Panssarivaunut

[ultimateidiot]

Länsimaisissa vaunuissa tämä ammustäytön vähyys on tosiaan ilmiö. Muutaman kymmenen ps-ammusta ja loput pari-kolmesataa HEI:ä. Vs Bemmin 550 paukkua. Tosin tarkkuuskin voi olla vähän eri luokkaa.

Omaan makuuni Bemminkin hidas tulinopeus on vähän turhan järeä. Tosin eipä kumpikaan osapuoli ole sitä Ukrainassa käyttänyt, molemmat ampuvat nopealla sarjalla.

Yleensä näin johtuen linjojen eri pituuksista, mutta ei aina, esim. CV:ssä se on 50/50 jako. Ylä- ja alalinjat ovat samansuuruiset, ja samalle linjalle ei luonnollisesti voi sekoittaa AP:ta ja MP:ta. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen vaunu voi ampua kaikkia vastaantulevia kohteita huoletta. Mutta linjojen eri pituuskaan ei estä sitä, etteikö suhde voisi olla toisin päin, esim. Bradleyssä on 230+70 ammuksia, ja tyypillisesti vaunuparissa toisella on ns. "AP raskas" ammustäyttö (eli 230 APFSDS + 70 HEI vöillä, loput n. 600 miehistötilan lattian alla) ja toisella "HE raskas" (eli 230 HEI + 70 AP), ja vaunuparista toinen hoitaa kovat maalit ja toinen pehmeät. Bemmissäkin on kaksi vyötä, ja ne on jaettu 160 AP/APDS + 340 HE/HEI muttei lisää ammuksia miehistö-/taistelutilassa vaan kaikki on ampumavalmiina linjoilla. En tiedä onko BMP:ssä mitään estettä laittaa ammustäytön suhde toisin päin, arvelisin ettei ole.

Kannattaa kanssa muistaa, että BMP-2:n linjojen täyttämisessä menee pirun paljon pidempään kuin länsimaisissa vastaavissa. Bemarissa puhutaan tunneista, CV:ssä ja Bradleyssä n. 5-10min riippuen siitä onko menty a-tarvikerajoituksen ohi.

BMP-2:n nopeaa tulinopeutta ei ole tarkoitus käyttää pitkiä aikoja ja maamaaleihin ei ollenkaan. Se on tarkoitettu ilmamaalien ammuntaan, ja taistelutilan poistopuhallinta ei ole suunniteltu käytettäväksi sen kanssa. Tosielämässä tuo ei tokikaan ole juuri videoiden perusteella toteutunut ja kaikki ampuu nopealla, ja tarvittaessa avataan sitten luukkuja että saadaan ruutikaasut poistumaan. Toisaalta koko vehkeessä ei ole käytännössä mitään a-hallintaa tai etäisyysmittaria, niin tarkkuuden puute on vähän pakko korjata ampumalla lisää (toki sen ajan ryntövaunuissa oli tyypillistä ballististen laskureiden ja etäisyysmittarien puuttuminen, mutta länsimaisiin ne sentään lisättiin jälkeenpäin). Tuossa on vielä sellainen hauska ominaisuus, että todellinen tulinopeus voi olla kovempi kuin 550 l/s, jos ammutaan pitkiä sarjoja, koska kuumenemisesta johtuen ase rupeaa syklaamaan nopeammin.

 

[otwa]

Tuossa on vielä sellainen hauska ominaisuus, että todellinen tulinopeus voi olla kovempi kuin 550 l/s, jos ammutaan pitkiä sarjoja, koska kuumenemisesta johtuen ase rupeaa syklaamaan nopeammin.

Tai kulunut rekyylijousi, huhujen mukaan jopa 1200 lks/min kellotettu Lohtajalla.

 

[L.]

Kannattaa kanssa muistaa, että BMP-2:n linjojen täyttämisessä menee pirun paljon pidempään kuin länsimaisissa vastaavissa. Bemarissa puhutaan tunneista

Jos sen osaa ja tekniikka on hallussa niin se on varsin nopeasti tehtävissä. Itse ammuksien laskeminen ja jammaaminen säilöön ei ole vaikeaa (tietysti täysivyö vaatii enemmän kuin vajaa ja täysivyö on laskostettava tietyllä tavalla) mutta niiden kampeaminen ylös kuiluja pitkin tykille voi viedä osaamattomalta paljon aikaa. Oma ampuja nosti vyön tykille yleensä alle kymmeneen minuuttiin parhaimmillaan kun kellotettiin niin viiteen. CV:n täystäyttö on silti tietysti nopeampi, mutta bemaria ei tarvitse myöskään täyttää niin usein, mikäli ei räiski pitkin metsiä.

 

[Mikfin70]

Jos sen osaa ja tekniikka on hallussa niin se on varsin nopeasti tehtävissä. Itse ammuksien laskeminen ja jammaaminen säilöön ei ole vaikeaa (tietysti täysivyö vaatii enemmän kuin vajaa ja täysivyö on laskostettava tietyllä tavalla) mutta niiden kampeaminen ylös kuiluja pitkin tykille voi viedä osaamattomalta paljon aikaa. Oma ampuja nosti vyön tykille yleensä alle kymmeneen minuuttiin parhaimmillaan kun kellotettiin niin viiteen. CV:n täystäyttö on silti tietysti nopeampi, mutta bemaria ei tarvitse myöskään täyttää niin usein, mikäli ei räiski pitkin metsiä.

Lyhyillä vyönpätkillä puljaaminen vähän vääristää sitä, miten täyden vyön massa auttaa vyön nostamisessa. Pätkillä täytyy käyttää työkaluja ja kikkailla niiden kanssa.

 

[otwa]

Lyhyillä vyönpätkillä puljaaminen vähän vääristää sitä, miten täyden vyön massa auttaa vyön nostamisessa. Pätkillä täytyy käyttää työkaluja ja kikkailla niiden kanssa.

Kaksi neukkulaista ruuvimeisseliä, bemarimiehen vyönnostolaite.

Ja voi sitä piruparkaa joka laittaa ravut väärinpäin ja runttaa tykille saakka.

Sama tyyppi teki niin pari kertaa ja toisella kerralla sitä vyötä revittiin aamuyön tunneilla saakka irti.

 

[ultimateidiot]

Jos sen osaa ja tekniikka on hallussa niin se on varsin nopeasti tehtävissä. Itse ammuksien laskeminen ja jammaaminen säilöön ei ole vaikeaa (tietysti täysivyö vaatii enemmän kuin vajaa ja täysivyö on laskostettava tietyllä tavalla) mutta niiden kampeaminen ylös kuiluja pitkin tykille voi viedä osaamattomalta paljon aikaa. Oma ampuja nosti vyön tykille yleensä alle kymmeneen minuuttiin parhaimmillaan kun kellotettiin niin viiteen. CV:n täystäyttö on silti tietysti nopeampi, mutta bemaria ei tarvitse myöskään täyttää niin usein, mikäli ei räiski pitkin metsiä.

OK, en ole bemarimiehiä niin operoin nettilähteiden varassa, jotka kaikki tuntui olevan sitä mieltä että siinä voi mennä parikin tuntia jos lähtään liikkeelle tilanteesta jossa koko täyttö on ammuttu, varmaan juuri tuon laskostamisen vuoksi?

Ja toki CV:llä pitää useammin nostaa vöitä, sitä meinasinkin että kyseessä on erilainen lähestymistapa samaan ongelmaan. Toisessa koko ammustäyttö on kerralla ammuttavana, mutta menee kauemmin vetää uudet vyöt, toisessa ammutaan vähemmän kerralla mutta vyöt on nopeampi nostaa.

Onko BMP:ssä mahdollisuus/tarkoitus jatkaa aseella olevaa vyötä, vai pitääkö vanhat ampua ensin menemään ennen kuin voi alkaa täydentämään?

 

[otwa]

OK, en ole bemarimiehiä niin operoin nettilähteiden varassa, jotka kaikki tuntui olevan sitä mieltä että siinä voi mennä parikin tuntia jos lähtään liikkeelle tilanteesta jossa koko täyttö on ammuttu, varmaan juuri tuon laskostamisen vuoksi?

Ja toki CV:llä pitää useammin nostaa vöitä, sitä meinasinkin että kyseessä on erilainen lähestymistapa samaan ongelmaan. Toisessa koko ammustäyttö on kerralla ammuttavana, mutta menee kauemmin vetää uudet vyöt, toisessa ammutaan vähemmän kerralla mutta vyöt on nopeampi nostaa.

Onko BMP:ssä mahdollisuus/tarkoitus jatkaa aseella olevaa vyötä, vai pitääkö vanhat ampua ensin menemään ennen kuin voi alkaa täydentämään?

Jatkoslaite on olemassa. Hätätapauksessa sitä voi käyttää myös vyön täyttöön, vaikka onkin hidasta. Vaatii tosin aika paljon jerkkua, joten ei ole hauska laite käyttää ahtaassa tilassa.

 

[ultimateidiot]

Jatkoslaite on olemassa. Hätätapauksessa sitä voi käyttää myös vyön täyttöön, vaikka onkin hidasta. Vaatii tosin aika paljon jerkkua, joten ei ole hauska laite käyttää ahtaassa tilassa.

Tuossakin on siis hieman eroa. CV:ssä vyötä voi jatkaa avaamalla pellit ja lyömällä vaan lisää kuulaa vyön jatkoksi kunhan ei ole menty a-tarvikerajan ohi, sen jälkeen pitää vanha vyö tiputtaa aseelta jos haluaa jatkaa (mutta helpommalla melkein pääsee kun ampuu vanhan mäkeen ja nostaa uuden vyön). Bradleyssä sama homma.

 

[otwa]

Tuossakin on siis hieman eroa. CV:ssä vyötä voi jatkaa avaamalla pellit ja lyömällä vaan lisää kuulaa vyön jatkoksi kunhan ei ole menty a-tarvikerajan ohi, sen jälkeen pitää vanha vyö tiputtaa aseelta jos haluaa jatkaa (mutta helpommalla melkein pääsee kun ampuu vanhan mäkeen ja nostaa uuden vyön). Bradleyssä sama homma.

Bemmin vyö istuu oikeastaan vapaasti laatikossaan, lukuunottamatta paria sähkömoottoria kourun juuressa, jotka keventävät tykin taakkaa. Muistaakseni vyön pitää olla liki metrinen jotta se yltää tykiltä sähkömoottorille (aka moottorista on mitään apua) ja vasemmalla puolella pidempikin kun se kiertää. Vyön nostamista varten sähkömoottorin pyörittämä hammas piti vapauttaa jotta pyörii vapaasti. Sen jälkeen vyötä alettiin tunkata kahdella ruuvimeisselillä ylös. Oma haasteensa oli saada se syöttöhuulille kunnolla, yleensä yksi meisseli käytettiin vyön lukitsemiseen ja toisella tunkattiin vyö huulien läpi. Mutta vyö oli siis tuossa vaiheessa ihan omalla painollaan, ja jos unohti sen lukitsemisen, niin rullasi takaisin.

 

[otwa]

Tuossakin on siis hieman eroa. CV:ssä vyötä voi jatkaa avaamalla pellit ja lyömällä vaan lisää kuulaa vyön jatkoksi kunhan ei ole menty a-tarvikerajan ohi, sen jälkeen pitää vanha vyö tiputtaa aseelta jos haluaa jatkaa (mutta helpommalla melkein pääsee kun ampuu vanhan mäkeen ja nostaa uuden vyön). Bradleyssä sama homma.

Tässä videossa voi nähdä ainakin osin vyön laittoa:

 

[Antares]

Ehkä aito, ehkä ei. Laitan tänne siltä varalta että joku on kiinnostunut lataamaan tämän itselleen (toki kyseessä on tiedosto internetissä, joten jokainen omalla vastuullaan):

Here is the link to my copy (it appeared on the internet earlier today - I scanned both files for malware) of the T-90M tank manual (translated into English)

https://mega.nz/folder/665UkD6J#aRaxVRjIB3eVCTYHfly38g

https://twitter.com/x/status/1812561178750759216

 

[otwa]

Itävaunujen hinnat toisiinsa nähden:

https://www.reddit.com/r/WarCollege/s/dUKgFSstBk

 

[otwa]

Ehkä aito, ehkä ei. Laitan tänne siltä varalta että joku on kiinnostunut lataamaan tämän itselleen (toki kyseessä on tiedosto internetissä, joten jokainen omalla vastuullaan):

Here is the link to my copy (it appeared on the internet earlier today - I scanned both files for malware) of the T-90M tank manual (translated into English)

https://mega.nz/folder/665UkD6J#aRaxVRjIB3eVCTYHfly38g

https://twitter.com/x/status/1812561178750759216

Ehdin nopeasti vilkaista, vaikuttaa jopa aidolta!

 

[TheRomanRuler]

Itävaunujen hinnat toisiinsa nähden:

https://www.reddit.com/r/WarCollege/s/dUKgFSstBk

Tuosta on kyllä vaikea sanoa yhtän mitään oikeista hinnoista. T-62 ei tietenkään ole oikeasti halvempi kuin T-55, ei etenkään käytännössä kun logistinen ketju on T-55:selle täysin kehittynyt, mukaan lukien ammustuotanto joka ei taida olla yhteensopiva riflatun T55 tykin ja riflaamattoman T-62 tykin välillä.

Mutta toisaalta tuo voi olla tarkka juurikin myöhempien aikojen käytännön hintoihin, kun T-55 osat ja muut eivät enää olleet tuotannossa merkittävissä määrin.

 

[Samovarius]

Tuosta on kyllä vaikea sanoa yhtän mitään oikeista hinnoista. T-62 ei tietenkään ole oikeasti halvempi kuin T-55, ei etenkään käytännössä kun logistinen ketju on T-55:selle täysin kehittynyt, mukaan lukien ammustuotanto joka ei taida olla yhteensopiva riflatun T55 tykin ja riflaamattoman T-62 tykin välillä.

Mutta toisaalta tuo voi olla tarkka juurikin myöhempien aikojen käytännön hintoihin, kun T-55 osat ja muut eivät enää olleet tuotannossa merkittävissä määrin.

T-62:ssa on myös mm. hylsyjen automaattinen ulosheittäjä ja paksumpi keulapanssari, jotka eivät vaunua varmasti ainakaan edullisemmaksi tee. T-55 on myös säilynyt käytössä massiivisen lukumääränsä turvin, ja samasta syystä sen alustalle on tehty lukemattomia erikoisajoneuvoja, kuten silta- ja pioneerivaunuja. T-62:n alustan tekniikka perustuu kyllä pitkälti T-55:n komponentteihin, mutta tämä mittakaavaetu sataa suoraan T-55:n laariin.

Samasta syystä T-62 ehti jo välillä melkeinpä kadota sukupuuttoon, kunnes Ukrainan muta alkoi ahmia vaunuja kuin Moolokin kita: T-72:t oli jo reaktivoitu tai korruptoituneet varikkoupseerit olivat myyneet niiden osat pimeille markkinoille, joilla T-62:n osille on paljon niukempi kysyntä ja näistä syistä kannibalisoimattomia vaunuja ylipäätään oli käsillä. Saman toki voisi varmaan sanoa myös T-55:stä, mutta on T-62 sentään sitä suorituskykyisempi (varsinkin kun T-55:n pääaseelle ei varmaankaan ole laajamittaisesti hankittu moderneja ampumatarvikkeita sitten T-72:n tulon?)

Rihlauksen (joka ei ole vaikea sana) ohella myös vaunujen pääaseen kaliiperi on eri, T-55:ssä 100 mm ja T-62:ssa 115. Ampumatarvikkeet eivät mitenkään voi olla vaihtokelpoisia keskenään.

 

[ultimateidiot]

Tuosta on kyllä vaikea sanoa yhtän mitään oikeista hinnoista. T-62 ei tietenkään ole oikeasti halvempi kuin T-55, ei etenkään käytännössä kun logistinen ketju on T-55:selle täysin kehittynyt, mukaan lukien ammustuotanto joka ei taida olla yhteensopiva riflatun T55 tykin ja riflaamattoman T-62 tykin välillä.

Mutta toisaalta tuo voi olla tarkka juurikin myöhempien aikojen käytännön hintoihin, kun T-55 osat ja muut eivät enää olleet tuotannossa merkittävissä määrin.

Komentotaloudessa hinnat on käytännössä Stetson-Harrison-menetelmällä arvioituja tai ylempää määrättyjä, eikä niillä ole juuri mitään käyttöarvoa. Suhtaudun aika varauksella esim. tuohon, että BMP-2 on maksanut saman kuin T-64, vaikka toiseen menee rutkasti enemmän terästä, elektroniikkaa ja työtunteja.

 

[tulikomento]

Nyt on potentiaalisesti mielenkiintoista matskua luvassa. Chieftain mainostaa että tuloillaan on dokkareita jenkkiarmeijan 11. panssariratsuväkirykmentin touhuista.

 

[ultimateidiot]

Nyt on potentiaalisesti mielenkiintoista matskua luvassa. Chieftain mainostaa että tuloillaan on dokkareita jenkkiarmeijan 11. panssariratsuväkirykmentin touhuista.

Jenkkien panssariratsuväki on siinä mielessä mielenkiintoinen että se eroaa jonkin verran Eurooppalaisesta vastaavasta tehtäviensä puolesta. "Blackhorse" on ehkä näistä mielenkiintoisin joukko-osasto. Kylmän sodan aikaan se oli sijoitettu Länsi-Saksan rajalle, ja tilanteen kuumentuessa ja NL:n hyökkäyksen toteutuessa sen tehtävä oli aloittaa taistelu rajalta, ja viivyttää vihollista niin pitkään, että Fuldan käytävän alueesta vastuussa ollut V. AK. saisi puolustuksen järjestykseen. Vastassa olisi ollut Kaartin 8. armeijan useampi motokivääridivisioona ja toisessa portaassa 1. Kaartin panssariarmeijan panssaridivisoonat. Oletus oli, että joukosta ei olisi tämän tehtävän jälkeen jäljellä juuri mitään eli se oli alunperinkin tarkoitus uhrata, ja V. AK:n mahdollisuuksista puolustaa aluetta oli myös epäilyjä, minkä vuoksi rajalle oli asennettu ydinmiinoja infrastruktuurin tuhoamiseksi. Toki Fuldan käytävän myyttinen maine on osin sen peruja, että se oli amerikkalaisten vastuualuetta, vs. pohjoisemmat Länsi-Saksan tai Brittien vastuulla olleet sektorit, jotka olisivat olleet maaston ja jatkotavoitteiden kannalta neukuille mahdollisesti tärkeämpiä hyökkäyssuuntia.

Nuo nykyiset OPFOR-touhut on myös aika jännä systeemi. Ei tule mieleen toista maata, jolla on erikseen joukko-osasto jonka leipätyötä on opetella vihollisen taktiikka ja taistelutekniikka jotta se voi uskottavasti esittää vastaosastoa muille joukko-osastoille.

 

[otwa]

Nuo nykyiset OPFOR-touhut on myös aika jännä systeemi. Ei tule mieleen toista maata, jolla on erikseen joukko-osasto jonka leipätyötä on opetella vihollisen taktiikka ja taistelutekniikka jotta se voi uskottavasti esittää vastaosastoa muille joukko-osastoille.

Kiinahan on tehnyt saman muutamia vuosia takaperin, muistaakseni War on the Rocks tms teki siitä jutun.

Ja ollaanhan meillekin tekemässä MPK:n vastaosastoa, mekanisoitua komppaniaa

 

[tulikomento]

Jenkkien panssariratsuväki on siinä mielessä mielenkiintoinen että se eroaa jonkin verran Eurooppalaisesta vastaavasta tehtäviensä puolesta. "Blackhorse" on ehkä näistä mielenkiintoisin joukko-osasto. Kylmän sodan aikaan se oli sijoitettu Länsi-Saksan rajalle, ja tilanteen kuumentuessa ja NL:n hyökkäyksen toteutuessa sen tehtävä oli aloittaa taistelu rajalta, ja viivyttää vihollista niin pitkään, että Fuldan käytävän alueesta vastuussa ollut V. AK. saisi puolustuksen järjestykseen. Vastassa olisi ollut Kaartin 8. armeijan useampi motokivääridivisioona ja toisessa portaassa 1. Kaartin panssariarmeijan panssaridivisoonat. Oletus oli, että joukosta ei olisi tämän tehtävän jälkeen jäljellä juuri mitään eli se oli alunperinkin tarkoitus uhrata, ja V. AK:n mahdollisuuksista puolustaa aluetta oli myös epäilyjä, minkä vuoksi rajalle oli asennettu ydinmiinoja infrastruktuurin tuhoamiseksi. Toki Fuldan käytävän myyttinen maine on osin sen peruja, että se oli amerikkalaisten vastuualuetta, vs. pohjoisemmat Länsi-Saksan tai Brittien vastuulla olleet sektorit, jotka olisivat olleet maaston ja jatkotavoitteiden kannalta neukuille mahdollisesti tärkeämpiä hyökkäyssuuntia.

Nuo nykyiset OPFOR-touhut on myös aika jännä systeemi. Ei tule mieleen toista maata, jolla on erikseen joukko-osasto jonka leipätyötä on opetella vihollisen taktiikka ja taistelutekniikka jotta se voi uskottavasti esittää vastaosastoa muille joukko-osastoille.

Blackhorse -rykmentti osoitti myös M113 -miehistönkuljetusvaunuillaan ja M48 Patton -vaunuillaan että Vietnamissakin voi käydä mekanisoitujen joukkojen sotaa. Joidenkin lähteiden mukaan Victor Charlie ellei nyt pelännyt, niin ainakin kunnioitti yksikköä vastustajana.