Pistooli jokamiehen aseeksi?

Nopea laskutoimitus SA-joukkojen pistooleista:

CV9030 vaunuja 100 kpl a’3 miestä per vaunu – tarve 300 pistoolia.
Leo2A2 tst-psv 100 kpl a’ 4 miestä per vaunu – tarve 400 pistoolia.
Leo2 pionpsv:t 20 kpl a’ 2 miestä per vaunu – tarve 40 pistoolia.
BMP-2 vaunuja 110 kpl a’ 3 miestä per vaunu – tarve 330 pistoolia.
Ällit +350 kpl a’ 2 miestä per vaunu – tarve + 700 pistoolia.
AMV:t 62 kpl a’ 3 miestä per bussi – tarve 186 pistoolia.
Pasit +500 kpl a’ 2 miestä per pussi – tarve +1000 pistoolia.
T-55 raivauspsv:t 5-10? a’ 4 miestä per vaunu – tarve x.
BLG-60 siltapsvt: 5-10? kpl ’ 2 miestä per vaunu – tarve x.
Hornetteja ja Hawkeja n. 120 kpl – tarve 120-130 pistoolia.
NH-90 hekoja 20 kpl a’ 2 miestä – tarve 40 pistoolia.

Lentolaitteet ovat ammattisotilaiden ohjaamia ja ammattiupseereille kuuluu varustukseen kaiketi pistooli, joten nuo vikat voidaan sisällyttää seuraaviin: päällystöön kuuluvia ammattisotilaita kaiketi n. 5000.

Yhteensä tarve olisi kaiketi jotain 8000 – 10000 pistoolia ja se riittäisi upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien sekä psv-miehistöjen aseistamiseksi pistooleilla. En jaksa etsiä tietoa pistoolien hankintamääristä, mutta tuo 8000-10 000 asetta on varmaan aika lähellä.
 
pstsika kirjoitti:
Nopea laskutoimitus SA-joukkojen pistooleista:

CV9030 vaunuja 100 kpl a’3 miestä per vaunu – tarve 300 pistoolia.
Leo2A2 tst-psv 100 kpl a’ 4 miestä per vaunu – tarve 400 pistoolia.
Leo2 pionpsv:t 20 kpl a’ 2 miestä per vaunu – tarve 40 pistoolia.
BMP-2 vaunuja 110 kpl a’ 3 miestä per vaunu – tarve 330 pistoolia.
Ällit +350 kpl a’ 2 miestä per vaunu – tarve + 700 pistoolia.
AMV:t 62 kpl a’ 3 miestä per bussi – tarve 186 pistoolia.
Pasit +500 kpl a’ 2 miestä per pussi – tarve +1000 pistoolia.
T-55 raivauspsv:t 5-10? a’ 4 miestä per vaunu – tarve x.
BLG-60 siltapsvt: 5-10? kpl ’ 2 miestä per vaunu – tarve x.
Hornetteja ja Hawkeja n. 120 kpl – tarve 120-130 pistoolia.
NH-90 hekoja 20 kpl a’ 2 miestä – tarve 40 pistoolia.

Lentolaitteet ovat ammattisotilaiden ohjaamia ja ammattiupseereille kuuluu varustukseen kaiketi pistooli, joten nuo vikat voidaan sisällyttää seuraaviin: päällystöön kuuluvia ammattisotilaita kaiketi n. 5000.

Yhteensä tarve olisi kaiketi jotain 8000 – 10000 pistoolia ja se riittäisi upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien sekä psv-miehistöjen aseistamiseksi pistooleilla. En jaksa etsiä tietoa pistoolien hankintamääristä, mutta tuo 8000-10 000 asetta on varmaan aika lähellä.

Duoda, duoda.

Miksi ihmeessä pitää puhua pistoolien hankintamääristä?. Eikös nuilla ukoilla jo tussarit ole valmiina?. Eivät välttämättä viimeisintä huutoa, mutta varustukseen kuuluvat jo?.

Jos eivät kuulu,niin voi halvattu :a-embarassed:; vissiin mennään Tarmo Mannin kaaripyssyn voimalla :(.

ps. Bemarissa vissiin edelleen vain 2 pistoolia; ei kyllä mitään merkitystä kokonaisuuteen...
 
veffeade kirjoitti:
Duoda, duoda.

Miksi ihmeessä pitää puhua pistoolien hankintamääristä?. Eikös nuilla ukoilla jo tussarit ole valmiina?. Eivät välttämättä viimeisintä huutoa, mutta varustukseen kuuluvat jo?.

Koska joku voisi epäillä, että pistooleja ei ole hankittu tarpeeksi edes noille henkilöstöryhmille saati sitten muille. Tuosta löytyy kyllä tietoa jos jaksaa etsiä. Minä en tosin jaksa.

ps. Bemarissa vissiin edelleen vain 2 pistoolia; ei kyllä mitään merkitystä kokonaisuuteen...

Ykkösissä on 2 kpl, koska vaunumiehistöäkin on vain kaksi, mutta ne alkavat olla harvinaisia nykyään. Kakkosissa on 3 eli ampuja, ajaja ja johtaja ovat kaikki aseistettu pistooleilla.
 
pstsika kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Duoda, duoda.

Miksi ihmeessä pitää puhua pistoolien hankintamääristä?. Eikös nuilla ukoilla jo tussarit ole valmiina?. Eivät välttämättä viimeisintä huutoa, mutta varustukseen kuuluvat jo?.

Koska joku voisi epäillä, että pistooleja ei ole hankittu tarpeeksi edes noille henkilöstöryhmille saati sitten muille. Tuosta löytyy kyllä tietoa jos jaksaa etsiä. Minä en tosin jaksa.

ps. Bemarissa vissiin edelleen vain 2 pistoolia; ei kyllä mitään merkitystä kokonaisuuteen...

Ykkösissä on 2 kpl, koska vaunumiehistöäkin on vain kaksi, mutta ne alkavat olla harvinaisia nykyään. Kakkosissa on 3 eli ampuja, ajaja ja johtaja ovat kaikki aseistettu pistooleilla.

Unohdin nuo kakkoset :(.
 
Mahtaako paseissa olla ajaja ja johtaja varustettu pistoolilla. Jotenkin olisi sellainen mielikuva, että rynkyt niillä on. Ainakin 180 sarjassa on musitaakseni ihan telineet rynkkyjä varten, vaikkei niihin ysivitoset sovikaan eikä niissä juuri muutenkaan kukaan asetta taida pitää.
 
En ole varma tuosta. Jos asia olisi minusta kiinni, niin sekä Pasin johtajalla, että ajajalla olisi pistooli henkilökohtaisena aseenaan RK:n sijaan. Ajaja ajaa Pasia ja ampuma-ase olisi lähinnä itsepuolustukseen, kuten vaunumiehilläkin. Johtaja taas johtaa vaunua ja jääkärien jalkautumisen jälkeen hän voisi hyvin siirtyä ilmatorjuntakonekiväärille antamaan suora-ammuntatukea sekä johtaa vaunua sieltä. Käytännössähän tuo johtaminen olisi tuossa tapauksessa ajo-ohjeiden antamista siten, että itkolla on mahdollista tukea.
 
pstsika kirjoitti:
En ole varma tuosta. Jos asia olisi minusta kiinni, niin sekä Pasin johtajalla, että ajajalla olisi pistooli henkilökohtaisena aseenaan RK:n sijaan. Ajaja ajaa Pasia ja ampuma-ase olisi lähinnä itsepuolustukseen, kuten vaunumiehilläkin. Johtaja taas johtaa vaunua ja jääkärien jalkautumisen jälkeen hän voisi hyvin siirtyä ilmatorjuntakonekiväärille antamaan suora-ammuntatukea sekä johtaa vaunua sieltä. Käytännössähän tuo johtaminen olisi tuossa tapauksessa ajo-ohjeiden antamista siten, että itkolla on mahdollista tukea.

Vanhassa "raskaan" jääkäriprikaatin kokoonpanossa oli muistaakseni n.300 Pasia ja n.40 pistoolia, joten ainakin aikaisemmin pistooleja varattiin ainoastaan hyvin rajoitetulle osalle porukkaa. Prikaatin jokikiselle ukolle oli kyllä taulukoitu rk tai kvkk. Tämä on toki voinut muuttua vuoden -89 jälkeen.
 
Muistatko keiden varustuksiin kuului pistooli? Osalle esikuntaupseereista ja osalle lääkintähenkilöstöstä?
 
pstsika kirjoitti:
Muistatko keiden varustuksiin kuului pistooli? Osalle esikuntaupseereista ja osalle lääkintähenkilöstöstä?

Hatara muistikuva kertoo, että ne oli taulukossa esitetty prikaatin esikunnan aseina. Koko asiaa ei sen yksityiskohtaisemmin käsitelty
 
pstsika kirjoitti:
Muistatko keiden varustuksiin kuului pistooli? Osalle esikuntaupseereista ja osalle lääkintähenkilöstöstä?

Ainakaan perus lämärit eivät ole pistooleja koulutuksessa nähneetkään. Ja aina sanottiin, että rynkky on se kaikkien perus ase.
 
En tarkoittanut jalkaväkijoukkueiden lääkintämiehiä tai muita, jotka toimivat tulen alla, vaan lähinnä JSP:n (nyk. EHP) ja sitä korkeammalla tasolla olevien hoitopaikkojen henkilöstöä.
Jalkaväkijoukkueen lääkintämiehelle RK on ihan ok, koska hänen täytyy pystyä taistelukentällä suojelemaan myös haavoittuneita, mutta toisaalta lääkintämiehen taisteluvarustuksen tulisi olla mahdollisimman kevyt, jotta hän pystyy evakuoimaan ja keskittymään maksimaalisella teholla haavoittuneiden pelastamiseen. EA-kamat, suojavälineet ja itsepuolustus ase olisivat lääkintämiehelle myös ihan sopiva varustus. Tappokamaa mahdollisimman vähän, koska olkapäällä tai raahattavana saattaa olla isokokoinen haavoittunut, joka pitää saada evakuoitua ja ”ylimääräiset” varusteet tuovat lisää painoa ja siten hidastavat ja tekevät kömpelömmäksi.
Lääkintämiesten valikointiin tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Evakuoiminen taistelukentän oloissa on ihan saatanan rankkaa hommaa fyysisesti ja siihen ei kuka tahansa pysty. Henkisistä vaatimuksista puhumattakaan. Siitäkun ei tule yhtään mitään, että lääkintämies alkaa voimaan pahoin ja häntä alkaa pyörryttämään se, että joutuu olemaan tekemisissä veren ja muiden eritteiden ja kuona-aineiden sekä pahasti vammautuneiden ja kuolleiden ihmisten kanssa.
 
pstsika kirjoitti:
En tarkoittanut jalkaväkijoukkueiden lääkintämiehiä tai muita, jotka toimivat tulen alla, vaan lähinnä JSP:n (nyk. EHP) ja sitä korkeammalla tasolla olevien hoitopaikkojen henkilöstöä.
Jalkaväkijoukkueen lääkintämiehelle RK on ihan ok, koska hänen täytyy pystyä taistelukentällä suojelemaan myös haavoittuneita, mutta toisaalta lääkintämiehen taisteluvarustuksen tulisi olla mahdollisimman kevyt, jotta hän pystyy evakuoimaan ja keskittymään maksimaalisella teholla haavoittuneiden pelastamiseen. EA-kamat, suojavälineet ja itsepuolustus ase olisivat lääkintämiehelle myös ihan sopiva varustus. Tappokamaa mahdollisimman vähän, koska olkapäällä tai raahattavana saattaa olla isokokoinen haavoittunut, joka pitää saada evakuoitua ja ”ylimääräiset” varusteet tuovat lisää painoa ja siten hidastavat ja tekevät kömpelömmäksi.
Lääkintämiesten valikointiin tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Evakuoiminen taistelukentän oloissa on ihan saatanan rankkaa hommaa fyysisesti ja siihen ei kuka tahansa pysty. Henkisistä vaatimuksista puhumattakaan. Siitäkun ei tule yhtään mitään, että lääkintämies alkaa voimaan pahoin ja häntä alkaa pyörryttämään se, että joutuu olemaan tekemisissä veren ja muiden eritteiden ja kuona-aineiden sekä pahasti vammautuneiden ja kuolleiden ihmisten kanssa.

Ei ole pistooleita tuollakaan tasolla, ja viimeksi kun kävin kertaamassa, harjoiteltiin joko EHP tai EHAS (kumpi noista olikaan se ylemmän tason paikka) toimintaa ja ohjelmaan kuului lähipuolustusasemien valkkaaminen ja ampumasektorien valitseminen.

Ja mitä tulee potilaiden evakuoimiseen, niin se ei ole lämärin tehtävä! Lämäri ei kuskaa haavoittuneita mihinkään, se vain valmistelee potilaat evakuointia varten ja huolehtii joukkueen lääkintähuollosta ja koulutuksesta yms. Tämä siis isolla huutomerkillä kaikille johtaja koulutuksen saaneille, että muistakaa nyt, että te ette oleta lämärin kuskaavan potilasta omillaan, vaan osoitatte lämärille tarvittavat "resurssit" hoitamaan evakuoinnin. Vai meinasitteko, että se seuraava haavoittunut kohteliaasti odottaa, että lämäri tulee takaisin?
 
Kukas haavoittuneen sitten evakuoi sinne 100-200 metrin päähän ”linjasta” jos ei lääkintämies? Tuoltahan matka jatkuu sitten evakuointikuljetuksella, joka on sitten porukasta riippuen jotain evakuointipanssarivaunun, lääkintäpasin, trakotorin lavan tai paarien väliltä.
 
pstsika kirjoitti:
Kukas haavoittuneen sitten evakuoi sinne 100-200 metrin päähän ”linjasta” jos ei lääkintämies? Tuoltahan matka jatkuu sitten evakuointikuljetuksella, joka on sitten porukasta riippuen jotain evakuointipanssarivaunun, lääkintäpasin, trakotorin lavan tai paarien väliltä.

Juuri ne miehet, jotka siihen hommaan käsketään. Ei lämäri lähde kuskaamaan potilaita mihinkään, vaan valmistelee ne siihen kuntoon, että ne voidaan siirtää ja sitten siirtyy seuraavan potilaan kimppuun. Ja jos kyseessä on erityisen noheva lämäri, niin se vain käskyttää käsillä olevaa miehistöä, ja nämä sitten tekevät tarvittavat toimenpiteet, jolloin lämäri voi keskittyä vaikkapa potilaskortin täyttämiseen (tai mitä viestiä eteenpäin laitetaankaan etulinjassa (minun aikana se saattoi olla ihan ruutupaperivihkoon rustattu viesti)) ja sitten siirtyy seuraavalle potilaalle. Vasta kun kyseessä on viimeinen potilas ja jos tilanne on rauhoittunut, niin silloin lämäri voi lähteä potilaan mukaan ja vaikka hakea seuraavasta portaasta täydennystä sidetarpeille yms. Mutta sidetarpeiden kulutus yleensä kirjataan potilaan mukaan menneisiin papereihin, joten niiden pitäisi tulla myös potilaan mukana menneiden ukkojen kauttakin.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että lämäri ei missään oloissa joutuisi kanniskelemaan potilasta tms. mutta haluan tehdä nyt täysin selväksi, että mikä lämärin tehtävä on. Ja se siis ei ole mikään paarinkantaja. Paareja osaa kantaa jokainen tuulimyllynlämmittäjä, polttoaineenjakaja ja polkupyörämekaanikko, joten siihen ei lämäriä tarvita.
 
Juuri näin. Paarinkantajiksi voiaan osoittaa ihan erillinen porukkakin jonkun määrätyn tehtävän ajaksi, mutta lämäreitä ei siihen tuhlata. Toisinaan sotaelokuvat (esim Talvisota paikoin) antavat tästä väärää kuvaa. Tuntemattomassa asia on kuvattu paremmin. Muistakaapa kuinka Lahtinen käskee tyhjentää kk:n ahkion ja viedä haavoittuneen ja kuinka Rokka haavoittuu kantaessaan haavoittunutta. Ja häntä eteenpäin vievät erikseen hommaan määritetyt paarinkantajat. Vaikka kyseessä on toki elokuva, niin noin homma tosiaan menee. Joukko evakuoi itse potilaansa ja lämäri keskittyy valmistelemaan kaverin evakuointi kuntoon.
Viime sodissa teidän käytetyn paarinkantajina mm. aseista kieltäytyjiä. Nohevimmat näistä hakivat haavoittuneet ihan haavoittumispaikasta asti. Pääasiassa kuitenkin joukko itse hoiti haavoittuneensa suojaan tulelta ja siitä eteenpäin vietiin paareilla ja paarinkantajina tosiaan ei käytetty lmäriä. Mitä sellaisella lämärillä tekee joka on suurimman osan ajasta kantamassa paareja linjojen takana ja paikalla ollessaan on jatkuvasta kantamisesta niin väsynyt, ettei kykene suorittamaan muita tehtäviään. Lämäri siirtää potilasta korkeintaan sen verran että hoitotoimenpiteiden suorittaminen on mahdollista paremmassa suojassa muuten kuin viimeisenä vaihtoehtona, kun ketään muuta ei enää ole siirtämistä tekemässä.
 
Komppaan aikaisempia kirjoittajia lämärin roolista. Silti pstsika on oikeassa lämäreiden valikoinnista jääkärijoukkueen lääkintämiehen homma ei ole b-miehen paikka.
Ongelmana tuossa siirtämisessä on juuri tuo evakointikuntoon laittaminen. Käytännössä se vaatii kunnon suojaa, eli haavoittuneelle tulee antaa ensiapu, joko omatoimisesti, tai taisteluparin toimesta. Sen jälkeen evakointi parempaan suojaan, jossa lämäri sitten tekee omat taikansa ja siitä eteenpäin vauhdilla.
Ongelmana on ettei nyky taistelukentällä paareilla (kantaen) evakointi ole tehokas vaihtoehto kovin pitkälle, koska potilas pitäisi saada osumasta kenttäsairaalan leikkuupöydälle tunnissa. Syvän rauhan aikanakin se on kova vaatimus.

Sen evakointiin käytetyn liha-auton kuskiksi sopii sitten tällainen meikäläisen kaltainen lihava reservin kyytiorja.

Itse aiheeseen, joukkueen lääkintämiehen kannalta paras vaihtoehto voisi olla MP7 /P90 tyyppinen PDW. Mutta sitten mä heräsin unestani...
 
Hyvä, että sain oikeanlaista tietoa edes täältä. Meillä kun tuo lääkintähuollon tuntemus ja siihen liittyvä koulutus jäi melko pintapuoleiseksi ja homma perustui siihen, että evakuointi-älli noutaa haavoittuneen todella läheltä etulinjaa ja jäin siihen käsitykseen, että lääkintämies hoitaa haavoittuneen sinne, mistä älli hakee. Toivottavasti SA-kokoonpanoja varten on erikseen varattu lisäkäsiä lääkintämiehen käyttöön, koska ainakin jääkärijoukkueissa taistelijoilla on tehtävänä tappaa sekä tuhota ja siten estää lisätappioiden syntymistä - ei olla lääkintämiehen avustajana.

Konekiväärimiehet ovat konekiväärimiehiä eivätkä mitään apusisaria.
 
Se, että joku ase kuuluu rauhanajan koulutusvarusteeksi ei tarkoita aina sitä, että sama varuste olisi myös SA-sijoituksissa.
Erikoisjääkäreillä pistoolit varmasti onkin, mutta he ovat melko pieni porukka kenttäarmeijasta. Epäilen hieman, että kaikilla sotilaspoliiseilla olisi pistoolit tosipaikassa. Heitä nimittäin on aika paljon...
 
pstsika kirjoitti:
Hyvä, että sain oikeanlaista tietoa edes täältä. Meillä kun tuo lääkintähuollon tuntemus ja siihen liittyvä koulutus jäi melko pintapuoleiseksi ja homma perustui siihen, että evakuointi-älli noutaa haavoittuneen todella läheltä etulinjaa ja jäin siihen käsitykseen, että lääkintämies hoitaa haavoittuneen sinne, mistä älli hakee. Toivottavasti SA-kokoonpanoja varten on erikseen varattu lisäkäsiä lääkintämiehen käyttöön, koska ainakin jääkärijoukkueissa taistelijoilla on tehtävänä tappaa sekä tuhota ja siten estää lisätappioiden syntymistä - ei olla lääkintämiehen avustajana.

Taitaa muuten olla muutenkin, että lämärin homma on OT toimintaa. Eli lämäri on taistelija muiden joukossa. Taistelun aikana haavoittunut itse aloittaa hoidon, jos kykenee. Sitten kun taistelussa on taukoa, niin sitten hoidetaan evakuoimiset. Paluu matkalla paarimiehet voivat sitten tuoda ammuksia mukanaan.
 
Back
Top