Jussi Halla-aho
4 hrs ·
Tässä yhteydessä on hyvä keskustella signaalipolitiikan ja vaikuttavan politiikan eroista.
Valitettavan usein erilaisia ongelmia yritetään ratkaista "lähettämällä signaaleja" sen sijaan, että toteutettaisiin politiikkaa, joka ehkäisee tai poistaa niitä ongelmia.
Turvattomuus, rikollisuus, maahanmuuttajien syrjäytyminen sekä asuinalueiden ja koulujen eriytyminen ovat hyviä esimerkkejä. Poliitikot lähestyvät näitä kysymyksiä julistamalla, että kaikilla on OIKEUS kulkea rauhassa kaduilla; että maahanmuuttajat PITÄÄ kotouttaa hyvin; ja että kaikilla on OIKEUS hyvään opetukseen ja turvalliseen kouluympäristöön.
Julistukset eivät kuitenkaan poista lisääntyvää turvattomuutta, pysäytä eriytymistä, lisää maahanmuuttajien integraatiota tai takaa koulurauhaa. Siitä, että ihmisillä on "oikeus" kävellä kadulla rauhassa, ei seuraa, että hän voisi tehdä niin. Abstrakteista oikeuksista ei ole paljon iloa.
Sama pätee Venäjä-politiikkaan, josta on ollut viime päivinä paljon parranpärinää. Keskeinen ongelma tuntuu olevan se, julistavatko perussuomalaiset Venäjän olevan Salisburyn iskun takana, tai julistavatko he kannattavansa venäläisten diplomaattien karkotuksia.
Tällaiset julistukset eivät kuitenkaan vaikuta varsinaiseen ongelmaan eli Venäjän toimintaan mitenkään. Eivät siis millään tavalla. Venäjän toimintaan voidaan vaikuttaa vain vaikuttamalla asioihin, jotka vaikuttavat Venäjään.
Kuten olen monessa yhteydessä sanonut, Venäjä toteuttaa omia imperialistisia tavoitteitaan niin kauan kuin siitä ei koidu mitään oleellisia negatiivisia seurauksia. Muutaman diplomaatin karkotus ei ole oleellinen negatiivinen seuraus. Venäjän valtiontalous on täysin riippuvainen energian viennistä, ja siksi energian vienti on se, mihin länsimaiden pitäisi iskeä, jos se oikeasti haluaisi vaikuttaa Venäjän käyttäytymiseen.
Tätä ei kuitenkaan haluta tehdä, koska Länsi-Eurooppa on ajanut itsensä energiariippuvuuteen Venäjästä.
Lisäämällä kaasuntuontia Venäjältä Länsi-Eurooppa syventää tätä riippuvuutta, antaa Venäjälle lisää poliittista vipuvoimaa ja heikentää muutenkin huonoja edellytyksiään reagoida Venäjän nykyisiin ja tuleviin valloitusretkiin.
Kovat puheet ja reaaliset teot ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005633487.html