Panssarivaunut

salama-anteri kirjoitti:
Olisko tuo Comet?
Charioteer'issa (ainakin tehtaalta lahtiessa) oli torni ylhaaltapain katsoen avonainen
... Suomen ilmasto toki saattanut motivoida hitsaushommiin
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se Charioteer on. Ei voi sekoittaa Cometiin. Ja umpitorni noissa oli ihan tehtaalta saakka.

Charioteer_and_Comet_tanks_in_Mikkeli_20130531.jpg
 
Tarkistin kehityshistorian paristakin paikasta ja tuohon paadyttiin tornin paino-ongelman ratkaisemiseksi:
katto paalle ja panssarointi ohuemmaksi:
"Weight limitations on the suspension prevented the use of heavier armour on the turret, and whilst sloped to provide additional protection, the new turret used much thinner material (20–30 mm)"

Lukemani kritiikki tornin avoimuudesta ja suojaus vain kasiaseluodeilta sisalsi siis virheen, koska tuotantomallien osalta totuus ei ollutkaan "ja" vaan joko-tai valinta, joka myos tehtiin
 
Old Boy kirjoitti:
Katso liite: 47922


Vanha konsti, joka oli käytössä jo 1970-luvun Charioteereissa. Näin oon joskus tästä kuvasta kirjoitellu:

Lappeenrannan Päällystöopiston Charioteer ilmeisesti joskus 1970-luvun alkupuolella. Vaunu on vauhdissa mutta sotilaat kannella istuvat rennon oloisesti. Ei taitaisi enää onnistua! Voivat olla opiston oppilaita tai rakuunoita. Jälkimmäisiä ei enää Lappeenrannassa ole eikä opistostakaan nykyisin tule entistä määrää osaavaa alipäällystöä. Vaunun putken päällä on tulenkuvauslaite, joka tosin näkyy aika huonosti. Siihen voitiin etukäteen ladata tulenkuvauspanoksia, jotka räjähtivät sähköisesti tykillä "ammuttaessa". Pamahti kovaa, etusektorista näkyi pieni suuliekki sekä jokasuuntaan komea savupilvi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Isäukko on kertonut mitenkä 70-luvun alkupuolella Lappeenrannan laukkaradan maastossa rakuunana keikkui Charioteerin kannella hyökkäysharjoituksissa. Kuulemma vaunuilla ajeltiin tuolloin ihan paikallisten asukkaiden takapihoilla eikä paukkupatruunoita juuri säästelty.
 
@Panssari Salama

Heh, tuohon ylläolevaan viestiini liittyen, kuulemma valituksia metelistä kyllä tuli. :) Ja kuuleman mukaan kun Tsekkoslovakian miehityksen aikaan 1968 Lappeenrannan seudulla ajeltiin vaunuilla, levisivät huhut neukkupanssareista Suomen maaperällä.
 
Tornin takana, kuvassa pilkistava laatikko, on kaiketi se kela kaapelille, jonka britit asensivat, jotta jalkavaki pystyi jakamaan havaintonsa heita tukevalle Tank Destroyer'lle (ehka parempi nimi Cromwell-pohjalta tehdylle konversiolle; tykkihan oli jyhkea - parasta mita silloin oli. ) Noita tarvittiin, koska tykin ymparille suunniteltuja Centurion-tankkeja valmistui niin verkkaiseen tahtiin.
- quick fix meiningista kertoo sekin, etta tehtaalta on hukkunut toisen tuotantosarjan (200 ensimmaista seuranneen) paperit
 
tulikomento kirjoitti:
80-luvun alussa ruotsalaiset modernisoivat Centurion-vaununsa. 105-millin tykki, laseretäisyysmittari ja panssarointia lisättiin.


Klikkaa laajentaaksesi...

Olikohan nuo missään vaiheessa ehdolla tänne? Osa oli varmaan mekaanisestikin hyvässä kunnossa, kun oli moottorit ja vaihteistot uusittu. No, tänne rahdattiin sitten Saksasta T-72:ia ja pistettiin seuraavalla vuosikymmenellä pataan. Sinnehän nuokin olisi ennen pitkää joutuneet, mutta ei ehkä ihan niin kiireellä, kun T-55M palveli kuitenkin aika pitkälle.

W:

Between 1983 and 1987, the Centurions had a midlife renovation and modification (REMO) done, which included among other things night vision equipment, targeting systems, laser range finders, improved gun stabilisation, thermal sleeves on the barrel and exhaust pipes and reactive armour developed by the Swedish FFV Ordnance. Around 80 strv 102 were upgraded with Continental diesel engines and Allison gearboxes in the early 1980s, becoming strv 104.

The Swedish Army gradually phased out its Centurions and Strv 103 during the 1990s as a consequence of comparative tests of the T-72, Leclerc, M1A1 and Leopard 2. They were replaced with the Stridsvagn 121 and Stridsvagn 122.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
tulikomento kirjoitti:
Isäukko on kertonut mitenkä 70-luvun alkupuolella Lappeenrannan laukkaradan maastossa rakuunana keikkui Charioteerin kannella hyökkäysharjoituksissa. Kuulemma vaunuilla ajeltiin tuolloin ihan paikallisten asukkaiden takapihoilla eikä paukkupatruunoita juuri säästelty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se oli tuolloin aivan normaalia harjoitustoimintaa, joka viikko paukkupatruunat paukkui eikä siihen silloin edes kiinnitetty erityistä huomiota.
Fugat pyöritteli myös monesti siipiään, oli ilo seurata kakarana.
Kaupunki oli varuskuntakaupunki, ratsuväki, tykistö, jääkärit ja sodanaikana ilmavoimat kuuluivat kaupunkikuvaan.
 
Huhta kirjoitti:
Olikohan nuo missään vaiheessa ehdolla tänne? Osa oli varmaan mekaanisestikin hyvässä kunnossa, kun oli moottorit ja vaihteistot uusittu. No, tänne rahdattiin sitten Saksasta T-72:ia ja pistettiin seuraavalla vuosikymmenellä pataan. Sinnehän nuokin olisi ennen pitkää joutuneet, mutta ei ehkä ihan niin kiireellä, kun T-55M palveli kuitenkin aika pitkälle.

W:
Klikkaa laajentaaksesi...

Enpä ole kuullut että noita olisi meille tarjottu. Ruotsihan muistaakseni stenasi Centurionit 90-luvulla kun siirtyivät Leopard 2:n käyttöön. S-vaunut seurasivat nopeasti perässä 2000-luvun alussa. Etelä-Afrikka taitaa kylläkin yhä käyttää Centurionin modattua versiota nimellä Olifant.
 
Meidan t-55m modaus/ modernisointi... siihenhan meni seka ruotsalaista etta hollantilaista tavaraa (lahinna tahtaimia ja jarjestelmia). Oliko talla 'poistumalla' Ruotsissa
tulikomento kirjoitti:
Ruotsihan muistaakseni stenasi Centurionit 90-luvulla
Klikkaa laajentaaksesi...
asian kanssa mitaan tekemista
... vai eiko aikajanat tasmaa alkuunsakaan?
 
salama-anteri kirjoitti:
Meidan t-55m modaus/ modernisointi... siihenhan meni seka ruotsalaista etta hollantilaista tavaraa (lahinna tahtaimia ja jarjestelmia). Oliko talla 'poistumalla' Ruotsissa

asian kanssa mitaan tekemista
... vai eiko aikajanat tasmaa alkuunsakaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös T-55:n modernisointi alkanut 80-luvun lopulla ? Pimeätoimintakykyä haluttiin parantaa ja uutena a-tarvikkeena hankittiin nuoliammus.
 
Asiastahan en tieda, mutta tulenjohtojarjestelma (sille yhdelle putkelle!) oli kuulemma parasta, mita loytyi
... enka muista hollantilaisten tehneen tuolla puolella 'juttuja'
Vaikkakin Philipsin puolustusvoimajutut meni kylla talle joskus-noina aikoina syntyneelleThalesille
... joka sittemmin lisenssioi parhaimman tahtaimensa valmistuksen Valko-Venajalle (ei palkintoja arvauksesta, etta mihinka nuo tuotteet paatyivat)
 
Eipa tuossa (@tulikomento videossa) sen kummempaa (kuin matemaattinen keskiarvo siita, miten USA;n ja Venajan yksikot on jarjestetty), paitsi etta
- vaikka vaitettiin, etta heavy-medium-light jako olisi omaksuttu USA:sta, niin
- naihin heavy muodostelmiin oli sisallytetty 122 mm SPG (joka ei ole ristiriita), mutta
- sitten siella on myos gun-mortar 'tykistoa', joka (vrt.)
A. USA:lla on medium muodostelmissa samassa roolissa 105 mm suoratuliaseen muodossa, ja
B. Venajalla kevyissa muodostelmissa on tuo 'combo' jolla saa epasuoraa tulta (panssaria alta, ja liikkuvalta lavetilta) 12 km:iin asti ja jotain pystyy ampumaan myos suoratuli-moodissa

Kiina on kaynyt sotaharjoituksia 'imitoitua' US medium prikaatia vastaan pitkaan, ja joka kerta on silta saatu selkaan
- siksi tahan oli kai keratty Valitut Palat suunnitelluista uudistuksista, eika yksikaan prikaati tule (kokonaisuudessaan) nayttamaan tuollaiselta - valmiina siis
- ehka yksi 'imitoitu' vastaprikaati tehdaan tuollain, jotta kerrankin saataisiin voitto kotiin (1:1 matsissa)... nippa-nappa ajoissa seuraavaan puolue-kongressiin
 
While in the interim Rheinmetall aims at improving 120 mm performances, looking further ahead in 2016 the company exhibited in Paris its 130 mm solution, showing both the gun with a 6.6 meters long barrel, and the related APFSDS ammunition, which of course raised considerable interest.

“When in 2016 we exhibited our firing demonstrator we declared that the 8% in calibre increase would have led to a 50% in performances increase,” Christoph Henselmann points out, “our aim being to bring to the target at least 50% more energy than current 120 mm rounds.”

www.edrmagazine.eu

Why 130 mm and not a bigger calibre? - EDR Magazine

In the interim, Rheinmetall aims at improving 120 mm performances, looking further ahead, the company exhibited in Paris its 130 mm solution.
www.edrmagazine.eu www.edrmagazine.eu
 
Nama jutut Armatan viennin edistamiseksi

"
has an unmanned turret with the 2A82-1M 125 mm smoothbore cannon. As experts suggest, this is the most powerful modern tank cannon that exceeds capabilities of its foreign analogues.

Its muzzle energy is higher than the one on the Leopard 2’s ‘Rheinmetall’ - the main German tank that was created in the early 21st century. The 2A82-1M ‘Armata’ is capable of hitting targets over the horizon, as its projectiles are capable of shooting down targets up to 8 kilometers away,” states Vadim Kozulin, a professor at the Academy of Military Science.

The ‘Armata’ shoots up to 12 rounds per minute and has a wide range of ammo."
ovat siina mielessa epailyttavia, etta ammutaan jotain "alas"

, ja ovat peraisin jo linkkaamastani 'vientimainoksesta'.
Eivat siis ole ihan kopioita amerikkalaisten Kylman Sodan loputtua peruutetusta, jo valmiista projektista, jossa maalit (esim. tst-psv ) ovat maan pinnalla:

7 Jul 2011 — The XM1007 Tank Extended Range Munition (TERM), also known as the Tank Extended Range Munition-Kinetic Energy (TERM-KE), was a new 120 millimeter munition for the M1A2 Main Battle Tank, that would extend the maneuver commander's battlespace beyond line of sight (BLOS) to more than 8 kilometers.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top