Panssarivaunut

Tällaista automaattitykkiä ei ole tullut ennen vastaan:


Rakkaalla lapsella on monta nimeä: videolla tykkiä kutsutaan CT40:ksi mutta Wikipediassa sen nimi on 40CT tai 40CTC (40 mm Cased Telescoped Cannon). Tykki on osa 40CTAS-järjestelmää (40 mm Cased Telescoped Armament System), mihin kuuluu myös linkitön ammusten syöttöjärjestelmä, tykin stabilointijärjestelmä sekä erinäistä ohjauselektroniikkaa. Tykkiä varten on kehitetty nuoliammuksen lisäksi myös kukkuvaa ammusta maa- ja ilmamaaleja vastaan.

Automaattitykin toimintaperiaate muistuttaa Heckler & Koch G11-rynnäkkökivääriä. Onko se sitten hyvä vai huono juttu jää nähtäväksi. Kyseessä ei ole suoritusarvojen perusteella mikään supertykki vaan suunnittelun lähtökohtana on ollut pikemminkin kehittää kevyt ja kompakti tykkijärjestelmä.

Itse olisin kuvitellut tulinopeuden olevan suurempi kuin 200 laukausta minuutissa, sillä G11 ampuu 3 laukauksen purskeen 2100 rpm! Tietysti paljon isompaa paukkua ei voi syöttää tuota tahtia mutta pitäisi sillä nyt ainakin Boforsin 40 milliselle pärjätä. CT40:n tulinopeutta ilmeisesti rajoittaa rekyylikoneisto, minkä sallii ainoastaan 50mm liikeradan.
 
Commander kirjoitti:
Ok, tämä selvä. Sanottakoon nyt selvennyksenä, kun olen jokusenkin kerran ollut Kosolan kanssa tekemisissä, ettei hän ole koskaan ollut mistään "pihalla", Eli en tiedä vastauksen tarkoitusperää?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oletan että vastauksen tarkoitus oli selventää, että heiltä kysyttiin nimenomaan yhden startupin prototyyppilaitteista. Ja että on liian suuri loikka olettaa, että niistä kuulemattomuus tarkoittaisi laitoksen olevan pihalla koko aiheesta.

Toki onhan PV ollut pihalla 😉 maadroonien kanssa, ainakin sen Laykka-laitteen kanssa touhuamassa. Eli ihan niin pihalla kuin heidän kuuluukin olla. Käytännön osaamista kun ei synny toimistopöydän ääressä.
 
Jukkis kirjoitti:
Oletan että vastauksen tarkoitus oli selventää, että heiltä kysyttiin nimenomaan yhden startupin prototyyppilaitteista. Ja että on liian suuri loikka olettaa, että niistä kuulemattomuus tarkoittaisi laitoksen olevan pihalla koko aiheesta.

Toki onhan PV ollut pihalla 😉 maadroonien kanssa, ainakin sen Laykka-laitteen kanssa touhuamassa. Eli ihan niin pihalla kuin heidän kuuluukin olla. Käytännön osaamista kun ei synny toimistopöydän ääressä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jepulis
 
Jukkis kirjoitti:
Oletan että vastauksen tarkoitus oli selventää, että heiltä kysyttiin nimenomaan yhden startupin prototyyppilaitteista. Ja että on liian suuri loikka olettaa, että niistä kuulemattomuus tarkoittaisi laitoksen olevan pihalla koko aiheesta.

Toki onhan PV ollut pihalla 😉 maadroonien kanssa, ainakin sen Laykka-laitteen kanssa touhuamassa. Eli ihan niin pihalla kuin heidän kuuluukin olla. Käytännön osaamista kun ei synny toimistopöydän ääressä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin näin.

Vaikka toisaalta onkin pieni startup-yritys, on ehkä hiukan erikoista JOS pv ei olisi näistä laitteista ikinä kuullut (veikkaan median hämäämistä tässä kohdin)

Toinen lainaus artikkelista:

Hän mainitsee yhteistyöyrityksistä norjalaisen Kongsberg Defence & Aerospacen, tanskalaisen UXV Technologiesin, sekä yhdysvaltalaisen Inertial Labs Inc:n. Näistä suomalaisille tutuin on Kongsberg, Norjan valtion pääomistama asejätti, joka omistaa suomalaisen Patrian yhdessä Suomen valtion kanssa. Kongsberg on Rantasen mukaan kiinnostunut asentamaan kauko-ohjattavan Protector RS4 -asejärjestelmänsä Havocin päälle.

Ase- ja teknologiayhtiöiden lisäksi laitteista ovat nyt Rantasen mukaan kiinnostuneet useiden eurooppalaisten maiden asevoimat. Ylöjärvelle Tampereen lähelle NDR-Industriesin vieraaksi on Rantasen mukaan saapumassa Ruotsin puolustusvoimien logistiikkalaitoksen edustajia.

– Ruotsalaiset ovat erityisen kiinnostuneita Havoc S-300 -järjestelmästä casevac-tehtäviä (loukkaantuneiden kuljetusta) silmällä pitäen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja

Hänen mukaansa Ylöjärvelle saapuu delegaatio myös Liettuasta. Tämän lisäksi Liettuasta on ehdotettu virallisemman esittelytilaisuuden pitämistä heidän luonaan, Rantanen kertoo. Paikalle olisivat hänen mukaansa tulossa myös Puolan, Latvian ja Ukrainan asevoimien edustajat.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Jukkis kirjoitti:
Oletan että vastauksen tarkoitus oli selventää, että heiltä kysyttiin nimenomaan yhden startupin prototyyppilaitteista. Ja että on liian suuri loikka olettaa, että niistä kuulemattomuus tarkoittaisi laitoksen olevan pihalla koko aiheesta.

Toki onhan PV ollut pihalla 😉 maadroonien kanssa, ainakin sen Laykka-laitteen kanssa touhuamassa. Eli ihan niin pihalla kuin heidän kuuluukin olla. Käytännön osaamista kun ei synny toimistopöydän ääressä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aikanaan 1990-luvulla PvTK:ssa (Pv Tutkimuskeskus, myöh. Pv Teknillinen Tutkimuslaitos, nyk. Pv tutkimuslaitoksen Ylöjärven yksikkö) on ollut kaupallinen, telavetoinen robotti, jossa oli puomirakenteinen "kourakäsi". ym. tilpehööriä. Se oli tarkoitettu tuohon aikaan "pommin purkuun" tai vaaralliseksi oletetun kohteen (esim ilkeämielisen henkilön lähettämän postipaketin) tutkiskeluun, jottei tarvitse tutkivan henkilön mennä vaarallisen kohteen lähelle. Vaarallisen paketin tutkimukseen käyttivät joitain kemiallisen näytteenoton välineitä, yksinkertaisemmillaan lusikka tai kauha, jolla "ympäristö-"näyte poimittiin purkkiin, ämppäriin, videokamera, ehkä joku muukin esim. lämpökamera tai optinen mittalaite, läpivalaisulaite (~kannettava röntgenlaite) ja ehkä muitakin, mutten enää muista kaikkia.
"Tositilanteissa" laitetta oli käytetty harvoin, mutta olivat sillä tilanteita harjoitelleet sekä pohtineet käyttömahdollisuuksia esim. miinakentän purkuun niin, että laitteella etsitään miinoja ja räjäytetään/tuhotaan ne routapanoksella tms. räjähteellä, joka esimerkkinä tuolloin mainittiin.
"Tositilanne" rauhanaikana oli/on useimmin poliisin tms. viranomaisen virka-apupyyntö "pommin" tai "myrkyn" tunnistuksessa tai muu vastaava siviiliroikaleiden aikaansaannos tai epäilys semmoisesta.

Yli 30 vuotta on pv:ssa ollut käytännön valmius itsenäisesti kulkevan telavetoisen maa-ajoneuvon monipuoliseen tutkimuskäyttöön sangen monimutkaisissa tilanteissa, teknillisesti huomattavasti hankalemmissa toimissa verrattuna metsäautotien pätkän videoituun ajamiseen. Ajallista sekä teknillis-tieteellistä" pv:n "pihalla oloa" maadroonien teknilliten mahdollisuuksien arvioinnin suhteen voi itsekukin arvioida huomioiden edellä esitetyn aikaikkunan.
 
Siinä mentäneen jo sitten samanlaisiin kysymyksiin, kuin vaikkapa että mikä on autopilotti? Esimerkiksi suuntiman ja lentokorkeuden automaattinen ylläpito oli teknisesti mahdollista toisen maailmansodan aikaisella ächnologialla ja tällaista kutsutaan edelleen autopilotiksi, vaikka se vertautuu enemmän auton vakionopeudensäätimeen kuin itsenäiseen ohjaukseen. Droneja käytettiin jo Vietnamin sodassa, vaikkakin niiden automaatio oli varmasti sangen rajoittunutta ja käytännössä puhuttiin varmaankin enemmän kauko-ohjattavista lennokeista, vaikka varmaankin em. autopilotin kaltaisia ominaisuuksia oli (esmes tuon mainitun Ryan 147:n automaatio oli lähinnä esiohjelmoitu ajastin, korkeusmittari ja gyrokompassi).

Vakkapa Blackbirdistä oli olemassa lennokkimalli M-21, ja jo nopeutensa ja tästä johtuvan etäisyytensä vuoksi sen oli pakko kyetä jonkinlaiseen autonomiseen toimintaan. Samaten esmes autopilotin varasssa laskeutuminen ILS-varustetulle lentokentälle oli todellisuutta jo 60-luvulla.

Vähän tähän nojaten sanoisin, että nykyaikainen näkemys dronesta vaatii jo selvää autonomista, siis omaehtoista toimintaa. Pomminpurkuroboteilla tällaista ei tyypillisesti ole, ja voisin kuvitella siitä olevan mahdollisesti jopa haittaakin ellei puhuta puhtaasti kulkuominaisuuksista: niiden tehtävähän on tuoda pomminpurkaja turvallisella tavalla yhteyteen pommin kanssa ja mahdollistaa purkutyö tavallaan käsin.

Kauko-ohjaus ei siis tee laitteesta dronea sen enempää kuin valkoinen hassu teksti valokuvassa tekee siitä meemiä, vaikka kuinka kovaa Yleisradio tai Hyysäri yrittävätkin vastaan väittää. Meemin on elettävä itsenäisesti omia aikojaan, kuten dronenkin. Siksi käytän itse mielelläni sanaa lennokki, koska osa lennokeista on edelleen hyvin vahvasti kauko-ohjauksen varassa (esmes niissä ukrainalaisten itsemurhaveneissä ei välttämättä ole muuta ächnologiaa lainkaan? Vene toki ei ole lennokki, joten niistä käytän wanhaa kunnon klassikkoilmausta Maru-Ni).
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Tällaista automaattitykkiä ei ole tullut ennen vastaan:


Itse olisin kuvitellut tulinopeuden olevan suurempi kuin 200 laukausta minuutissa, sillä G11 ampuu 3 laukauksen purskeen 2100 rpm! Tietysti paljon isompaa paukkua ei voi syöttää tuota tahtia mutta pitäisi sillä nyt ainakin Boforsin 40 milliselle pärjätä. CT40:n tulinopeutta ilmeisesti rajoittaa rekyylikoneisto, minkä sallii ainoastaan 50mm liikeradan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tuon kaliiberin tykillä tarvetta ampua nopeammin? Tuskin vaunussa on kovin monelle sadalle ammukselle tilaa joten parempi ettei kaikki mene hetkessä.
 
Tarvittava tulinopeus riippuu varmaan enemmän suunnitellusta käyttötarkoituksesta kuin kaliiberista. Moderni Bofors ampuu yli 300rpm ja tulinopeutta on lisätty vuosien varrella. Varsinkin ilmatorjunnassa suuresta tulinopeudesta on hyötyä, koska aikaikkuna vaikuttaa kohteeseen on lyhyt. CT40:n tapauksessa tykki on suunniteltu pieneksi ja kevyeksi vaikka teknisesti lyhyt ampumatarvike ja pyörivä panoskammio mahdollistaisi suuremman tulinopeuden ainakin hetkellisesti.

G11-rynnäkkökiväärissä koko lipas perääntyy piipun ja sulkukoneiston mukana, minkä ansiosta ase ehtii ampua kolmen laukauksen purskeen ennen kuin rekyylikoneistosta loppuu liikerata. Nopean purskeen tarkoitus on tietysti parantaa osumatodennäköisyyttä. Sama temppu ei onnistu CT40:n tapauksessa: videon animaatiosta näkee, että uutta ammusta ei voi ladata panoskammioon ennen kuin rekyylikoneisto on työntänyt putken täysin eteen.

Tykkiin voi olla aika hankala suunnitella lipasta, joka perääntyy ammuttaessa muiden osien mukana ja joka voi syöttää uutta kuulaa panoskammioon edellisten laukausten rekyylin vaikuttaessa aseeseen. Myös revolveritykeissä on pyörivät panoskammiot: ne vain pyörivät ihan eri akselin suhteen. Revolveritykillä päästään suureen tulinopeuteen. Ihan Gatling-nopeuksiin ei päästä, sillä putkia on kuitenkin vain yksi ja paineelle pitää antaa aikaa laskea.

Niin taikka näin, CT40:n 200rpm on melko hidas verrattuna Boforsin 300rpm:ään. Joka tapauksessa CT40:n suorituskyky perustunee enemmän ohjelmoitaviin älyammuksiin kuin suureen tulinopeuteen. Maakohteita vastaan 200rpm lienee myös täysin riittävä vaikka nuoliammuksissa ei älyä olekaan.
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Tarvittava tulinopeus riippuu varmaan enemmän suunnitellusta käyttötarkoituksesta kuin kaliiberista. Moderni Bofors ampuu yli 300rpm ja tulinopeutta on lisätty vuosien varrella. Varsinkin ilmatorjunnassa suuresta tulinopeudesta on hyötyä, koska aikaikkuna vaikuttaa kohteeseen on lyhyt. CT40:n tapauksessa tykki on suunniteltu pieneksi ja kevyeksi vaikka teknisesti lyhyt ampumatarvike ja pyörivä panoskammio mahdollistaisi suuremman tulinopeuden ainakin hetkellisesti.

G11-rynnäkkökiväärissä koko lipas perääntyy piipun ja sulkukoneiston mukana, minkä ansiosta ase ehtii ampua kolmen laukauksen purskeen ennen kuin rekyylikoneistosta loppuu liikerata. Nopean purskeen tarkoitus on tietysti parantaa osumatodennäköisyyttä. Sama temppu ei onnistu CT40:n tapauksessa: videon animaatiosta näkee, että uutta ammusta ei voi ladata panoskammioon ennen kuin rekyylikoneisto on työntänyt putken täysin eteen.

Tykkiin voi olla aika hankala suunnitella lipasta, joka perääntyy ammuttaessa muiden osien mukana ja joka voi syöttää uutta kuulaa panoskammioon edellisten laukausten rekyylin vaikuttaessa aseeseen. Myös revolveritykeissä on pyörivät panoskammiot: ne vain pyörivät ihan eri akselin suhteen. Revolveritykillä päästään suureen tulinopeuteen. Ihan Gatling-nopeuksiin ei päästä, sillä putkia on kuitenkin vain yksi ja paineelle pitää antaa aikaa laskea.

Niin taikka näin, CT40:n 200rpm on melko hidas verrattuna Boforsin 300rpm:ään. Joka tapauksessa CT40:n suorituskyky perustunee enemmän ohjelmoitaviin älyammuksiin kuin suureen tulinopeuteen. Maakohteita vastaan 200rpm lienee myös täysin riittävä vaikka nuoliammuksissa ei älyä olekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä laivoihin tarkoitetussa versiossa ampumatarvikkeen viemä tila ei ole yhtä suuri rajoite, mutta Ajax:in kaltaisissa vaunuissa on sillä väliä. Katsoin tuollaisen jutun erilaisista tuotteista missä CT40-tykkiä on käytetty. Kaikissa ammuksia mahtui torniin alle 200 kpl. Yksi näistä käyttökohteista oli ilmatorjuntaa varten RAPIDFire.

www.thinkdefence.co.uk

The 40 mm Cased Telescoped Armament System (CTAS) - Think Defence

The 40 mm CTAS, developed by the UK and France, is a medium calibre automatic weapon. It includes the CT Cannon, Ammunition Handling System, Controller,
www.thinkdefence.co.uk www.thinkdefence.co.uk
 
rty19 kirjoitti:
Ehkä laivoihin tarkoitetussa versiossa ampumatarvikkeen viemä tila ei ole yhtä suuri rajoite, mutta Ajax:in kaltaisissa vaunuissa on sillä väliä. Katsoin tuollaisen jutun erilaisista tuotteista missä CT40-tykkiä on käytetty. Kaikissa ammuksia mahtui torniin alle 200 kpl. Yksi näistä käyttökohteista oli ilmatorjuntaa varten RAPIDFire.

www.thinkdefence.co.uk

The 40 mm Cased Telescoped Armament System (CTAS) - Think Defence

The 40 mm CTAS, developed by the UK and France, is a medium calibre automatic weapon. It includes the CT Cannon, Ammunition Handling System, Controller,
www.thinkdefence.co.uk www.thinkdefence.co.uk
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielenkiintoinen artikkeli. Sivusta ladattavasta automaattitykistä ja sen oheishilppeistä voidaan tehdä todella kompakti paketti:
ctas-892x399.jpg
Kuvan automaattitykissä panoskammio pysyy paikoillaan riippumatta siitä, ammutaanko ala- vai yläkulmilla. Lisäksi makasiini pyörii tornin mukana, joten koko ammussyöttö voidaan suunnitella täysin jäykäksi ilman joustavia syöttökouruja. Ammutut hylsyt lentävät pihalle panoskammion takaa pilkistävästä torvesta sitä mukaa kun syöttölaite pukkaa uutta kuulaa pesään. Suuresta yläkorosta on etua ilma-ammunnassa ja avotorniin asennettuna tykillä voi posottaa sarjaa vaikka suoraan taaksepäin... 🤣


Jutussa olevalla videolla Eugene Stoner esittelee pykälää järeämpää 75mm tykkiä, joka sekin perustuu kääntyvään panoskammioon mutta siinä ampumatarvike ladataan alakautta ja ammuttu hylsy poistuu yläkautta. Tässäkin mallissa kääntyvä panoskammio helpottaa aseen lataamista ala- ja yläkulmille ammuttaessa, koska panoskammiota ei ole pakko kääntää 90-astetta vaan sitä voidaan tarvittaessa kääntää esimerkiksi 45- tai 135-astetta tai jotain siltä väliltä riippuen käytettävästä korosta.

Kääntyvän panoskammion pohjalta voidaan suunnitella myös automaattisinko, missä panoskammion kiinteän takaosan paikalle tehdään singon venturisuutin. Koska latauskoneisto on aseen sivulla tai alapuolella, niin takavaara-alueelle ei pitäisi jäädä mitään oleellista. Automaattisinko kannattaa aina asentaa tornin ulkopuolelle, sillä muuten operaattoreille voi käydä vähän hassusti. 😁

Tykin ja singon puolivälistä löytyy vielä kolmaskin asetyyppi, mikä nimensä puolesta kuulostaa ihan scifi-pyssyltä: rarefaction wave gun eli vapaasti suomennettuna dekompressioaaltotykki. Idea on vähän sama kuin singossa eli vähentää rekyyliä päästämällä ruutikaasut aseen takapäästä pihalle mutta dekompressioaaltotykissä panoskammion paineen annetaan laskea vasta sitten kun sitä seuraava dekompressioaalto ei enää ehdi saavuttaa putkessa kiitävää ammusta. Teoriassa yksinkertaista mutta toimivan aseen suunnittelu lienee helpommin sanottu kuin tehty.

raven_results.jpg

Linkin taulukossa "sinkoa" (no break) ja dekompressioaaltotykkiä (with break) verrataan tavalliseen tykkiin (closed breech). Tässä tapauksessa "sinko" ei tosin ole oikea sinko vaan sama dekompressioaaltotykki ilman massasulkua hidastamassa hylsyn takaosan repeämistä. Sinkomoodin rekyyli on vain 3% tavalliseen tykkiin verrattuna. Dekompressioaaltotykkissä, eli massasulku toiminnassa, rekyyli kasvaa 5 prosenttiyksikköön, eli ei juuri mitään, mutta lähtönopeus kasvaa 64 prosentista 78 prosenttiin. Sulun massaa kasvattamalla lähtönopeutta voitaneen lisätä mutta samalla kasvaa tietysti myös aseen rekyyli.

Dekompressioaaltotykissä putken lämpeneminen putoaa alle puoleen tavalliseen tykkiin verrattuna, mikä on myös selvä etu automaattiaseessa. Keksinnön huonoja puolia ei erikseen mainosteta mutta niitäkin varmaan riittää, koska muutenhan tämä olisi jo tuotannossa. Ainakin dekompressiomekanismin on syytä toimia erittäin luotettavasti, koska muussa tapauksessa lähtönopeus on mitä sattuu ja pahimmassa tapauksessa massasulku jää juntturaan eikä hylsynpohja repeä, jolloin rekyylivoimat 20-kertaistuvat takaisin tavallisen tykin tasolle. Rakenteissa pitää olla pelivaraa, sillä muuten tarvitaan toinen tulenjohtaja paikantamaan tykkiä takamaastosta... :eek:
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Mielenkiintoinen artikkeli. Sivusta ladattavasta automaattitykistä ja sen oheishilppeistä voidaan tehdä todella kompakti paketti:
Katso liite: 99018
Kuvan automaattitykissä panoskammio pysyy paikoillaan riippumatta siitä, ammutaanko ala- vai yläkulmilla. Lisäksi makasiini pyörii tornin mukana, joten koko ammussyöttö voidaan suunnitella täysin jäykäksi ilman joustavia syöttökouruja. Ammutut hylsyt lentävät pihalle panoskammion takaa pilkistävästä torvesta sitä mukaa kun syöttölaite pukkaa uutta kuulaa pesään. Suuresta yläkorosta on etua ilma-ammunnassa ja avotorniin asennettuna tykillä voi posottaa sarjaa vaikka suoraan taaksepäin... 🤣


Jutussa olevalla videolla Eugene Stoner esittelee pykälää järeämpää 75mm tykkiä, joka sekin perustuu kääntyvään panoskammioon mutta siinä ampumatarvike ladataan alakautta ja ammuttu hylsy poistuu yläkautta. Tässäkin mallissa kääntyvä panoskammio helpottaa aseen lataamista ala- ja yläkulmille ammuttaessa, koska panoskammiota ei ole pakko kääntää 90-astetta vaan sitä voidaan tarvittaessa kääntää esimerkiksi 45- tai 135-astetta tai jotain siltä väliltä riippuen käytettävästä korosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oheisesta v 1996 raportista voi lukea arvion USA:n ponnisteluista CTA aseiden ja ampumatarvikkeiden lopetetusta tutkimus- ja kehitysprojektista. 41 vuotta (1954...1996) ja reilu USD 210 million ~ USD 5 mil/vuosikustannus myöhemmin kenttäkelpoista järjestelmää ei saatu aikaiseksi. Esimerkkinä US Navy:n kehitelmä 75 mm CTA asejärjestelmä arvioitiin kustannuksiltaan ~3 kertaiseksi perinteiseen 105 mm asejärjestelmään verrattuna. Teknisiä ongelmia ei kyetty ratkaisemaan: Putken kuluminen, monimutkainen CTA laukaus (hylsy kaikkine osineen) ja sen tiivistys, herkkyys sääoloille (ampuminen äärioloissa), laukauksen paino (enemmän ruutia ja siitä seurauksena putken lämpeneminen ja kuluminen --> paksumpi putken seinämä --> painava putki ja "kuviteltu etu oli syöty"). Lopputuloksena oli, että paljon saatiin aseteknistä oppia, mutta oleellista parannusta ei saatu aikaan perinteisiin asejärjestelmiin nähden eikä kenttäkelpoista asejärjestelmää.

Raportissa esimerkkinä tuliputken kulumisesta: Perinteinen keskikal aseen tuliputki kestää 10 000 .....15 000 ls, CTA-tuliputki samoilla materiaaleilla 200 ls.

Ohessa linkki rapsaan, johon kannattaa tutustua, kun CTA-tekniikkaa ja sen etuja/haittoja miettii:

Ranskalaiset ja britit ovat runnoneet (rahoittaneet) 40 mm CTA asejärjestelmän, mutta (tulevina) käyttäjänä edellisten lisäksi toistaiseki on vain Belgia, yli 30 v:n tuotekehityksen jälkeen.


viimeinen mohikaani kirjoitti:
Kääntyvän panoskammion pohjalta voidaan suunnitella myös automaattisinko, missä panoskammion kiinteän takaosan paikalle tehdään singon venturisuutin. Koska latauskoneisto on aseen sivulla tai alapuolella, niin takavaara-alueelle ei pitäisi jäädä mitään oleellista. Automaattisinko kannattaa aina asentaa tornin ulkopuolelle, sillä muuten operaattoreille voi käydä vähän hassusti. 😁

Tykin ja singon puolivälistä löytyy vielä kolmaskin asetyyppi, mikä nimensä puolesta kuulostaa ihan scifi-pyssyltä: rarefaction wave gun eli vapaasti suomennettuna dekompressioaaltotykki. Idea on vähän sama kuin singossa eli vähentää rekyyliä päästämällä ruutikaasut aseen takapäästä pihalla mutta dekompressioaaltotykissä panoskammion paineen annetaan laskea vasta sitten kun sitä seuraava dekompressioaalto ei enää ehdi saavuttaa putkessa kiitävää ammusta. Teoriassa yksinkertaista mutta toimivan aseen suunnittelu lienee helpommin sanottu kuin tehty.

Katso liite: 99019

Linkin taulukossa "sinkoa" (no break) ja dekompressioaaltotykkiä (with break) verrataan tavalliseen tykkiin (closed breech). Tässä tapauksessa "sinko" ei tosin ole oikea sinko vaan sama dekompressioaaltotykki ilman massasulkua hidastamassa hylsyn takaosan repeämistä. Sinkomoodin rekyyli on vain 3% tavalliseen tykkiin verrattuna. Dekompressioaaltotykkissä, eli massasulku toiminnassa, rekyyli kasvaa 5 prosenttiyksikköön, eli ei juuri mitään, mutta lähtönopeus kasvaa 64 prosentista 78 prosenttiin. Sulun massaa kasvattamalla lähtönopeutta voitaneen lisätä mutta samalla kasvaa tietysti myös aseen rekyyli.

Dekompressioaaltotykissä piipun lämpeneminen putoaa alle puoleen tavalliseen tykkiin verrattuna, mikä on myös selvä etu automaattiaseessa. Keksinnön huonoja puolia ei erikseen mainosteta mutta niitäkin varmaan riittää, koska muutenhan tämä olisi jo tuotannossa. Ainakin dekompressiomekanismin on syytä toimia erittäin luotettavasti, koska muussa tapauksessa lähtönopeus on mitä sattuu ja pahimmassa tapauksessa massasulku jää juntturaan eikä hylsynpohja repeä, jolloin rekyylivoimat 20-kertaistuvat takaisin tavallisen tykin tasolle. Rakenteissa pitää olla pelivaraa, sillä muuten tarvitaan toinen tulenjohtaja paikantamaan tykkiä takamaastosta... :eek:
Klikkaa laajentaaksesi...
Oheisesta kuvasta selvinnee, mikseivät "läpipuhaltavat" tykin kaltaiset aseet ole yleistyneet:
Lapipuhaltava_perakpl_ARES.gif
 
ERAkko kirjoitti:
Oheisesta v 1996 raportista voi lukea arvion USA:n ponnisteluista CTA aseiden ja ampumatarvikkeiden lopetetusta tutkimus- ja kehitysprojektista. 41 vuotta (1954...1996) ja reilu USD 210 million ~ USD 5 mil/vuosikustannus myöhemmin kenttäkelpoista järjestelmää ei saatu aikaiseksi. Esimerkkinä US Navy:n kehitelmä 75 mm CTA asejärjestelmä arvioitiin kustannuksiltaan ~3 kertaiseksi perinteiseen 105 mm asejärjestelmään verrattuna. Teknisiä ongelmia ei kyetty ratkaisemaan: Putken kuluminen, monimutkainen CTA laukaus (hylsy kaikkine osineen) ja sen tiivistys, herkkyys sääoloille (ampuminen äärioloissa), laukauksen paino (enemmän ruutia ja siitä seurauksena putken lämpeneminen ja kuluminen --> paksumpi putken seinämä --> painava putki ja "kuviteltu etu oli syöty"). Lopputuloksena oli, että paljon saatiin aseteknistä oppia, mutta oleellista parannusta ei saatu aikaan perinteisiin asejärjestelmiin nähden eikä kenttäkelpoista asejärjestelmää.

Raportissa esimerkkinä tuliputken kulumisesta: Perinteinen keskikal aseen tuliputki kestää 10 000 .....15 000 ls, CTA-tuliputki samoilla materiaaleilla 200 ls.

Ohessa linkki rapsaan, johon kannattaa tutustua, kun CTA-tekniikkaa ja sen etuja/haittoja miettii:

Ranskalaiset ja britit ovat runnoneet (rahoittaneet) 40 mm CTA asejärjestelmän, mutta (tulevina) käyttäjänä edellisten lisäksi toistaiseki on vain Belgia, yli 30 v:n tuotekehityksen jälkeen.



Oheisesta kuvasta selvinnee, mikseivät "läpipuhaltavat" tykin kaltaiset aseet ole yleistyneet:
Katso liite: 99022
Klikkaa laajentaaksesi...

Taulukko raportin lopusta, missä tavallisia ja CTA-tykkejä on verrattu toisiinsa eri kaliipereissa:
conventional_vs_ct_ammunition.jpg

DOD:n raportissa väitetään, että CTA-laukaukset ovat "ballistiselta hyötysuhteeltaan huonompia" (less ballistically efficient) kuin perinteiset laukaukset. Jos tällä tarkoitetaan tietyllä ruutimäärällä saavutettavaa lähtöenergiaa, niin väite on taulukon mukaan tosi:

CTA vs. tavallinen .50 CAL lähtöenergia: (46*2800^2) / (45*3600^2) = 1,62
CTA vs. tavallinen .50 CAL ruutimäärä: 32.5 / 15 = 2,2

CTA vs. tavallinen 20mm lähtöenergia: (91*5000^2) / (101*3379^2) = 1,97
CTA vs. tavallinen 20mm ruutimäärä: 112 / 38 = 2,9

CTA vs. tavallinen 25mm lähtöenergia: (149*5000^2) / (136*4412^2) = 1,41
CTA vs. tavallinen 25mm ruutimäärä: 179 / 98 = 1,8

CTA vs. tavallinen 30mm lähtöenergia: (245*4800^2) / (427*3240^2) = 1,26
CTA vs. tavallinen 30mm ruutimäärä: 304 / 152 = 2,0

Mutta saman taulukon mukaan CTA-laukaukset on ladattu aivan pirun kuumiksi, joten onko tällainen vertailu edes mielekäs? Mitenkähän kävisi, jos 20mm Vulcan-tykkiin tehtäisiin ihan perinteinen latinki, joka tuplaisi lähtöenergian? Vähän veikkaan, että kaikki kuusi putkea laulaisivat kuorossa Hoosiannaa hyvinkin nopeasti. Terminen hyötysuhdekin romahtaisi, kun osa ruudista palaisi loppuun vasta putken ulkopuolella...

Vertailun vuoksi CT40-tykin normiammuksen lähtönopeudeksi ilmoitetaan 1000m/s (~3300ft/s), mikä on melko maltillinen DOD:n raportin arvoihin verrattuna. Toki nuoliammuksen lähtönopeus on paljon suurempi eli 1500m/s (~4900ft/s). Jos CTA-laukauksen sisään ei mahdu täysipitkää nuolta vaan sitä täytyy lyhentää, niin läpäisyn heikkenemistä voi yrittää kompensoida lähtönopeutta kasvattamalla, mikä tietysti lisää putken kulumista ja muita ongelmia. Lyhyempi nuoli lienee myös "ballistiselta hyötysuhteeltaan huonompi" kuin täyspitkä nuoli.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top