Pasilan tornitalot& pilvenpiirtäjät Suomessa.

On sitten rumia.
Ei ihan mitään parhaimman näköstä.

Olisi voinut arkkitehdit käydä vähän tuolla Amerikan maalla katselemassa Chicagossa ja Nykissä ja Euroopassa Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, yms... isoissa kaupungeissa, että minkä näköistä on rakennettu.
williamkavenpostofficeprlowresolutionjpg-c3ce45c19942780a.jpg

Tällaisessa olisi sitten ollut jo pikkaisen tyyliäkin. Mutta ei, koska Suomi. :salut:
 
f0d99523b4decfd261982e40e7db39a8


@ResAu Kouvolassa ei turhia piperretä... :solthum:
 
Viimeksi muokattu:
Voisin veikkaa, että näistä tornitaloista muodostuu lähtölaukaus asuntokuplan puhkeamiseen, koska Suomen talous ei oikeasti kasva vaan Pipilän hallitus ja tätä seuraava kommarihallitus ei tule parantamaan tilastoja muuten kuin nipistämällä duunarin persnahasta. Tälläiset tornitalot vaativat korkeampaa tulotasoa mihin kansa ei kykene vastaamaan omalla kukkarollaan. Täten rakennusala ja rakennuspisnekseen läheisesti yhteydessä olevat alat "joutuvat" lobbaamaan politiikkoja, jotta tämä trendi voi jatkua. Käytännössä tämä tarkoittaa kiristynyttä verotusta (mikä taasen sopii hyvin seuraavan hallituksen repertuaariin ideologisella tasolla) eli tukia vuokran maksuun ja ihmisten tunkemiseen kaupunkeihin sekä maaseudulta että ulkomailta. Valitettavasti tämä ei riitä koska tuloja ei ole kohta nimeksikään ja varmaan mielenkiintoinen ketjureaktio alkaa kun ihmiset alkavat tekemään laskutoimituksia, että mihin fyrkat menevät niin todnäk verotusaste (huom. ei tuloverotus) on tässä vaiheessa about 70% tuloista. En usko, että mikään verojen fiilaus auta asuntojen hintojen romahdusta pk-seudulla, koska yritykset hakevat tapoja joilla alentaa palkkakustannuksia niin muutto pk-seudun ulkopuolelle alkaa olla käypä vaihtoehto. Jotka ostavat jonkin 25m^2 rotanloukun johonkin 300 donan hintaan niin siinä on ihan mielenkiintoiset oltavat kun arvo tipahtaa varastotilaa alemmalle tasolle.
 
Nytpä päästään kätevästi palaamaan aiheen alkuun tai ainakin sen Pasila-puoleen. Tornit ja pilvenpiirtäjät saattavat jäädä tyngiksi, mutta jotain sentään...

Pohjois-Pasilaan nousemassa tuhansien ihmisten uusi asuinalue, joka rakentuu kokonaan kerrostaloista (HS 7.4.2018)

Toimintojen siirtäminen Pasilaan on minusta hyvin terve tapa helpottaa päärautatieaseman ja Mannerheimintien ruuhkia. Yhden ainoan ytimen periaate ei enää toimi, ja elävän keskustan laajenemismahdollisuudet etelään päin ovat kovin rajalliset. Levitettäköön siis pohjoiseen. On miltei mystistä, miten Pasilan kaltaiseen solmukohtaan on tähän asti saatu ahdettu lähinnä pari virastotaloa ja joku hassu pizzeria. Kun Pasilaan saadaan asutusta ja kunnon kauppakeskus, mukana tulevat toivottavasti myös muut palvelut, eikä esimerkiksi ilta/yöelämän harrastajan tarvitse välttämättä suunnata Punavuoreen tai Kallioon. Vastaavasti pidemmällä radan varressa olevien kaupunginosien keskeisyys paranee, jos Pasilaan pysähtyessä on jo "jossain", eikä vain ratapihalla tai virastotalojen välissä. Ehkä myös lähi/kaukobussien painetta saadaan joskus siirrettyä Kampista Pasilan puolelle, kunhan vain jatkoyhteydet ovat kunnossa.

Onko tässä uutisen kertomassa suunnitelmassa tarpeeksi kerroksia? Ehkä ei, mutta on se sentään jotain. Kunhan seudun palvelut saadaan kuntoon ja houkuttelevuus kasvaa, eiköhän muutama Itä-Pasilan virastotalo ja edellisen sukupolven kolossi pistetä tasaiseksi ja korvata korkeammalla. Tuolla seudulla ei tietääkseni ole niin fanaattista ylöspäin rakentamisen vastustusta kuin vanhassa kantakaupungissa.

Mutta mitenkäs paljon toimintoja meinataan Pasilaan lopulta siirtää? Käsittääkseni päärautatieasema säilyy edelleen napana.

Kieltämättä kyllä itsekin olen sitä ihmetellyt, että kun päärautatieaseman kapasiteetin puutetta on jo vuosia valitettu ja suunniteltu kalliita maanalaisia pisararatoja ja muita tuomaan lisäkapasiteettia, niin mikä pakko kaikki junat on ajaa sinne pussinperäasemalle sitten? Ei pitäisi olla kovin suuri ongelma kaukomatkalaisilla vaihtaa junaa vaikkapa Pasilassa tai Tikkurilassa. Mutta pääkaupunkiseudulla kyllä on totuttu pistämään reilusti rahaa infraprojekteihin.

Mitä taas tulee yöelämään, niin Punavuorihan on aivan out. Uusia trendejä ja alueita syntyy ja kuolee. Todennäköisesti Kallion gentrifikaatio etenee seuraavan kymmenen vuoden aikana, niin että kapakat siirtyvät johonkin muualle. Se mihin paikat siirtyvät on täysin arvailujen varassa ja tuskin riippuu kaupunkisuunnittelusta. Toisaalta Mäkelänkadusta on tullut jo vähän Kurvin jatke ja en nyt pidä täysin mahdottomana sitä, että yöelämä siirtyisi Pasilan suuntaan. Vähän vaikea nähdä kuitenkaan, että 10 vuoden päästä kansa käyskentelisi jossain pääkirjaston nurkilla ja suunnistaisi betonikansia pitkin kapakasta toiseen.

Kallion suosiota kapakkakaupunginosana selittää muuten osaltaan sikäläinen asuntokanta, josta huomattava osa on pieniä 20-neliöisiä koppeja. Kalliohan on nimenomaan duunarikaupunginosaksi rakennettu jo satakunta vuotta sitten, ja merkittävä osuus kivitaloista on suoraan tällä ajatuksella tehty täyteen hellahuoneita, joista monissa ei ollut alkujaan edes vessaa. Tämä tarkoittaa että asunnot ovat hieman vähemmän haluttuja ja suurin osa niistä pysyy halvassa vuokrakäytössä. Vuokraisännätkään tuskin mielellään alkavat yhdistelemään yksiöitä isommiksi, koska kahdesta pienestä saa paremmin tuloja kuin yhdestä isosta. Gentrifikaatio tapahtuu vasta sitten, kun taloja pistetään isolla rahalla matalaksi isompien tieltä, ja se taas tapahtuu vasta kun helpommat kohteet Helsingistä loppuvat.

Tosin kohtahan 20-neliöiset Kallion kämpät ovat suorastaan luksusasuntoja. Vastahan pykättiin Vantaallekin pilottiprojekti uusi talo täynnä 15-neliöisiä "miniyksiöitä". Hienoon suuntaan menossa.
 
Viimeksi muokattu:
Voisin veikkaa, että näistä tornitaloista muodostuu lähtölaukaus asuntokuplan puhkeamiseen, koska Suomen talous ei oikeasti kasva vaan Pipilän hallitus ja tätä seuraava kommarihallitus ei tule parantamaan tilastoja muuten kuin nipistämällä duunarin persnahasta. Tälläiset tornitalot vaativat korkeampaa tulotasoa mihin kansa ei kykene vastaamaan omalla kukkarollaan

Kämpät maksavat jo nyt niin paljon pk-seudulla, että ostaminen ei monelle tule kyseeseen. Asumistukijärjestelmä hommaa pitää pystyssä.

Vantaan Tikkurilassa uudet yksiöt alkaen 200ke, kolmioista kysytään jopa lähes 400ke. Ei mitään järkeä.

Pasilan tornit maksaa sitten jotain muuta.
 
Kämpät maksavat jo nyt niin paljon pk-seudulla, että ostaminen ei monelle tule kyseeseen. Asumistukijärjestelmä hommaa pitää pystyssä.

Vantaan Tikkurilassa uudet yksiöt alkaen 200ke, kolmioista kysytään jopa lähes 400ke. Ei mitään järkeä.

Pasilan tornit maksaa sitten jotain muuta.

Yksi vaihtoehto on tietenkin ottaa mallia Ruotsista (mikä ideana, ruotsalaiset esikuvana, alkaa olla jo melkein perverssi) ja tarjota kuluttajille sadan vuoden asuntolainoja. Nämähän voisi tietenkin vielä laajentaa periytyviksi lapsille jolloin velkavankeuteen tottuu jo heti vaippaiässä.

Rakentamisen laatukin on mennyt aivan kuralle, koska duunarit ja aliurakoitsijat haetaan vaikka Romanian syövereistä, ja asuntoja saneerataan puolen vuoden asumisen jälkeen kun huomataan kaikenlaisia rakennusvirheitä ja homevaurioita. Ihan pelkästään estetiikankin puolesta asunnot näyttävät ihan vankilaselleiltä.

pk-seudusta bygataan kiihtyvään vauhtiin "modernisoitua" Gulagia. Enää melkein puuttuu suunnitelmat Pako New Yorkista-tyylisen muurin rakentamiselle "luonnon suojelemiseksi" ihmisiltä. Kehä3 tarjoaa ainakin tasaisen alustan valmiina.
 
Yksi vaihtoehto on tietenkin ottaa mallia Ruotsista (mikä ideana, ruotsalaiset esikuvana, alkaa olla jo melkein perverssi) ja tarjota kuluttajille sadan vuoden asuntolainoja.

Tämä on todella käsittämätön ilmiö. En kyllä osaa sanoa miten laaja ilmiö kyseessä vaan onhan näistä juttua ollut. Kyllähän noi takasin maksaa kun hinnat nousee, mutta sen jälkeenkin tulee tenkapå.
 
Kallion suosiota kapakkakaupunginosana selittää muuten osaltaan sikäläinen asuntokanta, josta huomattava osa on pieniä 20-neliöisiä koppeja. Kalliohan on nimenomaan duunarikaupunginosaksi rakennettu jo satakunta vuotta sitten, ja merkittävä osuus kivitaloista on suoraan tällä ajatuksella tehty. Tämä tarkoittaa että asunnot ovat hieman vähemmän haluttuja ja suurin osa niistä pysyy halvassa vuokrakäytössä. Vuokraisännätkään tuskin mielellään alkavat yhdistelemään yksiöitä isommiksi, koska kahdesta pienestä saa paremmin tuloja kuin yhdestä isosta. Gentrifikaatio tapahtuu vasta sitten, kun taloja pistetään isolla rahalla matalaksi isompien tieltä, ja se taas tapahtuu vasta kun helpommat kohteet Helsingistä loppuvat.

No voidaan tietysti keskustella gentrifikaation käsitteestä.

Kallion asuntojen hinnat (sekä vuokrat että asuntojen hinnat) ovat nousseet paljon. Mitä ikinä tarkoititkaan "halvalla vuokrakäytöllä", niin halpoja vuokrakämppiä ei ole alueelta löytynyt hyvään aikaan. Ihan kuka tahansa humanistinretku tai muu ketku ei välttämättä omaa taloudellisia resursseja elää alueella. Sosiaalitukien varassa alueella elävät vain lähinnä ne kantikset, jotka ovat sinne "ajoissa" muuttaneet. Käytännössä työväenluokka on muuttanut kiihtyvää vauhtia alueelta gentrifikaatioaalloissa joista ensimmäinen tapahtui jo 80-luvulla.

Toki Suomessa elää perinteisesti ihmisiä limittäin eri sosiaaliluokista. Eirassakin asuu työttömiä mt-kuntoutujia, jotka elelee tukirahalla. Toisaalta aivan samanlaista ilmiötä tapaa myös valtioista joita pidetään puhtaan markkinatalouden mallimaina. Jostain Manhattanilta löytyy vieläkin vuokrasäänneltyjä asuntoja ja jopa sellaisia köyhien asuttamia betonielementtitorneja.

Kalliossa on selvästi havaittavissa gentrifikaation peruspiirteet kuten asuntojen hintojen nousu, kotitalouksien koon pienentyminen ja rikollisuuden vähentyminen.

Anniskelupaikkojen määrä on Kalliossa myös niin suuri, että on aika selvää, että alueelle tullaan myös alueen ulkopuolelta viettämään aikaa.

Aivan samanlaisen prosessin on käynyt läpi esimerkiksi Punavuori. Vielä 90-luvun alussa aluetta pidettiin lähinnä pahamaineisena slummina. Asuntojen hinnat lähtivät nousuun jo 90-luvulla ja reilun 10 vuoden ajan alueella sijaitsi niitä baareja ja yökerhoja joissa käyminen oli merkki jostain määrittelemättömästä muodikkuudesta. Myöskään Punavuoressa gentrifikaatio ei ole vaatinut vanhojen kivitalojen purkamista. (Itse liitän vanhojen kaupunginosien purkamisen enemmän 50-70 luvulla vallinneeseen ajatusmaailmaan.) Silloinhan ajatusmaailma oli se, että kaikki vanha alas ja tilalle elementeistä asuintorneja joiden ympärillä oli puisto tai Suomessa metsää.

Ylipäätänsä kaikki kehittyvät kaupungit muuttuvat. Kuka vielä muistaa, että nykyinen Kampin ostoskeskuksen seutu oli vielä 90-luvulla melkoista joutomaata mistä löytyi halvalla vuokrattavaa tilaa. Alueella oli mm. erään moottoripyöräjengin tukikohta ja autokorjaamoja.

Tässä keskustelussa on yritetty nostaa Pasilaa jonkinlaiseksi uudeksi keskustaksi. Sitähän yritettiin jo 70-luvulla. Silloinhan uskottiin, että kaupunkeja voidaan suunnitella neuvostoliiton mallin mukaisesti "rationaalisesti!". Miksi junat ajavat päärautatieasemalle, eivätkä pysähdy vain Pasilassa? Siksi, että +90% pääkaupunkiseudulla kaukoliikenteen junista poisjäävistä ihmisistä jää pois päätepysäkillä. Eihän Pasilassa edes ole metroa tai bussiterminaalia. Pasilassa jäävät pois lähinnä ne, jotka asuvat Pasilaan rajoittuvilla asemilla tai jotka haluavat asioida massiivisissa toimiskomplekseissa aseman vieressä. Kyseisiin toimistokoloisseihin on sijoitettuna juurikin se 70-luvun ydinporukka kuten erilaiset liitot ja valtionvirastot.

Pasilan sijasta todennäköisesti seuraava urbanisaatioaalto tulee todennäköisesti kohdistumaan Espooseen metrolinjan varteen. Todennäköisesti Tapiola ja Otaniemi ovat 10 vuoden kuluttua erinäköisiä paikkoja.
 
Viimeksi muokattu:
No voidaan tietysti keskustella gentrifikaation käsitteestä.

Kallion asuntojen hinnat (sekä vuokrat että asuntojen hinnat) ovat nousseet paljon. Mitä ikinä tarkoititkaan "halvalla vuokrakäytöllä", niin sellaisia ei Kalliosta ole löytynyt hyvään aikaan. Ihan kuka tahansa humanistinretku tai muu ketku ei välttämättä omaa taloudellisia resursseja elää alueella. Sosiaalitukien varassa alueella elävät vain lähinnä ne kantikset, jotka ovat sinne "ajoissa" muuttaneet.

Toki Suomessa elää perinteisesti ihmisiä limittäin eri sosiaaliluokista. Eirassakin asuu työttömiä mt-kuntoutujia, jotka elelee tukirahalla. Toisaalta aivan samanlaista ilmiötä tapaa myös valtioista joita pidetään puhtaan markkinatalouden mallimaina. Jostain Manhattanilta löytyy vieläkin vuokrasäänneltyjä asuntoja ja jopa sellaisia köyhien asuttamia betonielementtitorneja.

Kalliossa on selvästi havaittavissa gentrifikaation peruspiirteet kuten asuntojen hintojen nousu, kotitalouksien koon pieneminen ja rikollisuuden vähentyminen.

Anniskelupaikkojen määrä on Kalliossa myös niin suuri, että on aika selvää, että alueelle tullaan myös alueen ulkopuolelta viettämään aikaa.

Aivan samanlaisen prosessin on käynyt läpi esimerkiksi Punavuori. Vielä 90-luvun alussa aluetta pidettiin lähinnä pahamaineisena slummina. Asuntojen hinnat lähtivät nousuun jo 90-luvulla ja reilun 10 vuoden ajan alueella sijaitsi niitä baareja ja yökerhoja joissa käyminen oli merkki jostain määrittelemättömästä muodikkuudesta. Myöskään Punavuoressa gentrifikaatio ei ole vaatinut vanhojen kivitalojen purkamista. (Itse liitän vanhojen kaupunginosien purkamisen enemmän 50-70 luvulla vallinneeseen ajatusmaailmaan.) Silloinhan ajatusmaailma oli se, että kaikki vanha alas ja tilalle elementeistä asuintorneja joiden ympärillä oli puisto tai Suomessa metsää.

Viittaan siihen että Kallion yksiöiden vuokrahinnat eivät ole nettona muuta Helsinkiä kalliimmat, vaan ne ovat hinnat alkaen samaa 700-800 euron luokkaa kuin lähiöissä. Eivät siis halpoja mutta "perushintaisia". Neliöhinta tietenkin sitten on korkeampi. Kuitenkin, koska meillä on asumis- ja sosiaalitukijärjestelmä joka käytännössä maksaa vuokran n. 700 euron tuntumaan asti, se mahdollistaa myös työttömien ja mt-kuntoutujien asumisen vaikkapa Kalliossa neliöhintaa tuijottamatta, jos siis haluavat siihen hintaan 18 neliön residenssin. Tämä edistää heikkotuloisemman kansanosan pesiytymistä mestoille, ja hidastaa gentrifikaatiota. Tietenkään sitä ei täysin voi estää, ja veikkaan että sitä tapahtuu eteenkin isompien asuntojen ja liiketilojen osalta. Mutta minikokoiset kämpät ovat sille vastustuskykyisiä tämän tukimekanismin kautta.

Kivitaloissakin on eronsa, riippuen siitä millaisia asuntoja ne sisältävät. En ole ihan varma Punavuoresta, mutta ainakin Bulevardin tienoon vanhoissa taloissa tuntuu olevan paljon 3-4 huoneen asuntoja, jotka jo sopivat perheelliselle keskiluokalle asti, tai niistä on helpompi lohkoa esim. pari isohkoa yksiötä. Mikä Kalliosta tekee poikkeavan on juuri tuo huomattavan suuri suhteellinen määrä 15-20 -neliöisiä asuntoja. Tietenkään ei ole mahdotonta esim. saneerata kahdesta pienemmästä asunnosta yhtä isompaa, mutta tämä taas vaatisi normaalia enemmän rahaa, koska neliöhinta alueella on kallis. Tämän vuoksi siis tarjonta Kalliossa tulee olemaan pieniä vakiohintaisia yksiöitä, jotka houkuttelevat ensisijaisesti tukiasujia ja nuoria joita pienuus ei haittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viittaan siihen että Kallion yksiöiden vuokrahinnat eivät ole bruttona muuta Helsinkiä kalliimmat, vaan ne ovat hinnat alkaen samaa 700-800 euron luokkaa kuin kauempanakin keskustassa. Ainoastaan neliöhinta on korkeampi. Kuitenkin, koska meillä on asumis- ja sosiaalitukijärjestelmä joka käytännössä maksaa vuokran n. 700 euron tuntumaan asti, se mahdollistaa myös työttömien ja mt-kuntoutujien asumisen vaikkapa Kalliossa neliöhintaa tuijottamatta, jos siis haluavat siihen hintaan 18 neliön residenssin. Tämä edistää heikkotuloisemman kansanosan pesiytymistä mestoille, ja hidastaa gentrifikaatiota. Tietenkään sitä ei täysin voi estää, ja veikkaan että sitä tapahtuu eteenkin isompien asuntojen ja liiketilojen osalta. Mutta pienet kämpät ovat sille vastustuskykyisiä tämän mekanismin kautta.

Kivitaloissakin on eronsa, riippuen siitä millaisia asuntoja ne sisältävät. En ole ihan varma Punavuoresta, mutta ainakin Bulevardin tienoon vanhoissa taloissa tuntuu olevan paljon 3-4 huoneen asuntoja, jotka jo sopivat perheelliselle keskiluokalle asti, tai niistä on helpompi lohkoa esim. pari isohkoa yksiötä. Mikä Kalliosta tekee poikkeavan on juuri tuo huomattavan suuri suhteellinen määrä 15-20 -neliöisiä asuntoja. Tietenkään ei ole mahdotonta esim. saneerata kahdesta pienemmästä asunnosta yhtä isompaa, mutta tämä taas vaatisi normaalia enemmän rahaa, koska neliöhinta alueella on kallis.

Kuten sanottu sosiaalituilla asuu ihmisiä jopa Eirassa, Viiskulmassa tai ulkomailla jopa Manhattanilla yms. paikoissa. Kuten jo aikaisemmin totesin, Kalliossa syrjäytyneiden määrät ovat laskeneet jostain 90-luvun lamasta lähtien ja rikollisuus vähentynyt. Tosiaan kyllä ihminen saa tuet siihen pieneen Kallion yksiöön. Selvittämättä kuitenkin jää miten se itähelsingin syrjäytynyt sitten muuttaa johonkin Kallion yksityiseen vuokra-asuntoon. Paremminkin pienituloisten akanvirta kulkee Kalliosta pois ja siihen yksiöön muuttaa vaikka oikeustieteen opiskelija tai vaikka keskiluokkainen asiantuntija.

Ei gentrifikaatio ole koskaan vaatinut sitä, että alueella asuisi vain keskiluokkaisia perheitä. Itse asiassa kotitalouksien koon pienenemistä pidetään yhtenä gentrifikaation merkkinä. Kalliossahan aikoinaan oli lapsia pihat ja nurkat täynnä. Nykyään esimerkiksi alle kouluikäisiä lapsia alueella on vain muutamia satoja.

Toki jos määrittelet gentrifikaation sen perusteella, että kaupunginosan tulisi olla perheellisen keskiluokan suosikkialue, niin tuskin tulee käymään.
 
Yksi vaihtoehto on tietenkin ottaa mallia Ruotsista (mikä ideana, ruotsalaiset esikuvana, alkaa olla jo melkein perverssi) ja tarjota kuluttajille sadan vuoden asuntolainoja. Nämähän voisi tietenkin vielä laajentaa periytyviksi lapsille jolloin velkavankeuteen tottuu jo heti vaippaiässä.

Rakentamisen laatukin on mennyt aivan kuralle, koska duunarit ja aliurakoitsijat haetaan vaikka Romanian syövereistä, ja asuntoja saneerataan puolen vuoden asumisen jälkeen kun huomataan kaikenlaisia rakennusvirheitä ja homevaurioita. Ihan pelkästään estetiikankin puolesta asunnot näyttävät ihan vankilaselleiltä.

pk-seudusta bygataan kiihtyvään vauhtiin "modernisoitua" Gulagia. Enää melkein puuttuu suunnitelmat Pako New Yorkista-tyylisen muurin rakentamiselle "luonnon suojelemiseksi" ihmisiltä. Kehä3 tarjoaa ainakin tasaisen alustan valmiina.

Älä huoli, ei tänne gulagiin ole pakko tulla. Kyllä korpea riittää:giggle:
 
Toki jos määrittelet gentrifikaation sen perusteella, että kaupunginosan tulisi olla perheellisen keskiluokan suosikkialue, niin tuskin tulee käymään.

En perheellisen keskiluokan kautta, vaan keskiluokan yleensä, jonka määrittelisin yli pari tonnia kuussa tienaaviksi työssäkävijöiksi. Lähinnä ajatuksena tässä oli se, että jos kohtuullisissa duuneissa olevalla on varaa maksaa hieman yli ns. sossun tukitason, eli vaikkapa 850 euroa 700 euron sijaan, niin siihen rahaan löytyy parempilaatuisia yksiöitä muualta kantakaupungista, jolloin Kallion pienimmät asunnot eivät ole ehkä niin houkuttelevia tässä tuloluokassa. Tämä siis ohjaisi nuorta keskiluokkaa muualle kuin Kallioon.

Tuossa oli muuten muutaman vuoden vanhaa juttua aiheesta http://www.yss.fi/journal/missa-on-kallion-gentrifikaatio/
 
Kämpät maksavat jo nyt niin paljon pk-seudulla, että ostaminen ei monelle tule kyseeseen. Asumistukijärjestelmä hommaa pitää pystyssä.

Niin, tommosten kämppien rakentaminen on kuin 'Field Of Dreams' kyllähän niihin asukkaat saadaan kunhan ne on ekana rakennettu, ihan eri asia sitten on kuka asunnot asukkaille maksaa....
 
Pasilan (ja muut Helsingin vastaavat proggikset) ovat erinomainen asia. Kaupunkirakennetta on järkevää tiivistää, ja parhaimmillaan ovat myös ilo silmälle.

Itse aina kaupunissa asuneena lämpene sille, että kaupungit näyttävät kaupungeille, eivätkä miltään puolittaisilta puutarhoilta ja metsiköiltä.

Lisää vaan, jos hyviä mestoja löytyy. Pyörin duunin puolesta paljon tuolla Tukkutori/Kalasatama-suunnalla, ja lämmittää kyllä korkealle yltävä ensimmäinen rakennus.
 
Samaa mieltä, kyllä isossa kaupungissa tulee olla korkeita rakennuksia. Eri asia on sitten joku pieni maaseutukeskus.
Kaupungin raja on miljoona kaupunkilaista. suomen lähin kaupunki löytyy venäjältä, Pietarista... Kaikki suomen keskustat ovat kyliä, maalaiskuntia ja kauppaloita.
 
Back
Top