Panssarivaunut

Ainakin vaurioitunut, jos ei tuhoutunut. Voivat olla kohta taas rivissä, jos vain saadaan evakuoitua ennen kuin joku oikeasti käy ne tuhoamassa. Tämä avaa hyvin silmiä sille minkälaisia määriä ps-kalustoa(kin) pitäisi olla, jos meinataan sotia enemmän, kuin kolme päivää. Odotan muutoksia maavoimien kehittämisohjelmaan 30-luvulle. Jos katsoo julkisia lähteitä, niin meillä on tällä hetkellä 6 miinajyrää per 200 tst-panssaria.

Eikös Venäjä ole perinteisesti tuhonnut kaiken lähetetyn kaluston n. 4-5 kertaa, ainakin tilastojen perusteella...? :unsure:
 
Jyrällähän saa tehtyä kulkuväylän iskuportaan porukoille suht. näppärästi, mutta huollon yms. perässä tulevan väen kulkuneuvoille pitää jyrävaunujen väli raivata myös, jotta eivät aja mahdollisiin miinoihin, jotka jyrien väliin jää.
Miten iskuportaan osalta hoidetaan jyrien väliin jäävät pohjamiinat? 2R:n aurahan putsaa koko vaunun leveyden.
 
Miten iskuportaan osalta hoidetaan jyrien väliin jäävät pohjamiinat? 2R:n aurahan putsaa koko vaunun leveyden.
Se on ongelma, että niitä se ei raivaa. En nyt enää muista ulkoa mitä miinoitteita Ryssällä on käytössä, mutta minusta niillä ei ole vastaavaa pohjamiinaa käytössä kuin meillä. Viisaammat voivat korjata. Herätteiset miinat (tärinä, yms. kyllä räjähtää jyrien välissäkin. Siinä kulkee kettinkien varassa oleva "rulla", joka ne hoitaa.
 
Se on ongelma, että niitä se ei raivaa. En nyt enää muista ulkoa mitä miinoitteita Ryssällä on käytössä, mutta minusta niillä ei ole vastaavaa pohjamiinaa käytössä kuin meillä. Viisaammat voivat korjata. Herätteiset miinat (tärinä, yms. kyllä räjähtää jyrien välissäkin. Siinä kulkee kettinkien varassa oleva "rulla", joka ne hoitaa.
Itänaapurillahan on ollut telamiinoja, joissa on laukaisimena maan pinnalla sojottava tikku. Sikäläinen näkemys koko vaunun leveydellä toimivasta miinasta. Ne tuo laahus varmasti hoitaa. Vaunun alla räjähtävä miina ei kyllä ole kovin tehokas ilman suunnattua panosta, tai alkureikää niin kuin siinä Suomen telamiinasta tuunatussa moniherätemiinassa.
 
Jos tietyt reitit ovat sodan alusta asti silmälläpidon alaisia, niin niiden tiedetään olevan miinavapaita. Ukrainassa tämä epäonnistui pahasti.

Jos 100 km leveydellä on pari reittiä, niin sekin voi olla tarpeeksi omaan tankkihyökkäykseen.

Kovassa käytössä olevat pääväylät ovat luonnostaan valvottuja, mutta tähän tarkoitukseen voisi jyvittää vaikka 70v henkilöitä.

Lappeenrannan tällä puolen ei pitäisi sitten olla tarvetta raivata mitään miinoja, ainakaan pääväylillä.
 
Ainakin vaurioitunut, jos ei tuhoutunut. Voivat olla kohta taas rivissä, jos vain saadaan evakuoitua ennen kuin joku oikeasti käy ne tuhoamassa. Tämä avaa hyvin silmiä sille minkälaisia määriä ps-kalustoa(kin) pitäisi olla, jos meinataan sotia enemmän, kuin kolme päivää. Odotan muutoksia maavoimien kehittämisohjelmaan 30-luvulle. Jos katsoo julkisia lähteitä, niin meillä on tällä hetkellä 6 miinajyrää per 200 tst-panssaria.
Meillä ei varmaan ole kaavailtu hyökättävän linjaa vastaan jota vihollinen on ehtinyt suluttaa ja miinoittaa puoli vuotta (ainakaan ennen tätä). Toki sirotemiinoitteisiin pitää varautua.
Mutta onhan tässä sodassa kyllä nähty ettei yksittäiseen silver bullet-laitteen varaan ehkä voi liikaa laskea.
"Hyvänä" puolena tuossa miinoitteessa on ettei venäläinenkään käy niitä kovin helposti Kubinkaan keräilemässä, joten ehkä niitä saa vielä pelastettua.
 
Meillä ei varmaan ole kaavailtu hyökättävän linjaa vastaan jota vihollinen on ehtinyt suluttaa ja miinoittaa puoli vuotta (ainakaan ennen tätä). Toki sirotemiinoitteisiin pitää varautua.
Mutta onhan tässä sodassa kyllä nähty ettei yksittäiseen silver bullet-laitteen varaan ehkä voi liikaa laskea.
"Hyvänä" puolena tuossa miinoitteessa on ettei venäläinenkään käy niitä kovin helposti Kubinkaan keräilemässä, joten ehkä niitä saa vielä pelastettua.
Ei tuosta tietenkään voi suoria yhtäläisyysmerkkejä Suomeen vetää, joten ei homma täällä samanlaisena toistuisi. Jos toinen osapuoli ehtii puoli vuotta suluttaa ja linnoittaa, niin tilanne on muutenkin monella tapaa huolestuttavan puolella. Tämä toimii lähinnä muistutuksena siitä, että jos jotain tärkeää erikoisvälinettä on käytössä hyvin vähän, niin kyseinen suorituskyky voi kokonaisuudessaan poistua silmänräpäyksessä. Opetetaanhan meilläkin maalien asettamista tärkeysjärjestykseen myös panssarintorjunnassa.
 
Tuon voisi kiteyttää vaikka niin, että kärkikokoonpanoille niitä on vähän ja muille ei juuri lainkaan. Ei ole väärin panostaa tulivoimaan, mutta sen käytettävyydelläkin on arvonsa. Vaikeaa tasapainoilua niukoilla budjeteilla.

Samaa olen itsekkin miettinyt.
 
Sellanen huomio vielä, että sen kummemmin Leot kuin Abramsitkaan eivät heittele tornejaan. Ammusvarasto kun ei ole rungon sisällä.
Leopardissa on, ja kyllä heittää:

main-qimg-118692effe565c8cda01c0224e57b2d0-lq
 
Aihiot taitaa olla nimenomaan se ongelma, se on kaiketi vaikein homma mitä metallipuolella voi vastaan tulla. Olen ymmärtänyt, että ryzzätkään ei enää osaa valmistaa aihioita. Osaaminen on mennyt todella harvoihin käsiin koko maailmassa ja kerran menetetyn tietotaidon takaisin hankkiminen on toooodellla pitkä prosessi. Putkien työstäminen valmiista aihioista on sitten luokkaa helpompaa hommaa ja uskon siihen monenkin yrityksen pystyvän, työkalut on tietysti erikoistavaraa.

Aihioita tehty kotimaassakin tämän mukaan, mutta laatu ei ollut yhtä hyvää kuin ranskalaisilla tms. mistä loput sitten hankittiin. Toisekseen voisi kuvitella (toivoa), että valmistusprosessi kirjattaisiin ja dokumentoitaisiin eikä vain jätettäisi muistinvaraiseksi asiaksi.


Leopardissa on, ja kyllä heittää:

main-qimg-118692effe565c8cda01c0224e57b2d0-lq

Mikäköhän on saksalaisella ollut ajatuksena, kun tuohon on laitettu? Toki noin matalalle sijoitettuna se voi jäädä maastoesteen taakse piiloon ja keskellä runkoa kestänee telan alla räjähtävän miinan.

Olisikohan ollut liian hankalaa laittaa kaikki ampumatarvikkeet torniin?
 
Aihioita tehty kotimaassakin tämän mukaan, mutta laatu ei ollut yhtä hyvää kuin ranskalaisilla tms. mistä loput sitten hankittiin. Toisekseen voisi kuvitella (toivoa), että valmistusprosessi kirjattaisiin ja dokumentoitaisiin eikä vain jätettäisi muistinvaraiseksi asiaksi.




Mikäköhän on saksalaisella ollut ajatuksena, kun tuohon on laitettu? Toki noin matalalle sijoitettuna se voi jäädä maastoesteen taakse piiloon ja keskellä runkoa kestänee telan alla räjähtävän miinan.

Olisikohan ollut liian hankalaa laittaa kaikki ampumatarvikkeet torniin?
No nykyisissä mitoissa LEO:ssa ei ole tyhjää tilaa, mihin voisi järkevästi sijoittaa rungon ammustelineen korvaajan.

Se että onko rungon ammustelineeseen järkevää ottaa ampumatarvikkeita on ihan validi kysymys. Vai riittääkö täysi tornin kaappi (15) ja yksi panoskammiossa, sekä lataajan sylissä oleva amputarvike?
 
Aihioita tehty kotimaassakin tämän mukaan, mutta laatu ei ollut yhtä hyvää kuin ranskalaisilla tms. mistä loput sitten hankittiin. Toisekseen voisi kuvitella (toivoa), että valmistusprosessi kirjattaisiin ja dokumentoitaisiin eikä vain jätettäisi muistinvaraiseksi asiaksi.
Tuossahan se kaikki oikeastaan onkin sanottu, hitokseen hankalaa hommaa. Voisko sanoa, että lyötiin hanskat tiskiin ja Suomessa on sentään metalliteollisuus yksi kansakunnan selkärangoista ja osaaminen maailmanluokkaa. Epäilemättä homma oltais saatu pelittämään kun asiaan tarpeeksi satsataisiin, todettiin kuitenkin ettei kannata.

Jos olen viisaampien selityksistä mitään ymmärtänyt on aihioiden teko mestari-kisälli opiskeltavaa hommaa ja kun mestarit poistuu katoaa osaaminen. Miljoona eri nyanssi, joita on mahdoton dokumentoida. Ymmärrykseni mukaan tästä syystä meillä homma meni reisille ja ihan samasta syystä venäläiset on kadottaneet osaamisen, jota heillä kyllä on ollut. Tämä on käsitykseni asiasta, ei mikään totuuden julistus. Jos joku tietää tarkemmin kertokoon.
 
No nykyisissä mitoissa LEO:ssa ei ole tyhjää tilaa, mihin voisi järkevästi sijoittaa rungon ammustelineen korvaajan.

Se että onko rungon ammustelineeseen järkevää ottaa ampumatarvikkeita on ihan validi kysymys. Vai riittääkö täysi tornin kaappi (15) ja yksi panoskammiossa, sekä lataajan sylissä oleva amputarvike?

Hain siis sitä, että koko ampumatarvikevarasto olisi alkujaankin suunniteltu sijoitettavaksi tornin takaosaan. Tällöin torni olisi isompi ja raskaampi, mutta olisiko se kuitenkaan ollut liian raskas ja iso? Miehistön selviytymisen kannalta se ainakin olisi ollut positiivinen vaihtoehto.
 
Abramsissa kuulemma tornissa 34 laukausta ja rungossa pienessä kaapissa 6 lisää. Nämä siis 120 mm tykillisessä versiossa. Eli varmaan Leopardiinkin olisi voitu tehdä isompi ammusvarasto torniin.

Hämmästyttävää, ettei tuolle Leopardin rungon ampumatarvikevarastolle ilmeisesti tehty edes samanlaista kaappia kuin tornin takaosaan. Eli että yläosa on heikkoa peltiä, joka pettää ampumatarvikevaraston syttyessä ja ohjaa räjähdysvoiman pois miehistöstä.
 
Abramsissa kuulemma tornissa 34 laukausta ja rungossa pienessä kaapissa 6 lisää. Nämä siis 120 mm tykillisessä versiossa. Eli varmaan Leopardiinkin olisi voitu tehdä isompi ammusvarasto torniin.

Hämmästyttävää, ettei tuolle Leopardin rungon ampumatarvikevarastolle ilmeisesti tehty edes samanlaista kaappia kuin tornin takaosaan. Eli että yläosa on heikkoa peltiä, joka pettää ampumatarvikevaraston syttyessä ja ohjaa räjähdysvoiman pois miehistöstä.
Joidenkin lähteiden mukaan 36kpl.

Siis toki suunnitelu vaiheessa varmaan olisi ollu mahdollisuus kasvattaa tornia pituus suunnassa taakse päin LEOssa.

Rungossa ei oikein pysty toteuttamaan ammuskaappia mistä läpäisytilanteessa paine purkaantuisi ulos järkevästi. Eli eristetty tila, mikä korkkaisi ulos päin. Mutta olisi kestävyydeltään muuta vaunun runkoa vastaava.
 
Joidenkin lähteiden mukaan 36kpl.

Joo, no, muutama sinne tai tänne. Omani pohjautui tähän.

Joseph A. Merrill III kirjoitti:
Yes there is a small compartment on the right side of the engine compartment bulkhead which held 8 rounds of 105 then when the 120mm came into service they would hold 6 rounds of the 120mm. Behind and below the commanders position. So with a 120mm gun M1 17 on each side of the turret bustle racks plus the 6 in the lower rack. 40 rounds total.


Siis toki suunnitelu vaiheessa varmaan olisi ollu mahdollisuus kasvattaa tornia pituus suunnassa taakse päin LEOssa.

Näin toivoinkin.

Rungossa ei oikein pysty toteuttamaan ammuskaappia mistä läpäisytilanteessa paine purkaantuisi ulos järkevästi. Eli eristetty tila, mikä korkkaisi ulos päin. Mutta olisi kestävyydeltään muuta vaunun runkoa vastaava.

Jonkin verran terästähän siihen menisi, mutta ei luulisi olleen ihan mahdotonta suunnata purkautuminen ylöspäin (ja mahdollisesti myös alas kohti maata), miehistötilaan yhteydessä olevat sivuseinät olisi sitten tehty vahvemmasta tavarasta. Tuohon käytetty teräs olisi myös tarjonnut lisäsuojaa ylipäätään, jos osuma olisi tullut ulkopanssarin läpi ammuskaappiin asti.

No, kylmän sodan aikana äärimmäinen miehistön selviytymistodennäköisyys ei ehkä vielä ollut prioriteetti. Jos noita Leopardeja olisi jouduttu käyttämään, olisi ollut paljon suurempiakin huolenaiheita kuin vaunumiesten henki ja terveys.
 
Itänaapurillahan on ollut telamiinoja, joissa on laukaisimena maan pinnalla sojottava tikku. Sikäläinen näkemys koko vaunun leveydellä toimivasta miinasta. Ne tuo laahus varmasti hoitaa. Vaunun alla räjähtävä miina ei kyllä ole kovin tehokas ilman suunnattua panosta, tai alkureikää niin kuin siinä Suomen telamiinasta tuunatussa moniherätemiinassa.
Tankogradin T-72-artikkelin mukaan T-72 ei kestä yli 10 kg telan alla ja suoraan pohjan alla ei ole edes reitattu, koska se on rakenteen kannalta pahin tilanne. Ei tarvita edes suunnattua panosta, koska pohja jysähtää sisään, plastisoituu ja hajottaa kaiken.
 
Tankogradin T-72-artikkelin mukaan T-72 ei kestä yli 10 kg telan alla ja suoraan pohjan alla ei ole edes reitattu, koska se on rakenteen kannalta pahin tilanne. Ei tarvita edes suunnattua panosta, koska pohja jysähtää sisään, plastisoituu ja hajottaa kaiken.
Ok. Olen tässä vähän mukavuusalueen ulkopuolella ja olettanut pohjamiinaan valitun suunnattu panos, koska peruspaukulla ei saada riittävää vaikutusta. Meillähän modattiin venäläinen telamiina lisäämällä siihen alkureiän puhkaiseva panos, jonka kerrotaan tehostavan trotyylikakun vaikutusta silloin, kun miina ei räjähdä telan alla.

Miksi näin, jos se peruspanos jo tuhoaisi myös telojen välissä räjähtäessään vaunun ihan kertakaikkiaan? Eikö riittäisi herätesytytin vanhaan telamiinaan?
 
Mielipiteitä? Toveri ei ainakaan näytä kauheasti fanittavan.

38t vaunu, jossa 105mm kanuuna. 2x Halvempi kuin M1 (13 musd/kpl) ja ilmakuljetteisena menee 2x M10 kerralla vs 1x M1. US Army inttää tiukasti, että kyseessä ei ole kevyt panssarivaunu.

Ilmeisesti jotain hyvinkin modernia panssarointia mukana, näin ainakin jossain mainostettiin. Suoja ehkä normi ryntövaunua hieman parempi, tulivoimaa tst-vaunua vähemmän.

Onko joku nopeammin kuljetettava budjettiratkaisu hiekkamaasotiin suunnittelun taustalla vai oikeasti pohdittu peer-to-peer vastustajaa silmällä pitäen?

 
Back
Top