Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
D
Deleted member 1381
Guest
Alkaa olla jo Väyrysen tasoa tuo Soinin sanailu. Jos oliisin karkeampi tyyppi, niin sanoisin: vittu mitä märinää.
Soini voi syyttää itseänsä. Olisi jättänyt Halla-ahon alunperinkin pois persuista, tai ei olisi häipynyt, kun Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi.
Soini voi syyttää itseänsä. Olisi jättänyt Halla-ahon alunperinkin pois persuista, tai ei olisi häipynyt, kun Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi.
Coffee Man
Respected Leader
Torvinen vahvistaa siirtyvänsä Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään, joka irtosi perussuomalaisista.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706302200237818_pi.shtml
Eronsa syyksi Torvinen kertoo tiedotteessaan, ettei perussuomalaisten puoluejohto "ole sanoutunut irti aikaisemmista vakavista ihmisoikeuteen kohdistuneista kirjoituksistaan ja puheista".
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706302200237818_pi.shtml
Eronsa syyksi Torvinen kertoo tiedotteessaan, ettei perussuomalaisten puoluejohto "ole sanoutunut irti aikaisemmista vakavista ihmisoikeuteen kohdistuneista kirjoituksistaan ja puheista".
Honcho
SMLNKO M/83
Hauskasti Iltaskeidat uutisoivat tämän kuin olisi Kiken loikkauksen tyyppinen "voimatasapainon muutos". Kyseessähän oli kuitenkin "pakoon" kotimaan politiikkaa lähteneen Hanna Mäntylän korvaaja, joka tiedettiin jo etukäteen soinilaiseksi. Eiköhän Timo olisi legendaariseen tyyliinsä muuten jotenkin torpannutkin Hannan täysin ymmärrettävän halun varmistaa tulevaisuutensa kauemmas kuin 2 vuoden päähän.
Honcho
SMLNKO M/83
Riveiltä ja rivien välistä on myös luettavissa, että Soinin johtamistyyli on ollut äärimmäisen autoritäärinen ja vallanhimoinen. Hän on nostanut vain omia suosikkejaan ja pätevät ovat päässeet esille vain kapean erikoisalan edistämisessä (vaikkapa puolustusministeri Niinistö), ei silloin kuin heistä olisi ollut mitään haastetta Soinille itselleen.
Kuvaavaa on, että homoliittolaissa (jota itse vastustin adoptiopykälän takia pääasiassa siksi että se tarkoittaa alentuneita adoptiomahdollisuuksia tosi monen maan osalta, eli todella moni pari jää nyt ilman adoptiolasta) Soini ei pitänyt asiaa omantunnon kysymyksenä vaan ajoi itsevaltaisesti omaa vastaan olevaa näkemystään. Kun Arja Juvonen uskalsi äänestää puolesta, joutui hän Timon epäsuosioon ja häntä lytättiin joka käänteessä. Halla-aho itse on loistava esimerkki, hänen ja samanhenkisten tuomilla äänillä jytkyteltiin pariin otteeseen mutta pidettiin näyttävästi erossa vallasta puolueessa. Myöskään kukaan puheenjohtajavaaleihin ehdokkaaksi lähtenyt, siis Timon nimeämiä perintöprinssejä ehdoitta kannattamatta, ei ollut persona grata tuota UV:tä koottaessa.
Kaikesta paistaa läpi miten aivan kaikessa n:o 1 on ollut Soinin oma etu ja hänen tottelemisensa kaikessa. Kun Maisterisjätkästä tuli Peruspomo, niin se peruspomo on aivan selvästi ollut myös helvetin huono pomo. Oikeasti, kuka haluaisi olla vaikkapa töissä Timon kaltaisen tyypin alaisena?
Jos se vie ääniä vihreiltä, niin kannattaa ne ottaa. Jos itse menettävät siinä ääniä, niin ne tuskin menevät vihervasemmiston suuntaan.
HS löytänyt agendansa mukaisen kirjailijan ja myynninedistäminen alkoi..
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005274365.html?ref=rss”Perussuomalaiset on meidän kotoinen versiomme oikeistopopulismista” – Palkittu kirjailija kirjoittaa nyt romaania halla-aholaisesta nettirasistista
Jaakko Yli-Juonikas viimeisteli romaania perussuomalaisista, kun puolue hajosi.
Hieman vainoharhainen salaliittoteoreetikko. Yksinäinen, rasistinen nuorimies, joka perustaa maailmankuvansa Jussi Halla-ahon kirjoituksille Eurabiasta ja islamisaatiosta. Kaikessa reppanuudessaan kuitenkin ihan sympaattinen hahmo.
Mika Kingelin on perussuomalaisen kansanedustajan poliittinen avustaja. Ja päähenkilö romaanissa, jota kirjailija Jaakko Yli-Juonikas parhaillaan viimeistelee.
”Hän on tällainen kirjanoppinut, halla-aholainen nettirasisti. Vähän pelokas, eikä taipuvainen väkivaltaan. Jollain tavalla nörttihahmo”, sanoo kirjailija.
Kingelin on puolueen ulkokehällä mutta hän haluaa tietää, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Samalla hän tulee vetäneeksi lukijan syvälle salaliittojen ja juonittelujen syövereihin.
Kuulostaa hieman tosielämän persuilta. Ja aineksilta herkulliselle tarinalle. Kyse ei kuitenkaan ole vetävästä jännäristä tai skandaalinkäryisestä paljastuskirjasta vaan laajemmasta ilmiöstä. Suomalaisesta oikeistopopulismista.
Tarkoitus on selvittää, voiko fiktiokirjallisuus sanoa aiheesta jotain sellaista, mitä asiajournalismi tai akateeminen tutkimus ei tavoita.
Yli-Juonikas on kirjallisten piirien lemmikki, joka uskaltaa koetella kielen ja ilmaisun rajoja. Ensimmäiseksi suunniteltu romaani oli kunnianhimoinen kokeilu, joka meinasi olla kustantamoille liian kova pala.
Reilut kuusisataa sivua aivoratojen liikettä, hervotonta huumoria ja väitöskirjamaista alaviitteiden rämeikköä. Rakenteena sokkelomuotoinen peli, jossa lukija tekee valintoja ja rakentaa oman seikkailunsa kuin lapsille ja nuorille suunnatuissa pelikirjoissa konsanaan.
Ensin piti näyttää taitoja pienimuotoisemmin. Tositarinaan perustuvassa esikoisromaanissa Valvoja (2009) harhailee haminalainen satamatyöläinen, jonka tavoitteena on hereillä pysymisen maailman ennätys. Uneksija (2011) kertoo puolestaan vuosisadan takaisen tarinan hämäläisestä unisaarnaajasta.
Vasta hyvän vastaanoton saaneiden ”ohukaisten” jälkeen, vuonna 2012, oli aika julkaista järkälemäinen suurteos.
Yllättävä, hulvaton sisältö kantoi, ja Markus Pyörälän suunnittelema ulkoasu viimeisteli vaikutelman. Neuromaani sai Jarkko Laine -palkinnon ja se valittiin Vuoden 2013 kauneimmaksi kirjaksi.
Nyt luvassa on jatkoa, ainakin rakenteen tasolla. Heinäkuun aikana valmistuva Jatkosota-extra on Neuromaanin sisarteos, ainakin rakenteellisesti.
”Tulevassa teoksessa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo.
Perussuomalaisesta puolueesta Yli-Juonikas kiinnostui ensimmäisen jytkyn aikoihin, keväällä 2011.
Kun puolue nousi Juha Sipilän hallitukseen kesällä 2015, oli ensimmäinen luonnos kirjasta jo valmiina. Se jätettiin hautumaan, ja samaan aikaan Yli-Juonikas oli muiden hankkeiden kimpussa.
Kahdessa vuodessa moni asia ehti muuttua. Pakolaiskriisi vyöryi Eurooppaan, Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi ja populismi nosti päätään Euroopassa. Keväällä 2017 populistien odotukset olivat Suomessa korkealla.
Mutta perussuomalaisten kone yski pahasti. Hallitusvastuu nakersi suosiota ulkoapäin ja puolueen nuiva siipi sisältä. Kesäkuun puoluekokouksessa väistyvän puheenjohtajan Timo Soinin uhkapeli kostautui karulla tavalla.
Yli-Juonikkaassa on vähän satiirikon vikaa. Hän muistaa, mitä Jussi Halla-aho kirjoitti tammikuussa 2015, kun joukko terroristeja oli iskenyt Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen.
”Tänään oli ihan popcorn-päivä”, muotoili Halla-aho, jonka mielestä oli huvittavaa seurata, miten iskuja mediassa kommentoitiin.
”Tämä porukkahan on aina riemuissaan, kun jotain tällaista tapahtuu ja pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti”, Yli-Juonikas sanoo.
Kesäkuun alun Suomessa Halla-ahoa ei enää naurattanut. Puolue hajosi alta heti puheenjohtajavalinnan jälkeen.
Oikeistopopulismi ei sen sijaan ole hävinnyt Suomesta mihinkään, vaan sen edustajat ovat nousseet politiikan ja myös kulttuurin korkeimmille päätöksentekotasoille. Sampo Terho on edelleen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, jos joku on ehtinyt unohtaa.
”Perussuomalaiset on meidän kotoinen versiomme oikeistopopulismista, ja sen sisällä on vallinnut rasistinen suuntaus”, Yli-Juonikas toteaa.
Tätä taustaa vasten tekeillä on Neuromaanin rakennetta kunnioittava suurteos. Aikaa viimeistelylle on vielä joitain viikkoja.
”Vielä parin viime päivän aikana olen muokannut kirjan loppulukua. Oivalsin, että viime viikkojen tapahtumat sopivat todella hyvin sen kirjan finaalin teemoihin ja siihen tilannekuvaan, johon kirja päättyy”, Yli-Juonikas sanoo.
Tulevan kirjan voi laskea kuuluvaksi poliittisen satiirin alalajiin. Siinä on epäilemättä humoristisia elementtejä, yliampuvia tulkintoja ja ylijuonikasmaisen utuisia asiayhteyksien ja henkilöhahmojen kytkentöjä. Lukija pääsee nauramaan ja hämmentymään.
”Ehkä fiktiolla on jotain annettavaa tämän ilmiön käsittelyyn nimenomaan sen takia, että sen ei tarvitse rajautua faktoihin. Tai edes vaihtoehtoisiin faktoihin”, sanoo kirjailija vieno hymynkare kasvoillaan.
Vaihtoehtoiset faktat ovat sopivaa käyttöainesta kirjailijalle, joka pyrkii ensin hämärtämään todellisuutta voidakseen löytää ympäröivään maailmaan selkeyttä.
Oikeistopopulismista on Yli-Juonikkaan mielestä tullut niin iso yhteiskunnallinen voima, että se on selkeä haaste taiteelle.
”On mielenkiintoista tutkia, millä tavalla se on vaikuttanut ajan hengen kautta kaikkeen taiteeseen. Siis myös sellaiseen kirjoittamiseen, joka ei välttämättä suoraan liity aiheeseen, kuten viihdekirjallisuuteen”, Yli-Juonikas sanoo.
Kirjassa käsitellään etenkin perussuomalaisten halla-aholaista tai nuivaa siipeä, enemmän kuin soinilaisia ja SMP:n perillisiä.
”Sitä olen paljon pohtinut, minkälainen aihe rasismi ja oikeistopopulismi oikeastaan on proosakirjallisuuden ja laajemmin taiteen kannalta.”
Molemmat ilmiöt ovat merkittäviä myös kielen kannalta. Populismi on muokannut suomenkieltä. Ilmaisut kuten maahanmuuttokriittisyys ja punavihersokeus ovat malliesimerkkejä tavoista, joilla kielen sisäistä valtataistelua käydään.
”Olen miettinyt rasistien tuottaman uuskielen hyväksikäyttöä, ja voisiko siitä johtaa jotain kirjallisesti mielenkiintoista. Vaikka rasistinen kieli on ilmiönä monella tavoin ikävä, niin näen sen myös taiteellisena mahdollisuutena”, Yli-Juonikas toteaa.
Jaakko Yli-Juonikkaalla on tapana innostua aiheista, jotka liikkuvat ihmisen tietoisuuden, käänteisten merkitysten ja esimerkiksi tieteen maailmassa. Hän ei kuitenkaan osaa sanallistaa, mistä hän tavallisesti kiinnostuu.
Usein hänen kirjoissaan seikkailevat epätavalliset sankarit ja lähes epätodelliset kertojaäänet.
Vanhan merimiehen tarinassa (2014) kertoja on vaikeavammainen ja puhekyvytön Annika. Hänen äänensä tulee kuuluviin fasilitoimalla, avustajan tekemällä pakkoliikkeiden tulkinnalla. Lopulta on epäselvää, kuka todella puhuu. Ovatko ajatukset Annikan vai häntä toisistaan poikkeavasti tulkitsevien isän ja äidin?
Myös Jatkosota-extrassa fasilitoidaan, mutta eri merkityksessä.
”Konsulttipuheessa fasilitointi on erilaisten ryhmäprosessien rakentamista. Esimerkiksi videokonferenssi voi syntyä fasilitoimalla”.
Juuri tällaisia kytkentöjä Yli-Juonikas tekee teostensa välillä. Sanat ja tarinat ovat hänelle muovailtavaa massaa.
Pari vuotta sitten Yli-Juonikas oli vetäjänä ryhmässä, joka haki ja sai yli kahdenkymmenen tuhannen euron apurahan Susikoira Roi -vitseihin pohjautuvaa teatteriesitystä varten. Roi-vitsit ovat eräänlainen nettiajan ilmiö, joka kukoisti verkossa etenkin pari vuotta sitten.
”Esitystä kirjoitettiin innokkaasti vuoden ajan, mutta jatkoapurahaa ei tullut, joten hanke on tällä hetkellä jäähyllä”, Yli-Juonikas paljastaa.
Vitseille on usein leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko esityksestä siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea?
Yli-Juonikas vakuuttaa, että ryhmällä on intoa jatkaa työtä. Mukana on tanssitaiteilija Valtteri Raekallio, jonka sovittama tanssiteatteri esitys Neuromaanista keräsi kiitosta vuonna 2016 Helsingin juhlaviikoilla. Ehkäpä Roi-vitsit nähdään vielä joskus lavalla.
”Työryhmä on poikkeuksellisen hyvä, ja kaikki haluavat jatkaa. Mutta on herännyt kysymys, onko pakko pitää kiinni Susikoira Roista”, Yli-Juonikas sanoo.
Esittävän taiteen ja kirjallisuuden reaktio maailman muuttumiseen tulee usein auttamattoman myöhässä. Jaakko Yli-Juonikas uskoo siitä huolimatta, että alkuun vähäpätöisiltä vaikuttaviin luukkuihin ja lokeroihin kannattaa kurkistaa.
Eräs tällainen taiteen hämärä kellarikomero muodostuu omakustannekirjallisuudesta, jota Yli-Juonikas on jo vuosien ajan keräillyt kirpputoreilta ja divareista.
Kuvataiteen puolella Veli Granö ja Erkki Pirtola loivat käsitteen ITE-taiteesta. Yli-Juonikas puhuu samasta ilmiöstä kirjallisuudessa.
”Olen miettinyt ihan harrastuksenomaisesti, että voisiko sieltä hahmottua jonkinlainen kirjallisuuden varjohistoria kirjailijoista, joita ei oikeastaan kukaan tunne”, Yli-Juonikas sanoo.
Yhteiskunnan ja puoluepolitiikan hämärillä alueilla liikutaan myös tulevassa Jatkosota-extrassa.
”Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat. Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan.”
Neuromaanissa Yli-Juonikas antoi ratkaisun avaimet lukijalle. Kirjan saattoi lukea kannesta kanteen tai vaihtoehtoisesti hyppiä luvusta toiseen pienten arvoitusten johdattamina.
Kirjailijoiden ammattipiireissä hurmannut teos oli monelle perinteisen lukuromaanin ystävälle liian vaikea.
Helpolla ei lukija pääse tälläkään kertaa. Aiheena perussuomalaiset kiinnostaa nyt laajoja joukkoja, mutta lokakuussa, kun teos ilmestyy kauppojen hyllyihin, voi koko poliittinen tilanne olla toisenlainen ja keskusteluissa pinnalla toisenlaiset aiheet.
Suurta myyntimenestystä ei Yli-Juonikas odota.
”Uskon, että tämä projekti tulee vetoamaan aika valikoituun, pieneen, lukevaan yleisöön. Käsittelytavat ovat esoteerisia ja yllättäviä. Perinteisen lukuromaanin ystävä voi hämmentyä tällaisen romaanin äärellä”, Yli-Juonikas sanoo.
Kyllä hän itsekin välillä hämmentyy. Neuromaanin kirjoittamisesta kirjan julkaisuun kului lähes kymmenen vuotta.
Yli kahdestasadasta luvusta koostuvan teoksen suunnitelma syntyi muutamalla ranskalaisella viivalla jokaista lukua kohden.
Lopulta Yli-Juonikas unohti, mitä oli kirjoittamallaan tarkoittanut. Vaadittiin taas lisää työtä.
Toisinaan arkitodellisuus toimii kirjailijan hyväksi. Ympäröivä maailma alkaa muistuttaa tarinaa, jota harva olisi voinut keksiä. Näin tapahtui kesäkuussa 2017 suomalaisessa politiikassa.
”Puhuimme kustannustoimittaja Antti Arnkilin kanssa perussuomalaisten puoluekokouksen aikaan, että todellisuus näyttäisi muuttuvan fiktion kaltaiseksi”, Yli-Juonikas kertoo.
Kun Jatkosota-extra ilmestyy lokakuussa, on kirjailijalla hetki aikaa hengähtää. Työrauhan takaa val tion viisivuotinen taiteilija-apuraha. Pienen muutoksen elämään tuo kustannustoimittajan työpaikan vaihdos. Syksyn teos ilmestyy Otavan sijaan Siltalan katalogissa.
”Olisi vaikea antaa tätä kenellekään muulle kuin Antille. Hän tuntee materiaalin niin hyvin ja luki Neuromaanin aikoinaan monta kertaa”.
Tulevissa kirjaprojekteissa Yli-Juonikas voi työskennellä muidenkin kustantamojen kanssa. Pienempiä aiheita on jo mielessä. Ja suurempia.
Jatkosota-extran Yli-Juonikas on alusta alkaen mieltänyt trilogian toiseksi osaksi.
Joskus hän kirjoittaa vielä kolmannen ja viimeisen osan. Tiedossa on vasta aihe, ei paljon muuta. Teos tulisi käsittelemään erilaisia mahdollisia maailmanloppuja ja maailmanloppukäsityksiä.
”Tällainen apokalyptinen pläjäys”, Yli-Juonikas sanoo.
Honcho
SMLNKO M/83
HS löytänyt agendansa mukaisen kirjailijan ja myynninedistäminen alkoi..
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005274365.html?ref=rss
Haha, "kirjanoppinut", aika ansiokkaan haukkumasanan keksinyt tuo kirjailija Ali-Juotikas kun perinteinen tyhmäksi haukkuminen ei sovi.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005275017.htmlHalla-aho ei pidä itseään epäempaattisena: ”Koen hyvin voimakkaasti, kun johonkin ihmiseen kohdistuu epäoikeudenmukaisuuksia”
Perussuomalaiset hakee presidentinvaaleista vastakkainasettelua, sanoo puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Perussuomalaisista aiotaan erottaa muutamia jäseniä, hän kertoo.
Eduskuntaryhmän jakauduttua perussuomalaisista erotetaan todennäköisesti joitain jäseniä. ”Jos esimerkiksi piirijärjestöissä johtavat ihmiset julistavat tukensa kilpailevalle liikkeelle, se on puoluetta vahingoittavaa toimintaa ja erottamisperuste”, Jussi Halla-aho sanoo. (KUVA: Jukka Gröndahl / HS)
Perussuomalaiset asettaa oman presidenttiehdokkaan, kysymys on enää, kenet.
Vielä kesäkuun 10. päivänä Jyväskylän puoluekokouksessa Jussi Halla-ahon kanta oli, ettei omaa ehdokasta kannata asettaa presidentti Sauli Niinistön ollessa ehdolla. Puolue voisi asettua tukemaan Niinistöä.
Seuraavana päivänä päätös presidenttiehdokkaan asettamisesta vietiin hänen ehdotuksestaan puoluekokoukselta puoluevaltuustolle.
Kun Niinistö kritisoi perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittua Halla-ahoa ja puolueen muita johtajavalintoja jo samana iltana, tuli ilmeiseksi, ettei Niinistön tukeminen ole mahdollista.
Halla-aho ei sano vielä ehdokasnimiä, mutta on selvää, että vaaleihin käynee joko hän itse tai varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Perussuomalaisten puoluehallitus kokoustaa heinäkuun alussa ja esittää puoluevaltuustolle ehdokkaan nimeä. Puoluevaltuusto tekee lopullisen valinnan lomien jälkeen.
Samalla on selvää, että Halla-aho – tai siis perussuomalaiset – haluaa vaalikeskusteluista äänitorven maahanmuuttovastaisille ajatuksille.
Puolue ei lähde tekemään perinteistä kampanjaa, Halla-aho sanoo.
”Koska on tapahtunut jakautuminen puoluekentässä, perussuomalaiset vastaan kaikki muut, näemme, että ehdokkaallamme on mahdollisuus tuoda keskusteluun jäsenistöämme kiinnostavia asioita.”
Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi. Perussuomalaisista irronneen Sinisen tulevaisuuden Halla-aho näkee ryhmänä, jonka ainoa agenda on pitää ministerit asemissaan.
Pelko perussuomalaisten jakautumisesta puoluekokouksen jälkeen oli aito, Halla-aho sanoo. Sitä ei hänen mukaansa ole tapahtunut.
”Vahinko on aika lailla rajoittunut eduskuntaan.”
Muutama ihminen todennäköisesti erotetaan puolueesta, mutta kyse on yksinumeroisesta luvusta. Puoluekokouksessa kannettuja pinssejä ei käydä läpi.
”Mutta on selvä, että jos esimerkiksi piirijärjestöissä johtavat ihmiset julistavat tukensa kilpailevalle liikkeelle, se on puoluetta vahingoittavaa toimintaa ja erottamisperuste.”
Halla-aho näkee perussuomalaiset kansallismielisenä puolueena, joka asettaa suomalaisten ja Suomen edun etusijalle.
Puolue ajaa tiukennuksia maahanmuutto- ja Eurooppa-politiikkaan. Esimerkiksi perheenyhdistämisen ja kansalaisuuden saamisen kriteerejä tulisi tiukentaa.
Pakolainen tai humanitaarista suojelua nauttiva voi saada Suomen kansalaisuuden neljän vuoden asumisen jälkeen. Se on Halla-ahon mukaan liian lyhyt aika. Asumisaikaa ja kielitaitovaatimuksia kansalaisuuden saamiseksi pitäisi yleisesti tiukentaa.
Halla-aho puhuu kulttuuristen ja etnisten ryhmien kasautumisesta ja gettoutumisesta, jos sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta ihmisten ”omavaraistumista”.
”Meillä on väestöräjähdyksen luoma ja kiihdyttämä muuttopaine. Tämä ongelma ei mene mihinkään, joten sen suhteen täytyy tehdä poliittisia ratkaisuja.”
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa myös viharikosten määrä Suomessa kasvoi vuonna 2015. Halla-ahon lisäksi perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teuvo Hakkaraisella on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Nyt he ovat kansallismielisen puolueen johtajia.
Jyväskylän puoluekokouksessa esitettiin käsitervehdyksiä, väitti kansanedustaja Tiina Elovaara (uv) kesäkuussa. Tilaisuudesta esiin tuoduista todisteista ei saatu asiassa selvyyttä. Halla-aho syytti Elovaaraa valehtelusta.
Uusnatsistinen Suomen vastarintaliike (SVL) kampanjoi puoluekokouksen ulkopuolella, mutta Halla-ahon mukaan heidät hätisteltiin pois.
Haittaako Halla-ahoa se, että hänet ja puolue liitetään sellaiseen kansallismielisyyteen, jota vaikkapa 1930-luvulla nähtiin?
”Kaikki täysjärkiset ihmiset tietävät, että meillä ei ole mitään tekemistä vastarintaliikkeen kaltaisten rikollisjärjestöjen kanssa. Luulen, että omille tätä on ihan turha selittää. Sitä on oikeastaan ihan turha selittää myöskään vastapuolelle, koska selityksiä ei uskota.”
Entä natsisympatioihin liittäminen?
”En tunne ketään, jolla olisi natsisympatioita”, Halla-aho vastaa. Hänen puoluetoverinsa, kansanedustaja Olli Immonen on poseerannut yhdessä vastarintaliikkeen jäsenten kanssa Eugen Schaumanin haudalla.
Halla-ahon mukaan kysyntää maahanmuuttovastaiselle poliittiselle liikkeelle on ollut pitkään. Hän itsekin sai viime eurovaaleissa yli 80 000 henkilökohtaista ääntä.
”Ongelma on ollut liikkeen omassa uskottavuudessa. Tämä pätee kaikkiin eurooppalaisiin maihin. Ihminen haluaa, että puolue ja ihmiset, jota hän äänestää, ovat sellaisia, mihin hän pystyy häpeämättä samaistumaan.”
”Siinä meillä on paljon kehitettävää omassa toiminnassamme ja puolueessamme.”
Luontevimpia yhteistyökumppaneita puolueelle Euroopassa olisivat ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue, Halla-aho sanoo. Vuoden 2019 eurovaalien jälkeen pohjoismaisten populistipuolueiden tulisi olla samassa ryhmässä europarlamentissa.
Kun kärjessä ovat maahanmuuttoteemat, ovatko muut teemat täysin toissijaisia? Onko puolueelle esimerkiksi yhdentekevää, paljonko yhteisö- tai arvonlisävero on?
Ei, mutta:
”Pystymme tulemaan toimeen sekä korkean että matalan verotuksen kanssa, kunhan menopuolella omaksutaan kansallismielinen lähestymistapa.”
Työllisyydestä puhuttaessa huomaa, että työmarkkinapuhe on tarttunut Halla-ahoonkin. Palkkojen on joustettava, koska valuutta ei niin tee. Täytyy lisätä näkemystä siitä, että on yhteinen hiili, johon puhaltaa.
Pienyrittäjiin ja työtä tekevään keskiluokkaan pitää kiinnittää huomiota. Jos joustoa edellytetään heiltä, tavoitteet täytyy ottaa vakavasti myös ylemmissä tuloluokissa ja julkisen rahan käytössä.
Tulee näissä puheissa esiin myös se perussuomalainen pohjavire, kiertoilmaisun kautta.
”Julkinen rahankäyttö täytyy priorisoida sellaisella tavalla, jonka veronmaksaja voi hyväksyä.”
Onko tiettyjä puolueita, joiden kanssa perussuomalaiset voisi erityisesti lähteä edistämään tavoitettaan?
”Sitä on ihan turha sanoa, koska siitä seuraa se, että nämä nimeämäni potentiaaliset kumppanit irtisanoutuvat välittömästi kaikesta yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.”
Kriisien ja konfliktien syntysijoilla Halla-aho lähtisi parantamaan ihmisten elinoloja kaupankäynnin kautta.
”Pitäisi mennä bisnes edellä ja rakentaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Luopua perinteisestä eurooppalaisesta kehitysyhteistyöajattelusta, jossa eurooppalaiset kokevat maksavansa velkaa ja ostavat itselleen hyvää omatuntoa lahjarahalla.”
Pakolaisleireille ja lähtömaihin pitäisi hänen mukaansa luoda enemmän tuotantoa ja kevyttä teollisuutta. Samalla EU:n tulisi keventää tuontitulleja ja kauppapolitiikkaansa, jolloin kehitysmaat voisivat tulla tuotteineen Euroopan markkinoille, Halla-aho sanoo.
”Siten vähenisi pakottava tarve lähteä Eurooppaan, missä he empirian valossa hyvin todennäköisesti päätyvät suurkaupunkien lähiöihin syrjäytymään.”
Rauhanneuvotteluihin Halla-aho suhtautuu pessimistisesti.
Jugoslavian hajoamissotien ratkaisut tai Martti Ahtisaaren johtamat toimet Namibiassa 1980-luvulla hän nostaa hyvinä esimerkkeinä, mutta parin viime vuosikymmenen tapahtumat eivät sellaisia ole. Arabikevääseen ja demokratiakehitykseen on Halla-ahon mukaan Euroopassa suhtauduttu naiivisti.
”Eri kansoille on löydettävä itselleen sopivia kansallisia ratkaisuja. Eurooppalainen yhteiskunta on usean tuhannen vuoden jatkumossa syntynyt olotila, eikä sitä voida siirtää sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole orgaanista pohjaa sellaiselle järjestelmälle.”
Palataan vielä presidentinvaaleihin. Kuka perussuomalaisten presidenttiehdokas onkaan, hän joutuu puhumaan paljon Venäjästä.
Suomen tulisi Halla-ahon mukaan tehdä ratkaisu, missä sen kuuluisi olla. Hän veisi Suomen Natoon. Nykytilanne on hänen mukaansa kaikista huonoin.
”Nyt Suomi hankkii läntisestä integraatiosta kaikki haitat ja assosioituu hyvin voimakkaasti Natoon, mutta kieltäytyy puolustusyhteistyöstä ja hankkimasta itselleen turvallisuuspoliittista selkänojaa.”
Välttämättä Natoon liittyminen ei nykytilanteessa ole realismia Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuen. Puhe Nato-optiosta on kuitenkin hänen mukaansa vastuutonta.
”Se, että meillä olisi jokin jatkuvasti avoinna oleva Nato-ovi, semmoiset puheet pitäisi lopettaa. Se on epämiellyttävän keskustelun lakaisemista maton alle ja siirtämistä tuonnemmaksi.”
Viisi kysymystä Jussi Halla-aholle:
1 Kuka on ammatillinen esikuvasi?
”En osaa vastata tuohon. On paljon ihmisiä, joissa on arvostettavia ominaisuuksia tai jopa kokonaisuutena arvostan, mutta en pysty nimeämään yhtä ihmistä.”
2 Minkä kirjan luit viimeksi?
”J.R.R. Tolkienin Kullervon tarinaa, eli Tolkienin nuorena kirjoittamaa variaatiota Kalevalan Kullervon tarinasta ja siihen liittyvää kirjallisuuskriittistä analyysiä. Se oli hyvin mielenkiintoista.”
3 Mistä aiheesta voisit puhua vaikka koko yön?
”Historiallisesta kielitieteestä. Se on aihe, joka yhdistää minua ja vaimoani, ja joka on meille hyvin luontainen keskustelunaihe ollut aina. Se jaksaa kiihottaa mieltä ja siitä on mukava keskustella.”
4 Miten kotitaustasi on vaikuttanut poliittiseen ajatteluusi?
”Otan sekä itseeni että varsinkin muihin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet hyvin raskaasti. Minua joskus pidetään epäempaattisena ihmisenä, mutta en tunnista sitä lainkaan itse. Koen hyvin voimakkaasti, kun johonkin ihmiseen kohdistuu epäoikeudenmukaisuuksia. Se on tullut omasta henkilöhistoriastani.”
5 Mikä on parasta Suomen kesässä?
”Pyöräily hiljentyneessä kaupungissa.”
Erikoinen lausunto kun juuri aikaisemmin on viemässä maata Natoon, jos pitää paikkaansa..???
Ennen on puhunut ettei ole realismia kansalaisten suuren vastustuksen vuoksi..
turska
Kenraali
Honcho
SMLNKO M/83
Onpas kiva olla tulevaa "populistista kantajoukkoa".
Onneksi esim. SDP ei ole populistinen. Eikä Vasemmistoliitto. Vihreät. Kokoomus nykymuodossaan, kun monet kokoomuskonkaritkin sitä kritisoivat. Ihan kaikki näistä (ja moni muukin) tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Perussuomalaiset toki on aika lailla yhden (tai kahden) asian puolue, mutta ei tarjoa niihin asioihin mitään yksinkertaisia malleja vaan nimenomaan hankalia, tarpeellisia toimia. Ja nämä 1-2 asiaa ovat sattumoisin myös niitä asioita joita yleispuolueet eivät aja vaikka kannattajakunta haluaisi.
Populismi alkaa olla aika ryöstöviljelty, väsynyt ja typerä sana. Kertoo enemmän sanojastaan kuin kohteistaan. Ei ole mielestäni eduksi Jukka Tarkallekaan.
Onneksi esim. SDP ei ole populistinen. Eikä Vasemmistoliitto. Vihreät. Kokoomus nykymuodossaan, kun monet kokoomuskonkaritkin sitä kritisoivat. Ihan kaikki näistä (ja moni muukin) tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Perussuomalaiset toki on aika lailla yhden (tai kahden) asian puolue, mutta ei tarjoa niihin asioihin mitään yksinkertaisia malleja vaan nimenomaan hankalia, tarpeellisia toimia. Ja nämä 1-2 asiaa ovat sattumoisin myös niitä asioita joita yleispuolueet eivät aja vaikka kannattajakunta haluaisi.
Populismi alkaa olla aika ryöstöviljelty, väsynyt ja typerä sana. Kertoo enemmän sanojastaan kuin kohteistaan. Ei ole mielestäni eduksi Jukka Tarkallekaan.
Honcho
SMLNKO M/83
No, ehkä tuo tarkoittaa sitä että jäsenyyttä pitää hakea salaa, koska muuten Venäjä suuttuu
Mutta...onkohan YHTÄKÄÄN johtavaa poliitikkoa joka sanoisi: "Jäsenhakemus pitää jättää tänään, mieluummin eilen"?
Myrskyhiiri
Respected Leader
Soinin täytyy olla aktiivisesti tietämätön tästä uutisesta, jotta hänen itselleen luoma monimutkainen todellisuus ei järkkyisi. Jos katsoo tuon Maaseudun tulevaisuuden kolumnin kommentteja, niin aika moni esittää rankkoja epäilyksiä kolumnistin mentaalisesta stabiiliudesta.
Sitten jos tuollainen hatara rakennelma (subjektiivinen todellisuus joka raakasti poikkeaa muiden "objektiiviseksi" kokemasta) oikeasti murtuu, niin se ei ole lasten katseltavaa.
Luulenpa että ei ole hauskaa eräällä lääkäri-vaimollakaan.
Enää ei tarvi olla Soinille vihainen. Tällaista julkisuutta mitä Halla-aho on nyt saanut, ei voi ostaa rahalla.
