Panssarivaunut

Ei kiintonaamioinnissa kestä kauaa osaavalta vaunumiehistöltä. Sama aika mitä alokkaalle menee tellun koulutuksessa ;)

No, pääsääntö on, että käytetään kuusia, kylkiin koko kyljen pituiset puut, ja ns. Menosuuntaan päin, jotta oksat ei tipu heti pois. Myös keulaan voi käyttää kokonaista kuusta, riippuen vaunutyypistä. Ensinmainitun jälkeen se alkaa olemaan jo taiteilijasta kiinni, minkälaisen tekee. Oksia sit alueille minne koko puuta ei mahdu..

Toi naamiointi on hyvä, mutta sanoin siksi näytös, että harjoituksissa päästään harvoin naamioimaan tuohon tapaan- johtuen usein rajallisesta puumateriaalista. Sitä kuluu yhteen vaunuun kohtuu paljon, joten useimmilta harjoitusalueilta on kuuset perattu pois jo aikaa sitten.
Kiitän selvennyksestä naamioinnin suhteen.
Ymmärsin sinut tosiaan väärin. Tuo rajallinen puumateriaalihan on sitten sama juttu mikä koskee esim. teltan pohjan havuttamista harjoitusalueilla talvella. Havua on vain esimerkin omaisesti pohjalla, puusto riivitty kilometrisäteellä tyhjäksi... Ja samaan aikaan lähellä eläkeikää olevat kapiaiset hehkutti, kuinka mukavaa on teltassa nukkuminen puolen metrin havukerroksen päällä. Se oli silloin ennen.
 
Kyllä, mutta onneksi teltan pohjan havuttamisesta on päästy eroon- nykyään on kuitenkin telttapohjat sekä makuualustat- ja luonto kiittää ;)
 
Eikös se BMB-2:n modernisointi sisällä muodot rikkovan ja lämpösäteilyä estävän kiintonaamioinnin?

No nyt se kuva löytyi!

bmp1_440.jpg


"Vaunun suoja paranee visuaalista ja lämpöherätettä vähentävän liikkuvan kohteen naamiointijärjestelmän avulla. Maastouttamisjärjestelmän myötä vaunun havaittavuus ilmasta ja maasta vähenee merkittävästi, myös lämpötähystimiä vastaan. Käytettävyys eri vuodenaikoina puolestaan kehittyy muun muassa vaunuun asennetun sisätilanlämmittimen ansiosta."

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=926bcf80478827a4b1f6f7ed4bd43dee
 
Eikös se BMB-2:n modernisointi sisällä muodot rikkovan ja lämpösäteilyä estävän kiintonaamioinnin?

No nyt se kuva löytyi!

bmp1_440.jpg


"Vaunun suoja paranee visuaalista ja lämpöherätettä vähentävän liikkuvan kohteen naamiointijärjestelmän avulla. Maastouttamisjärjestelmän myötä vaunun havaittavuus ilmasta ja maasta vähenee merkittävästi, myös lämpötähystimiä vastaan. Käytettävyys eri vuodenaikoina puolestaan kehittyy muun muassa vaunuun asennetun sisätilanlämmittimen ansiosta."

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=926bcf80478827a4b1f6f7ed4bd43dee

Tuo taitaa olla justiinsa tuo Saabin Barracuda.
 
Kyllä, mutta onneksi teltan pohjan havuttamisesta on päästy eroon- nykyään on kuitenkin telttapohjat sekä makuualustat- ja luonto kiittää ;)
Noh, näkemykseni edustaa aina sitä laajaa sodan ajan reserviä. Siinä missä nuoremmilla kärkiyksiköillä on pelit ja rensselit viimeisen päälle, niin sama ei koske meitä vähän vanhemmista perustettavia yksiköitä, ainakaan kaikkia. ;)
 
Kiintonaamiointi tuo kuitenkin etua, mitä vaunun pinnassa oleva naamiointi ei tuo; pienemmän lämpöherätteen, sekä muodon rikkomisen. Kuusikasa metsässä on kuitenkin luonnollisempi näky kuin kuin iso teräslaatikko :)

Omakohtaisen kokemuksen puutteessa olen mainosten varassa, mutta Saab lupaa muistaakseni, paitsi suojaa lämpötähystykseltä, niin myös tutkalta. Todellisuutta on vaikea sanoa.
Lämpösuojaus perustuu verkon muotoiluun, joka aikaan saa ilmavirran liikkeen verkon alla. Muistelisin Brittien kokeilleen tätä Irakissa jopa Land Roverissa.
 
Omakohtaisen kokemuksen puutteessa olen mainosten varassa, mutta Saab lupaa muistaakseni, paitsi suojaa lämpötähystykseltä, niin myös tutkalta. Todellisuutta on vaikea sanoa.
Lämpösuojaus perustuu verkon muotoiluun, joka aikaan saa ilmavirran liikkeen verkon alla. Muistelisin Brittien kokeilleen tätä Irakissa jopa Land Roverissa.

Linkittämässäni SAABin mainossivussa on kuva siitä, miten paljon tuo naamioverkko suojaa esim. lämpötähystykseltä. Tiedä sitten onko mainospuhetta, mutta kuvan perusteella paljon.
 
Joko tehdään se homma oikein, tai sitten se unohdetaan.
Tätä vielä minäkin korostaisin yleisessä merkityksessä. Liian usein olen menneisyydessä nähnyt sitä asennetta, että tehdään vain puoliksi tai ohitetaan joku vaivalloinen homma maininnalla siitä, miten se oikeasti sodan aikana pitäisi tehdä, ja jätetään se käytännössä tekemättä. Esimerkiksi nyt ajoneuvon naamiointi ja poteron kaivaminen olivat hyvin harvinaisia tapahtumia omissa kokemuksissani siihen nähden, miten tärkeässä roolissa ne oikeasti olisivat.
Tai huollon puolella jätetään talvella ajoneuvopistot auraamatta "tähän ne oikeasti tehtäisiin".
Sen takia innostuin tuosta kuvasta, koska sen takana on pakko olla kouluttaja, joka vaatii koulutettaviaan tekemään asiat kunnolla loppuun saakka. Kun tuollainenkin asia on vaadittu, niin todennäköisesti on vaadittu paljon muutakin. Ja koulutuksen saanut joukko on hyvin paljon valmiimpi siihen, mitä varten puolustusvoimat meitä kouluttaa.

Jatkan vielä ajatuksen lentoa. Otetaan esimerkiksi LKP:ssä perustettava 30+ vee reserviläisjoukko, nyky kh:t läpikäynyt eli käytännössä ei juuri ollenkaan. Jos sen taistelijoille ei aikanaan koulutuksessa ole käyty kunnolla läpi ajoneuvon naamiointia (tämän voi yleistää koskemaan kaikkea muutakin ei niin tosissaan tehtyä), niin osalta se jää kokonaan tekemättä ja osa tekee sen huonosti. Johtajilla ei ole mitään kokemusta, ja he empivät ja pelkäävät vaatia jotain vaivalloista, koska miehet alkavat väsyneinä mulkoilemaan "tarviiks tätä nyt just tehdä" jne. Ja kun muutenkin on agendalla tuhat ja yksi hommaa, niin sehän jää tekemättä.

Epäilemättä nämä asiat jossain vaiheessa tehdään viimeisen päälle, mutta onko oppi saatu kovien kokemusten ja tappioiden kautta, vai olisiko oppi jo valmiiksi olemassa, mikä vähentää tappioita. Tämä on minun pointtini.
Suurin osa kuitenkin uinuu syvää reservin talviunta.
Vain pieni, mutta sitäkin vittumaisempi joukko valvoo ;)

Edit: Joo, rankasti offtopic...
 
Naamioverkon lämpösuojaushan riippuu täysin materiaalin lämmönsäteily/johtumis/heijastus ominaisuuksista. Eli vaikka se naamioverkko olisi kiinni siinä pakoputkessa niin se ei säteile niin paljon lämpöä kuin se pakoputken pelti. Noiden modernien naamiojärjestelmien idea ei perustu pelkästään siihen että ne ovat irti ajoneuvon pinnasta vaan niiden erilaiseen materiaaliin joka vastaa paremmin ympäristöä.

En tiedä mihin tutkanaamioverkkojen toiminta perustuu, mutta ilmeisesti lähinnä maalin muotojen rikkomiseen. Eli komentokontin päälle kun vedetään naamioverkko joka optimoitu myös tutkataajuusalueelle se muuttaa maalin muodon niin että sitä ei tunnista kontiksi enää (tai ajoneuvoksi). Toki vähentävät varmaan hiukan myös signaalin heijastumista ja näin tekevät siitä ympäristöön paremmin sulautuvan. Eli tavallinen verkko päästää signaalin läpi jolloin ei hyötyä ja tutkaverkko sitten absorboi osan ja heijastaa loput.

Tuollainen ajoneuvoon täysin räätälöity naamiojärjestelmä on varmasti se paras mahdollinen väline herätteiden pienentämiseen.
 
En tiedä mihin tutkanaamioverkkojen toiminta perustuu, mutta ilmeisesti lähinnä maalin muotojen rikkomiseen. Eli komentokontin päälle kun vedetään naamioverkko joka optimoitu myös tutkataajuusalueelle se muuttaa maalin muodon niin että sitä ei tunnista kontiksi enää (tai ajoneuvoksi). Toki vähentävät varmaan hiukan myös signaalin heijastumista ja näin tekevät siitä ympäristöön paremmin sulautuvan. Eli tavallinen verkko päästää signaalin läpi jolloin ei hyötyä ja tutkaverkko sitten absorboi osan ja heijastaa loput.

Sen mitä kerran pääsin vilkaisemaan Pasin navea, niin arvaisin, että sen verkon kuituihin on lisätty hiilikuitua, joka siis johtaa sähköä ja näkyy tutkassa. Eli pitkälti niin, kuin tuossa yllä sanoit.
 
Eikös se BMB-2:n modernisointi sisällä muodot rikkovan ja lämpösäteilyä estävän kiintonaamioinnin?

No nyt se kuva löytyi!

bmp1_440.jpg


"Vaunun suoja paranee visuaalista ja lämpöherätettä vähentävän liikkuvan kohteen naamiointijärjestelmän avulla. Maastouttamisjärjestelmän myötä vaunun havaittavuus ilmasta ja maasta vähenee merkittävästi, myös lämpötähystimiä vastaan. Käytettävyys eri vuodenaikoina puolestaan kehittyy muun muassa vaunuun asennetun sisätilanlämmittimen ansiosta."

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=926bcf80478827a4b1f6f7ed4bd43dee

Tuo taitaa olla justiinsa tuo Saabin Barracuda.

Taisi olla Puolalainen naamioverkko lopulta näissä sitten. Olikohan Mirandan valmistama tms. (muisti voi pätkiä, jossain julkisessa lähteessä näistä oli juttua..)
 
Desibelit eli logaritmit. Arvo kasvaa potentiaalisesti, joten jos ilman vaimennusta heijastuva säteily on vaikka 1000 wattia teholtaan, 30 desibelin vaimennuksen jälkeen se on 0,1 wattia.

Tuliko pilkkuvirhe, eli pitäisikö logaritmiasteikko mennä 30 dB = 10x10x10 eli 1000/1000 = 1 wattia.

Tutkanaavioverkon toiminta millimetriaaltotutkilla tapahtuvaa tiedustelua vastaan ei voi perustua kun signaalin vaimentamiseen. Lentokoneiden ja nykyään jo lennokkienkin sivuviistotutkathan keilaavat sivusta, jolloin
muotoa ei pääse mittaamaan, vaikka tutkan skannaustiheys olisikin tarkoitukseen riittävä. Asia erikseen ovat suoraan yläpuolelta lähestyvät täsmäaseet, joiden millimetriaaltotutka yrittää määrittää maalin muodon
lihavimman kohteen löytääkseen.
 
Tuliko pilkkuvirhe, eli pitäisikö logaritmiasteikko mennä 30 dB = 10x10x10 eli 1000/1000 = 1 wattia.

Tutkanaavioverkon toiminta millimetriaaltotutkilla tapahtuvaa tiedustelua vastaan ei voi perustua kun signaalin vaimentamiseen. Lentokoneiden ja nykyään jo lennokkienkin sivuviistotutkathan keilaavat sivusta, jolloin
muotoa ei pääse mittaamaan, vaikka tutkan skannaustiheys olisikin tarkoitukseen riittävä. Asia erikseen ovat suoraan yläpuolelta lähestyvät täsmäaseet, joiden millimetriaaltotutka yrittää määrittää maalin muodon
lihavimman kohteen löytääkseen.

Niin tuli, korjasin sen itse väärin. Eli 30 dB vaimennus on todella huomattava. Modattu bemari on 1000 kertaa vaikea huomata kuin vanha näin kärjistettynä
 
Niin tuli, korjasin sen itse väärin. Eli 30 dB vaimennus on todella huomattava. Modattu bemari on 1000 kertaa vaikea huomata kuin vanha näin kärjistettynä

Osaako joku nyt selittää miten tuo on verrattavissa tutkapinta-alaan? Tämä siis ihan sillä, että minä muistan miten RCS:n pieneneminen vaikuttaa tutkaherätteeseen.
 
Osaako joku nyt selittää miten tuo on verrattavissa tutkapinta-alaan? Tämä siis ihan sillä, että minä muistan miten RCS:n pieneneminen vaikuttaa tutkaherätteeseen.

Täällä on taulukko, josta saanee osviittaa: http://www.globalsecurity.org/military/world/stealth-aircraft-rcs.htm

Jos ajatellaan, että BMP-2 olisi normaalisti auton kokoinen, siis 100 m^2, niin -30 dB jälkeen se olisi vain 0,1 m^2? Havaintoetäisyys olisi siis n. yksi kahdeksasosa alkuperäisestä?
 
Back
Top