Kaarinalaiskoulussa oppilaat joutuvat jakamaan matikankirjansa – rahat menivät sähköisiin oppikirjoihin
Kotitehtävien tekoa varten oppilaat ottavat kirjan sivusta kuvan tabletilla.
9.9.2016 klo 14:04
http://yle.fi/uutiset/3-9155728
Vanha uutinen, mutta ajankohtaista asiaa. Alaa sivusta seuranneena itselleni aiheutti tyrmistystä, kun kuulin että oppilaiden kaikkiin kirjoihin ei ole varaa.
Peruskoulun oppikirjakirja tilauksiin käytettävissä olevat varat pienevät vuosi vuodelta.
Ala-asteella on joka luokalla joku aine, mihin ei voida uutta oppikirjaa tilata, koska kunnalla ei ole niihin rahaa.
Nyt opettajalle on valtava työ valmistella opetusmateriaali tunneille ilman oppikirjoja.
Valmistelevaan työhön varattu työtuntikehys on jo nyt ylibuukattu. Puhumattakaan tulevasta ajasta ilman oppikirjoja.
Ja jos jotain on jakaa, kirjat on vanhoja, eikä niitä edes riitä kaikille.
Rahaa ei ole sähköisiin eikä tavallisiin.. saapihan sitä Pisa tulosten heikkenemistä ihmetellä..
Kysyttyäni, että eikö vanhemmilta voida kolehtia kerätä (oppikirja+tehtävävihko 50 euroa/oppilas) niin ei voida, koska perusopetus on ilmainen.
Ymmärrän hyvin, että kunnat/kaupungit joutuvat säästämään, mutta kohde on ihan laitimmainen, mistä säästää pitäisi.
@EK voisi alan miehenä kommetoida asiaa.
Sanottaisiinko, että lopputulos on varmasti monen tekijän summa.
Kaupunki antaa koululle vuotuisen määrärahan oppilaiden oppimateriaalien hankintaan. Voisimme kuvitella, että alaluokkien oppilaalle 180€ ja yläluokkien oppilaalle 200€ vuodessa ovat realistisia summia. Rahan käyttämisestä päättää koulu itse. Rahalla on tarkoitus hankkia oppilaalle oppikirjat, tehtäväkirjat, vihkot, kynät, kumit, viivottimet, teknisentyön ja tekstiilityön materiaalit, kotitalouden tarvikkeet, kuvaamataidon välineet jne. sekä tietysti sähköinen materiaali.
Alaluokilla astui viime vuonna voimaan opetussuunnitelma 2016 ja sama on edessä tänä syksynä 7.-luokkalaisilla, seuraavana vuonna 8.-luokkalaisilla ja sitä seuraavana 9.-luokkalaisilla. OPS toi mukanaan melko suuria muutoksia ja pakotti hankkimaan uusia oppikirjoja alaluokkalaisille. Esim. yhteiskuntaoppi tuli uutena oppiaineena kuvioihin. Myös aiemmin opetettujen oppiaineiden ainesisällöissä tuli muutoksia, joka käytännössä pakotti hankkimaan uudet oppikirjat.
Yläluokilla perinne on ollut, että tekstikirjat säilyvät vuodesta toiseen ja tehtävät tehdään vihkoihin. Mielestäni käytäntö on ollut järkevä ja toimiva. Meillä poikkeuksen ovat muodostaneet kieliopinnot, joissa oppilaille on vuosittain hankittu tehtäväkirjat. Yhden oppikirjan hinta on tekstikirjojen osalta n. 20-30€ (esim. Fyke:n kirjat ovat käytössä koko yläasteen ajan). Tehtäväkirjat ovat yleensä n. 15-20€, koska niissä ei yleensä ole värikuvia, ne ovat ohuempia ja kustantajat haluavat koulujen tilaavan niitä joka vuosi. Itse käytän tehtäväkirjaa yhteiskuntaopissa, jossa tehtäväkirjoja on hankitty yhden luokallisen verran ja oppilaat tekevät tehtävät vihkoihinsa. Ihan jees, mutta ilmankin pärjäisin.
Monet opettajat haluavat käyttää valmiita materiaaleja työnsä helpottamiseksi, mutta itse en käytä historiassa edes kustantajan kirjasarjan mukana tarjoamaa materiaalia. Teen itse muistiinpanot/tiivistelmät, tehtävät, tehtävien vastaukset, lisämateriaalin ja kokeet vastauksineen. Tämä ei ole välttämätöntä eikä ainoa oikea tapa, mutta se on minun tapani ja Pirun hyvä. Sekä halpa koululle, joka on yksi syyni toimintatapaani. Lisäksi minulla on kolme opetettavaa ainetta, joihin ei ole oppikirjaa, vaan valmistelen materiaalin kokonaan itse. Oppituntien materiaalien valmistelusta ei makseta erilliskorvausta (paitsi joissakin kunnissa fyke:n osalta kiinteä tuntimäärä), vaan se kuuluu opettajantyöhön. Siksi esim. minun opetusvelvollisuuteni on 23 tuntia viikossa ja äidinkielenopettajilla 19 tuntia viikossa (lukiossa 16 tuntia viikossa). Työhön kuuluu myös kokeiden korjaaminen, esseiden korjaaminen, kolme YT-tuntia viikossa (jatkossa 3,5), 3 VESO-päivää (jatkossa 5), ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä sekä oppilashuolto.
Sähköisten materiaalien tilaaminen on jokaisen koulun omassa vallassa. Mikään laki maailmassa ei pakota siihen. Niitä tyrkytetään ihan jumalattomasti kouluille, ne maksavat ihan jumalattomasti ja opettajat haluavat usein niitä, vaikkeivät käyttäisikään.
Tähän aikaan vuodesta rehtori kokoaa joukkonsa ja määrää tekemään tarvike- ja oppikirjahankinnat. Jokaisella oppiaineella on 100€ sopivaksi katsomiensa hankintojen tekemiseen. Liimat, askarteluvälineet tai vaikka endoskooppi biologiaan/terveystietoon. Taito- ja taideaineissa on omat kiinteät rahansa, joita käytetään pitkin vuotta. Hankinnoissa katsotaan ensinnäkin tulevat oppilasmäärät, sitten se, mitkä kirjat on välttämätöntä tilata. Välttämättömyyksiä ovat OPS:n muuttuminen, rikkinäiset kirjat (tahallaan tuhotut pitäisi korvauttaa oppilailla) tai kirjan osoittautuminen käytännössä huonoksi. Yksi kirjasarja kestää kierrätystä n. 10 vuotta, jonka jälkeen se on pakko vaihtaa. Täten siis onkin syytä uusia kielten kirjoja yhtenä vuonna, matematiikan kirjoja toisena vuonna, biologian kirjoja kolmantena jne.
Syinä sille, miksi kirjoihin ei löydy rahaa näkisin mm. seuraavat jutut:
- Kunta antaa liian pienet määrärahat hankintoihin ja kirjoihin ei riitä rahaa.
- Rehtori ei osaa laskea vaan vaihtaa kirjoja liian usein tai tilaa liikaa muuta materiaalia (sähköiset laitteet, sähköinen oppimateriaali), jolloin kirjoihin ei riitä rahaa.
- Oppilaskohtaista rahaa käytetään johonkin muuhun tarkoitukseen, kuten aterioiden laadun parantamiseen, kiinteistönhoitoon tms.
Tuossa Kaarinan tapauksessa rehtori sanoo suoraan, että rahat ovat menneet sähköiseen oppimateriaaliin, eli oma moka. Sähköiseen oppimateriaaliin ei ole pakko kajota pitkällä tikullakaan ja melko paljon materiaalia löytyy ihan ilmaiseksikin jos näkee vähän vaivaa. Ja kyllä, olen etsinyt ja käyttänyt ja myöskin teen itse sähköistä oppimateriaalia, enkä käytä kuin ilmaisia materiaaleja.
Tuosta kolehdin keräämisestä sanoisin, että jos maksuttomasta perusopetuksesta ryhdytään kovin liisimään, niin kunnat käyttävät sitä hyvin äkkiä hyväkseen.