Panssarivaunut

Ukraina-ketjusta.

En tiedä mistä nykyiset panssarihaalarit on kudottu. Onko ihan puuvillasekoite vai jotain palosuojamateriaaleja mukana.

Kilpa-autoilupuolelta voisi varmaan olla hyvä hakea mittapuuta. Siellä turvallisuus on iso prioriteetti, homologaatio viety todella pitkälle, suorituskykyvaatimukset tarkkaan määritelty ja tutkimustyötä tehty isolla rahalla valmiiksi. FIAn 2018 standardi sisältää palosuojan lisäksi myös paljon mm. ergonomiaan liittyviä vaatimuksia. Kilpa-ajohaalareissa tyypillisesti 2 tai 3-kerroksinen palosuojakangas (nomex tai sekoite), sietäisi tulta jo mukavasti varsinkin jos nomex-kerrasto vielä alla. Kääntöpuolena vaan, että asu on noilla kerroksilla väistämättä sitten aika kuuma, toki rahalla saa keveyttä ja hengittävyyttä.
Fr haalareita, liivejä yms niille kehitettiin yhdessä vaiheessa taisi olla jopa oma lypäräkin, mutta siitä luovuttiin Thorin myötä.
 
Niin tuo oli tai on suomessakin. Yleensä alikersanttikin oli lukion käynyt.

Ei taida olla tänä päivänä. Amis riittää kadikseenkin.

Entä sitten nyt: 1998 lähtien 6 kk palveluajan pidennys johtajakoulutukseen jättää miehistötehtäviin runsaasti parasta ainesta. Käytännössä johtajaksi pääsee joitakin suosituimpia varuskuntia lukuunottamatta kaikki halukkaat; ainakin talvierästä. Asia ei vielä haitannut kun MpKK:n kuitenkin vaadittiin se RUK. Tästä luovuttiin joskus 15 v sitten, vaikka sekä Upseeriliito etä RUL (melkein voisi sanoa raivokkaasti) vastustivat. Nythän valmistuvista upseereista lähes puolet on amispoikia. Ovatko he se ikäluokkansa parhaimmisto, joka aikanaan nousee korkeimpiin tehtäviin? Jokainen voi miettiä Tuntemattoman tuttuja miehistöhahmoja. Miten olisi käynyt, jos heidät olisi laitettu maj Sarastien tai ltn Koskelan paikalle?
 
Ei taida olla tänä päivänä. Amis riittää kadikseenkin.

Riittäähän amis muuhunkin korkeakoulutukseen, kunhan täyttää muut vaatimukset.

Jos on kunnon testit, niin eihän sen pitäisi olla ongelma... Mutta siinäpä se ongelma onkin, Suomessa päästetään ihmisiä läpi koulutuksen vaatimatta juuri mitään. Näin oman kokemuksen mukaan AMK:ssa asti.

Ehkä se sitten yliopistolla paranee ja oikeasti jo vaaditaan opiskelijoilta jotakin?
 
Viimeksi muokattu:
Riittäähän amis muuhunkin korkeakoulutukseen, kunhan täyttää muut vaatimukset.

Jos on kunnon testit, niin eihän sen pitäisi olla ongelma... Mutta siinäpä se ongelma onkin, Suomessa päästetään ihmisiä läpi koulutuksen vaatimatta juuri mitään. Näin oman kokemuksen mukaan AMK:ssa asti.

Ehkä se sitten yliopistolla paranee ja oikeasti jo vaaditaan opiskelijoilta jotakin?
Meillä oli pari amis-taustaista teekkaria. Toinen kotella ja toinen sähköllä. Kote-amis oli levyseppähitsaaja, jo vanhempaa ikäluokkaa. Kuulemma halusi vaihtaa alaa vähemmän raskaaseen kun lapsia tuli. Erikoistui lujuuslaskentaan, niin hyvää lujuuslaskijaa en ole vielä nähnyt. Mies laski neliöjuuria päässään.

Sähkö-amis taas kertoi yliopistomatematiikan olleen vähän haastavaa, kun ensimmäisen harkkatehtävän kohdalla piti kysyä: "Mitä tarkoittaa tää derivointi?" DI:ksi hänkin pääsi.

(Yliopistosta taas olen ollut sitä mieltä, että DI:ksi pääsee vaikka koulutettu apina, kunhan perselihakset ovat tarpeeksi hyvät istua 5-6 vuotta penkillä. Tohtorissa aletaan jo jotain kysyäkin, mutta ei Suomessa tee TkT:llä mitään yliopistomaailman ulkopuolella.)
 
Jalkaväen vuosikirja 2024 ja HÄMPSP esittelystä poimittua:
Hämeen panssaripataljoonassa on kehitetty taistelutekniikkaa lennokkien käytölle panssaroiduissa yksiköissä. Lennokki on havaittu hyväksi apuvälineeksi tiedusteluun ja tulenkäyttöön varsinkin peitteisemmässä maastossa. Lennokkia on käytetty jopa hyökkäyksen kärjessä etenevän joukkueen edessä, jolloin lennättäminen on tehty liikkuvasta panssarivaunusta käsin.

Tähän suuntaan pitää mennä ja vahvasti, jonkunlainen kivi vierähti sydämmeltä, Ukrainan opit on otettu ilmeisen vakavasti ainakin ihan kuraportaassa, yleisesti jokaisen j.yksikön esittelyssä ympäri Suomen mainittiin Ukrainan sodan opit ja niiden jalkauttaminen koulutukseen:salut: (y) (y) (y) (y) (y)
 
Jalkaväen vuosikirja 2024 ja HÄMPSP esittelystä poimittua:
Hämeen panssaripataljoonassa on kehitetty taistelutekniikkaa lennokkien käytölle panssaroiduissa yksiköissä. Lennokki on havaittu hyväksi apuvälineeksi tiedusteluun ja tulenkäyttöön varsinkin peitteisemmässä maastossa. Lennokkia on käytetty jopa hyökkäyksen kärjessä etenevän joukkueen edessä, jolloin lennättäminen on tehty liikkuvasta panssarivaunusta käsin.

Tähän suuntaan pitää mennä ja vahvasti, jonkunlainen kivi vierähti sydämmeltä, Ukrainan opit on otettu ilmeisen vakavasti ainakin ihan kuraportaassa, yleisesti jokaisen j.yksikön esittelyssä ympäri Suomen mainittiin Ukrainan sodan opit ja niiden jalkauttaminen koulutukseen:salut: (y) (y) (y) (y) (y)
Tuollaista toimintaa kaavailin siinä omiin Panssariase eilen, tänään ja huomenna ketjussa olleille joukoille, pansarijääkärijoukoille vähintäin joukkueen 4 vaunuun lisää dronetiedustelija (panssarijääkäriryhmän vaunukohtaista dronetiedustelijaakin mietin) ja taisteluvaunu komppaniaan ehkä komppanian komentoosiin samanlainen drone tiedustelija(t) rynnäkkövaunuun.

Tiedustelijat välittä johtajille tietoa viholaisista.

 
Tuollaista toimintaa kaavailin siinä omiin Panssariase eilen, tänään ja huomenna ketjussa olleille joukoille, pansarijääkärijoukoille vähintäin joukkueen 4 vaunuun lisää dronetiedustelija (panssarijääkäriryhmän vaunukohtaista dronetiedustelijaakin mietin) ja taisteluvaunu komppaniaan ehkä komppanian komentoosiin samanlainen drone tiedustelija(t) rynnäkkövaunuun.

Tiedustelijat välittä johtajille tietoa viholaisista.

Miksi se drone ei voi olla vaikkapa komppanian dronetiedusteluryhmässä? Yhden dronen tiedusteluala kattaa helposti komppanian vastuualueen ja joukkue/ryhmätasolla on aivan tarpeeksi tekemistä vihollisen tappamisessa ja vaunujen tuhoamisessa ilman dronen ohjaamistakin. Mitään lisäarvoa ei saada siitä, että kuormitettaisiin ryhmän tai joukkueiden taistelijoita lisähärpäkkeellä. Jos viestiliikenne ei komppaniatasalta toimi joukkueisiin, ei se todennäköisesti toimisi dronelta vaunullekaan.
 
Miksi se drone ei voi olla vaikkapa komppanian dronetiedusteluryhmässä? Yhden dronen tiedusteluala kattaa helposti komppanian vastuualueen ja joukkue/ryhmätasolla on aivan tarpeeksi tekemistä vihollisen tappamisessa ja vaunujen tuhoamisessa ilman dronen ohjaamistakin. Mitään lisäarvoa ei saada siitä, että kuormitettaisiin ryhmän tai joukkueiden taistelijoita lisähärpäkkeellä. Jos viestiliikenne ei komppaniatasalta toimi joukkueisiin, ei se todennäköisesti toimisi dronelta vaunullekaan.
Ajatuksena on, että niitä droneja on samaan aikaan usempi tiedustelemassa, jolloin voi joku niistä keskittyä neuvomaan jopa yksittäisiä ryhmiä/ vaunua. Ja ne dronen käyttäjät pitäs olla erillisiä lisähenkilöitä jotta ei kuormiteta olemassa olevia taistelijoita.

Onko muuten CV9030 vaunuissa 6 vai 8 jalkautuvaa sotilasta?

Tietysti jos komppanian droneryhmässä on antaa drone joka joukkueelle se käy.
Voisin kuvitella, että kun jääkäriryhmän tai vaununjohtajan kuulokkeista kuuluu, esim. Ryhmä/vaunu x..vihollista edessä vasemmalla (suunnassa sejase) 200m päässä, kumpareen takana 5 miestä. Johtajan on helpompi antaa toiminta ohjeet, vaikka ei viellä ole taistelukosketusta.
 
Ajatuksena on, että niitä droneja on samaan aikaan usempi tiedustelemassa, jolloin voi joku niistä keskittyä neuvomaan jopa yksittäisiä ryhmiä/ vaunua. Ja ne dronen käyttäjät pitäs olla erillisiä lisähenkilöitä jotta ei kuormiteta olemassa olevia taistelijoita.

Onko muuten CV9030 vaunuissa 6 vai 8 jalkautuvaa sotilasta?

Tietysti jos komppanian droneryhmässä on antaa drone joka joukkueelle se käy.
Voisin kuvitella, että kun jääkäriryhmän tai vaununjohtajan kuulokkeista kuuluu, esim. Ryhmä/vaunu x..vihollista edessä vasemmalla (suunnassa sejase) 200m päässä, kumpareen takana 5 miestä. Johtajan on helpompi antaa toiminta ohjeet, vaikka ei viellä ole taistelukosketusta.
Osaan kuvitella tähän ilmavoimien tapaisen taistelunjohtokeskuksen, johon kaikkien tiedustelijoiden (drone tai muu) tuottama tieto tulee keskitettynä ja jossa on jokaiselle vaunujoukkueelle oma taistelunjohtaja, joka jatkuvasti syöttää tilannekuvaa joukkueen- ja vaununjohtajille. Eli juuri tuohon kuvaamaasi tyyliin, paitsi droneohjaaja ja vaunumiehistö ei puhu keskenään vaan johtokeskuksen välityksellä. Johtokeskus sitten myös "tilaa" tiedustelijoilta kurkkauksia mielenkiintoisiin suuntiin, ja ammuttaa myös epäsuoraa sitä kaipaaviin kohteisiin ennen kuin niistä ehtii olla uhkaa hyökkäävälle osastolle.
 
Osaan kuvitella tähän ilmavoimien tapaisen taistelunjohtokeskuksen, johon kaikkien tiedustelijoiden (drone tai muu) tuottama tieto tulee keskitettynä ja jossa on jokaiselle vaunujoukkueelle oma taistelunjohtaja, joka jatkuvasti syöttää tilannekuvaa joukkueen- ja vaununjohtajille.
Kuvailet nykyisyyttä. Tulevaisuudessa hävittäjän (F-35) ohjaajalla on paras tilannekuva ja taistelunjohtajan merkitys muuttuu isolla tavalla. Eikö siis vaunuihinkin kannattaisi rakentaa tulevaisuuden järjestelmä, jossa suoraan vaunuissa on paras tilannekuva (automaation ja ”tekoälyn” avustamana)?
 
Ajatuksena on, että niitä droneja on samaan aikaan usempi tiedustelemassa, jolloin voi joku niistä keskittyä neuvomaan jopa yksittäisiä ryhmiä/ vaunua. Ja ne dronen käyttäjät pitäs olla erillisiä lisähenkilöitä jotta ei kuormiteta olemassa olevia taistelijoita.

Onko muuten CV9030 vaunuissa 6 vai 8 jalkautuvaa sotilasta?

Tietysti jos komppanian droneryhmässä on antaa drone joka joukkueelle se käy.
Voisin kuvitella, että kun jääkäriryhmän tai vaununjohtajan kuulokkeista kuuluu, esim. Ryhmä/vaunu x..vihollista edessä vasemmalla (suunnassa sejase) 200m päässä, kumpareen takana 5 miestä. Johtajan on helpompi antaa toiminta ohjeet, vaikka ei viellä ole taistelukosketusta.

Taitaapi olla ed keskiarvo, tai ainakin oli.
 
Hyvin mielenkiintoinen aihe ja olen jonnin aikaa seurannut eteläisen veljeskansamme erästä yritystä, Milrem:iä. Heidän näkemyksiään autonomisista taistelukentän toimijoista ynnä muista voi kahtoa linkin https://milremrobotics.com/autonomy/ takaa.
Jossain muistaakseni Hollannin armeijalle tehdyssä demossa laittoivat lentävien dronejen lisäksi MIS- ugv:tä erilaisilla sensoreilla tiedustelemaan uraa panssareille.
 
Kuvailet nykyisyyttä. Tulevaisuudessa hävittäjän (F-35) ohjaajalla on paras tilannekuva ja taistelunjohtajan merkitys muuttuu isolla tavalla. Eikö siis vaunuihinkin kannattaisi rakentaa tulevaisuuden järjestelmä, jossa suoraan vaunuissa on paras tilannekuva (automaation ja ”tekoälyn” avustamana)?

Homma onnistuu vaikka heti ja siviili tavaralla, aina ei kannata tehdä kaikesta hinnakkaita vuosikausien MIL-tason projekteja.
Jos mennään aivan toiminnan alimmalle tasolle kuraportaassa, eli halutaan kärkivaunulle sen välitöntä etupeltoa skannaavat silmät taivaalle esim. kriittisimpään vaiheeseen kun haettaan kosketusta viholliseen niin laittaisin sen dronen joukkueen johtajan vaunuun joka ei esim. tyypillisesti uralla todellakaan ole se kärkivaunu vaan uralla edetessä se voi hyvinki olla neljästä vaunusta viimeinen. Siellä ei ole niin oleellista jokaisen tapittaa edellä menevän vaunun persausta vaan johtaja voisi hyvinkin keskittyä dronen lentämiseen kärkivaunun edellä ja kajauttaa havainnot vaunuradioon minimi viiveellä. Vielä paremmin hommaan sopisi takavaunun lataaja, joka on kaikista joutilain tuohon tehtävään, mitään porukan yksinkertaisinta ei vaan tuohon hommaan sitten kyllä enää olisi vara valita. Komp. tasalla, eli vielä vähän korkeammalla/laajemmalla kuvakulmalla katsottaessa oikea paikka dronelle olisi ehdottomasti komp. päälikön vaunu ja erityisesti siellä lentäjäksi lataaja ja johtajalle=päälikölle näyttö mistä seurata dronen kuvaa. Tuota parempaa kokonaiskuvaa oman yksikön alueelta komp. päälikölle tuskin on mahdollista järjestää.

Epäsuoran tulenjohdossa ja erityisesti TJ-vaunuissa tämä dronekuvio on aivan pakollinen niin suuret hyödyt siitä on saatavissa irti verrattuna maantasalta havainnointiin.

Vierastan erillisiä tst-johto keskustyyppisiä ratkaisuja ns. viestin välittäjinä mitä alemmas/lähelle toiminnen ydintä mentäessä... Korkemalla tasolla tasolla kyllä paikallaan, mutta silloin veisin melkein ne lennättäjät sinne koko pumpun komentopaikalle jossa tiedon tarvitsija istuu ns. vieressä. Suomeksi sanottuna, kärkivaunulle tilanne kuvaa tuottaa joukkuetasan oma drone, komp. tasalla komp. oma drone, pataljoona tasalla oma drone jne.
 
Luulen että dronet tuossa käytössä on niin lyhyt ikäisiä, joten edulliset siviiliversiotkin sopii..

Välillä jo kaavailin IFV vaunuun neljättä vaunumiestä (ajaja, ampuja, johtaja sekä dronemies, ehkä joskus AI hoitaa tuota dronea) näin olisi ollut ryhmä/vaunukohtainen drone käytössä.
Mutta vähintäin siihen joukkueen neljänteen XA-vaunuun (Famous) kyllä pitäs laittaa muutama drone ja mies mukaan.
 
Ei se minusta riitä, että droonikuvaa tuodaan johonkin vaunuun vaan kaikista havainnoista pitää muodostaa kokonaiskuva jokaiseen vaunuun jaettavaksi, jotta joukolla on yhtenäinen sekä dynaamisesti muuttuva kuva taistelukentän tilanteesta. Se miten tuo kuva muodostetaan vaatii niitä sensoreita taivaalle mm. lennokkien muodossa, mutta myös muuta havainnointia sekä datavirtaa.

Siksi on tavallaan irrelevanttia miettiä missä sen lennättäjän paikka on muuten kuin siltä osin kuka hänelle tehtäväkuvan määrittää kulloisessakin tilanteessa, jokatapauksessa noiden on oltava osin joukon toimintaan sidottuja mutta joiltain osin myös autonomisia, molempia tarvitaan.

Aivan varmasti tullaan myös tarvitsemaan ja käyttämään myös maassa liikkuvia miehittämättömiä järjestelmiä monipuolisilla sensoreilla tuottamaan vastaavaa dataa yhdisteltäväksi kokonaisuuteen, näidenkin laitteiden käyttäjät liikkuvat jossain sen joukon mukana.
 
Back
Top