Panssarivaunut

[Pihatonttu]

Jos ja kun venäläiset panostavat paljon aktiivipanssarointiin, niin olisi kiinnostavaa kuulla siitä, että mitä keinoja sen etukäteiseen vaurioittamiseen on, kuinka suuri vaikutus niillä on ja mitä käytännön merkitystä aktiivipanssaroinnin vaurioitumisella on siihen, miten tankkia voidaan tai kannattaa käyttää?

Miten sirpaleet vaikuttavat? Ja millaiset sirpaleet? Entä pienaseiden tuli? Entä tuli - siis sellainen että vaikkapa tukkipino tai pari rakennusta palaa ja tankin pitäisi mennä siitä ohi? Tai vaikka liekinheitin/åpolttopullo? Tai räjähdykset? Vaikuttaako tavallinen tykin kranaatti tai vaikka aerosoliräjähdys samoin?

Asia kiinnostaa sekä rakennettujen alueiden että aukeamman maaston ja tykistötoiminnan näkökulmasta samoin kuin suluttamisen tms. kannalta katsottuna.

 

[SJ]

Jos ja kun venäläiset panostavat paljon aktiivipanssarointiin, niin olisi kiinnostavaa kuulla siitä, että mitä keinoja sen etukäteiseen vaurioittamiseen on, kuinka suuri vaikutus niillä on ja mitä käytännön merkitystä aktiivipanssaroinnin vaurioitumisella on siihen, miten tankkia voidaan tai kannattaa käyttää?

Miten sirpaleet vaikuttavat? Ja millaiset sirpaleet? Entä pienaseiden tuli? Entä tuli - siis sellainen että vaikkapa tukkipino tai pari rakennusta palaa ja tankin pitäisi mennä siitä ohi? Tai vaikka liekinheitin/åpolttopullo? Tai räjähdykset? Vaikuttaako tavallinen tykin kranaatti tai vaikka aerosoliräjähdys samoin?

Asia kiinnostaa sekä rakennettujen alueiden että aukeamman maaston ja tykistötoiminnan näkökulmasta samoin kuin suluttamisen tms. kannalta katsottuna.

Joskus venäläiset väittivät, että ERA ei reagoi alle 35 millin AP ammuksiin ja toisissa lähteissä ole nähnyt mainintoja, että esim. Ruotsalaisten tandem ontelot on suunniteltu siten että se ensimmäinen panos ei laukaise sitä räjähdettä vaan tekee siihen reiän joten se räjähdys ei pääse häiritsemään läpäisyä millään tavoin. Se tandem kärki taisi kuitenkin sytyttää sen räjähteen palamaan, joten se kyllä saa sen laatan pois pelistä.

ERA:n vahingoittamiseen ei ole oikein käytännöllisiä keinoja, mutta jos tankin kuski nojailee vaunulla puuhun, niin se on sitten eri asia. Tykin kranaatti jos osuu vaunuun, niin epäilemättä laatat pyyhkiytyy siltä alueelta pois, mutta en oikein usko että tankki muutenkaan olisi sen jälkeen toimintakykyinen. Sirpaleet voivat vahingoittaa laattaa, ehkä kuuma sirpale myös sytyttää räjähteet. Mutta ei mitään mitä voisi helposti kessillä käyttää hyväksi.

ERA panssari heikentää ontelopanoksen tehoa jonkin verran ja on melkoisen varmaa, että mikään käytännöllinen ei-tandem/ei-top-attack -kärki tehoa T-sarjan vaunuihin edestä. Mutta veikkaisin, että esim. Apilas saattaa jo läpäistä kyljestä, mutta vaikutus tulee olemaan heikompi. Mutta tämä olettaa sitä, että ERA heikentää läpäisyä luokaa 40-60%, eikä siinä ole muita muuttujia jotka esim. lisäisivät kyljessä väistämättä olevan ilmataskun vaikutusta.

Alikalit ilmeisesti tuottavat tarpeeksi kovan iskun, että laatta reagoi ja räjähdys pyrkii vääntämään nuolta ja siten heikentämään läpäisyä. Yhdessä vaiheessa naapuri väitti, että ERA kykenisi katkaisemaan räjähdyksellä sen nuolen, jolloin läpäisy heikkenisi huomattavasti, mutta uudemmat ammukset on vahvistettuja tuota varten.

Ja tuon aktiivipanssaroinnin vahingoittumista on sitten tosiaan hankala käyttää hyväksi. Se on näet suunniteltu siten, että osuma vaurioittaa vain sitä yhtä moduulia.

 

[Einomies1]

Ei ei ei...

Suomalaisessa maastossa ampumaetäisyydet ovat kansainvälisesti vertaillen lyhyitä. Panssarointiin panostamisen mielekkyys ei ole suuri, jos se tarkoittaa, että DU-nuolen läpäisy tornin etuseinään on todennäköistä vain alle 1000 metrin etäisyydeltä, kun se vanhalla panssaroinnilla oli todennäköistä vielä 1500 metrin etäisyydeltä.

Suomen ampumaetäisyyksillä korostuu "näe ensin, ammu ensin, tuhoa ensin". Minä laittaisin panokset ennemmin siihen. Hyvät sensorit johtajalle ja ampujalle sekä hyvä ampumatarvike. Ne ovat prioriteetti.

Lisäys: Eikä oman havaittavuuden heikentäminenkään (lämpönaamioverkot) tietenkään olisi pahitteeksi tuossa yhtälössä.

Unohdat pst-ohjukset täysin. Ei vastassa ole pelkkiä tykinammuksia, vaan ohjuksia tulee maasta, vaunuista ja hekoistakin.
Taistelupanssarin periaate on liikkuvuus, tulivoima ja suoja. Kv-kehitysta katsottaessa suojan merkitys korostuu tällä hetkellä eniten niin tankeissa kuin IFV:ssäkin. Sitä ei pidä ylenkatsoa vaikka oletukset olisi se metsätie ja muutamia satoja metrejä.

Ammusten läpäisytodennäköisyydet on monimutkaista fysiikkaa kun vastassa on uusimmat ammukset ja panssarointi. Panssari voi toimia myös ohjaavana elementtinä eikä vain pysäyttävänä, siksi prosentteja ei ole helppoa laukoa. Tietysti lähempää kineettinen ammus läpäisee enemmän, se on selvä! Sitä suuremmalla syyllä suojan lisääminen olisi etulinjassa liikkuvuuden lisäksi tärkein parannus ja esittämälläni passiivisella suojalla todennäköisesti helpoin ja edullisin tapa parantaa suorituskykyä.

Emme kuitenkaan voi olettaa olevamme aina se nopein ja nohevin. Pataan tulee ennemmin tai myöhemmin myös ja resurssit on myös heikommat.

Ilman muuta Attica- lämpötähtäimet tms. olisi tärkeä parannus ja niistäkin puhuin jo vuosia sitten.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Meneeköhän meillä kaikilla hieman päivityskustannukset pieleen, kun ajattelemme sitä kertakustannuksena, eikä elinkaarikustannuksena. Luolien kalustoa kierrätetään komppania kerrallaan, ja kunnostetaan epäilemättä sekä ulos- että sisäänajon yhteydessä. Tässä vaikkapa pimeänäkölaitteisiin liittyvä uutinen parin vuoden takaa, valtuutus jatkuvalle uusimiselle eri vaunujen kohdalla: https://yle.fi/uutiset/3-9652939?origin=rss

Tuohan riippuu ihan siitä onko vaunut siinä kunnossa että pysyvät SA-varausten vaatimassa iskussa ns. varikkotason huoltamisella vai tarvitaanko laajempi remontti/modernisointi.
Minulta oli ainakin mennyt tuo uutinen ihan ohi ja A4 mukana olo tuossa tukee kyllä teoriaa että riittävä osa vaunuista on sellaisessa kunnoissa että elämä jatkuu, jos isompaa remonttia tarvitaan lienee asia esillä ensi vuosikymmenellä. Myös MtLb mukana olo listalla on positiivinen yllätys ja tukee teoriaa A4 + MtLb kaluston yhteistoiminnasta.

Tässä vähän pidempi juttu:

Vanhan raudan sisään uutta tekniikkaa - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

Äkkiseltään jos pitäisi veikata, niin tämän 13miljE kaupan voisi kuvitella koskevat vain ajajien lämpökameroimista joka lienee yksinkertaisin toteuttaa ja hoitunee kaikkiin vaunumalleihin varmaan suht samalla periaatteella (koska eri vaunujen ampujien/johtajien tähtäin/tähystin viritykset ovat jo ihan oma lukunsa), toisaalta en ihan ymmärrä miksi BMP-2M on listattu tähän kauppaan mukaan kun niiden modauksesta on ihan oma sopimuksensa
Kolmanneksi tuo 13milj. ei sisälllä koko arsenaalin uusintaa koska: "lisähankintavaraus vuosille 2018–2023, jonka turvin pimeänäkölaitteita voidaan kunnostaa tarvittaessa lisää."

Tornin hydrauliikasta on myös polemiikkiä, mutta hydrauliikka ei kai ole rakettitiedettä, sen avulla ne metsä- ja kaivinkoneetkin möyryävät. Hapertunut letku ja liitin vuotaa, uusittu ei. Osaako joku Leo-tietävä kertoa, onko tässä mitään erityistä vaunujenkaan osalta?

Näin minäkin asian näen, mutta toki jos viat alkavat toistumaan jatkuvalla syötöllä ja remonttia vaativia kohteita alkaa olla enemmän kuin toimivia niin jonkuntasoinen peruskorjaus/modaus on pakko tehdä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Oliko viestin varmasti minulle osoitettu, vai miten tuo liittyy minun viestiini? Vai kirjoititko tuon kaiken sen takia, että mainitsin tuon aktiivisuojan?

No onhan aktiivisen suojan pohdinta 2-portaalle aika haihattelu osastoa, kun se on sitä toistaiseksi 1-portaallekkin

 

[SJ]

No onhan aktiivisen suojan pohdinta 2-portaalle aika haihattelu osastoa, kun se on sitä toistaiseksi 1-portaallekkin

Oma ajatukseni oli, että aktiivisuojat olisi kaikille tankeille ja mahdollisesti myös esim. CV-90:lle, kun nekin on ohjus/sinko tulen kohteena. Sitä en tiedä paljonko nuo järjestelmät maksavat tällä hetkellä, mutta isompi erä toivottavasti tuo hintaa alas.

Meinasitko tosiaan, että kaikki puhe varustuksesta mitä ei vielä ole, on haihattelua? No, netissä kaikki saavat esittää ajatuksiaan.


Oliko muilla mielipidettä sille, että nuo A4:en päivitykset rajoitettaisiin pelkästään aktiivisuojaan, siis välttämättömien elektroniikka päivitysten lisäksi? Oletetaan tässä että järjestelmän hinta olisi sadoissa tuhansissa per vaunu. Ja järjestelmän paino olisi alle 500kg.

 

[PJ85]

Tuohan riippuu ihan siitä onko vaunut siinä kunnossa että pysyvät SA-varausten vaatimassa iskussa ns. varikkotason huoltamisella vai tarvitaanko laajempi remontti/modernisointi.
Minulta oli ainakin mennyt tuo uutinen ihan ohi ja A4 mukana olo tuossa tukee kyllä teoriaa että riittävä osa vaunuista on sellaisessa kunnoissa että elämä jatkuu, jos isompaa remonttia tarvitaan lienee asia esillä ensi vuosikymmenellä. Myös MtLb mukana olo listalla on positiivinen yllätys ja tukee teoriaa A4 + MtLb kaluston yhteistoiminnasta.

Tässä vähän pidempi juttu:

Vanhan raudan sisään uutta tekniikkaa - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

Äkkiseltään jos pitäisi veikata, niin tämän 13miljE kaupan voisi kuvitella koskevat vain ajajien lämpökameroimista joka lienee yksinkertaisin toteuttaa ja hoitunee kaikkiin vaunumalleihin varmaan suht samalla periaatteella (koska eri vaunujen ampujien/johtajien tähtäin/tähystin viritykset ovat jo ihan oma lukunsa), toisaalta en ihan ymmärrä miksi BMP-2M on listattu tähän kauppaan mukaan kun niiden modauksesta on ihan oma sopimuksensa
Kolmanneksi tuo 13milj. ei sisälllä koko arsenaalin uusintaa koska: "lisähankintavaraus vuosille 2018–2023, jonka turvin pimeänäkölaitteita voidaan kunnostaa tarvittaessa lisää."




Näin minäkin asian näen, mutta toki jos viat alkavat toistumaan jatkuvalla syötöllä ja remonttia vaativia kohteita alkaa olla enemmän kuin toimivia niin jonkuntasoinen peruskorjaus/modaus on pakko tehdä.

Tämä ei koske mitään lämppärihommia vaan ajajan valonvahvistimia, tämä ihan veli CV9030FIN sanomana eli varmasti pitää paikkansa. Kuten sanottu mekanisoiduissa taisteluosastoissa ja Karjalan Jääkäriprikaatin liikkeenedistämisessä tärkeän roolin ottaa Leo2a4+urdan-kombo. Voihan se olla, että koskee vain hyvin rajallista määrää aanelosia?

 

[Shadowmon]

Joku voisi vaikka piirtää tarkan kuvan sota-ajan joukoista ja kalustosta, kun tuntuu aika tarkka kuva siitä täällä aina olevan

 

[Panssari Salama]

Panssariprikaatin oman julkisen mek/mot esityksen varmaan kaikki tietää, siinähän ne on numerot ja kalusto ja kaikki.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tämä ei koske mitään lämppärihommia vaan ajajan valonvahvistimia, tämä ihan veli CV9030FIN sanomana eli varmasti pitää paikkansa. Kuten sanottu mekanisoiduissa taisteluosastoissa ja Karjalan Jääkäriprikaatin liikkeenedistämisessä tärkeän roolin ottaa Leo2a4+urdan-kombo. Voihan se olla, että koskee vain hyvin rajallista määrää aanelosia?

Niinhän sitä alussa luultiin, mutta:
Tuollahan se sanotaan ihan pv omilla esittelu sivuilla BMP-2M:stä että:
-ajajalla lämpökamera etu- ja takasektoriin
Ja aikoinaan hesarin uutisessa : "Isoin muutos tulee tulivoimaan, jossa vaatimuksena oli parantaa pimeätoimintaominaisuuksia. Lähdimme hakemaan merkittävästi parempaa pimeätoimintakykyä, eli lämpökameraa sekä ajajalle että nimenomaan ampujalle."

Jossain oli kyllä tarinaa että esim. ajajan näyttöön voidaan ottaa torninkin näkymä ja varmaan myös päinvastoin, mutta niin moneen otteeseen on mainittu ajajan lämpökamera + takasektorikin peruuttamiseen... Lienee joku ajajan etäisyyksille riittävä lämpökamera jo niin edullista peruskauraa ettei kannata jää pelkän vv-optiikan varaan. Se on kyllä itsellenikin jäänyt epäselväksi missä sitä vv-tekniikkaa tarkalleen on (alkuperäisessä vain ampujalla oli passiivinen vv), kun noissa todetaan monesti että molempia tekniikoita hyödynnetään: "Modernisoidussa BMP-2 M -rynnäkköpanssarivaunussa ajajalla, ampujalla sekä vaunun johtajalla on mahdollisuus käyttää molempia tekniikoita hyödyntäviä laitteita. Tekniikat täydentävät toisiaan, sillä molemmissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eri olosuhteissa toimittaessa."

 

[PJ85]

Niinhän sitä alussa luultiin, mutta:
Tuollahan se sanotaan ihan pv omilla esittelu sivuilla BMP-2M:stä että:
-ajajalla lämpökamera etu- ja takasektoriin
Ja aikoinaan hesarin uutisessa : "Isoin muutos tulee tulivoimaan, jossa vaatimuksena oli parantaa pimeätoimintaominaisuuksia. Lähdimme hakemaan merkittävästi parempaa pimeätoimintakykyä, eli lämpökameraa sekä ajajalle että nimenomaan ampujalle."

Jossain oli kyllä tarinaa että esim. ajajan näyttöön voidaan ottaa torninkin näkymä ja varmaan myös päinvastoin, mutta niin moneen otteeseen on mainittu ajajan lämpökamera + takasektorikin peruuttamiseen... Lienee joku ajajan etäisyyksille riittävä lämpökamera jo niin edullista peruskauraa ettei kannata jää pelkän vv-optiikan varaan. Se on kyllä itsellenikin jäänyt epäselväksi missä sitä vv-tekniikkaa tarkalleen on (alkuperäisessä vain ampujalla oli passiivinen vv), kun noissa todetaan monesti että molempia tekniikoita hyödynnetään: "Modernisoidussa BMP-2 M -rynnäkköpanssarivaunussa ajajalla, ampujalla sekä vaunun johtajalla on mahdollisuus käyttää molempia tekniikoita hyödyntäviä laitteita. Tekniikat täydentävät toisiaan, sillä molemmissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eri olosuhteissa toimittaessa."

Eihän tuota kukaan ole kiistänytkään, kyllähän bemarin modernisoinnissa tuli lämppärit sekä johtajalle/ampujalle ja ajajalle (eteen/taakse) PS-lehdessä on ollut ihan tarkat speksitkin noista merkkeineen ja malleineen. Lisäksi ampuja VV-putki ainakin modernisoitiin tuossa yhteydessä. Olisiko ajajan VV tullut omalla diilillä nyt jälkikäteen? Tuo 13 miljoonan sopimus koskee vain valonvahvistimia.

 

[Huhta]

Unohdat pst-ohjukset täysin. Ei vastassa ole pelkkiä tykinammuksia, vaan ohjuksia tulee maasta, vaunuista ja hekoistakin.
Taistelupanssarin periaate on liikkuvuus, tulivoima ja suoja. Kv-kehitysta katsottaessa suojan merkitys korostuu tällä hetkellä eniten niin tankeissa kuin IFV:ssäkin. Sitä ei pidä ylenkatsoa vaikka oletukset olisi se metsätie ja muutamia satoja metrejä.

Ammusten läpäisytodennäköisyydet on monimutkaista fysiikkaa kun vastassa on uusimmat ammukset ja panssarointi. Panssari voi toimia myös ohjaavana elementtinä eikä vain pysäyttävänä, siksi prosentteja ei ole helppoa laukoa. Tietysti lähempää kineettinen ammus läpäisee enemmän, se on selvä! Sitä suuremmalla syyllä suojan lisääminen olisi etulinjassa liikkuvuuden lisäksi tärkein parannus ja esittämälläni passiivisella suojalla todennäköisesti helpoin ja edullisin tapa parantaa suorituskykyä.

Emme kuitenkaan voi olettaa olevamme aina se nopein ja nohevin. Pataan tulee ennemmin tai myöhemmin myös ja resurssit on myös heikommat.

Ilman muuta Attica- lämpötähtäimet tms. olisi tärkeä parannus ja niistäkin puhuin jo vuosia sitten.

Olen nyt hieman kiireessä, joten kommentoin vain lyhyesti...

1. Muistelen foorumilla olleen juttua siitä, että Hollantilaiset olisivat 2A6:een päivittäessään jättäneet joitakin panssarointipäivityksiä tekemättä. Ei siis välttämättä "edullisin tapa parantaa suorituskykyä". (Muistaakseni se koski vaihdettavia komposiittipanssarin osia rungon sisäpuolelle, voin yrittää kaivaa lisätietoa myöhemmin.)

2. Lisäpanssarointi kasvattaa vaunun painoa ja heikentää liikkuvuutta (hevosvoimia per tonni). Lisäksi tornia liikutteleva koneisto voidaan joutua vaihtamaan, riippuen siitä, paljonko tornin paino kasvaa, ja se on kuuleman mukaan hinnakasta.

3. Panssarintorjuntaohjusten ja panssaroinnin välillä on jatkuva kilpa. Vaunun kaikkien sektorien panssarointi kaikkia uhkia vastaan on vaikeaa. Katto on moderneissakin vaunuissa heikko kohta, josta panssarintorjuntaohjus helposti menee läpi. Vaikka vastapuolella ei olisikaan varsinaisia top-attack-ohjuksia, niin esimerkiksi helikoptereista laukaistujen ohjusten voi hyvin olettaa osuvan vaunun kattoon.

 

[kimmo.j]

Jos ja kun venäläiset panostavat paljon aktiivipanssarointiin, niin olisi kiinnostavaa kuulla siitä, että mitä keinoja sen etukäteiseen vaurioittamiseen on, kuinka suuri vaikutus niillä on ja mitä käytännön merkitystä aktiivipanssaroinnin vaurioitumisella on siihen, miten tankkia voidaan tai kannattaa käyttää?

Miten sirpaleet vaikuttavat? Ja millaiset sirpaleet? Entä pienaseiden tuli? Entä tuli - siis sellainen että vaikkapa tukkipino tai pari rakennusta palaa ja tankin pitäisi mennä siitä ohi? Tai vaikka liekinheitin/åpolttopullo? Tai räjähdykset? Vaikuttaako tavallinen tykin kranaatti tai vaikka aerosoliräjähdys samoin?

Asia kiinnostaa sekä rakennettujen alueiden että aukeamman maaston ja tykistötoiminnan näkökulmasta samoin kuin suluttamisen tms. kannalta katsottuna.

Väittäisin, että tehokkain aktiivinen menetelmä on kenttätykistön tuli. Paineallot repivät tiiliä pois paikoiltaan ja sirpaleet vahingoittavat niitä.

Tiiltä ei tarvitse räjäyttää, riittää kun sen saa irti. Tässä parhaita ovat olleet venäläiset itse, toinen hyvä keino on ostaa niissä käytettyä räjähdysainetta harmaan vaiheen aikana, Ivan kyllä myy vaunustaan.

Kaupungissa ahtaaksi luodut reitit ovat omiaan karsimaan reaktiivitiiliä irti.

 

[BlackFox]

Upotatte sen MP. Netin erikoisen (merimiina) sinne soratiehen. Ei tarvi enää huolehtia aktiivipanssaroinnista

 

[Einomies1]

1. Muistelen foorumilla olleen juttua siitä, että Hollantilaiset olisivat 2A6:een päivittäessään jättäneet joitakin panssarointipäivityksiä tekemättä. Ei siis välttämättä "edullisin tapa parantaa suorituskykyä". (Muistaakseni se koski vaihdettavia komposiittipanssarin osia rungon sisäpuolelle, voin yrittää kaivaa lisätietoa myöhemmin.)

Kyseenalainen asia on että vaihdettiinko ajajan luukun lisäksi panssarointiblokki kuskin päältä/edestä. Uusissa 2A5/A6 vaunuissa tehtiin niin. En usko että siinä oli kyse rahasta koska Alankomailla siitä ei ollut aikaisemmin hirveästi puutetta. Ehkä ennemmin koska se oli vaikea tehdä vanhoihin A4-vaunuihin?

2. Lisäpanssarointi kasvattaa vaunun painoa ja heikentää liikkuvuutta (hevosvoimia per tonni). Lisäksi tornia liikutteleva koneisto voidaan joutua vaihtamaan, riippuen siitä, paljonko tornin paino kasvaa, ja se on kuuleman mukaan hinnakasta.

Arrowhead ja uudet sivulevyt, Spall-liner sekä uusi tykki nostivat Leo 2 painoa noin 4,5 tonnia eikä se näkynyt suorituskyvyssä käytännössä mitenkään. Ehkä marginaaliset 2 km/h hitaampi huippu ja kiihtyvyyden sekä jarrutusmatkan lievät muutokset. Missään en ole kuullut että se olisi ongelma. Ruotsin versiot painavat 62 tonnia, eikä niiden moottoria tms. ole muutettu. Leon perusratkaisu oli niin hyvä että kasvunvaraa oli. Elämä on!

Näillä perusteilla 4-5 tonnia voidaan ainakin rykäistä kevyesti pelkkää rautaa 2A4 päälle eikä tunnu missään! Tonni-pari torniin lisää tuskin tekee siitä suurta ongelmaa, koska A4:sä kokeiltiin aikanaan 140mm tykkiä ja painoa oli varmaan perhanasti lisää.

3. Panssarintorjuntaohjusten ja panssaroinnin välillä on jatkuva kilpa. Vaunun kaikkien sektorien panssarointi kaikkia uhkia vastaan on vaikeaa. Katto on moderneissakin vaunuissa heikko kohta, josta panssarintorjuntaohjus helposti menee läpi. Vaikka vastapuolella ei olisikaan varsinaisia top-attack-ohjuksia, niin esimerkiksi helikoptereista laukaistujen ohjusten voi hyvin olettaa osuvan vaunun kattoon.

Ei kukaan muuta väitäkkään. Perinteisessä tankkitaistelussa suurin uhka tulee silti edestä ja sinnehän sitä suojaa eniten kasataan. Kaikkea mahdollista suojaa ei voida saada, eikä pidä yrittää. Muuten paino kasvaa liiaksi liikkuvuuden kustannuksella. Itse puhuit suora ammunta-aseista ja kun mainitsin hekot niin nytkö se rupesi huolettamaan?

Armata taas on suunniteltu enemmän AKE-taisteluihin ja suojaa on siirretty muuallekin. Aina joudutaan kuitenkin tekemään kompromisseja ja Armata ei välttämättä ole parhaiten suojattu edestä, kuten perinteiset vaunut.

Kuten sanoin, kaikkea ei saada mutta tornin etuosan ja sivujen lisäsuojalla saataisiin eniten hyötyä. Se olisi ilman muuta suuri parannus entiseen (A4).

 

[Einomies1]

Niinhän sitä alussa luultiin, mutta:
Tuollahan se sanotaan ihan pv omilla esittelu sivuilla BMP-2M:stä että:
-ajajalla lämpökamera etu- ja takasektoriin
Ja aikoinaan hesarin uutisessa : "Isoin muutos tulee tulivoimaan, jossa vaatimuksena oli parantaa pimeätoimintaominaisuuksia. Lähdimme hakemaan merkittävästi parempaa pimeätoimintakykyä, eli lämpökameraa sekä ajajalle että nimenomaan ampujalle."

Jossain oli kyllä tarinaa että esim. ajajan näyttöön voidaan ottaa torninkin näkymä ja varmaan myös päinvastoin, mutta niin moneen otteeseen on mainittu ajajan lämpökamera + takasektorikin peruuttamiseen... Lienee joku ajajan etäisyyksille riittävä lämpökamera jo niin edullista peruskauraa ettei kannata jää pelkän vv-optiikan varaan. Se on kyllä itsellenikin jäänyt epäselväksi missä sitä vv-tekniikkaa tarkalleen on (alkuperäisessä vain ampujalla oli passiivinen vv), kun noissa todetaan monesti että molempia tekniikoita hyödynnetään: "Modernisoidussa BMP-2 M -rynnäkköpanssarivaunussa ajajalla, ampujalla sekä vaunun johtajalla on mahdollisuus käyttää molempia tekniikoita hyödyntäviä laitteita. Tekniikat täydentävät toisiaan, sillä molemmissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eri olosuhteissa toimittaessa."

Tuo linkkaamasi uutinen oli aikanaan keskustelussa ja kuten siinä sanotaan, vain osa vaunuista saa päivityksen. Esimerkiksi Leo 2A6 kuskin valonvahvistin on muistaakseni Philipsin valmistama ja vanha kuin vaunu itse. Se varmaan muutetaan Gen 2+ versioon.

En usko että sotilastekniikkaa olevia lämpötähystimiä saisi kovin montaa, varsinkaan tj-järjestelmään integroituna tuolla rahalla. Kyllä ne kallita ovat. Esimerkiksi Peri R17 A3 tähtäin ja ATTICA FLIR ovat varmaan aika suolaisia.

 

[J0h1F]

1. Muistelen foorumilla olleen juttua siitä, että Hollantilaiset olisivat 2A6:een päivittäessään jättäneet joitakin panssarointipäivityksiä tekemättä. Ei siis välttämättä "edullisin tapa parantaa suorituskykyä". (Muistaakseni se koski vaihdettavia komposiittipanssarin osia rungon sisäpuolelle, voin yrittää kaivaa lisätietoa myöhemmin.)

Niin, siinähän ei ainakaan ole mm. vahvemmin panssaroitua rungon keulapanssaria eikä tornin kattoa, niin kuin uutena valmistetuissa 2A6:issa tai Ruotsin 2A5:issa. Samaan tapaan myös Saksa on jättänyt omista päivitetyistä vaunuistaan nuo pois, myös 2A7:istään.

 

[SJ]

Upotatte sen MP. Netin erikoisen (merimiina) sinne soratiehen. Ei tarvi enää huolehtia aktiivipanssaroinnista

Minä myönnän että se ideani oli korkealentoinen, mutta siitä huolimatta haluaisin tietää toimisiko se magneetti sensori siinä miinassa sellaisenaan (sekä muu elektroniikka) vai pitäisikö ohjelmointia muutella, siis jos toimii ollenkaan? Tuollainen panos vihollisen kulku-uran kapeikkoihin yliajolaskurilla niin syvälle kuin kaivurilla pääsee, niin mitä ne sille voi tehdä? Ei ne oikein voi pysäyttää operaatiotaan tarkastamaan jokaista kohtaa mistä on kaivettu tuollaisen varalta. On nimittäin liian syvällä.

 

[Panssari Salama]

Eka juuttien tilaamasta 44:stä tuoreenkarheasta kissapedosta luovutettu eteenpäin. Tykistöäkin vahvistettiin. Hyvä Tanska!

https://www.janes.com/article/92229/denmark-receives-first-leopard-2a7-orders-more-caesar-sphs

Land Platforms
Denmark receives first Leopard 2A7, orders more CAESAR SPHs
Nicholas Fiorenza, London - Jane's Defence Weekly
29 October 2019

Denmark received its first Leopard 2A7 main battle tank from KMW on 29 October. Source: KMW
Denmark received its first Leopard 2A7 main battle tank (MBT) on 29 October, a day after it was announced that it would buy four more CAESAR 8×8 wheeled 155 mm self-propelled howitzers (SPHs).
Krauss-Maffei Wegmann (KMW) announced in a press release on 29 October that its CEO, Frank Haun, handed the symbolic keys of the Leopard 2A7 to the Danish ambassador to Berlin, Friis Arne Petersen. The company said the Royal Danish Army would receive 44 Leopard 2A7s by 2022. The MBT has improved protection, mobility, firepower, and command and control, according to KMW.

 

[Panssari Salama]

Päivittävät omat A5:t siis A7 tasolle. Tässä ensimmäinen.