin vaunuja hyökkäyksessä että vaikka tukena olisi ps-jalkaväkeä ja tykistöä, ilman riittävää vaunureserviä ei kauaa juhlita. Tuo määrä ei riitä kuin totaalisen sodan alkuviikoiksi ja sitten Ruotsalaisten eväät on syöty.
Ei sitä reservikalustoa meiltäkään juuri löydy. Etenkin paras kalusto on kokonaisuudessaan sijoitettu kokoonpanoihin. Joku 20-30 prosentin kalureservi olisi paikallaan mut mitäpä sillä toisaalta tekee jos valtakunnan puolustus romahtaa sen takia että niitä ei heitetty heti tuleen.
Tätä juuri tarkoitan eli on meillä sentään melkein tuplasti tstpsv-kalustoa, kunhan se pidetään vaan kunnossa! Ruotsin tapauksessa he joutuvat heittämään ainakin vaunupataljoonan Suomen rintamalle, jos niistä halutaan mitään merkittävää apua ja sitten onkin oma kapasiteetti hieman heikoilla.
Tuota oon kans ajatellut, niin pitäiskö hankkia USA:sta vaikka lainaan sen verran kalustoa, että vois jonkun verran kouluttaa miehistöä, että tosipaikan tullen olisi jo valmiina koulutettua porukkaa kun jenkeistä saataisiin tarvike apua.
Tämä on kaikkien länsimaiden pl. USA ongelma! Briteillä on nyt 213 Challenger2:sta ja määrä tippuu Challenger3:n myötä 148:aan. Saksalla on enää 294 Leopardia käytössä eri versioina, Ranskalla on käytössä 222 Leclerciä (+184 varastossa). Jokaisen länsimaan on aika alkaa rakentaa panssariasettaan uusiksi! Suomen osalta n. 200 vaunua alkaa olla sillä rajalla, mitä kyetään ylläpitämään. Nytkin jo puolet on vanhahtavia Leo2A4:a ja tukivaunujen laadussa ja määrässä vertailu esim. Ruotsiin on masentava.
Ruotsin tykistön määrä on kertakaikkiaan järkyttävä, 24 putkea ei pitkälle riitä, vaikka olisivat miten kehittyneitä! Uusia Archereita alkaa saapua riviin vuonna 2025, jos toimituksissa ei tapahdu viiveitä. Uusia on tosiaan tulossa 48 kappaletta, muistin uudistilauksen väärin 24 putkeksi. Raketinheittimistä ja pitkän kantaman aseista ruotsalaiset vasta haaveilevat. Onneksi Ruotsilla sentään on 84 suomalaiseen 120KRH40-heittimeen perustuvaa KRH:ta ja 40 Mjölneriä. Maanpuolustus.netissä on irvailtu ruotsalaisten Mjölnereille ja verrattu Amokseen. Toisaalta, Mjölner täyttää varmasti tehtävänsä ja niitä on Ruotsilla 40 Suomen 18 Amokseen verrattuna.
Realismia voisi olla, että Ruotsin joukoista NMekB 19 taistelisi Pohjois-Suomessa. Se olisi merkittävä lisä Suomelle, mutta selvää on, ettei yhdellä prikaatilla voi tehdä määräänsä enempää. Toisaalta prikaatin kalusto on parempi kuin yhdelläkään suomalaisella prikaatilla ja sitä tukevasta logistiikkahännästä voidaan Suomessa ainoastaan unelmoida.
www.janes.com
Ruotsilla on tarkoitus olla tulevaisuudessa 3 prikaatin patteristoa, 2 divisioonan patteristoa ja 2 erillistä patteria ( 1 moottoroidulla prikaatilla ja 1 Gotlannin taisteluosastolla). 80 Mjölneriä viidelle panssaripataljoonalle, neljälle mekanisoidulle pataljoonalle ja Gotlannille? Moottoroidulle prikaatille voisi myydä 16 Nemoa.Näitäkin on onneksi tulossa lisää. Helmikuussa 2022 tilasivat 20 ja tammikuussa 2023 toiset 20. Kokonaismäärän pitäisi siis olla piakkoin 80.
Sweden orders 20 more Mjölner CV90 mortar variants
The Swedish Defence Materiel Administration (FMV) and BAE Systems announced on 27 January that they had signed a contract modification for 20 more...
Ruotsi on siis oikealla tiellä! Se tosin herättää huomiota, että kranaatinheittimistöön panostetaan noin vahvasti suhteessa tykistöön. HIMARS:n jos vielä ostaisivat, jahka ehtivät, niin alkaisi lähestyä Ruotsin modernin epäsuoran tulen kyvykkyydet Suomea.
Näin se on Archer-aikana.
Jep. Meikäläisen tiedot on (muistaakseni) försvarsbeslutet 2020 paperista, eli muutaman vuoden takaa. Luulisi Ukrainan sodan vaikuttavan suunnitelmiin jotenkin; esim. himars tilaus ei olisi iso yllätys.
Ruotsi rakentaa nyt kovalla kiireellä ja isolla rahoituksella puolustusta takaisin kuntoon. Sama toistui 1914 ja 1939. Kansantaloudelle olisi kevyempää pitää hyvä perustaso yllä myös pitkinä rauhanvuosina, mutta Ruotsissa on perinteisesti valittu toinen polku. Joka tapauksessa nyt tapahtuu ja viiden vuoden kuluttua Ruotsin kyvyt ovat varsin eri tasolla!
Tuollakin on näkynyt että liike johtaa pölypilveen ja liikkeen kaikkien tietoon. Jos taasen valvot dronella ylhäältä liike kyllä paljastaa huomattavan nopeasti. Liike paljastaa, mutta on vaikeampi osua VAI? Kumpi parempi? riippuu vihollisen kyvyistä käyttää mahdollista tilannetta hyväksi. Tätä voisi täällä pohdiskella.
