Ja jokainen noista kantotavoista on sellainen että ase on ryömiessä tai muuten tetsattaessa tiellä, tarttuu oksiin, risuihin jne. Pl ehkä tuo chest rig, mutta siinäkin pistooli koteloineen on esimerkiksi kiväärin käsittelyn tiellä.
Ei ole. Enemmän se normaali kiväärimiehen taisteluvarustus (15-25 kg) vaikeuttaa ryömimistä ja kierimistä kuin pistooli koteloineen.
Ei viitsisi oikeastaan enää edes mainita painoa. Kerrottakoon kuvaavana esimerkkinä erään amerikkalaissotilaan kertomus siitä miten partioreissulle lähtiessään hän kävi jokaisen varusesineensä läpi gramman tarkkuudella ja mm. lyhensi hammasharjan vartta säästääkseen painoa. Kun varusteet vedetään noin tiukille sotilaan kantokyvyn suhteen, se n. 1.5 kiloa mitä pistooli varusteineen ja varalippaineen painaa, alkaa tuntua kohtuullisen turhalta painolastilta.
G17 painaa 625 grammaa ja tuon lisäksi kaksi lipasta ja kotelo eli yhteispaino ilman vaakaa on lähempänä yhtä kiloa kuin 1½ kg. Tarkkana lukujen kanssa jos ruvetaan viilaamaan grammoja! Suomalainen sotilas kantaa taisteluvarustuksessa paljon turhempiakin kapineita kuin pistoolia. Mainittakoon esimerkkeinä varustepussiin tungettu päällystakki, tetsarissa olevat ruokailuvälineet sekä sadeasu. Kaikkien noiden paikka on päivärepussa.
SPOL, autokuski, panssarimies? Kukaan noista ei ole käsittääkseni sissi, taikka sitten jv-taistelija.
SPOL on. Kyse oli kantotapojen esittelystä ja jos pistoolia ei kuitenkaan pysty käyttämään ajoneuvon sisältä (
BMP2, CV-90, PASI, Älli tms. miehistötilat) niin ainoa syy siirtää pistooli rintaan on se, että sillä saavutetaan parempi sopivuus penkin kanssa. Reisilevyn voi kääntää reiden sivulta reiden päälle jos se tuntuu istuessa olevan tiellä, mutta vetäminen on silti hidasta.
Niin, mikä se tilanne nyt onkaan mitä varten pistoolia pidetään mukana?
Se, että RK ei jostain syystä ole toimintakunnossa ja syy voi olla tyhjentynyt lipas, häiriö, mekaaninen vika tai jopa se, että RK on jätetty paikkaan X, ettei se olisi tiellä. Pistooli on vara-ase itsepuolustukseen, kuten veli commando jo kertoi.
Eli JOS on tilanne jossa patruunat loppuvat kivääristä niin että alle 7 metrin säteellä on aseistettu vihollinen - muttei kuitenkaan niin lähellä että olisi mahdollisuus hyökätä käsikähmään - niin sinulla voi olla marginaalisesti paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä jos sinulla on pikavedettävä kotelo pistooleineen?
Ei pikavedettävä kisateline vaan palveluskäyttöön suunniteltu ja aseenriistotilanteita varten kehitelty kotelo.
Mahdollisuudet eivät ole pelkästään marginaaliset. 17 patruunaa sekunnin aikaikkunan takana on melkoinen henkivakuutus lähitaistelussa.
Tämän takia siis pitäisi joka jampan roudata mukana 1.5 kiloa lisäpainoa ja harjoitella aseen käyttöä useita satoja laukauksia vuosittain? Sen sijaan että kantaisivat mukana esim. 1.5 kilon edestä parempia suojavarusteita, käsikranaatteja tai varalippaita pääaseeseen?
commando vastasi tuohon jo. Otatko käsikranaatin varusteista ja heität sillä 7 metrin päässä olevaa vihollista? Ja samaan aikaan tai nopeammin kuin vedät pistoolin ja käytät sitä? Tai vaihdatko tyhjään rynnäkkökivääriin uuden lippaan samassa ajassa ja nostat aseen takaisin ampuma-asentoon?
Tähän mennessä hehkutuksesi kaukopartiomiesten pistoolinkäytöstä on tuottanut nolla esimerkkiä kuvaamastasi taistelutekniikasta.
Valitettavasti en ole ollut todistamassa 70 vuoden takaisia taistelutilanteita, mutta jos pistooli olisi ollut turhake niin tuskin niitä olisi kannettu ja hamstrattu kaatuneilta.
70 vuoden takaisilla tapahtumilla ei ole toisaalta mitään merkitystä nykypäivään nähden, koska uudempaakin tietoa on olemassa. Näistä uudemmista kahinoista löytyy paljon esimerkkejä siitä, että pistooli on pelastanut taistelijan.
Väitän, että Glockin ja Parabellumin ero on varsin pieni, kun vertaa eroon rynnäkkökiväärin ja Mosin-Nagantin välillä. 2. maailmansodan aikana keskivertotaistelijan ase oli pitkä ja kömpelö pulttilukkoinen kivääri. Pistooli oli silloin vielä aika tehokas lähitaisteluase, kun siinä oli parempi käsiteltävyys, tulinopeus ja lipaskapasiteetti kuin palveluskiväärissä. Pistooli saattoi olla hyödyllinen mm. soluttautuessa vihollisen linjan tai vartiopaikan tuntumaan. Sen sijaan nykypäivänä joka miehellä on rynnäkkökivääri tai vastaava, joka suhteessa parhaimpaankin pistooliin ylivoimainen ase. Lisäksi nykyaikana yhä useampi kantaa suojavarusteita jotka suojaavat yleisimmiltä pistoolinpatruunoilta.
Ja nyt se perustaistelijan ase on pitkä ja kömpelö RK 62... Pistooli ei korvaa rynnäkkökivääriä vaan toimii vara-aseena silloin kun rynnäkkökivääriä ei ole mahdollista käyttää. Tyhjällä rynnäkkökiväärillä voi toki lyödä, kunhan ensin ottaa hihnan pois niskan takaa, mutta pistoolin vetää nopeammin ja tappavuuskin on hieman parempi.
Ennenkuin jatkat mutuilua, niin kokeile radalla timerin kanssa seuraavaa harjoitetta.
1. Lataa rynnäkkökiväärin patruunapesään yksi patruuna ja varalipas täyteen. Nosta ase ylävalmiusasentoon ja äänimerkistä ammu laukaus maaliin 1, jonka jälkeen vaihda uusi lipas ja ammu reagoivaan maalilaitteeseen (
plate, ilmapallo tai savikiekkoviritelmällä olevaan SRA-tauluun) osuma päähän. Maali kaatuu, kun osuma on riittävän hyvä, koska pahvin takana oleva savikiekko tai ilmapallo rikkoutuu ja naru pääsee vapaaksi.
2. Lataa rynnäkkökiväärin patruunapesään yksi patruuna ja sijoita pistooli ladattuna ja varmistettuna koteloonsa. Nosta rk ylävalmiusasentoon ja äänimerkistä ammu laukaus maaliin 1, jonka jälkeen suorita aseenvaihto ja vedä pistooli ampuen edellä kuvattuun reagoivaan maaliin samanlainen osuma kuin aiemmassa harjoitteessa.
Kumpi menee nopeammin? Minulla vaihtoehto 2 on nopeampi.
Totta. Ja se on muuttunut suuntaan joka on tehnyt pistoolista tehottomamman aseen. Nykyaikana ei voitaisi ajatellakaan että komppanianpäällikkö lähtisi taisteluun pelkkä pistooli aseenaan.
Ei lähtenyt viime sotien aikaan eikä lähde tänäänkään. Monella Talvisodan komppanianpäälliköllä oli hyväkuntoinen ja tarkka suojeluskuntakiväärinsä mukana (
kuten myös omalla rahalla hankittu FN, Parabellum, Mauser tms. pistoolikin.) ja loput saivat sitten pitkän aseen perustamisen yhteydessä. Jatkosodan loppuvaiheissa komppanianpäälliköt pyrittiin ensisijassa aseistamaan jo konepistoolein.
Eli yritän sanoa ettei se voiton ja häviön ero ole se onnistuuko se laukaus hyökkäävän vihollisen naamaan. Suosittelen katsomaan veitsi vs. pistooli simulaatiotilanteita vaikka Youtubesta niin alkaa selviämään se seikka millainen voisi olla siinä tilanne pistoolin vetämisessä, osumisessa, suojaamisessa, aseettomassa taistelussa jne. Lisäksi airsoft-aseilla voi kokeilla näitä tilanteita että miten onnistuu veto, miten pitää liikkua pois alta, väistätkö hyppäämällä kuperkeikan sivuun tai entä jos ahdas tila niin vedätkö selällesi guardin vai mitä helvettiä teetkään ja minne oikein osut. Tämän vuoksi olisi hyvä olla naamasuojus.
