Panssarivaunut

- eikös lentoliikenne kouluta uuteen konetyyppiin käyttäen tietokoneita jne..pääasiallisena koulutus muotona. Voi skaalata ja sitten 9-16 työaika vaihtaa vaikka kolmivuoroon, jotta koulutuksen tehokkuus nousee.

- osia vaihtamalla ”korjataan suurin osa” kaikkialla ja viallinen komponentti lähetetään muualle korjattavaksi.
- teknistä kielenkääntäjää varmaankin löytyy pääkielistä hyvin helposti suomen maasta
- kantahenkilökunta ei osaa ruotsia eikä englantia siinä määrin, että oman osaamisalueen sanasto olisi tuttua. Näin ei pysty käyttämään ulkomaan kielen ohjekirjoja apuna
- älä alkuun painata ohjeita; anna olla sähköisen ja helpommin korjattavana/paranneltavana
-
 
Varmasti, mutta jos/kun kalusto vaihtuu, puuttuu se koulutettu reservi.
Tuota mie oon aikaisemmin kirjoittanut eri ketjuissa, eli pitäisi hankkia pienempi määrä jenkkien kalustoa (panssarit, rynnäkkövaunut ja telatykistö yms,) koulutus käyttöön. Jos tulee tosipaikat nin olisi jo alustavasti koulutettua henkilökuntaa/reserviläisiä eikä aloitettava tyhjästä. Tämä siksi, mistä luulette suomen saavan eniten kalusto apua? Ei niitä leopardi ja muuta Euroopassa ole liiemmälti saatavissa kriisi tilanteessa,
 
Minulle on kerrottu CV90n eri malleissa ei ole paljoakaan samaa osaa tarjolla. Saati sitten muissa IFV vaunuissa. Täällä on useasti kerrottu vaikeuksista, kuinka kauan uuden laitteen käyttöönotto kestää PVssä. Kun huolto-varaosa jne organisaatiot ottaa vuosia aikaa.
Suomeen tulee uusi auto merkki ja samalla pyörähtää sen huolto ja korjaus käyntiin. Vaikka olisi Korealainen tai kiinalainen auto. Ei siihen mene vuosia opetella huolto-organisaatiossa uusi auto. Jopa saman valmistajan autot eroavat huomattavasti mallien uudistuksissa. Joku voi sanoa, että auto on yksinkertainen verrattuna moderniin IFV. Voi näinkin olla tai sitten ei ole. Tämä puretaan erikseen myöhemmin ja voi kääntyä IFVn olevan yksinkertaisempi laite. Yritän tässä tuoda kriittistä ajatusta, esimerkiksi Ruotsalaisten CV90 korvaamaan meidän BMPt. Argumentointu tällä palstalla vievän vuosia saada saada organisaatio niille kuntoon. Itse luulisin viikkojen riittävän.
Kyllä siihen opettelemiseen aikaa menee autohommissa. Kyllä se on vuosi pari kolme ennen kuin on sinut kaikkien tyyppivikojen yms. kanssa.
 
- eikös lentoliikenne kouluta uuteen konetyyppiin käyttäen tietokoneita jne..pääasiallisena koulutus muotona. Voi skaalata ja sitten 9-16 työaika vaihtaa vaikka kolmivuoroon, jotta koulutuksen tehokkuus nousee.

- osia vaihtamalla ”korjataan suurin osa” kaikkialla ja viallinen komponentti lähetetään muualle korjattavaksi.
- teknistä kielenkääntäjää varmaankin löytyy pääkielistä hyvin helposti suomen maasta
- kantahenkilökunta ei osaa ruotsia eikä englantia siinä määrin, että oman osaamisalueen sanasto olisi tuttua. Näin ei pysty käyttämään ulkomaan kielen ohjekirjoja apuna
- älä alkuun painata ohjeita; anna olla sähköisen ja helpommin korjattavana/paranneltavana
-
Samalla tavalla simuja käyttäessä pitäisi olla henkilökunta paikalla valvomassa harjoittelua, lisäksi simuluokkia ja simulaattoreita on rajoitetusti. Eli se olisi edelleen pois varusmiesten koulutuksesta.

Edit: lainataan nyt jäsen Mikfiniä, joka tuota järjestelmän kankeutta avasi kun viimeksi asiasta oli puhetta.

Käytön oppiminen ei ole se suurin ongelma vaan huolto- ja korjausjärjestelmän luominen siihen rinnalle sekä vaunujen Suomi muutokset.
Tuo muutos on se, joka jarruttaa kaikista eniten uuden (käytetyn) kaluston käyttöönottoa. Pääesikunnan tekninentarkastusosasto on instanssi, kenellä on sormet mukana kaluston käyttöön hyväksymässä turvallisuusnäköhdat huomioiden. Valitettavasti tuota osastoa ei voida ohittaa sotilaskäskyllä vaan on itsenäinen toimiala.
Silloin kun BMP-2 otettiin käyttöön, asiat eivät olleet ihan niin byrograattisia, kuin nykypäivänä. EU:n mukana on tullut paljon turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia sekä myös kotimaisia esim ajovalojen osalta.

Olen aikaisemmin jo todennut, että RsRakH M270 ja Bradley ovat samalla alustalla eli ihan kaikkea ei tarvitse keksiä alusta asti.
Tuossa vaihdossa on muutamia kipukohtia.
- Minimi koulutusaika ps-koulutetulle uuden kortin suhteen on 4 viikkoa (kh:n kurssin kesto)
- Rakenne-, ajo- ja ampumakoulutus sisältyy tuohon aikaan.
- Reserviläisen kouluttaminen psv-kortillisesta kestää 4-6 vkoa ja iso kysymys, kuinka moni olisi valmis sitoutumaan tuohon aikaan olemaan pois siviilitöistä tai opinnoista.
- Ajokoulutus luo aikakapeikon, johtuen rajallisesta määrästä psv-ajo-opettajia.
- Kalustokirjoja vast ei tarvitse kääntää, vain päätös että koulutus englannin kielisillä materiaalilla.
- Koeammunnat välittömästi käyntiin kaluston tullessa maahan.
- Taktiikka koulutus ampumaleirillä oheiskoilutuksena.
- Varusmieskoulutus seis vähintään 6 kk.
- Asentajakoulutus Millogin koulutuksen yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Sen lisäksi mitä @kimmo.j mainitsi, niin kun puhutaan PV:n prosesseista, niin asioista on oltava suomenkieliset, käytännössä siis alkuperäiskielestä käännetyt asiakirjat (PV:n kääntämät, koska termistön pitää olla PV:n termistöä). Tämä käännöstyö ja tarvittavan termistön haaliminen (osittain luominenkin) ei ole ihan sormia napsauttamalla tapahtuva prosessi, ja senkin jälkeen se on hyväksytettävä ja painatettava. Varusmieskoulutukseen jo palvelusturvallisuussyistäkin vaadittu materiaali/dokumentaatio ei ole ihan pieni juttu.

Ja vasta kun kantahenkilökunnasta kouluttajahenkilöstö ja joukko-osaston muu henkilöstö on koulutettu, voidaan aloittaa varusmieskoulutus. Vasta kun riittävän monta erää varusmiehiä kuin on kalustoa on koulutettu, on hankinta saavuttanut hankintamääristä päättäessä suunnitellun suorituskykynsä.

Olisi nykyajassa varsin ennenkuulumatonta (pitäisi mennä aikaan ennen Hornet-hankintoja käytännössä), että aiemmalle kalustolle koulutetut reserviläiset saisivat suurissa määrin muuntokoulutuksen uuteen kalustoon. Entisaikana meillä oli siihen periaatteessa kykyäkin, kun joukko-osastoissa oli kertausharjoituskomppaniat, mutta nykyaikana tällainenkin koulutusresurssi on rajallinen, koska reserviläisten koulutus hoituisi tässä tilanteessa samalla resurssilla kuin varusmiesten.

Ainakaan Hornet-kaluston manuaaleja ei käännetty 90-luvulla, vaan ilmavoimissa käytettiin englanninkielisiä. Toki maavoimissa kielitaito voi olla heikompaa, varsinkin kirjavan varusmiesjoukon osalta.
 
Tuota mie oon aikaisemmin kirjoittanut eri ketjuissa, eli pitäisi hankkia pienempi määrä jenkkien kalustoa (panssarit, rynnäkkövaunut ja telatykistö yms,) koulutus käyttöön. Jos tulee tosipaikat nin olisi jo alustavasti koulutettua henkilökuntaa/reserviläisiä eikä aloitettava tyhjästä. Tämä siksi, mistä luulette suomen saavan eniten kalusto apua? Ei niitä leopardi ja muuta Euroopassa ole liiemmälti saatavissa kriisi tilanteessa,
Erittäin samaa mieltä, plussana lisäksi se ettei tule eskalaation pelkoa kenellekään (Huoh)kun ei tuoda kriisiin ”uusia” suorituskykyjä. No ehkä NATO:n jäsenenä tuota ei muutenkaan tarvitse miettiä, toivottavasti asia on näin kaikissa mahdollisissa scenarioissa.
 
Tuota mie oon aikaisemmin kirjoittanut eri ketjuissa, eli pitäisi hankkia pienempi määrä jenkkien kalustoa (panssarit, rynnäkkövaunut ja telatykistö yms,) koulutus käyttöön. Jos tulee tosipaikat nin olisi jo alustavasti koulutettua henkilökuntaa/reserviläisiä eikä aloitettava tyhjästä. Tämä siksi, mistä luulette suomen saavan eniten kalusto apua? Ei niitä leopardi ja muuta Euroopassa ole liiemmälti saatavissa kriisi tilanteessa,
Erittäin samaa mieltä, plussana lisäksi se ettei tule eskalaation pelkoa kenellekään (Huoh)kun ei tuoda kriisiin ”uusia” suorituskykyjä. No ehkä NATO:n jäsenenä tuota ei muutenkaan tarvitse miettiä, toivottavasti asia on näin kaikissa mahdollisissa scenarioissa.
Ei kannata hankkia jotain mitätöntä määrää jenkkikalustoa sen toivossa että kolmannessa maailmanpalossa saisi jotain rääpiäisiä. Ensinnäkään niitä ei melko varmasti saisi, eiköhän jenkkien tuotantolinjat olisi tuossa kohtaa tukkeessa omista tarpeista, Abramseja ei esimerkiksi ole tehty vuosikymmeniin uusia vaan jenkit kierrättää ja päivittää vanhoja alustoja. Toisekseen, yhtä paljon sen huolto- ja koulutusorganisaation käynnistykseen menee aikaa ja rahaa riippumatta siitä hankitaanko vaunuja tusina vai sata. Vähäisillä hankintamäärillä yksikköhinnat vaan nousee poskettomiksi, ja SA-organisaatioista tulee melkoinen tilkkutäkki kun olisi sekaisin eurooppalaista, jenkkiläistä ja neukkukalustoa.

Jos jotain jenkkikaluja halutaan, niin hankitaan sitten kerralla sen verran että sillä tekeekin jotain.
 
Tuota mie oon aikaisemmin kirjoittanut eri ketjuissa, eli pitäisi hankkia pienempi määrä jenkkien kalustoa (panssarit, rynnäkkövaunut ja telatykistö yms,) koulutus käyttöön. Jos tulee tosipaikat nin olisi jo alustavasti koulutettua henkilökuntaa/reserviläisiä eikä aloitettava tyhjästä. Tämä siksi, mistä luulette suomen saavan eniten kalusto apua? Ei niitä leopardi ja muuta Euroopassa ole liiemmälti saatavissa kriisi tilanteessa,

Ei kannata hankkia jotain mitätöntä määrää jenkkikalustoa sen toivossa että kolmannessa maailmanpalossa saisi jotain rääpiäisiä. Ensinnäkään niitä ei melko varmasti saisi, eiköhän jenkkien tuotantolinjat olisi tuossa kohtaa tukkeessa omista tarpeista, Abramseja ei esimerkiksi ole tehty vuosikymmeniin uusia vaan jenkit kierrättää ja päivittää vanhoja alustoja. Toisekseen, yhtä paljon sen huolto- ja koulutusorganisaation käynnistykseen menee aikaa ja rahaa riippumatta siitä hankitaanko vaunuja tusina vai sata. Vähäisillä hankintamäärillä yksikköhinnat vaan nousee poskettomiksi, ja SA-organisaatioista tulee melkoinen tilkkutäkki kun olisi sekaisin eurooppalaista, jenkkiläistä ja neukkukalustoa.

Jos jotain jenkkikaluja halutaan, niin hankitaan sitten kerralla sen verran että sillä tekeekin jotain.
Heh, samaa jargonia eräät jaksaa höpöttää.

Itse kysyn joskus aiemmin samaa kuin @Jopuni ja vastaus oli samallaista lässytystä: "Ei niitä saa", "Hulto
maksaa","Hinta liian kova".

Mistä ultimat ideot kuvittet Suomen saavan Leopard pannssareita jos kolmas maiilmansota syttyy?

Ukrainaan on nyt lähetetty Abramseja, Leopardeja sekä Challengeriä mitättömiä määriä, silti ne kelpaavat ja he osaavat käyttää niitä.

Vai kuvitteletko suomalaisten olevan niin heikkopäisiä ettemme ymmärrä, vaikka saisimme manuaalit ja koulutuksen, käyttää yhtä vitun panssarivaunua?

Ihan oikeesti, tuota mieltäkö olet Suomen puolustusvoimien kyvystä?
 
Ei kannata hankkia jotain mitätöntä määrää jenkkikalustoa sen toivossa että kolmannessa maailmanpalossa saisi jotain rääpiäisiä. Ensinnäkään niitä ei melko varmasti saisi, eiköhän jenkkien tuotantolinjat olisi tuossa kohtaa tukkeessa omista tarpeista, Abramseja ei esimerkiksi ole tehty vuosikymmeniin uusia vaan jenkit kierrättää ja päivittää vanhoja alustoja. Toisekseen, yhtä paljon sen huolto- ja koulutusorganisaation käynnistykseen menee aikaa ja rahaa riippumatta siitä hankitaanko vaunuja tusina vai sata. Vähäisillä hankintamäärillä yksikköhinnat vaan nousee poskettomiksi, ja SA-organisaatioista tulee melkoinen tilkkutäkki kun olisi sekaisin eurooppalaista, jenkkiläistä ja neukkukalustoa.

Jos jotain jenkkikaluja halutaan, niin hankitaan sitten kerralla sen verran että sillä tekeekin jotain.
Entä jos tulee jotain muuta kuin maailmansota:unsure:
Entä jos tulee se maailmansota ja jenkit päättävät aloittaa tekemään sotakalustoa kaksinkäsin, onko se aikaisempien kokemusten pohjalta mennyt jotenkin huonosti?

Oletuksesi perustuu kolmanteen maailmansotaan, jossa jenkit päättävät antautua heti kättelyssä. Jotenkin en ole valmis tuohon ajatuskulkuun lähtemään mukaan.
 
NATOssa luotamme siihen että amerikkalaisvaunujen mukana tulee sitten myös käyttäjät. Jos niitä ei tule, niin ei välttis kannata odottaa saavansa niitä ilman ukkojakaan. Tilkkutäkkikalusto tekee armeijan ylläpidosta rauhan aikana kalliimpaa, jolloin muuhun (koulutukseen, uudishankintoihin) jää vähemmän rahaa.
 
NATOssa luotamme siihen että amerikkalaisvaunujen mukana tulee sitten myös käyttäjät. Jos niitä ei tule, niin ei välttis kannata odottaa saavansa niitä ilman ukkojakaan. Tilkkutäkkikalusto tekee armeijan ylläpidosta rauhan aikana kalliimpaa, jolloin muuhun (koulutukseen, uudishankintoihin) jää vähemmän rahaa.
Jos tuolleen ajatellaan niin miksi sitten tarvitaan 280 000 sotilasta riviin sodan aikana? Eikö 150 000 riitä, jos kerran niitä Naton joukkoja tulee pilvin pimein heti apuun. Mie on sen verran tyhmä että haluan että Suomen puolustus voimilla olisi jonkinlaiset valmiudet ottaa omilla sotilailla käyttöön myös USA kakalustoa. Samalla tavalla kai niitä USAn panssarreita käytetäs kuin leopardeja, samaa taktiikkaa toteutettas. En oikein ymmärrä mikä niiden ylläpidossa on niin kallista? Kun palkataan uusia huoltomiehiä jotka pitää kouluttaa muutenkin nin niistä muutama valitaan USAn kalustolle. Ja luulisi saman miehen osaavan tilata varaosia niin USAsta kuin Saksasta. Pitääkö USAn kalustolle muka rakentaa ihan oma huolto järjestelmä? Eikö niitä pysty huoltamaan nykyisen panssarien huolto järjestelmässä? Jos ei, niin pitäs ottaa mallia siviilistä, kyllä sama huoltomies pystyy usempaa automerkkiä huoltamaan.

Luulen että Suomen vähäiset panssarivaunut on käytetty pian loppuun, luulen myös että on helpompi saada kalustoa pitkittyneessä tilanteesa kuin joukkoja kalustoineen sillä niitä voidaan tarvita jossain muualla. Vaikka NATOssa ollaan, niin kyllä vaihtoehtoja pitää olla, nyt nähdään Ukrainassa kuinka kestä niiden länsivaunujen käyttön otto kun ei oon koulutusta niistä, jos edes osalla varusmiehillä olisi kokemusta myös USAn kalustosta, nin käyttöön otto nopeutuisi, kun on jo valmiudet huoltoon ja käyttöön.

Olisi hienoa jos itäkalustosta joskus päästäs eroon, ja voita keskittyä modeniin länsikalustoon, saiskohan USAlta jotenkin samanlaista sotilasapua kuin Israel?
 
NATOssa luotamme siihen että amerikkalaisvaunujen mukana tulee sitten myös käyttäjät. Jos niitä ei tule, niin ei välttis kannata odottaa saavansa niitä ilman ukkojakaan. Tilkkutäkkikalusto tekee armeijan ylläpidosta rauhan aikana kalliimpaa, jolloin muuhun (koulutukseen, uudishankintoihin) jää vähemmän rahaa.
Nyt kannattaa tosiaan kääntää ajatukset NATO-aikaan. Ukraina ei ole NATO-maa joten sinne ei ole voitu lähettää joukkoja vaan ainoastaan kalustoa. Vuosi sitten olimme samassa tilanteessa. Enää emme ole joten meidän ei pidä tuhlata niukkoja resurssejamme liittoutumattomalle maalle sopivilla ratkaisuilla.
 
Olisi hienoa jos itäkalustosta joskus päästäs eroon, ja voita keskittyä modeniin länsikalustoon, saiskohan USAlta jotenkin samanlaista sotilasapua kuin Israel?
Käännytään juutalaisiksi? Siinä tapauksessa SOTE kyllä tukehtuisi lopullisesti ympärileikkausjonoihin. Ehkä siis annamme ajan hoitaa tuon kalusto-ongelman.
 
Vihollinenhan luonnollisesti istuu kiltisti paikallaan ja odottaa... Eipä sillä, onhan tällä kannulla haaveiltu mm. T-72-lautan säilyttämisestä aktiivikäytössä ja sinisin silmin unelmoitu vihollisen panssarilauttojen pysäyttämisestä ampumalla niitä keulaan 125 mm sirpalekranaatilla, kyllä siinä miehistöllä tulee paskat housuun ja reaktiivit lentelee....

Lähinnä tällaista tehdään (dual-feed) konetykeillä, joissa voidaan ampua sarjat erityyppistä ammusta nopeasti. Tosin voisin kuvitella 30 mm alikalien itsessäänkin laukaisevan ERA-tiilet?

Reaktiivielementti on kertakäyttöinen, se tuhoutuu toimiessaan, joten on vähän hoopoa kysyä että lentääkö helma pois miinakranaatilla. Jos ammus riittävän äkäinen laukaistakseen reaktiivin, ei siinä kohdassa ole enää reaktiivia, joten kysymyksellä ei ole oikein sellaista punaista lankaa.

Olen ollut siinä uskossa, että CV-9030:ssä on juurikin tuo dual-feed, kuten uskoakseni on myös BMP-2:ssa mutta se on sivuseikka. En ollut tuossa niin kiinnostunut niiden ERA blokkien toiminnasta, se elementti kun tapaa olla varsin pieni ja siitä jää vielä jonkinlainen kotelo jäljelle. Mitä ajattelin että mikäli HE sarja repisi suuremman alan helmasta pois, niin silloin voisi odottaa alikalien osuvan suojaamattomaan kohtaan.
 
Olen ollut siinä uskossa, että CV-9030:ssä on juurikin tuo dual-feed, kuten uskoakseni on myös BMP-2:ssa mutta se on sivuseikka. En ollut tuossa niin kiinnostunut niiden ERA blokkien toiminnasta, se elementti kun tapaa olla varsin pieni ja siitä jää vielä jonkinlainen kotelo jäljelle. Mitä ajattelin että mikäli HE sarja repisi suuremman alan helmasta pois, niin silloin voisi odottaa alikalien osuvan suojaamattomaan kohtaan.
No tämä kysymys edelleen vastaa itse itseensä. Mikäli konetykin sarja onnistuu laukaisemaan ERA-tiilet, ei vaunun helmassa ole enää reaktiiveja, ne ovat lauenneet. Helmat itsessään taas ainakin T-72-perheessä näyttävät palvelevan lähinnä varustelistaan laatijaa, alunperin ne näkyvät olleen kumia:

1698077964679.png

mutta Kontakt-1:llä vuoratussa T-72B:ssä varmaankin terästä (kuvan korostukset eivät ole omiani), muutenhan tiilen räjähdysvaikutus lähtee osin väärään suuntaan

1698077885360.png

Uudemmassa T-72B3:ssa tiiliä ei ollut ennen mallia 2016 kuin etummaisessa kolmanneksessa muutenkaan: 1698077793949.png

Myös länsivaunuissa reaktiivit tai kylkipanssarin vahvistukset ovat yleensä olleet kahden-kolmen ensimmäisen telapyörän päällä. Mikäli vaunua pääsee siis ampumaan jotaikuinkin suoraan kylkisektorista, varmaankin olisi kannattavaa ampua suoraan nuolilla (ja vaikka osuisikin reaktiiveihin, voisin kuvitella 30 mm nuolen jaksavan laukaista ne - jos taas ei, niistä ei ole juuri hyötyäkään). Enimmäkseenhän varsinkin nuo kylki-ERAt on tarkoitettu onteloita vastaan.

Dual feed taas lienee melkeipä jokaisen panssarikonetykin ominaisuus, jopa 40 mm Boforseissa on ymmärtääkseni useampi kuin yksi ammuskasetti rinnan?
 
Heh, samaa jargonia eräät jaksaa höpöttää.

Itse kysyn joskus aiemmin samaa kuin @Jopuni ja vastaus oli samallaista lässytystä: "Ei niitä saa", "Hulto
maksaa","Hinta liian kova".

Mistä ultimat ideot kuvittet Suomen saavan Leopard pannssareita jos kolmas maiilmansota syttyy?

Ukrainaan on nyt lähetetty Abramseja, Leopardeja sekä Challengeriä mitättömiä määriä, silti ne kelpaavat ja he osaavat käyttää niitä.

Vai kuvitteletko suomalaisten olevan niin heikkopäisiä ettemme ymmärrä, vaikka saisimme manuaalit ja koulutuksen, käyttää yhtä vitun panssarivaunua?

Ihan oikeesti, tuota mieltäkö olet Suomen puolustusvoimien kyvystä?
En kuvittele meidän saavan merkittäviä määriä Leopardeja tai yleensä yhtään mitään yhtään mistään kolmannessa maailmanpalossa. Viimeisen 30 vuoden aikana tuotantolinjat on viety Kiinaan, ja ne mitä on jätetty niin kapasiteetit on poljettu niin tonttiin, että (lähivuosina tapahtuvassa) isossa rähinässä menee pitkään että ne saadaan riittävälle tasolle (ellei sitten koiteta ennustaa jotain ensi vuosikymmenen tuotantokapasiteettia, mistä ei taida kellään olla hajua). Ja siinä kohtaa vaunuille löytyy ostajia jonossa enemmänkin.

Ukrainaan nyt kelpaa yleensä kaikki kulkuvälineet missä on jotain panssaria ja etenee omin voimin, mikä on ihan ymmärrettävää sotaa käyvälle maalle. Mutta ei tuo osaaminen nyt varsinaisesti ole ihan kärkitasolla ollut, vaan aika paljon niitä miinakentissä palloilijoita on niidenkin puolella ollut (mikä sekin on ihan ymmärrettävää mutta asia erikseen). Siksi toisekseen, kyllä sielläkin tunnistetaan kalustokirjon nurjapuolet: ennen kuin Leopard-avusta oli edes päätöksiä, ukrainalainen panssariupseeri antoi haastattelun, että alle pataljoonaa ei ole järkeä edes lahjoittaa koska logistinen päänsärky kasvaa, mutta lisähyötyä ei saada riittävästi vrt. vanhan neukkukaluston käyttöön (jota heillä on satoja). Ja tuo on ihan validi pointti - panssariyhtymät ei (Suomessa tai muualla) lähtökohtaisesti tappele pataljoonaa pienemmällä kokoonpanolla, jolloin alimitoitetulla hankinnalla joutuu joukko-osaston logistiikan väkisin mitoittamaan kahdelle eri vaunutyypille. Esim. Abrams syö (tyhjäkäynnillä) löpöä aika paljon Leopardia enemmän, mikä vaatii huomion kiinnittämistä PA-täyttöihin eri tavalla. Ja kun osat ei mene ristiin, niin sitten roudataan kahden vaunutyypin telakenkiä ja -pyöriä.

Minun pointti (mitä sinä ilmeisesti pidät jargonina) oli se, että me ei kuitenkaan olla samassa tilanteessa kuin Ukraina vaan eletään rauhan aikaa, joka mahdollistaa mm. sen että kalustohankintoja voidaan tehdä harkitusti. Ja PV:n budjetti kun ei tunnetusti päätä huimaa, niin niitä tuleekin tehdä harkitusti, ja koittaa etsiä sitä mistä rahalle saa eniten vastinetta. Tuohon peilaten ei mielestäni ole mitenkään järkevää ostaa vähäistä määrää uutta kalustoa pelkän huoltovarmuuden nimissä, kun se huolto- ja koulutusorganisaation perustaminen vie lähes saman verran aikaa ja rahaa ihan riippumatta siitä kaluston määrästä. Eli se on sama ostaa kerralla sitten riittävästi esim. BMP-2 ja/tai Leo 2A4 lautan korvaamiseksi. Jos huolto-organisaation perustaminen maksaa X milj. €, niin onhan siinä vähän eroa jakaako ne kustannukset 10:lle vai 100:lle vaunulle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa se yksikkökustannus on vaan ihan hillitön ja saatava hyöty minimaalinen.

Entä jos tulee jotain muuta kuin maailmansota:unsure:
Entä jos tulee se maailmansota ja jenkit päättävät aloittaa tekemään sotakalustoa kaksinkäsin, onko se aikaisempien kokemusten pohjalta mennyt jotenkin huonosti?

Oletuksesi perustuu kolmanteen maailmansotaan, jossa jenkit päättävät antautua heti kättelyssä. Jotenkin en ole valmis tuohon ajatuskulkuun lähtemään mukaan.
Missä muussa skenaariossa Nato-Suomen panssarilautta on niin kovalla kulutuksella, että tarvitaan korvaavia vaunuja mutta Saksassa myydään ei-oota? Minä lähden siitä oletuksesta, että Suomi ei hyökkäyksen kohteeksi tullessaan joudu käymään sotaa yksin, vaan 5. artikla pitää ja kuten jäsen @fulcrum sanoi, vaunujen mukana saadaan käyttäjät - tai sitten ei saada vaunujakaan.

Ainoa muu mieleen tuleva skenaario missä tarvitaan satapäin panssareita, mutta ei olla kolmannessa maailmansodassa, on Karjalan valtaus takaisin, mutta veikkaan ettet sitä tarkoittanut.

Enkä jaksa uskoa, että jenkit ensinnäkään ihan tuosta noin vaan polkaisevat sotatilan tullessa tehtaita tulille. Eiköhän tuotantokoneistot ole lyöty varastoon ja viimeiset Abramsin alusta loppuun valmistaneet tekijät eläköityneet (tai eläkeiän partaalla). Uusia alustoja ei ole tehty vuoden 1992 jälkeen, sen jälkeen on tehty vanhojen peruskorjauksia (ja koko pulju itse asiassa meinattiin pistää kiinni 2010-luvulla). Toisekseen, moderni vaunu eroaa aika paljon 2.MS aikaisisita, jolloin autotehtaat pystyttiin laittamaan pikkuvaivalla tekemään Shermaneja ja pommikoneita. Ne on himpun verran monimutkaisempia, esim. köyhdytetyn uraanin käyttö komposiittipanssarin insertteinä, mitkä vaatii vähän enemmän osaamista ja koneistoa kun mitä Fordin tehtailta nykypäivänä löytyy. Lisäksi niissä on pirusti pienelektroniikkaa mitkä melkeinpä vaatii osia ulkomailta, vähintään puolijohteita, ja kuten korona-aikaan ja muutenkin ollaan huomattu, niiden saanti vaikeutuu aikast äkkiä jos maailmalla alkaa tapahtua. Sama pienjohde-ongelma koskee sitten tietysti valmistukseen käytettäviä koneita. Ja vaikka ne komponenttipulastakin selviäisi, niin jenkeillä on aika paljon omiakin panssariyhtymiä, ja nykyään muitakin heidän kalustoa käyttäviä liittolaisia, jotka rupeavat tuossa kohtaa huutamaan korvaavien vaunujen perään.
 
Viimeksi muokattu:
mutta Kontakt-1:llä vuoratussa T-72B:ssä varmaankin terästä (kuvan korostukset eivät ole omiani), muutenhan tiilen räjähdysvaikutus lähtee osin väärään suuntaan
Reaktiivihan toimii niin, että räjähdyksen voimalla syötetään ehjää levyä läpäisijän reitille näin pakottaen se syömään tiensä läpi isommasta materiaalimäärästä kuin suora levyn paksuus on. Joten reaktiivi hyötyy viistoudesta ihan samalla tavalla kuin tavallinen panssarikin. Vaunun kyljessä toki isoille viistoiluille ei ole tilaa, tai helmat jäävät nopeasti uran laidan puihin tms. esteisiin. Eikä helman lie suotavaa hakata telakoneistoonkaan etenkään räjähtävällä täytteellä varustettuna. Joten terästä niiden on syytä kuitenkin olla.
 
Lyhyt video Mardereista (ja rynnäkkövaunuista) Ukrainassa. Vähän mutu-tuntumalta arvelisin, että videon vertailut läpäisyistä ja suojauksista Marder vs. BMP-2 ei ihan pidä kutiinsa, mutta pääperiaate on oikein: Marderilla on etulyöntiasema paremman optroniikan ja a-hallinnan vuoksi.

 
Reaktiivihan toimii niin, että räjähdyksen voimalla syötetään ehjää levyä läpäisijän reitille näin pakottaen se syömään tiensä läpi isommasta materiaalimäärästä kuin suora levyn paksuus on. Joten reaktiivi hyötyy viistoudesta ihan samalla tavalla kuin tavallinen panssarikin. Vaunun kyljessä toki isoille viistoiluille ei ole tilaa, tai helmat jäävät nopeasti uran laidan puihin tms. esteisiin. Eikä helman lie suotavaa hakata telakoneistoonkaan etenkään räjähtävällä täytteellä varustettuna. Joten terästä niiden on syytä kuitenkin olla.
Mulle on isot pojat kertoneet, että reaktiivi ei mitenkään maagisesti liukuhihnalla vedä keskusvarikolta lisää terästä minkään ammuksen eteen, vaan oman räjähdysaineensa paine-energialla ampuu pintapeltinsä sekä oman räjähdyspaineensa hajauttamaan ja katkaisemaan tunkeutuvaa objektia. Mutta se ei ollut tässä edes se juju, vaan se, että voisin kuvitella että kumiseen helmaan kiinnitetty reaktiivi ihan voiman ja vastavoiman lain nojalla paisuu hyödyttömästi sisäänpäin kohti vaunua, koska kumi on merkittävästi ohuttakin peltiä elastisempaa. Siksi voisin kuvitella, että kyseisen kuvan vaunussa helmat olisivat terästä, mutta koska asia ei eksplisiittisesti käy kuvasta ilmi, jätän tämän pohdinnan varaan.
 
Back
Top