Panssarivaunut

Kaiken järjen mukaan Armatan karuselli on erotettu miehistötilasta. Ukrainan sodassa on näkynyt lukemattomia T-sarjan ammusvaraston räjähdyksiä, joissa tankki on hajonnut atomeiksi. Vastaavissa räjähdyksessä tuskin miehistö selviää vaikka olisi erotettuna ammusvarastosta.

Tilanne on analoginen mihin hyvänsä muuhun isoon räjähdykseen. MRAP:ien sisälläkin selvitään säännönmukaisesti jumalattoman isoista tienvarsipommeista, niin kauan kuin panssarointi kestää paineaallon ilman läpäisyä.

Toisekseen kiinnittäisin huomiota siihen, että torninsa heittäneet venäläisvaunut näyttävät yleisesti ottaen säilyttäneen rungon ulkomuodon. Kyljet, keula ja perä eivät ole lentäneet neljään eri ilmansuuntaan, vaan ne ovat pysyneet yhtenä runkona. Tämä siitä huolimatta, että etenkin kyljissä materiaalivahvuus on melko vaatimaton (muutamia senttejä).

Kolmas seikka on tietysti sitten se, että miehistön ja ampumatarvikkeiden eristäminen on maailmalla todettu täysin toimivaksi ja tehtävissä olevaksi. Se on pelastanut ihmishenkiä. On vaikea nähdä, miksi sama perusperiaate ei toimisi Venäjällä, kun kyse on kuitenkin fysiikasta. Ampumatarvikkeita voi olla karusellissa enemmän kuin Leon tai Abramsin ammuskaapissa ja paineen purkautumisreitit voi olla vähän hankalammat rakentaa, jolloin paineet on korkeammat ja tarvitaan paksumpi väliseinä kuin länsivaunujen ammuskaappien ovien paksuus, joka on ilmeisesti joitakin senttimetrejä. Mutta se ei liene vaunun kokonaisuudessa hirmu olennaista, onko se väliseinän paksuus kolme senttiä vai kuusi senttiä...

1718911380240.png
 
Pistorius wants to order 105 Leopard 2(A8) tanks for almost three billion euros.
Liettuaan sijoitettavalle prikaatille.
 
En tiedä tornarin alkuperää, mutta vanha se on.
Sääli, että pst-kurssilla kerrotaan tuollaista potaskaa.

Mitä tulee itä-vaunujen modernisointeihin, ne eivät ole länsimaisen mittapuun mukaan edes hyviä, puhumattakaan erinomaisia. Kaikki tuo ei oikeastaan toimi taistelukentällä, erilaisia markkinointi ja mainosvideoita on kuitenkin osattu tehdä.
Vuonna 2000 eräs koksu kertoi tämän minulle kuin suurenkin salaisuuden, ei olisi saanut kuulemma edes kertoa
:ROFLMAO:
 
Ihmettelen pessimismiäsi. Kun miehistö on erotettu ammuksista ja räjähdyksestä väliseinällä, niin miksi miehistö ei selviäisi ammusten räjähtäessä? Huvin vuoksiko venäläinen insinööri on erottanut miehistön ja ammukset? Eiköhän se ole laskettu ja mitoitettu sen mukaan, että se kestää...

Katso liite: 98540
Jos Armata on kerran niin hieno, niin miksei niitä ole nähty Ukrainassa? Ilmeisesti Armata ei sovi ryssän doktoriiniin, koska se on liian kallis. Kun yhden Armatan hinnalla saa läjän tehdaskunnostettuja T-72 tankkeja, niin ryssä valitsee aina halvemman ratkaisun. Ryssän ajattelussa määrällä on aivan omanlainen laatunsa: Armata on kallis kun taas mobilikki on halpa.
 
Jos Armata on kerran niin hieno, niin miksei niitä ole nähty Ukrainassa? Ilmeisesti Armata ei sovi ryssän doktoriiniin, koska se on liian kallis. Kun yhden Armatan hinnalla saa läjän tehdaskunnostettuja T-72 tankkeja, niin ryssä valitsee aina halvemman ratkaisun. Ryssän ajattelussa määrällä on aivan omanlainen laatunsa: Armata on kallis kun taas mobilikki on halpa.
Eiköhän se todellinen syy käyttämättömyyteen ole se, että Armata ei toimi edes paraatikentällä.
Armata on yksi luku kirjassa Venäläiset ihmeaseet, siperian sudet
 
Jos Armata on kerran niin hieno, niin miksei niitä ole nähty Ukrainassa? Ilmeisesti Armata ei sovi ryssän doktoriiniin, koska se on liian kallis. Kun yhden Armatan hinnalla saa läjän tehdaskunnostettuja T-72 tankkeja, niin ryssä valitsee aina halvemman ratkaisun. Ryssän ajattelussa määrällä on aivan omanlainen laatunsa: Armata on kallis kun taas mobilikki on halpa.

Jep. Se on köyhillä venäläisillä ja suomalaisilla sama tilanne, lopulta. Suomella olisi yksi maailman parhaita pyöräpanssariajoneuvoja, Patria AMV, mutta sen sijaan on alettu tekemään modernisoitua Pasia eli 6X6:tta...
 
Eiköhän se todellinen syy käyttämättömyyteen ole se, että Armata ei toimi edes paraatikentällä.
Armata on yksi luku kirjassa Venäläiset ihmeaseet, siperian sudet
Se ei pärise eikä mahdu, ja etenkin moottorin kanssa on ymmärtääkseni ollut murheita. Yleensä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa kaatamalla niiden päälle rahaa. Mutta ryssällä on muitakin rahareikiä, kuten noiden T-72 tankkien remppaaminen. Mistä pääsemmekin takaisin Armatan suhteettoman kalliiseen hintaan...
 
Se ei pärise eikä mahdu, ja etenkin moottorin kanssa on ymmärtääkseni ollut murheita. Yleensä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa kaatamalla niiden päälle rahaa. Mutta ryssällä on muitakin rahareikiä, kuten noiden T-72 tankkien remppaaminen. Mistä pääsemmekin takaisin Armatan suhteettoman kalliiseen hintaan...

Toisaalta jos ajatellaan positiivisesti (negatiivisesti?), niin remontoitavat tankkiraadot loppuvat venäläisiltä tätä menoa jo aivan lähivuosina. Näin ollen on pakko ryhtyä uustuotantoon, toki onko se sitten Armata, T-90 vai mikä, niin sitähän me emme tiedä.
 
Se ei pärise eikä mahdu, ja etenkin moottorin kanssa on ymmärtääkseni ollut murheita. Yleensä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa kaatamalla niiden päälle rahaa. Mutta ryssällä on muitakin rahareikiä, kuten noiden T-72 tankkien remppaaminen. Mistä pääsemmekin takaisin Armatan suhteettoman kalliiseen hintaan...
Armatan kohdalla pidän suurimpana haasteena tilannetietoisuuden ylläpitoa. Vaunu on suunniteltu operoitavan luukkujen alta ja varsinkin peitteisessä maastossa se tuo ongelmia. Vertaa F35 järjestelmät, jossa lentäjä "näkee" esim. siiven läpi. Väitänkin, että nykyisin vaunu melkein sokea.
 
Toisaalta jos ajatellaan positiivisesti (negatiivisesti?), niin remontoitavat tankkiraadot loppuvat venäläisiltä tätä menoa jo aivan lähivuosina. Näin ollen on pakko ryhtyä uustuotantoon, toki onko se sitten Armata, T-90 vai mikä, niin sitähän me emme tiedä.
Paras näkemäni arvio on, että T-90M uustuotanto olisi 60-80 kpl per vuosi, mikä lienee paljon enemmän kuin Armatalla. Joten eiköhän T-90M:ää pusketa tuotantolinjalta jatkossakin. Armata lienee suhteettoman kallis myös T-90M:n uustuotantoon verrattuna varsinkin jos ja kun sen ongelmat eivät rajoitu pelkästään moottorimurheisiin.
 
Se ei pärise eikä mahdu, ja etenkin moottorin kanssa on ymmärtääkseni ollut murheita. Yleensä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa kaatamalla niiden päälle rahaa. Mutta ryssällä on muitakin rahareikiä, kuten noiden T-72 tankkien remppaaminen. Mistä pääsemmekin takaisin Armatan suhteettoman kalliiseen hintaan...
Onko jokin osa Armatasta todettu toimivaksi? Toistaiseksi on nähty vain hyytymisiä paraatikentälle. Onko ryssä julkaissut ensimmäistäkään videota, jossa vehjeksen suorituskykyä esiteltäisiin? SU-57:n osalta sentään markkinointivideoita on nähty, vaikka varsin protoasteella sekin taitaa olla. Lentää sentään (kai).
 
Onko jokin osa Armatasta todettu toimivaksi? Toistaiseksi on nähty vain hyytymisiä paraatikentälle. Onko ryssä julkaissut ensimmäistäkään videota, jossa vehjeksen suorituskykyä esiteltäisiin? SU-57:n osalta sentään markkinointivideoita on nähty, vaikka varsin protoasteella sekin taitaa olla. Lentää sentään (kai).
No Huhtan mielestä Armatassa on ainakin periaatteessa toimivat blowout-paneelit sekä panssaroitu kapseli tuleville kosmonauteille. Itse taas olen sitä mieltä, että ryssän doktoriiniin eivät moiset turhakkeet kuulu, koska mobilikki on halpa kun taas Armatan tuotantoon saattaminen on ihanan kallista. Ryssä tykkää keulia omilla wunderwaffeillaan mutta propagandaan riittää pari protoa sekä suuren johtajan megalomaaniset visiot.
 
Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka ahtaat 1435 mm raidestandardin kuormaulottumat ovat:

1719012218586.png

Ilmeisesti nuo etukylkien luukut on jouduttu samasta syystä avaamaan. Mutta mitä ne oikein ovat? Olen aina luullut niitä komposiittilisäpanssareiksi, mutta tässä ne näyttävät olevan vain jotain koteloita. Onko kotelon sisältä otettu keraamipalikat pois?

Kuljetusupseeri varmasti kusee hunajaa, kun raskaita vaunuja pitää teutaroida sentin tarkkuudella paikalleen. Suomessa riittää (leveyden puolesta siis), että ajaa koslan keskelle vaunua ja vetää remmeillä kiinni, olen itse ajanut TMM-3M:n junaan eikä tehnyt lopulta tiukkaakaan, vaikka kalusto on niin leveää, että tieliikenteessä on käytettävä keltaista varoitusvaloa.

Ei siinä, kyllähän tekijämiehet tekevät, mutta miksi kiivetä perse edellä puuhun kun helpommallakin pääsee.

Polakit ovat varmaankin ajaneet nämä vaunut tuosta pitkältä sivulaiturilta kyytiin, Suomessa on tavallista käyttää päätylaituria ja ajaa kaulusto junarungon läpi (panssarijäbät kertokaa, ajteaanko myös vaunut kyytiin ja kyydistä näin? Varmaankin, sillä muuten myös jokaisella purkupaikalla on oltava pitkä sivulaituri):

1719012994377.png
 

Liitteet

  • 1719012195410.png
    1719012195410.png
    1.8 MB · Luettu: 17
Armatan kohdalla pidän suurimpana haasteena tilannetietoisuuden ylläpitoa. Vaunu on suunniteltu operoitavan luukkujen alta ja varsinkin peitteisessä maastossa se tuo ongelmia. Vertaa F35 järjestelmät, jossa lentäjä "näkee" esim. siiven läpi. Väitänkin, että nykyisin vaunu melkein sokea.

Eikös tuo hoidu ulkoisilla kameroilla ja virtuaalilaseilla? Tai en tiedä, onko tulossa Armataan... Mutta onhan noita pyöritelty niinkin pienissä maissa kuin Norjassa. Israelista ja USA:sta nyt puhumattakaan.

1719023547233.png


Toki hommaa hankaloittaa se, että kaikki pitää salakuljettaa maailmalta. Mutta Oculus Riftejä ja muuta kuluttajaelektroniikkaa saa varmasti kuormalavoittain Kiinasta. @viimeinen mohikaani voi silti hengähtää rauhassa, emme ole jäämässä jälkeen, koska meillä suomalaisilla on kuitenkin Varjo.
 
Polakit ovat varmaankin ajaneet nämä vaunut tuosta pitkältä sivulaiturilta kyytiin, Suomessa on tavallista käyttää päätylaituria ja ajaa kaulusto junarungon läpi (panssarijäbät kertokaa, ajteaanko myös vaunut kyytiin ja kyydistä näin? Varmaankin, sillä muuten myös jokaisella purkupaikalla on oltava pitkä sivulaituri):
Pitkään Mervessä kuormattiin sivusta sisään eikä se tuolla telapskalustolla ole mikään temppu. Telaa voi sisäänajossa ajaa jopa reunan yli ennen kuin PSV:n runko käännetään vaunun päälle. Itseasiassa jo T-72 telat ulottuivat molemmin puolin lähes yli rmm-kuljetusvaunun leveyden. Sivusuunnassa käytettiin sivuluisuesteitä estämässä PSV:n luisumisen pois junan rungon päältä. Muutoin laitetaan lossit telapyörien väliin.
 
Eikös tuo hoidu ulkoisilla kameroilla ja virtuaalilaseilla? Tai en tiedä, onko tulossa Armataan... Mutta onhan noita pyöritelty niinkin pienissä maissa kuin Norjassa. Israelista ja USA:sta nyt puhumattakaan.

Katso liite: 98591


Toki hommaa hankaloittaa se, että kaikki pitää salakuljettaa maailmalta. Mutta Oculus Riftejä ja muuta kuluttajaelektroniikkaa saa varmasti kuormalavoittain Kiinasta. @viimeinen mohikaani voi silti hengähtää rauhassa, emme ole jäämässä jälkeen, koska meillä suomalaisilla on kuitenkin Varjo.
Ei taida olla niin helppoa, pelkät virtuaalilasit eivät riitä, tarvitaan sensorit ja kaiken yhteensovittaminen.
Ivan Haisunovits ei ole ihan tällä tasalla.
 
Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka ahtaat 1435 mm raidestandardin kuormaulottumat ovat:

Katso liite: 98589

Ilmeisesti nuo etukylkien luukut on jouduttu samasta syystä avaamaan. Mutta mitä ne oikein ovat? Olen aina luullut niitä komposiittilisäpanssareiksi, mutta tässä ne näyttävät olevan vain jotain koteloita. Onko kotelon sisältä otettu keraamipalikat pois?

Kuljetusupseeri varmasti kusee hunajaa, kun raskaita vaunuja pitää teutaroida sentin tarkkuudella paikalleen. Suomessa riittää (leveyden puolesta siis), että ajaa koslan keskelle vaunua ja vetää remmeillä kiinni, olen itse ajanut TMM-3M:n junaan eikä tehnyt lopulta tiukkaakaan, vaikka kalusto on niin leveää, että tieliikenteessä on käytettävä keltaista varoitusvaloa.

Ei siinä, kyllähän tekijämiehet tekevät, mutta miksi kiivetä perse edellä puuhun kun helpommallakin pääsee.

Polakit ovat varmaankin ajaneet nämä vaunut tuosta pitkältä sivulaiturilta kyytiin, Suomessa on tavallista käyttää päätylaituria ja ajaa kaulusto junarungon läpi (panssarijäbät kertokaa, ajteaanko myös vaunut kyytiin ja kyydistä näin? Varmaankin, sillä muuten myös jokaisella purkupaikalla on oltava pitkä sivulaituri):

Katso liite: 98590
En ihan ymmärtänyt mihin tähtäsit vastata. Mutta käsittääkseni Leo2 olisi haluttu tehdä vieläkin leveämmäksi, mutta tosiaan keski-euroopan kuormaulottuman rajat tulivat vastaan. Leot näyttävät vielä olevan lyhyillä vaunuilla, mikä saattaa antaa niille muutaman sentin ylimääräistä tilaa kuormausta helpottamaan. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin erityismääräysten tavaamista euroopankielisistä verkkoselostuksista, mikä ei juuri nyt innosta.

Ulottuma ei onneksi ole raideleveydestä kiinni, vaan maailmalta löytyy leveämpiäkin kuormaulottumia 1435mm:n radoilta. Australiassa Kwinana-Kalgoorlie-linjalla 3660mm vuodesta 1968 ja Hollannissa Betuweroutella sekä kanaalitunnelissa 4100mm. Suurin osa euroopan radoista kuitenkin on ja pysyy UIC-standardien 3150mm ulottumassa, koska tuhansien siltojen, tunnelien ja muiden esteiden leventäminen maksaa liikaa.
 
En ihan ymmärtänyt mihin tähtäsit vastata.

En pyrkinyt vastaamaan mihinkään, vaan oikeastaan pääkysymys oli ne punaisella ympyröydyt luukut vaunujen etukyljessä. En ole nähnyt niitä aiemmin avattuina, joten mitä ilmeisimmin ne on avattu rautatiekuljetusta varten.
 
En pyrkinyt vastaamaan mihinkään, vaan oikeastaan pääkysymys oli ne punaisella ympyröydyt luukut vaunujen etukyljessä. En ole nähnyt niitä aiemmin avattuina, joten mitä ilmeisimmin ne on avattu rautatiekuljetusta varten.
Siitä ympyrän keskeltä on otettu keulan ja telakoneiston lisäpanssarit irti ja paikalle on jäänyt pohjalevy mihin lisäpanssari kiinnittyy. Poisto lienee tehty junakuljetuksen johdosta, kun puuttuu kaikista junan päällä olevista vaunuista.
 
En pyrkinyt vastaamaan mihinkään, vaan oikeastaan pääkysymys oli ne punaisella ympyröydyt luukut vaunujen etukyljessä. En ole nähnyt niitä aiemmin avattuina, joten mitä ilmeisimmin ne on avattu rautatiekuljetusta varten.
Jees, ymmärrän. :salut:
Siitä ympyrän keskeltä on otettu keulan ja telakoneiston lisäpanssarit irti ja paikalle on jäänyt pohjalevy mihin lisäpanssari kiinnittyy. Poisto lienee tehty junakuljetuksen johdosta, kun puuttuu kaikista junan päällä olevista vaunuista.
Olen vakuuttunut että syy on juuri tuo. Leopard 2 kun jo alunperin maksimoitiin rautatien kuormaulottuman mukaan, niin lisäpanssari menisi siitä yli jos se jätettäisiin paikalleen. Taas yksi esimerkki siitä, miten logistiikka asettaa rajoja sotakaluston suunnittelulle.
 
Back
Top