Kunnianloukkaukseen syyllistyy rikoslain mukaan se, joka "esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa" tai muuten halventaa toista.
Vanhassa vuoden 1889 rikoslaissa erotettiin toisistaan törkeämpi "herjaus", joka merkitsi paikkansapitämättömän tiedon tai vihjauksen levittämistä toisesta siten, että se voi "saattaa hänet halveksimisen alaiseksi tahi haitata hänen elinkeinoansa tai menestystään", ja toisaalta lievempi "solvaus", joka merkitsi toisen loukkaamista muulla tavalla. Rikoslakia yksinkertaistettiin vuonna 1999 niin, että nämä nimikkeet yhdistettiin "kunnianloukkaukseksi".
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan takaamaa sananvapautta ei ole oikeus käyttää totuudenvastaisten tai perustelemattomien väitteiden julkistamiseen luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä. Tietoa ei saa julkaista vahingoittamistarkoituksessa. Sananvapautta voidaan rajoittaa, mikäli menettelyllä turvataan muiden ihmisten tärkeämpien perusoikeuksien toteutuminen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnianloukkaus