Panssarivaunut

Itse taas olisin lukenut, että UVZ on tuottanut uusia runkoja T-90M:n tuotantoa varten. T-90A:tahan on viety Venäjän asevoimienkin varastoista mm. Syyriaan.

Kuvassa Intian uusia T-90 -vaunuja rykmentillinen (tai pataljoona, kumpi sitten Intiassa käytössä)

Outo juttu tuo yksi T-72 per komppania (pioneeri / aura?). Ja vielä ilman ERA-tiiliä. Mikä mahtaa olla selityksenä.?

Btw, hyvä camo aavikolle.

ex_4pt10.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kuvassa Intian uusia T-90 -vaunuja rykmentillinen (tai pataljoona, kumpi sitten Intiassa käytössä)

Outo juttu tuo yksi T-72 per komppania (pioneeri / aura?). Ja vielä ilman ERA-tiiliä. Mikä mahtaa olla selityksenä.?

Btw, hyvä camo aavikolle.

Katso liite: 41715
Ei puskuterä vaunussa ole mitään erikoista. Meillä oli T55M komppaniassa (90-luvulla) myös yksi puskuterävaunu per komppania.
ERA:n puutetta voi tietysti ihmetellä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Miehistönkuljetusvitjasta:
Itseltäni on mennyt ohi. Muistaakseni foorumilla on valiteltu valmistajan tuen loppumista Leopard 2A4:n teknisemmille osajärjestelmille (ammunnanhallinta, lämpökamera).

Tosin itselleni tuli yllätyksenä, että foorumin mukaan 2A6:ssa olisi lämpökamerana WBG-X kuten myös 2A4:ssä. Mitenköhän tämä asia nyt oikein on? Ei kai nyt niin voi olla, että osia ei ole ymmärretty hankkia valmistajalta ennen tuen päättymistä, mutta onnenpotkuna asia korjaantuu 2A6:n varaosilla?
Lämppäri näyttäisi olevan sama. kts alla. Mitä tulee mahdollisen Hollannista saadun varaosavaraston yksityiskohdista, niistä minulla ei ole mitään hajua, ja keillä on tuskin kertovat?

Näistäkin on jotain spessumpia esim Espanjan Leoissa on jotkut Jenkkiläiset lämppärit ainakin yhden lähteen mukaan, mutta isoilla linjoilla menee suurin piirtein näin
A4 ampuja WBG-X
A4 johtaja ei lämppäriä
A5/A6 ampuja WBG-X tai Ophelios-P
A5/A6 johtaja Ophelios-P
A7 ampuja WBG-X tai Attica (WBG-X on jätetty säästösyistä ekassa Saksalaisten tilaamassa A7 versiossa, Qatarin vaunuissa ja A7V vaunuissa Attica)
A7 johtaja Attica

A7ssä ekaa kertaa ajajallakin on lämppäri eteen ja taakse, Spectus. Ennen tuota ollut VV varassa, joku voi heittää VVstä tarkemmat speksit, luulisi että tuossakin on jotain evoluutiota ollut A4->A7.
Jollain löytynee 100% varmaa tietoa, mutta oma 95% varmuus/käsitys on se, että ampujan lämppäriä ei olisi päivitetty Hollannin vaunuissa A5 ja A6 upgreidausten yhteydessä, eli olisi sama kuin A4-vaunuissa oleva WBG-X. Olen siinä käsityksessä, että syystä X, ehkä kustannus, Ophelios on ollut loppupeleissä aika harvinainen ampujan lämppärinä. Kreikan 2A6 vaunut, jotka ovat uutta tuotantoa 2000-luvulta on molemmat lämppärit toisen sukupolven Opheliosta. Muuten aletaan hyppämään yhden sukupolven yli suoraan Atticaan esim. Saksa ja Tanska.
 
We have created a new architected material, which is both highly deformable and ultra‐resistant to dynamic point loads. The bio-inspired metallic cellular structure (with an internal grid of large ceramic segments) is non-cuttable by an angle grinder and a power drill, and it has only 15% steel density.

Our architecture derives its extreme hardness from the local resonance between the embedded ceramics in a flexible cellular matrix and the attacking tool, which produces high-frequency vibrations at the interface.

The incomplete consolidation of the ceramic grains during the manufacturing also promoted fragmentation of the ceramic spheres into micron-size particulate matter, which provided an abrasive interface with increasing resistance at higher loading rates. The contrast between the ceramic segments and cellular material was also effective against a waterjet cutter because the convex geometry of the ceramic spheres widened the waterjet and reduced its velocity by two orders of magnitude.

Shifting the design paradigm from static resistance to dynamic interactions between the material phases and the applied load could inspire novel, metamorphic materials with pre-programmed mechanisms across different length scales.
https://www.nature.com/articles/s41598-020-65976-0

 
Teoreettinen / historiallinen kysymys, mikä panssarivaunu on mielestäsi vaikuttanut eniten panssareiden kehitykseen ? Itse sanoisin että WW1:n aikainen Renault FT17. Siinä oli kaikki modernin taistelupanssarivaunun osa-alueet. Ennen kaikkea pyörivä torni, josta muodostui kansainvälinen standardi.
 
Teoreettinen / historiallinen kysymys, mikä panssarivaunu on mielestäsi vaikuttanut eniten panssareiden kehitykseen ? Itse sanoisin että WW1:n aikainen Renault FT17. Siinä oli kaikki modernin taistelupanssarivaunun osa-alueet. Ennen kaikkea pyörivä torni, josta muodostui kansainvälinen standardi.

Hyvä vastaus. Seuraavat sata vuotta on menty samalla perusratkaisulla.
 
Hyvä vastaus. Seuraavat sata vuotta on menty samalla perusratkaisulla.

Joo, ja metkaa ajatella että 1920-luvun alussa Suomen puolustusvoimatkin olivat kehityksen kärjessä kun valtio oli ostanut Renault-vaunuja Ranskan ylijäämävarastoista. Samalla kalustolla mentiin sitten melkein talvisotaan asti kun varustautuminen laiminlyötiin. Ostettiin Vickers-vaunuja briteistä ilman varustusta ja aseistusta. :rolleyes:
 
Back
Top