Panssarivaunut

Tuo lienee pelkkä konsepti-kuvitus, eivät kai oikeasti aio T-80 alustalle syvyysraketinheitintä laittaa?

Tuo syvyysraketinheitin on "modernimpi" versio Suomessakin käytössä olevasta SRH-1200:sta. Kyseistä asejärjestelmää operoineena en pysty keksimään ainuttakaan syytä miksi kannattaisi asentaa telaketjuille.
No pyöräalustaversio nähtiin jo keväällä/lopputalvesta (lukijan leveyspiiristä riippuen). Eli telaketjuversio on vain looginen jatkokehitelmä tuosta. Häthätää jostain nurkista löydetyistä palasista kokoon kursittu TOS-1:n korvike siis.
1727697493057.webp
Kuvan lähde https://mil.in.ua/en/news/the-armed...bu-6000-naval-self-propelled-rocket-launcher/
 
No pyöräalustaversio nähtiin jo keväällä/lopputalvesta (lukijan leveyspiiristä riippuen). Eli telaketjuversio on vain looginen jatkokehitelmä tuosta. Häthätää jostain nurkista löydetyistä palasista kokoon kursittu TOS-1:n korvike siis.

Olen sanaton.

Toki tuolla saa ammuttua räjähtäviä murkuloita muutaman kilometrin päähän. Mutta eihän tuo ole maastoon ammuttuna muuta kuin iso painekranaatti. Tähtääminenkin varmaan aika mielenkiintoista, ehkä ampuvat jollakin vakio-korolla vakio-etäisyydelle. Tarkkuudessa, kantamassa ja tehossa ei pärjää edes krh:lle.

Ainoa teoreettinen etu minkä voisin keksiä on viihde ja moraalinkohotus. Suto-raketin lento on aika metkaa nähtävää: Lentonopeus on aika hidas ja iskee todella komeat lieskat peräpäästä.

Netissä pyörii videoita kun venäjän merivoimien paatit ampuvat näytösluonteisesti muutaman suto-raketin kun lähtevät/palaavat purjehdukselta kotisatamaan. Todella näyttävää ja suhteellisen vaaratonta PR-toimintaa (komea ääni, iso lieska, kovasti savua ja lopuksi näyttävä vesipatsas) kansalaisten suuntaan.
 
Ainoa teoreettinen etu minkä voisin keksiä on viihde ja moraalinkohotus. Suto-raketin lento on aika metkaa nähtävää: Lentonopeus on aika hidas ja iskee todella komeat lieskat peräpäästä.
Ainoa todellinen etu on että raportissa voidaan lisätä toimitettujen raketinheittimien numeroa yhdellä tai kahdella. Kahdella, jos koetaan numero tarpeeksi isoksi että uskaltaa kaunistella vähän lisää. Noiden väsääjille kun suurin uhka taitaa tulla omien esimiesten suunnasta, jos toimitustahti ei tyydytä. Patenttien toimivuus rintamalla on sinne joutuneiden mobikkien ongelma.
 
Ukrainassahan on nähty vaikka millaista omalaatuista, esmes MT-LB:n (Tai 2S1:n rungon) päälle kiinnitettyjä Sergeitä on nähty jopa runsaasti, kuten myös BTR:n tornilla. Mun on vaikea uskoa niiden olevan tarkoitettu pelkästään lennokintorjuntaan, joten ilmeisesti jalkaväen tulitukeen on haluttu melkeinpä mitä vaan teloilla liikkuvaa? Mielenkiintoisesti vedettäviä Sergeitä on Oryxissa tuhottuna alle puolet Ällitälleihin liimatuista, joten varmaankin juuri liikkuvuutta on haluttu. Jopa kuorma-autojen lavalle liinattuja näkyy moninkertaisesti.
 
Aihetta sivuten, tässä viimeisin näkemäni lumihiutale:

1727912010430.webp

Ällitällin varusteena 57 mm IT-tykki S-60. Internetissä vastaankävelleestä kuvasta en lähde sanomaan, että kenen tekemä se on ja mitä tarkoitusta varten.
 
Ruotsalaisten IKV 91 oli yllättävän lähellä neukkujen PT-76:sta, vaikka roolit olivat täysin erit (pst-vaunu vs tiedustelija).

IKV 91 vs PT-76

Paino: 16,3 t vs 14,6 t
Pituus: 6,41 m vs 6,91 m
Leveys: 3,0 m vs 3,15 m
Korkeus: 2,32 m vs 2,325 m
Teho: 250 kW @2200 vs 180 kW @1800
Nopeus: 65 km/h vs 44 km/h
Uinti: 6,5 km/h vs 10,2 km/h

Suojaustaso selittänee aika pitkälti IKV 91:n suuremman painon, koska suojaus on tarkoitettu 20-30 mm konetykkiä vastaan.

 
Viimeksi muokattu:
Rheinmetall kehittää edelleen parempaa ammusta 120 mm/L55 kanuunaan. Kun ryssien Armatasta ei koskaan tule mitään, nykyiset ammuksetkin ovat erittäin paha uhka kaikelle mitä ryssillä on ja PST aseet ja droonit kehittyvät panssareiden tuhoamisessa ja niitä integroidaan taistelupanssarivaunuihin tuomaan lisää ulottuvuutta äärimmäisille etäisyyksille, niin pienikin parannus läpäisyyn tuolla uutuudella voi tuoda riittävän edun ilman tarvetta mennä 130 tai 140 mm päääaseisiin.


 
Ainoa todellinen etu on että raportissa voidaan lisätä toimitettujen raketinheittimien numeroa yhdellä tai kahdella. Kahdella, jos koetaan numero tarpeeksi isoksi että uskaltaa kaunistella vähän lisää. Noiden väsääjille kun suurin uhka taitaa tulla omien esimiesten suunnasta, jos toimitustahti ei tyydytä. Patenttien toimivuus rintamalla on sinne joutuneiden mobikkien ongelma.
Ja mitenkähän tuo ladataan? Laivalla siinä on 96 raketin makasiini alhaalla ja hissit ja latausmekanismi, joka lataa sen automaattisesti.
Raketit ovat huomattavasti painavampia kuin 1200:sen.
 
Ja mitenkähän tuo ladataan? Laivalla siinä on 96 raketin makasiini alhaalla ja hissit ja latausmekanismi, joka lataa sen automaattisesti.
Raketit ovat huomattavasti painavampia kuin 1200:sen.
En oikein näe muuta mahdollistuustta kuin hiioppiautolla kenttäoloissa. Kankeaa ja hidasta, ja latauspaikka varmasti otollinen kohde lennokeille.

Tarkoititko muuten kirjoittaa 122:n?
 
En oikein näe muuta mahdollistuustta kuin hiioppiautolla kenttäoloissa. Kankeaa ja hidasta, ja latauspaikka varmasti otollinen kohde lennokeille.

Tarkoititko muuten kirjoittaa 122:n?
Jotenkin näin, mutta tuo on mobikkien ongelma, tuotantoporras on lukunsa jo raportoinut eteenpäin kun tuota tarvitsee yrittää saada ladattua. Uskoakseni jäsen @Analysti vertasi rakettien painoa tykkiveneillämmekin käytössä olleen RBU-1200:n raketteihin.

 
tykkiveneillämmekin käytössä olleen RBU-1200:n raketteihin.
Ja edelleen miinalaivoillamme käytössä oleviin;)

Mutta 1200 ja 6000 rakettien painossa on oikeasti ihan merkittävä painoero lataamisen näkökulmasta (kuin myös kantaman/suorituskyvynkin). 40kg erotus tarkoittaa, ettei jälkinmäistä enää liikutellakaan kovin helposti 1-2 henkilön käsivoimin paikoilleen.
 
PSV:t kävivät hyvin kaupaksi PV huutokaupassa. Cometista maksettu 141k. Juttua huutokaupasta ja Charioteerin (huudettu 50k) tulevaisuudesta.

 
Pesonen revittelee taas. Modernisoidut kakkosbemarit huitsin helvettiin, niillä mitään tee.



Modernisoinnilla Puolustusvoimat laski pääsevänsä vielä 2030-luvun alkuun, mutta enpä ole vanhasta neuvostokalustosta samaa mieltä. Suomi joutuu siis nuo vaunut uusimaan viimeistään 2030-luvun alussa. Joutaisivat kyllä Ukrainaan, jos vielä ei ole toimitettu. Vaunuissa ei sinänsä ole vaunutyyppinä vikaa ja ovat hyviksi vaunuiksi todettuja, mutta neuvostovaunu mikä neuvostovaunu.

Suomella on kiireisin aikataulu uusintaurakassa. Kyse on Neuvostoliitossa valmistettujen vanhojen BMP-2-vaunujen uusinnasta. Sadan vaunun uusinta pitää varata rahaa vähintään yhdeksänsataa miljoonaa euroa, jos yhden vaunun hinnaksi arvioidaan vaikkapa yhdeksän miljoonaa euroa.
 
Back
Top