Minusta tuo nykyinen suuntaus esimerkiksi Abrams X ja Leopard 2 A-RC:n suhteen osoittaa, että halutaan parantaa kaikkia kolmea tärkeintä elementtiä: liikkuvuus (painoa alemmas, ja teho/painosuhdetta ylemmäs, mahdollisuus lentokuljetuksiin), suojaus (miehittämätön selkeästi pienempi torni, aktiivisuojauselementit, panssaroinnin lisääminen muualle runkoon tornista säästyneellä massalla, panssariteräksen ja komposiittien jatkuva kehitys, RWS ilmaanammunta mahdollisuudella droonien torjuntaan, mahdolliset EW laitteet, merkittävästi parannettu tilannekuva ympäristöstä sekä kommunikointi muiden vaunujen sekä yksikköjen välillä, tiedusteludroonien kuvan jakaminen vaunuun), tulivoima (nopealla automaattilatauksella varustettu 120...140 mm kanuuna, torniin integroidut PST -ohjukset, 30 mm RWS lähitorjuntaan vs. .50 cal/7.62 cal nykyisin, mahdollisesti ja todennäköisesti uusi FCS mahdollistaa ilmamaalien ammunnan myös pääaseella, johon saa tulevaisuudessa air-burst ammuksia esimerkiksi Heko/drone torjuntaan 30 mm kantamaa pidemmillä etäisyyksillä).
Leopardin automaattilatauslaitteesta kerrotaan jo nyt, että se pystyisi latamaan 20 laukausta minuutissa, se alkaa olemaan maksimi mitä tuliputki kestää. Jokatapauksessa se pystyy varmasti 3 laukaukseen 10 sekunnissa tulenavauksesta.
Kun PST ohjukset ovat todennäköisesti Javelinin teho/ulottuvuus luokkaa minimissään niin se tarkoittaa, että vihollisen vaunun tuhoaminen pääaseella ei ole maksimietäisyyksille tarpeen ja ulottuvuus tulee pidemmälle kuin millään nykyisellä kanuunalla. Lisäksi ammuksia mahtuu ainakin 120 mm kaliiperissa nykyistä enemmän ja toki ne PST -ohjukset säästävät nuoliammusten tarvetta enemmän kuin 2 kpl per vaunu. Todennäköisesti FCS kykenee samanaikaisesti ampumaan kolmea maalia siten, että PST ohjukset lentävät kumpikin omaan maaliinsa ja pääase ampuu kolmatta, jos näin ei ole niin noin se pitää toteuttaa.
Miehistön väheneminen 4 --> 3 on ainakin ammattiarmeijoille erittäin tärkeä, koska se on suuri kustannuserä. Sanoisin, että se on meillekin oikeansuuntainen asia.
Tulevaisuudessa vaunun 3 hengen miehistö voisi koostua niin, että kuljettaja on 350 palvelusvuorokauden varusmies, ampuja on joko 350 vuorokauden varusmieskoulutettu tai ammattialiupseeri, johtaja on kokeneempi ammattialiupseeri tai sopimussotilas, joukkue- ja komppania tasolla ammattiupseeri.
Vaatimustason noustessa koulutukseen valinta sekä koulutus itsessään tulee viedä lähemmäs Erikoisrajajääkäreiden konseptia.
Vaunusta jää yksi mies vähemmäksi ja se tulee luonnollisesti kouluttaa huolto tehtäviin, koska siellä tarve henkilöstölle tulee vain kasvamaan.
Jokatapauksessa vaikka vaunut itsessään muuttuvat kalliimmaksi niin ne muuttuvat myös huomattavasti suorituskykyisemmiksi ja niiden taistelunkesto paranee. Tämän myötä niitä tarvitaan kappalemääräisesti vähemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Reserviläisarmeijassa henkilöstöä voidaan ohjata vaunuista muihin tehtäviin kohtuullisen vaivattomasti, vaunujen kappalemäärän laskiessa niiden huoltoon per vaunu voidaan panostaa sitten enemmän, toki on pakkokin koska niistä jokaisen pitää toimia kun tarve vaatii.
Menee siis lähemmäs sitä konseptia millä Suomen Ilmavoimat toimivat, eikä sitä voi millään tavalla sanoa huonoksi organisaatioksi toimiessaan osittain ammattisotilaiden ja pääosin varusmiesten voimin. Maailmalla on heikompia ilmavoimia jotka toimivat suuremmilla resursseilla.
Eurosatoryssa alkaa juuri esittelyt.