Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kaupankäynnissä myyjälle on eduksi (ellei jopa välttämätöntä) osata ostajan kieli. Joten Ruotsiin suuntautuvassa kaupankäynnissä on hyvä osata ruotsia.
 
Seura-lehden hilpeähkö juttu virkamiesruotsista.

Yksi paikallaolijoista oli Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga. ”Pohjanmaalla 96 000 ruotsinkieliselle lähin laajan päivystyksen sairaala, jossa osattaisiin jotenkuten ruotsia, olisi Turku”, Honga maalaili tuskallista tulevaisuutta Seinäjoen alaisuudessa.

Sairaaloiden omat tilastot kertovat yllättävän tiedon: Tampereella hoidetaan yhä reilusti enemmän vaasalaisia potilaita kuin Turussa. Potilaat ovat äänestäneet jaloillaan. ”Kun on kiire, ajatellaan välimatkoja”, Hiltunen arvelee.

https://seura.fi/asiat/tutkitut/melko-kallista-seura-laski-paljonko-virkamiesruotsi-maksaa/
 
Se minulle ei ole vielä koskaan selvinnyt, miksi suomalaisten tarvitsee osata ruotsia tehdäkseen kauppaa Ruotsiin, mutta ruotsalaisten ei tarvitse härmää osata tehdäkseen kauppaa Suomeen.
Kai sekin on osa sitä vaikeasti määriteltävää Pohjoismaista yhteyttä joka katkeaa jos kouluissamme pakkoruotsi lopetetaan.
 
Se minulle ei ole vielä koskaan selvinnyt, miksi suomalaisten tarvitsee osata ruotsia tehdäkseen kauppaa Ruotsiin, mutta ruotsalaisten ei tarvitse härmää osata tehdäkseen kauppaa Suomeen.
Kai sekin on osa sitä vaikeasti määriteltävää Pohjoismaista yhteyttä, joka katkeaa jos kouluissamme pakkoruotsi lopetetaan.
 
Rannari kirjoitti:
Eikö tämä aika pitkälle vastaa nykysysteemiä? Valinnan vara kielissä on toki usein pelkkää teoriaa ja olenpa nähnyt helsinkiläisen koulun valintakaavakkeen jossa tulevalle kolmosluokkalaiselle piti "valita" vieras kieli. Kupongissa oli ainoana vaihtoehtona Englanti. Siihen sai sitten äiti tai iskä laittaa ruksin eteen :)

Ja nykyään on kai mahdollista aloittaa valinnainen vieras kieli nelosluokalla. Siinä onkin kuudesluokkalaisella puristelemista kun alkaa jo kolmas vieras kieli.

Ilmeisesti tarvittaisiin rahaa jotta saataisiin parempi valikoima kieliä tyrkylle. Vaade ryhmien minimikooksi on nykyään ihan liian iso. Itse pääsin lukiossa opiskelemaan venäjää viiden hengen ryhmässä ja se oli tehokasta opiskelua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pääpiirteissään. Kovin suuret uudistukset eivät oikein tahdo edistyä koululaitoksessa. Mutta erojakin on.

Varhaiskasvatusvaiheessa lapset oppivat toisen ja kolmannenkin kielen luonnollisesti yhtä hyvin ellei paremminkin kuin “natiivit”. Vanhemmilta se vaatii kuitenkin valintoja ja panostusta, kun yhteiskunta ei aina tule vastaan.

Peruskoulussa taas on yleistynyt linja: “hyvä englanti”, “huono ruotsi”. Kansan kielitaito kaventuu. Kaksi pitkää kieltä - pakollisina mutta vapaavalintaisina - toivottavasti laventaisivat osaamista. Yksilön kannalta on usein parempi osata yhtä tai kahta kieltä hyvin kuin monta huonosti.

Koulutusresursseista tietenkin riippuu, miten laajaa valinnanvaraa voidaan tarjota peruskoululaisille Hangosta Petsamoon. Nuo viisi kieltä (suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä) valitsin kaupankäynnin kannalta: kotimarkkinat ja suurimmat kauppakumppanit lähiulkomailla sekä englanti yleiskielenä maailmanmarkkinoilla. Noiden kielten taitajia saattaisi juuri ja juuri riittää myös opettajiksi.

Tuo 9. luokalla aloitettava vapaaehtoinen lyhyt kieli (arabia, kiina, espanja, ranska tai viro) oman taustan tai kiinnostuksen mukaan (esimerkiksi etäopetuksena) suuntautuu tulevaisuuteen. Arabia taitaa olla jo nykyisin yhtä yleinen kuin viro tai venäjä Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:
Rantojen mies kirjoitti:
Se minulle ei ole vielä koskaan selvinnyt, miksi suomalaisten tarvitsee osata ruotsia tehdäkseen kauppaa Ruotsiin, mutta ruotsalaisten ei tarvitse härmää osata tehdäkseen kauppaa Suomeen.
Kai sekin on osa sitä vaikeasti määriteltävää Pohjoismaista yhteyttä joka katkeaa jos kouluissamme pakkoruotsi lopetetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska on maita ja tapoja joita on hankala loukata kun tehdään kauppaa.

Venäläinen pikku diileri oppii nopeasti suomea, koska se on hänen bisneksilleen parasta. Iso venäläinen diileri on jo niin iso herra että hänen ei tarvitse opiskella vieraita kieliä. Maailman kieli riittää.

Ruotsissa sosialidemokraattinen paratiisi on opettanut pikkuisen ja ison diilerin luulemaan että ruotsi on maailman kieli.
 
Jusarius kirjoitti:
En muista kenenkään ehdottaneen pakko-venäjää, mutta siitä minulla on varmaa tietoa, että ainakin monilla itäsuomalaisilla paikkakunnilla koululaiset ja lukiolaiset olisivat hyvinkin motivoituneita opiskelemaan ruotsin sijasta venäjää. On olkiukkoilua, lasten ja nuorten vähättelyä ja aliarvioimista väittää motivaation puutteen ruotsin opiskeluun johtuvan lähinnä laiskuudesta tai kapinamielestä.

Kielet ovat ensisijassa työkaluja. On turhaa puhua pakkoruotsin yhteydessä pakkomatikasta, pakkoenglannista yms. Matematiikka on universaali "luonnontieteen kieli", englanti on nykyajan lingua franca. Ruotsi taas on suomen kokoluokkaa oleva pikkukieli, jolla ei ole sen kummempaa yleissivistävää arvoa kuin latvialla tai tsekinkään kielellä. En yhtään vähättele em. kielten (enkä ruotsinkaan) merkitystä, mutta mielestäni työkalut pitäisi saada valita itse kiinnostuksen mukaan. Nykyinen käytäntö, jossa kaikille jaetaan "virkkuukoukku" käteen kiinnostuksesta ja tarpeesta huolimatta, ei ole hyväksi Suomelle eikä koululaisille ja opiskelijoille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan kuinka tyhmältä sitä kainuulainen ennakkoluuloton nuori mies näytti kun tapasi ensimmäisen suomenruotsalaisensa. Ihmeteltiin oikein porukalla moista turistia.

En tiedä olisiko silloin tullut luettua lukiossa lyhyttä venäjää, mutta tänään ehkä kävisin alkeet läpi jos olisi aikaa.
 
Huvittava triviaa elämästäni; ennen vuotta 2005, suunnilleen, olin käynyt useammin Tukholmassa kuin Helsingissä. Mutta sitten 2007 ja eteenpäin niin Helsingin käynnit kasvoivat räjähdysmäisesti ja viimeisestä Tukholman reissusta on jo ainakin 5 vuotta aikaa.
 
Rantojen mies kirjoitti:
Se minulle ei ole vielä koskaan selvinnyt, miksi suomalaisten tarvitsee osata ruotsia tehdäkseen kauppaa Ruotsiin, mutta ruotsalaisten ei tarvitse härmää osata tehdäkseen kauppaa Suomeen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Selityksenä on se, että me olemme fiksumpia ja kaukokatseisempia kuin ruotsalaiset. Heidän kieltään osaamalla ajamme omaa etua, eli ollaan piirun verran vankemmalla pohjalla. Aina voidaan tietty hoitaa asiaa englannillakin mutta lisävarmistukset on hyvä asia. Ett niinku more is more.
 
Ensimmäiset miltei umpi-ruåttalaiset tuli aikoinaan tavattua RUK:ssa. Ihmeteltiin kyllä hieman, että miten voi asua Suomessa ja ei oikein puhu suomea...ja ei siis olleet edes Ahvenanmaalta...

Mutta näin se vain on, 1992 ainakin oli aivan umpiruåttalaisia pitäjiä...
 
Herman30 kirjoitti:
Huvittava triviaa elämästäni; ennen vuotta 2005, suunnilleen, olin käynyt useammin Tukholmassa kuin Helsingissä. Mutta sitten 2007 ja eteenpäin niin Helsingin käynnit kasvoivat räjähdysmäisesti ja viimeisestä Tukholman reissusta on jo ainakin 5 vuotta aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Menee täysin ohi aiheen, mutta itse olen käynyt useammin Lontoossa, kuin Helsingissä. Muitakin ulkomaisia kaupunkeja kuuluu samaan sarjaan, mutta ei noissa montaa kertaa tarvitse käydä, että ohi menee.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Selityksenä on se, että me olemme fiksumpia ja kaukokatseisempia kuin ruotsalaiset. Heidän kieltään osaamalla ajamme omaa etua, eli ollaan piirun verran vankemmalla pohjalla. Aina voidaan tietty hoitaa asiaa englannillakin mutta lisävarmistukset on hyvä asia. Ett niinku more is more.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, tyhmiä nuo ruotsalaiset, kun eivät tajua määrätä kaikille pakolliseksi suomea, unkaria tai vaikka puolaa. Siis yhtä niistä. Sen sijasta ne hölmöt antavat nuortensa valita jotain (muitakin) maailmankieliä makunsa mukaan.

Miksi kaikille pakollista ruotsia voi perustella iästä ikuisuuteen kauppapolitiikalla, vaikka Ruotsin viennin osuus oli viime vuonna n. 12 % kokonaisviennin arvosta? Ja jos kasvupotentiaalista puhutaan, niin vaikkapa suurin kauppakumppanimme Saksa on huikeasti isompi markkina kuin Ruotsi. Puhumattakaan vaikka Kiinasta, jossa potentiaalia riittäisi. Kaukokatseisuus-väitettä en ymmärtänyt, vai onko tiedossa jo jotain mullistavan isoa, jonka takia kaikille pakkosyötetty (ja surkeasti omaksuttu) ruotsi realisoituu meille sampona tulevaisuudessa?
 
Sardaukar kirjoitti:
Ensimmäiset miltei umpi-ruåttalaiset tuli aikoinaan tavattua RUK:ssa. Ihmeteltiin kyllä hieman, että miten voi asua Suomessa ja ei oikein puhu suomea...ja ei siis olleet edes Ahvenanmaalta...

Mutta näin se vain on, 1992 ainakin oli aivan umpiruåttalaisia pitäjiä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja on edelleenkin, ja useita.
 
Herman30 kirjoitti:
Huvittava triviaa elämästäni; ennen vuotta 2005, suunnilleen, olin käynyt useammin Tukholmassa kuin Helsingissä. Mutta sitten 2007 ja eteenpäin niin Helsingin käynnit kasvoivat räjähdysmäisesti ja viimeisestä Tukholman reissusta on jo ainakin 5 vuotta aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Enemmän olen kuullut ruotsia nykyään sillä että olen tapaillut joskus paria eri suomenruotsalaista naista
 
Sardaukar kirjoitti:
Ensimmäiset miltei umpi-ruåttalaiset tuli aikoinaan tavattua RUK:ssa. Ihmeteltiin kyllä hieman, että miten voi asua Suomessa ja ei oikein puhu suomea...ja ei siis olleet edes Ahvenanmaalta...

Mutta näin se vain on, 1992 ainakin oli aivan umpiruåttalaisia pitäjiä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tuolla rannikon kertauksissa pyöri ihan säännöllisesti porukkaa, joilla ei ollut suomen kielestä hajuakaan. Pakkosuomi ei ilmeisesti koulussa ottanut tarttuakseen.
 
Rannari kirjoitti:
Kyllähän tuolla rannikon kertauksissa pyöri ihan säännöllisesti porukkaa, joilla ei ollut suomen kielestä hajuakaan. Pakkosuomi ei ilmeisesti koulussa ottanut tarttuakseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistelen ammoin kuulleeni sellaisen tiedon, että "pakkosuomi" olisi osallistujamäärään suhteutettuna eniten reputettu yo-kirjoituksissa. Toki muistikuva lienee jo 30 vuotta vanha.
 
En oikein osaa suhtautua tähän ruotsin opiskelukeskusteluun puolesta tai vastaan.

Vastaan puhuu se että ammattikouluista ja muualtakin opiskeluista tippuu porukkaa pois kun pää ei taivu ruotsin osaamiseen. Putoisiko vähemmän porukkaa pois jos kirvesmieslinjalla ei tarvitse osata ruotsia? Kärsisikö ruotsinsuomalainen siitä?

Opiskelun puolesta puhuu taas se, että on aina hyödyllistä kun on laaja osaaminen taustalla.
 
Näin taiteilijat reagoivat somessa perussuomalaiseen kulttuuriministeriin: "Nyt on h-vetti irti"

Tänään klo 16:31

Perussuomalainen kulttuuriministeri herättää taiteilijoissa hämmennystä sosiaalisessa mediassa.

Osa on kimmastunut, osa lähinnä huvittunut, osa suhtautuu sovittelevasti.

Kirjailija ja näyttelijä Reidar Palmgren sanoi Facebookissa sydämensä jättäneen lyönnin väliin, kun hän kuuli asiasta.

-  Kaikki me, jotka harrastamme tai harjoitamme "postmodernia rappiotaidetta" - nyt on korkea aika ilmoittautua uudelleenkoulutukseen, Palmgren vitsaili.

Koreografi, tanssija Jorma Uotinen kommentoi viestiketjussa miettineensä ja toivoneensa usein, että kerrankin olisi pääministeri, joka viisaan valtiomiehen tavoin kutsuisi kulttuuriministeriksi kulttuurivaikuttajan politiikan ja puolueiden ulkopuolelta.

-  En kirjoittanut tuota paniikissa enkä riehuen tai tuomiten, vaan ihan rauhallisena uutta ministeriä odotellessa, Uotinen lisää.

-  Nyt on h-vetti irti, kommentoi puolestaan näyttelijä Laura Jurkka.

Myös perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho osallistui Facebook-keskusteluun.

-  Jos yhtään lohduttaa, meillä on ihan samat fiilikset, Halla-aho kommentoi.

Taiteilijoita arvelluttaa perussuomalaisten kulttuuripoliittinen ohjelma, jonka mukaan suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen on ensisijaista postmodernin nykytaiteen tukemiseen verrattuna.

-  Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle, ohjelmassa sanotaan.

Perussuomalaiset ovat olleet myös sitä mieltä, että taiteilija-apurahat voisi lakkauttaa.

STT
Klikkaa laajentaaksesi...
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201704262200112103_uu.shtml
 
Iso-Mursu kirjoitti:
En oikein osaa suhtautua tähän ruotsin opiskelukeskusteluun puolesta tai vastaan.

Vastaan puhuu se että ammattikouluista ja muualtakin opiskeluista tippuu porukkaa pois kun pää ei taivu ruotsin osaamiseen. Putoisiko vähemmän porukkaa pois jos kirvesmieslinjalla ei tarvitse osata ruotsia? Kärsisikö ruotsinsuomalainen siitä?
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai persutkaan sitä aja, etteikö jotain toista kieltä tulisi ruotsin tilalle?

Esitin jo kysymyksen siitä, että noinkohan nämä amiskollit kiinnostuvat venäjän alkeista.

Syytettiin olliukkoilusta kun sellaista tohdin eppäillä.. Eppäilen edelleen!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top