Pienten pinta-alusten sodankäynti FAC / USV

Rannari

Greatest Leader
Isompi ongelma meillä on sukeltajien, ja niitä tukevien sukellusveneitten kanssa. Ne voi päästä satamaan sabotoimaan taikka ottamaan aluetta haltuun kaikessa hiljaisuudessa. Vaikka kaikki ei pystyisi taistelusukeltamaan, niitä voi olla pienois-sukellusveneessä reservissä. Isompi sukellusvene voi olla sitten kauempana tukemassa operaatiota, ja yhtään kumivenettä ei olla käytetty. Tiedän että Jenkeillä ja Venäjällä on pienoiskalustoa, varsinkin tukemaan erikoisjoukko toimintaan. En tiedä kuitenkaan miten paljon naapuri on käyttänyt niitä toiminnassaan. Ei siitä ole julkisuudessa ainakaan mitään.

Pienoissukellusveneiden kanssa on muun ohessa sellainen ongelma että ne ovat tyypityksensä mukaisesti pieniä. Myös niiden miehistö on vähälukuinen. Venäjän isommissakin pienoisveneissä kulkee alle 10 hengen miehistö ja kyseistä tyyppiä on tiettävästi valmistettukin vain kaksi kappaletta. Eli jos molemmat ajettaisiin Kotkan sataman tuntumaan voisi niistä saada liikkeelle yhteensä yhden kumiveneellisen verran ukkoja.

Ei noista käytännössä ole muuhun kuin tiedustelu- ja sabotaasihommiin. En kyllä ymmärrä miksi naapuri sabotoisi satamaa jota aikoo kohtsilleen käyttää eeppisen maihinnousuun sillanpäänä.

Kun Suomi on panostanut vedenalaisiin kuuntelulaitteisiin juuri Suomenlahdella niin Kotkan sataman edustalla on melkoisella varmuudella hydrofonit. Palaisin takaisin lähtöruutuun ja toisin miehet joukon koosta riippuen huviveneellä tai linja-autokyydillä
 

ctg

Greatest Leader
Ei noista käytännössä ole muuhun kuin tiedustelu- ja sabotaasihommiin. En kyllä ymmärrä miksi naapuri sabotoisi satamaa jota aikoo kohtsilleen käyttää eeppisen maihinnousuun sillanpäänä.

Ei kukaan ajatellut että ne upottaisi aluksia satamiin Ukrainassa, mutta niin tehtiin. Samoin kuin Georgian konfliktissa. Sabotointi on hyvä taktiikka mikä sitoo puolustajan henkilöstöä raivaukseen ja avunantoon. Jos ne haluaisi viivyttää miinoitusta niin aluksen upottaminen väylälle on hyvä taktiikka.
 

Rannari

Greatest Leader
Ei kukaan ajatellut että ne upottaisi aluksia satamiin Ukrainassa, mutta niin tehtiin. Samoin kuin Georgian konfliktissa. Sabotointi on hyvä taktiikka mikä sitoo puolustajan henkilöstöä raivaukseen ja avunantoon. Jos ne haluaisi viivyttää miinoitusta niin aluksen upottaminen väylälle on hyvä taktiikka.

Kyllä. Paitsi jos aikoo itse ajaa sitä väylää. Väylän pitäisi pysyä auki ja laiturien olla käytettävissä. Muut vaihtoehdot palvelevat puolustajaa. Sodan tullen Kotkan satama menee kuitenkin kiinni.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

KIM

Kenraali
Yllätyspuolustukseen tulee lisätä valmiusyksiköt. Ne ovat varmasti pelipaikoilla, jos tarvetta tulee. Valmiusyksikkö ei tietenkään pysty yksinään pysäyttämään täysimittaista hyökkäystä, mutta ei sellaisen yli suoraankaan ajeta.

Merivoimilla ja ilmavoimilla on kyky vaikuttaa aseellisesti esim. Kotkan satamaan 3-20 minuutin kuluessa milloin tahansa syntyneessä tilanteessa. Eli niiden vasteaika on minuutteja. Maavoimilla sen sijaan menee vähintään 1 tunti ennen kuin saavat taistelukykyistä joukkoa (Utista) paikalle. Ja ne maakkit on mahdollista saada kahteen tuntiin paikalle taistelukykyisenä mikäli asia on koettu tärkeäksi. Poliisihan on paikalla jo vartissa, mutta niilläkin menee pari tuntia ennen kuin voivat aloittaa tuhoamiseen johtavan taistelun ryhmää suurempaa sotilasjoukkoa vastaan.

Pienet pinta-alukset on kyllä käyttökelpoisia vehkeitä merisodankäynnissä meidän rannikolla, mutta mielestäni parempia puolustajalla kuin hyökkääjällä.
Ilmaherruus on erittäin merkittävässä roolissa siihen, että miten pieniä aluksia voidaan käyttää.

Sadan nopean kumiveneen maihinnousuhyökkäys on sellainen temppu, että siihen vastaamiseen pitää vielä kiinnitä huomioita. Puolustajalle hyvä puoli tuollaisessa on se, ettei noista kumiveneistä pysty vaikuttamaan saareen täydestä vauhdista. Tosin maihinnousualuelle pyrittäisiin saamaan epäsuoraa tulta hyökkääjän toimesta.
Nykyisen temppuvalikoiman lisäksi ehdotan vielä pienempiä itsenäisesti toimivia puolustajia saariin. Alukseksi rantaveteen upotettava kumi- tai lasikuituvene. Vene upoksiin ja perämoottori 20hv, polttoainesäiliö, agregaatti, pumppu ja kaiku/gps -yksikkö irti ja peitteen alle suojaan. Venettä ei toki ole aina pakko upottaa jos sen saa vedettyä puiden alla ja naamioitua. Partioaseiksi lämpötähtäinkiikarilla varustettu raskas jalustallinen n. 7,62 mm konekivääri ja pari kevyttä kertasinkoa. Muina varusteina, pari laavukangasta, naamioverkko, kiikarit (etäisyysmittarilla ja suuntimalaitteella) ja pieni radio. Joukon vahvuus vain 3 ukkoa, joilla pystyy hoitamaan tähystyksen viikon ajan. Muina aseina kolme kiikaritähtäimellä varustettua rk:ta.

Tällaisia omalla upotettavalla veneellä kulkevia partioita sellaiset 2 komppaniaa (56 partiota) pitkin saaristoa on aika ikävää hyökkääjälle sen lisäksi mitä nyt jo on olemassa. Eli hyökkääjälle varmuus siitä, että jokaisesta saaresta ja luodosta avataan tuli jos sinne pyrkii. Kevyiden kk-partioiden tueksi täytyy sitten olla 2 komppaniaa nopeita esim. Jehulla tai isommilla kumiveneillä siirrettäviä reservijoukkoja jotka tulee tueksi kun jossakin risahtaa.

Jo nykyisillä joukoilla havaitaan tuollainen suuren parven kumivenehyökkäys, mutta ohjukset ja tykistö eivät ymmärtääkseni ole ihan parhaita ratkaisuja niiden tuhoamiseen. Nykyisistä kannettavista konekivääreistä ei minusta ole kumivenearmadan tulittamiseen. PKM on liian kevyt ja sohlo, että sillä oikeasti osuisi. Ja PKM ei sovellu ilmamaalien tulittamiseen. Jalustan pitäisi olla sellainen, että siitä saisi yläkoron lukittua ja avattua nopeasti. 12,7 ammuksineen on taas liian raskas kuljettaa mukana. Ja toisaalta 12,7 on liian kevyt ja epätarkka jotta sillä osuisi kunnolla esim. 600 metrin päässä tulevaan kumiveneeseen. Olen ampunut kyseisellä vehkeellä mereen ja sillä ei vaan osu. Hajonta on liian iso ja rekyylikin on liian kova.
Kranaattikonekivääri on mainio ase saaristossa ja luodoilla, mutta se kai vaatii enemmän lihasvoimaa ammusten kuskaamiseen kuin mitä 3 hengen partiosta löytyy.
 

Einomies1

Respected Leader
Kuten todettua voi yllärinä todennäköisesti ottaa haltuun jokseenkin minkä tahansa kohteen mikäli paikalle syvän rauhan aikana pöllähtää hommaan koulittu erikoisjoukko. Siitä ei ole epäselvyyttä. Poliisilta ei montaa partiota irtoa ja kunnon vastatoimiin pystyviä vartijoita on kai lähinnä ydinvoimaloissa. Haasteellisia olisivat varmasti ihan perusasiat kuten tilannekuva. Puolustusvoimien valmiutta tarvitaan ja onneksi sitä vahvasti myös kehitetään
Joo, todennäköisesti asiat ovat nyt ihan toisella tasolla kuin 2014. Kun pv saa kerättyä valmiusyksiköt pataljoona-tasolle niin alkaa olla riittävästi voimaa ja kykyä vastata heti alussa. Kehitettävää kuitenkin on edelleen ja valmiuttamme ei saada koskaan niin hyväksi kuin ammattiarmeijalla. Siinäkin on tietysti ongelmansa kustannusten ja joukkojen riittävyyden osalta kun porukkaa tarvitaan paljon.

Se tuntuu vain eräille olevan vaikeata ymmärtää että kun käsittelin mahdollista yllätysiskua, se ei tapahtu irrallisena kamikaze-operaationa ja Haminan satama on vain hypoteettinen esimerkki kohteesta. Erikoisoperaatiot strategisen iskun yhteydessä tapahtuvat aina osana suurempaa kuviota ja niillä hankitaan etu ja aloite. Puolustajan heikkoudet tunnetaan ja jos niitä halutaan haastaa niin silloin järkevintä on venyttää ne äärimmilleen ja nopeasti. Ohjusiskut, kyberhyökkäykset, sabotaasi ja disinformaatio sekä ilmapuolustuksen kuormittaminen tapahtuisivat samaan aikaan tai nopeasssa syklissä.

Tämä vajaus erikoisjoukkojen torjunnassa on yhtä vaikeata hyväksyä monille foorumilaisillekin kuin reserviläisten tutkitusti heikko fyysinen kunto ja ylipaino. Se tuntuu herättävän raivoisan tunnereaktion ja asia kielletään vaikka erikoisjoukkojen offensiivisia käyttöperiaatteita ei edes haluta tutkia syvemmältä.
Jenkkilaivasto tuskin ankkuroituu Iranin rannikolle, jos hyökkäys alkaisi. Jenkit voivat hoitaa asevaikutuksensa niin kaukaa, että ihan turha on suu mesmassa kuvitella, miten iranilaisveneet rynnäköivät saattueita vastaan....nou, ei onnistu.

Jos leikisti ajatellaan, että saattue könöttää 500 kilsan päässä iranilaistukikohdista, niin melko pitkään saapi rynnäkköveneparvi sahata aukeaa merta ennen sankarikuolemaa, joka taatusti kyllä tuossa rynnäkössä saavutetaan ennen kuin pidetään ekaa tankkaustaukoa. :)
Hormuzin salmi on kapeimmillaan 39 km leveä ja tankkereita kulkee siitä keskimäärin 14 päivässä läpi. Se tarkoittaa 20% maailman öljynkuljetuksista, joten miten suojelet tankkereita niiltä veneiltä? Ei sinne voi ampua ohjuksia sekaan solkenaan kun liikenne on mitä on.
 

Einomies1

Respected Leader
Tällaisia omalla upotettavalla veneellä kulkevia partioita sellaiset 2 komppaniaa (56 partiota) pitkin saaristoa on aika ikävää hyökkääjälle sen lisäksi mitä nyt jo on olemassa. Eli hyökkääjälle varmuus siitä, että jokaisesta saaresta ja luodosta avataan tuli jos sinne pyrkii. Kevyiden kk-partioiden tueksi täytyy sitten olla 2 komppaniaa nopeita esim. Jehulla tai isommilla kumiveneillä siirrettäviä reservijoukkoja jotka tulee tueksi kun jossakin risahtaa.

Jo nykyisillä joukoilla havaitaan tuollainen suuren parven kumivenehyökkäys, mutta ohjukset ja tykistö eivät ymmärtääkseni ole ihan parhaita ratkaisuja niiden tuhoamiseen. Nykyisistä kannettavista konekivääreistä ei minusta ole kumivenearmadan tulittamiseen. PKM on liian kevyt ja sohlo, että sillä oikeasti osuisi. Ja PKM ei sovellu ilmamaalien tulittamiseen. Jalustan pitäisi olla sellainen, että siitä saisi yläkoron lukittua ja avattua nopeasti. 12,7 ammuksineen on taas liian raskas kuljettaa mukana. Ja toisaalta 12,7 on liian kevyt ja epätarkka jotta sillä osuisi kunnolla esim. 600 metrin päässä tulevaan kumiveneeseen. Olen ampunut kyseisellä vehkeellä mereen ja sillä ei vaan osu. Hajonta on liian iso ja rekyylikin on liian kova.
Kranaattikonekivääri on mainio ase saaristossa ja luodoilla, mutta se kai vaatii enemmän lihasvoimaa ammusten kuskaamiseen kuin mitä 3 hengen partiosta löytyy.
Mielenkiintoinen ajatus ja jotain järkevää pohdintaa viimeinkin.

Alueellisen taistelun periaatteisiin on kuulunut maalla että joukkoja on jokapuolella ja vihollinen törmää puolustukseen joka paikassa.
Saaristossa tuo vastarinta ei olisi kaikkialla valtavaa, mutta siltä ei voisi juuri välttyä missään ja jokapaikkaan pitäisi saada tulitukea. Pahimpiin paikkoihin sitten tuodaan iskuosastoja veneillä vaikkapa. Isompiin saariin 2-3 partiota = n. 10 miestä.

Tuo tarkoittaisi että joukkojen kouluttamiseen santsataan ja suomen merijalkaväki saisi oman haaran. Se vaatisi fyysisten ja henkisten ominaisuuksien osalta paljon ja taistelijat koulutetaan pienryhmätaktiikkaan, kuten sissikoulutuksessa partiotoimintaan. Painotus pintauintiin, venetaktiikkaan, ammuntaan ja tiedusteluun. Myös meripioneeritaitoja pitäisi opettaa että jv-miinoja osataan käsitellä.
Kaikille vuodenajan mukaan märkä/ kuivapuku, räpylät ja maski mukaan. Vesitiiviissä säkeissä kulkee makuupussit, muona ja vesi. Etukäteen voisi joihinkin paikkoihin tehdä kohdekätköt.

Pidän ajatuksesta ja tuo voisi toimiakkin. Tuon joukon luominen ei olisi edes kustannuksiltaan ongelma meille. Phantomit ja radiot sekä pääosa varustuksesta löytyy. Aseistukseen pieni tarkistus.

Mites tuo PKM toimisi tukikohtajalustalla? Sitähän ei suomeen hankittu.
Tuolla videolla Stepanov- tripod taipuu moneen.
12,7 kk:n voisi korvata Barretilla.
 

Rannari

Greatest Leader
Mielenkiintoinen ajatus ja jotain järkevää pohdintaa viimeinkin.

Alueellisen taistelun periaatteisiin on kuulunut maalla että joukkoja on jokapuolella ja vihollinen törmää puolustukseen joka paikassa.
Saaristossa tuo vastarinta ei olisi kaikkialla valtavaa, mutta siltä ei voisi juuri välttyä missään ja jokapaikkaan pitäisi saada tulitukea. Pahimpiin paikkoihin sitten tuodaan iskuosastoja veneillä vaikkapa. Isompiin saariin 2-3 partiota = n. 10 miestä.

Tuo tarkoittaisi että joukkojen kouluttamiseen santsataan ja suomen merijalkaväki saisi oman haaran. Se vaatisi fyysisten ja henkisten ominaisuuksien osalta paljon ja taistelijat koulutetaan pienryhmätaktiikkaan, kuten sissikoulutuksessa partiotoimintaan. Painotus pintauintiin, venetaktiikkaan, ammuntaan ja tiedusteluun. Myös meripioneeritaitoja pitäisi opettaa että jv-miinoja osataan käsitellä.
Kaikille vuodenajan mukaan märkä/ kuivapuku, räpylät ja maski mukaan. Vesitiiviissä säkeissä kulkee makuupussit, muona ja vesi. Etukäteen voisi joihinkin paikkoihin tehdä kohdekätköt.

Pidän ajatuksesta ja tuo voisi toimiakkin. Tuon joukon luominen ei olisi edes kustannuksiltaan ongelma meille. Phantomit ja radiot sekä pääosa varustuksesta löytyy. Aseistukseen pieni tarkistus.

Mites tuo PKM toimisi tukikohtajalustalla? Sitähän ei suomeen hankittu.
Tuolla videolla Stepanov- tripod taipuu moneen.
12,7 kk:n voisi korvata Barretilla.

Meillähän on ollutkin erityisiä pienryhmätoimintaan ja tiedusteluun yms. saaristo-oloissa koulutettuja joukkoja. Porukka valikoitiin pääsykokeissa ja homma toimi. Niiden koulutus lopetettiin tarpeettomana 1989.
 

Einomies1

Respected Leader
Meillähän on ollutkin erityisiä pienryhmätoimintaan ja tiedusteluun yms. saaristo-oloissa koulutettuja joukkoja. Porukka valikoitiin pääsykokeissa ja homma toimi. Niiden koulutus lopetettiin tarpeettomana 1989.
Ei kun takaisin hyvät tavat. Oliko noilla erityistä nimeä?
 

Jukkis

Eversti
Se tuntuu vain eräille olevan vaikeata ymmärtää että kun käsittelin mahdollista yllätysiskua, se ei tapahtu irrallisena kamikaze-operaationa ja Haminan satama on vain hypoteettinen esimerkki kohteesta. Erikoisoperaatiot strategisen iskun yhteydessä tapahtuvat aina osana suurempaa kuviota ja niillä hankitaan etu ja aloite. Puolustajan heikkoudet tunnetaan ja jos niitä halutaan haastaa niin silloin järkevintä on venyttää ne äärimmilleen ja nopeasti. Ohjusiskut, kyberhyökkäykset, sabotaasi ja disinformaatio sekä ilmapuolustuksen kuormittaminen tapahtuisivat samaan aikaan tai nopeasssa syklissä.
Toisille taas tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että ei se panssarijyrä Vaalimaalle tai maihinnousujoukot satamiin tyhjästä ilmesty. Venäjän valmiusdoktriini on, että jokaisen varuskuntaprikaatin pitää saada ensimmäinen pataljoona liikkeelle 24h kuluessa. Siis ulos portista, siitä vielä siirtymät pelipaikoille juniin/laivoihin/lentokoneisiin lastaamisineen ym. ym. joukon luonteesta riippuvaa. Ja tämä aikavaatimus on sille että tehdään mahdollisimman nopeasti mitään peittelemättä.

Niin että jos yhtä aikaa tapahtuu enemmän kuin parissa kolmessa paikassa ryhmä-joukkuekokoa isommalla porukalla, niin taustalla on väistämättä ollut meidänkin tiedustelumme havaittavissa olevaa valmistelua 12-48h ajan. Jos ei ole ollut, niin meillä on vähintään sen verran aikaa saada oma jyrä liikkeelle.

Ainahan johonkin tiettyyn juttuun voisi varautua paremmin. Mutta rajallisen budjetin maailmassa se on aina pois jostain toisesta varautumiskohteesta. Jos oikeasti ei usko että me voidaan pärjätä kohtalaisesti, niin silloin taas kannattaa puhua paikalliselle kiminkiselle orastavasta masennuksesta. Sieltä saa paljon parempaa helpotusta kuin meiltä "asian" "tuntijoilta."
 

Mili

Majuri
Bustereita ja muita veneitä löytyy joka venesatamasta tusinoittain. Luulisi niille olevan joku lunastusmenettely. Harmaa mattamaali päälle ja käyttöön. Naamiointia verkoilla ynnä muilla kohdesaaren rantaan.
 

Einomies1

Respected Leader
Filippiinien laivasto käyttää Spike-ER ohjusta 4 puikon laukaisimissa omissa MPAC-veneissään. Videolla näkyy mm. laukaisimen vakaimen toiminta keinuessa.
 

KIM

Kenraali
Pieniä pinta-aluksia voisi torjua myös miehittämättömillä kamikaze-lennokeilla. Lennokit voisivat olla radio-ohjattavia tai itsenäisesti toimivia. Joko lentokoneen tai dronen mallisia. Esim. droneissa satelliittipaikannukseen perustuva liikkuminen on todella halpaa. Dronelle voisi laittaa kosketukseksesta räjähtävän kilon sirpaleräjähdyspanoksen ja pienen lämpökameran tai tutkan mahan alle. Läppärilla vaan rajataan kartasta alue, jolta drone etsii ympäristöään lämpimämmän ja/tai liikkuvan kohteen ja laskeutuu sille. Ja tietysti samalla ohjelmalla asetetaan lentoonlähtöviive esim. 20 kpl droneja lähtemään karttaan merkitylle alueelle 30 sekunnin viiveellä. Hinta n. 3000-5000€/kpl. Tietysti ohjelmiston kehityskustannukset ja testaukset nostavat hintaa. Toimintamatka 5 km. Kotiinkutsulla räjähdepanos joko tiputetaan mereen tai deaktivoidaan. Kustannustehokasta?
 

MeriTJ

Kenraali
Meillähän on ollutkin erityisiä pienryhmätoimintaan ja tiedusteluun yms. saaristo-oloissa koulutettuja joukkoja. Porukka valikoitiin pääsykokeissa ja homma toimi. Niiden koulutus lopetettiin tarpeettomana 1989.
Kyllähän meillä on edelleen tuotettu tuohon käyttöön erikoistuneita joukkoja, muun muassa koko Dragsfjärd enempi vähempi tuottaa noita ruotsinkielellä ja sen lisäksi Merivoimat kouluttaa edelleen Rannikkoprikaatissa.
 

Rannari

Greatest Leader
Kyllähän meillä on edelleen tuotettu tuohon käyttöön erikoistuneita joukkoja, muun muassa koko Dragsfjärd enempi vähempi tuottaa noita ruotsinkielellä ja sen lisäksi Merivoimat kouluttaa edelleen Rannikkoprikaatissa.

No on siinä muutamia aika olennaisia muutoksia kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi pääsykoeseulan pois jääminen ja palvelusajan puolittaminen lienevät vaikuttaneet lopputulemaan. En väheksy yhtään mutta nykyään rannikkojääkärit ovat kuitenkin vain perusvarusmiehiä muiden joukossa. Myös koulutuksen sisältö ja rannikkojääkärien käyttöperiaatteet ovat nykyään aivan muuta kuin silloin esihistoriassa 80-luvulla. Nykyään homma muistuttaa pääosin tavanomaisia jääkärihommia joihin toimintaympäristö vain tuo oman twistinsä.

Kyllä se jättäisi laskuvarjojääkäreidenkin lopputuotteeseen leimansa jos palvelusaika olisi 6kk ja ainoana valintaperusteena turun murre :D.

Nipo< Dragsvik ei Dragsfjärd >Nipo
 

MeriTJ

Kenraali
No on siinä muutamia aika olennaisia muutoksia kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi pääsykoeseulan pois jääminen ja palvelusajan puolittaminen lienevät vaikuttaneet lopputulemaan. En väheksy yhtään mutta nykyään rannikkojääkärit ovat kuitenkin vain perusvarusmiehiä muiden joukossa. Myös koulutuksen sisältö ja rannikkojääkärien käyttöperiaatteet ovat nykyään aivan muuta kuin silloin esihistoriassa 80-luvulla. Nykyään homma muistuttaa pääosin tavanomaisia jääkärihommia joihin toimintaympäristö vain tuo oman twistinsä.

Kyllä se jättäisi laskuvarjojääkäreidenkin lopputuotteeseen leimansa jos palvelusaika olisi 6kk ja ainoana valintaperusteena turun murre :D.

Nipo< Dragsvik ei Dragsfjärd >Nipo
Olet ihan oikeassa ja aiheesta nipotitkin, Dragan oikea pääte on nimenomaan tuo -vik.
 

Einomies1

Respected Leader
Kanadalainen Streit Group tarjoaa panssaroituja veneitä sotilaskäyttöön. Runko Polyetyleeniä ja kabiini panssaroitu sekä pa-säiliöt.
Triton 850 käyttää esimerkiksi 2x250 hp.ulkoperämoottoria ja nopeus on max. 100 km/h. Polttoainetta massiiviset 350 l.
http://streitcanada.com/armored-boat/
 

Einomies1

Respected Leader
Sitten kun halutaan jotain todella nopeaa:

XSR 48, jossa kannen sisälle vetäytyvä asetorni.

Suursaaresta menisi 15-20 min. Kotkaan täydellä kaasulla.... :)

Tämä oli aikanaan Top Gearissa protona testissä:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Top