Pistooli jokamiehen aseeksi?

[commando]

Liivi on kuitenkin kiistämättä kohtuullisen välttämätön taisteluvaruste, jonka kanssa pitää oppia elämään. Pistoolikotelon osalta kyse on lisäyksestä jonka hyöty on kyseenalainen.

Pistoolin tarpeessa ja hyödyssä ei ole mitään kyseenalaista, juurihan se on moneen kertaan kerrottu mihin sitä käytetään ja miksi. Liivi ei ole mikään välttämätön taisteluvarustus, sen takia kaikille sellaista ei ole edes jakaa kuten ei ollut aikoinaan taisteluvyötäkään.

Ai, onko pistooli nyt jokaisen länsimaisen jalkaväkisotilaan perusvaruste? Afganistanin vuorillako tällainen kokemus on saatu?.

Pistoolin välttämättömys on ihan muualla todettu, siksi Afganistanin kriisinhallitsijoille sellainen jokaisella jaetaan.

Se mitä sotilaat itse tekevät ei ole aina rationaalista. Lisäaseet luovat turvallisuuden tunnetta, riippumatta siitä onko siitä todellisuudessa lisähyötyä. Kypärä sen sijaan on huonosti koulutetuilla joukoilla harvinainen näky, huolimatta niiden kiistämättömästä hyödyllisyydestä. Sama ilmiö on huomattu maailman sivu armeijoissa aina..

Onko kypärättömyys SAS:lla siis kouluttamattomuuden merkki? Heh. Kypärä jätetään pois kyydistä joskus koska se vääristää kuulomaisemaa. Samasta syystä käytetään myös kevyempiä ja vähemmän suojaavia liivejä, ei ne poliisitkinkaan heilu kovalevy päällä koko aikaa ja sotilaat eivät pidä nivussuojaläppää.

Niin, nyt taas pistoolin puolestapuhujat jämähtävät "lähitaisteluun" ja "kohtaamistilanteisiin": veikkaan että ne tilanteet joissa sodassa todella pistoolia on käytetty, ovat useammin olleet valmisteltuja tilanteita joissa pistooli on otettu käyttöön koska pääase on liian kömpelö.

Lähitaistelua tai kohtaamistilannetta todennäköisempi skenaario on yleensä varmaan sellainen missä vihollinen on asemissa suojautuneena, tai vaikkapa panssaroidun ajoneuvon sisällä. Sitä voi miettiä, mikä ase tai varuste lisää toimintakykyä sellaisessa tilanteessa ja mikä ei.

Vääriin, paitsi ainoastaan ehkä äänenvaimennetun pistoolin ja Vietkongin tunneleiden suhteen. Mitkään erikoisjoukot eivät mene taloon ampumaan terroristeja pistoolin kanssa vaan konepistoolin tai rynnäkkökiväärin kanssa. Pistooli on lähes aina vara-ase!

Taistelijan varuste on aina kompromissi koska jv-taistelija ei voi roudata kaikkea mahdollista mukanaan ja vaikka voisi, ei ole rahaa. Muutenhan maailmansodatkin oltaisiin kolisteltu läpi levyhaarniskoissa tjsp. vaikka niistä harvoin taistelukentällä olisi ollut hyötyä. Pistoolien puuttuminen jokaisen jv-taistelijan varustuksesta tuskin on puhdas kustannuskysymys, koska kalliimpiakin vehkeitä jv-ryhmille on annettu käyttöön. Sellaisissakin maissa joissa rahaa on ollut käytössä paremmin, perustaistelijan varustukseen ei ole yleensä kuulunut pistooli. Yleensä on ensisijaisesti pyritty tekemään pääaseesta tehokkaampi, tai lisäämään erikoisaseiden määrää.

Levyhaarniskat ovat jääneet käytöstä sen vuoksi pois että musketti lävisti ne, ne kyllä suojasivat kyllä aika hyvin nuolilta. Samalla tavalla nykyaikainen sotilas on teknologian kehittyessä varustettu luotiliviillä, koska se pysäyttää luodit ja on kevyt. Suomalainen normaali jalkaväki oli varustettu Afganistanissa pistooleilla ja levyillä, jossa etäisyydet olivat suurempia kuin kotimaassa. Kyse on ainoastaan rahasta ja siitä että kriisinhallinta on tärkeämpää kuin kotimaan puolustus.

Ei pidä paikkaansa, miekka oli useimpien jalkaväkimiesten perusase vielä 1600-luvulla. Sitten kun pistimet keksittiin, miekka jäi pois. Tai no jotkut eliittijoukot (krenatöörit) sitä saattoivat vielä kantaa, en ole varma.
Kaasunaamari on vähän niin ja näin. Yleensä sitä ei tarvitse, mutta silloin jos sattuisi tarvitsemaan, niin silloin sitä ei voi korvata millään muulla varusesineellä.

Muistaakseni ihan kotimainen nuijasota sai nimensä siitä että niitä miekkoja ei ollut. Miekat olivat kalliita ennen teollista vallankumousta.

Kannatan toki pistooliammunnan harjoittamista varusmiesaikana muun ohessa, mutta sellainen taitotaso mitä commandon ja pstsian esittämät skenaariot edellyttävät, ei mielestäni ole mitenkään saavutettavissa varusmiesajan puitteissa, ellei käytetä pistoolin kanssa harjoitteluun suhteettomasti aikaa - niin paljon että se syö aikaa paljon tärkeämmiltä opetuskohteilta. Väitän lisäksi, ettei yksikään armeija maapallolla opeta perusmosureille pistoolin käyttöä tuolle tasolle: väitän jopa, etteivät edes useimmat erikoisjoukot opettele pistoolin käyttöä noin hyvin.

Kuten pinkkojen tekemisen, sotilaspapin loitsujen kuuntelemiseen ja ylimääräisiin harjoituksiin koskien sulkeisia paraatia varten silmänruuaksi? Perustasoksi riittää se taso mitä poliisit saavat ja kuten Pstsika kertoi, ei siihen paljon tunteja uhrata. Jos poliisin taso aseenkäyttäjänä ei riitä niin miksi edes vaivautua jakamaan heille aseita?

Tämän valossa puheet siitä miten "Suomen armeija on pihalla nykysodankäynnistä kun opettaa vain surkean ja kömpelön [sic] rk:n käyttöä tehokkaan ja tulivoimaisen pistoolin sijaan" vaikuttavat aika todellisuudesta vieraatuneilta.

RK on kyllä huono ja surkea ase mutta sotilaan pääase on kivääri. Pistooli ei ole tehokas ja tulivoimainen mutta se on vara-ase ja sen käyttöä tulee opettaa kuten tulee veitsen ja tyhjän kädenkin.

 

[Ottoville]

Kun mennään pistooliin, niin voi olla moness mielessä hyvä, että ohjaajia on runsaasti ja osallistujat ovat yli 19-vuotiaita. Ja samahan se on kiväärinkin kanssa, kun mennään ulos turvallisesta rata-ammunnasta, ohjausta tarvitaan ja turvallisuus syntyy suurelta osin siitä, että ohjaajien vastuut on tarkoin passattu kohdalleen ja homma osataan.

En kyllä missään ole törmännyt noihin ikä rajoihin.

Tullakin puhutaan ihan muuta http://www.resul.fi/ (sääntö versio 6,1)
Lähinnä henki on että, on hyvä jos on osallistujia ja vielä parempi jos he ovat nuoria tai naisia.


Yleensä ottaen ”armeijalla” on aika vähän tietoa ”ressujen” siitä millä tasolla ja mikä laista porukka toiminnallista -ammuntaa harrastaa.
Ja sitten kun oikeasti nähdään, mitä se on. Palaute on ollut myönteistä ja kiinnostunutta.
”Juhla puheissa” on esitetty myös näkemys että tässä on porukka joka koulutta nopeasti ja osumaan.
Kun se tosi tarve koittaa.


Ps. Joku ojensi että ”toiminnallisista ampumalajeista pitäisi keskustella muualla ( esim http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/ ) .
Saako niitä edes mainita vai missä kulkee raja?

 

[baikal]

En kyllä missään ole törmännyt noihin ikä rajoihin.

Tullakin puhutaan ihan muuta http://www.resul.fi/ (sääntö versio 6,1)
Lähinnä henki on että, on hyvä jos on osallistujia ja vielä parempi jos he ovat nuoria tai naisia.


Yleensä ottaen ”armeijalla” on aika vähän tietoa ”ressujen” siitä millä tasolla ja mikä laista porukka toiminnallista -ammuntaa harrastaa.
Ja sitten kun oikeasti nähdään, mitä se on. Palaute on ollut myönteistä ja kiinnostunutta.
”Juhla puheissa” on esitetty myös näkemys että tässä on porukka joka koulutta nopeasti ja osumaan.
Kun se tosi tarve koittaa.


Ps. Joku ojensi että ”toiminnallisista ampumalajeista pitäisi keskustella muualla ( esim http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/ ) .
Saako niitä edes mainita vai missä kulkee raja?

Nyt vähän katkoo. Tuo 19- v. tarkoittaa sitä, että reserviläiset kohderyhmäksi. Pidän toiminta-ampujien tuottamaa osaamista erittäin arvokkaana, se korostuu vain edelleen mentäessä. Ainoa mistä varoittaisin, on se, että pitäkää Armeija Laitoksena vähintään kahden käsivarren mitan päässä toiminnastanne. Mulla käy kylmät väreet, kun luen, että "toimintaa on kehuttu ja sitä arvostetaan"....siitä ei ole pitkä matka siihen, kun Laitos omii toiminnan ja sitten on hauskaa kaikilla. Yksittäiset kapparit ovat jees, mutta Laitoksen pitäisin niin ulkona kuin mahdollista.

 

[Ottoville]

Yksittäiset kapparit ovat jees, mutta Laitoksen pitäisin niin ulkona kuin mahdollista.

Mutta kun ampuma alueet ovat ”firman”, niin tuo ei onnistu.
SM kisat on melkein pakko järjestää nollin ampuma alueella.
(Niinisalo,Rovajärvi, Syndalen, Säkylä jne.)

Ja PV näkee toiminnan lähinnä heitä tukevana toimintana.
Jota tuetaan antamalla käyttöön alueet, maalilaiteita, henkilökuntaa, ajoneuvoja ja lavasteita (Pasi, Leo yms.).

SRA:ssa ei ole ala ikärajaa harrastajille ja se on toimintaa reserviläisliiton alaisuudessa.

 

[baikal]

Tiedän toki. Eikä asia mulle kuulu lainkaan. Taitavia ihmisiä on noissa mukana, hattua vaan nostan.

 

[dr. Strangelove]

Puolessa tunnissa koskaan ampumaton henkilö saadaan opetettua ampumaan seitsemästä metristä pääalueen a-osumia tasaisen toistuvasti. Oikeaoppisen vedon opettamiseen menee se toinen puoli tuntia, ja parissa tunnissa saadaan nämä taidot yhdistettyä siten että niitä a-alueen osumia tulee vedosta tasaisesti.

Toistuvasti? Joka lippaasta yksi osuma? Vaiko joka laukaus yläneliön a-alueelle? Vai mitä tarkoitat tasaisella toistuvalla osumisella? Ei pistoolilla ampuminen mikään mystinen taikatemppu ole mutta vähän turhan helpoksi sen oppimisen kuvailet.

 

[Aquilifer]

Toistuvasti? Joka lippaasta yksi osuma? Vaiko joka laukaus yläneliön a-alueelle? Vai mitä tarkoitat tasaisella toistuvalla osumisella? Ei pistoolilla ampuminen mikään mystinen taikatemppu ole mutta vähän turhan helpoksi sen oppimisen kuvailet.

Selvennetään vähän: Olet tavallaan oikeassa. Oikean tekniikan opettaminen puolessa tunnissa siten että jokainen tai lähes jokainen laukaus osuu yläneliön a-alueelle on täysin mahdollista eikä edes vaikeaa. Se vaatii vain opettajan läsnäolon sekä sellaisen opettajan joka tunnistaa ja osaa korjata oppilaan tekemät virheet.

Mutta, mutta... Se että pysyykö se oppi siellä päässä on sitten ihan eri asia. Kun oppilaan kanssa mennään seuraavana päivänä taas radalle, niin joudutaan kertaamaan opetetut asiat, koska ensimmäiset laukaukset menevät puoli metriä liian alas. Kun ruvetaan suoritukseen lisäämään haastetta, esim. nopeuden muodossa, koko pakka leviää heti taas käsiin. Silloin tarvitaan taas osaavaa opettajaa, joka jälleen tunnistaa virheet ja osaa korjata ne. Kuten aikaisemmin sanoin niin parissa tunnissa saadaan tuohon suoritukseen yhdistettyä myös aseen veto kotelosta, ja vähän nopeuttakin touhuun mukaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että oppilas olisi vielä hyvä ampuja, vaikka perustekniikka rupeaisikin olemaan hallinnassa. Hyvän ampujan taitoihin kuuluu selkäytimestä tulevan perustekniikan lisäksi myös nopeus, liike, suojan käyttö tms. Siihen tarvitaan paljon toistoja, ja runsaasti laukauksia. Säännölliselle harjoitukselle ei valitettavasti vielä ole keksitty korvaajaa.

 

[Laamanator]

Perustasoksi riittää se taso mitä poliisit saavat ja kuten Pstsika kertoi, ei siihen paljon tunteja uhrata. Jos poliisin taso aseenkäyttäjänä ei riitä niin miksi edes vaivautua jakamaan heille aseita?

Poliisille "riittäväksi" alkeiskoulutukseksi määritelty taso voi olla riittävä lähtökohta myös suomalaiselle asevelvolliselle, mutta poliisin asekoulutuksen ja harjoittelun voidaan olettaa jatkuvan enemmän tai vähemmän säännöllisesti, jolloin saavutettu osaaminen kehittyy tai ainakin säilyy ajan funktiona. Suomalaisen asevelvollisen osalta homma jää ilman yksilön omaehtoista asian harrastamista ja jatkuvaa harjoittelua siihen, mikä johtaa osaamisen kehityksen pysähtymiseen ja lopulta katoamiseen jo varsin lyhyen ajan kuluessa. Ihmisen muisti toimii sillä tavalla.

Koulutuksen ja kaiken panostamisen keskimääräisenä lopputuloksena on tällöin paluu lähtöruutuun ilman, että missään vaiheessa on oikeastaan edes saavutettu mitään. Jos koulutuksen lopputulos on plusmiinusnolla, niin miksi rajallisia resursseja tulisi kohdentaa pistoolin kouluttamiseen (uusi ase) eikä joukon suorituskyvyn kannalta johonkin paremman hyötysuhteen tuottavaan kehityskohteeseen? Näitäkin nimittäin löytyy ja soveltuvaa yksittäistä kohdetta valitessa ainakin itseni valtaa samanlainen olo kuin joskus lapsena karkkipussi nimisen vähittäiskaupan ketjun myymälässä.

En missään vaiheessa väitä tai ole väittänyt, etteikö pistoolin hallitseminen olisi tärkeä tai osaamisen arvoinen taito. Ilman muuta se on. Kysymys on vain lähinnä realismin ja fantasian välisestä suhteesta sekä niistä käytännön järjestelyistä, miten ja millä kontribuutiolla fantasiaa voidaan konvertoida realismiksi. Toisinsanoen miten ja minkälaisilla attribuuteilla unelmista tehdään totta niin kuin hollywoodin elokuvissa, ikään kuin ryysyistä rikkauksiin - tai sarkapuvusta taktiseen nailoniin. Bollywood olisi kuitenkin helpompi esimerkki, sillä siellä onnen kukkuloille nousemiseen riittää Roope Ankan rikkauksien sijaan kupillinen riisiä.

Puolustusvoimat ei kykene omalla koulutuksellaan tuottamaan välttävää parempia asekäsittelijöitä tai ampujia. Se ei todellisuudessa ole riittävä osaamisen taso eikä oikeasti vastaa taistelukentän olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Tämä on tunnustamista vaille valmis tosiasia, mikä ei muutu edes loitsutuntien ajankäytön kohdentamisella johonkin tutustumistyyppiseen pistooliammuntaan. Välttäväkin osaaminen on joukon suorituskyvyn kannalta kuitenkin parempi kuin ei osaamista ollenkaan. Jos jääkärikomppania ampuu 10000 laukausta perinteisellä "spray and pray" taistelutekniikalla, niin sen todennäköisenä lopputuloksena on kuitenkin muutama vastapuolen taistelija nurin, mikä osaltaan kuluttaa vastustajaa tuottamalla sille n % tappioita.

Jos asekäsittelyyn ja ampumiseen liittyvää osaamista halutaan oikeasti saavuttaa ja kehittää, vaatii se asian omaehtoista harrastamista, omaa kalustoa ja jatkuvaa oikeaoppista harjoittelua, sillä ilman näitä ei mitään oikeaa osaamista pysty saavuttamaan edes fantasiaelokuvissa missä hyvä haltija taikoo tyhjästä 500 taikanuolta jollain mystisellä muminalla ja pysättää kokonaisen armeijan pelkällä ilkeällä katseella. Tässä vaiheessa pallo pyöriikin gravitaatiovoiman saattelemana maanpuolustusjärjestöjen ja reserviläisurheilun syliin. Suureena haasteena on valitettavasti yksityiseen aseenomistukseen huonolla asenteella suhtautuvat päättäjät sekä näiden taustalla vaikuttavat ulkomaiset lobbaus- ja intressiryhmät.

Käsittääkseni jollain foorumin huippusalaisella suljetulla osastolla on käynnissä hedelmällinen keskustelu aiheesta 165vrk palvelevan taistelijan ampumakoulutusohjelma. Valitettavasti en pääse tätä ketjua lukemaan.

pitäkää Armeija Laitoksena vähintään kahden käsivarren mitan päässä toiminnastanne.

Tähän lyhyeen kehoitukseen kätkeytyy runsaasti wanhan kansan viisautta, jonka merkitystä ei tule milloinkaan aliarvioitavan. En kuitenkaan keksi yhtään ainoaa syytä, miksi sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvien rekisteröityjen yhdistysten toiminnalla olisi millään tavalla kosketuspintaa Puolustusvoimien tehtäviin tai sen intressialueelle. Tukeutuminen taas on eri asia ja Puolustusvoimat tukee myös "tavallisia" ampumaseuroja.

SRA:ssa ei ole ala ikärajaa harrastajille ja se on toimintaa reserviläisliiton alaisuudessa.

Eikö SRA:n alaikäraja ollut joskus 18 vuotta?

 

[baikal]

Laamanatorin viestiä hedelmällisesti poimien: en tiedä oliko kommenttisi ivallinen vaiko ei, koskien kehotustani, minulla on takataskussa vissit syyt sille, että neuvon pitämään pv:n ainakin kahden käsivarren mitan päässä.

Ööööö. Piti kysymäni setämieheltä, että oliko tarkoitus panna tuo Laamanatorin mainitsema topikki vippiin? Minusta se käy mainiosti avoimelle puolelle, ei sillä, että vipissä olisi mitään muuta kuin hyvää kesälomaa-toivotuksia muutenkaan, mutta tuossa topissa on sisältöä helmeksi saakka.

 

[pstsika]

Eikö SRA:n alaikäraja ollut joskus 18 vuotta?

Ainakin viime vuosikymmenellä SRA-kortin, kuten myös lajissa tarvittavan kaluston, pystyi hankkimaan 16- vuotiaana ihan kivuttomasti... Noh, se oli ennen wanhaan ja ehkä nykyään on eri meno. Aselupien osalta meininki on ainakin paljon synkempää.

 

[Laamanator]

Laamanatorin viestiä hedelmällisesti poimien: en tiedä oliko kommenttisi ivallinen vaiko ei, koskien kehotustani, minulla on takataskussa vissit syyt sille, että neuvon pitämään pv:n ainakin kahden käsivarren mitan päässä.

Ööööö. Piti kysymäni setämieheltä, että oliko tarkoitus panna tuo Laamanatorin mainitsema topikki vippiin? Minusta se käy mainiosti avoimelle puolelle, ei sillä, että vipissä olisi mitään muuta kuin hyvää kesälomaa-toivotuksia muutenkaan, mutta tuossa topissa on sisältöä helmeksi saakka.

Ei ollut tarkoitettu ivalliseksi. Itseasiassa unohdin lauseeni välistä sanan "onneksi" (-> en kuitenkaan onneksi keksi). Käsivarren mitta on kuitenkin ihan hyvä.

Ainakin viime vuosikymmenellä SRA-kortin, kuten myös lajissa tarvittavan kaluston, pystyi hankkimaan 16- vuotiaana ihan kivuttomasti... Noh, se oli ennen wanhaan ja ehkä nykyään on eri meno. Aselupien osalta meininki on ainakin paljon synkempää.

Muistelin, että joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla 90-luvun puolella olisi SRA-kortin ikäraja ollut 18 vuotta eli täysi-ikäisyys. Ehkä joku muistaa paremmin ja linjaus on mahdollisesti siitä vuosien kuluessa muuttunut johonkin suuntaan, mutta joka tapauksessa nämä ovat olleet niitä wanhoja hyviä aikoja sekä ampumaharrastusten kulta-aikaa. Tulee melkein tippa linssiin niitä muistellessa - varsinkin kun tietää, ettei niihin ole enää paluuta ja kehityksen trendi on yhä vahvasti alaspäin eli täysin väärään suuntaan. Kunnes asiain laita korjataan jälleen takaisin säädyllisille raiteille ja kohti sitä suuntaa, johon myös muut kuin ulkomaiset lobbaus- ja intressiryhmät haluavat kulkea.

 

[commando]

Poliisille "riittäväksi" alkeiskoulutukseksi määritelty taso voi olla riittävä lähtökohta myös suomalaiselle asevelvolliselle, mutta poliisin asekoulutuksen ja harjoittelun voidaan olettaa jatkuvan enemmän tai vähemmän säännöllisesti, jolloin saavutettu osaaminen kehittyy tai ainakin säilyy ajan funktiona. Suomalaisen asevelvollisen osalta homma jää ilman yksilön omaehtoista asian harrastamista ja jatkuvaa harjoittelua siihen, mikä johtaa osaamisen kehityksen pysähtymiseen ja lopulta katoamiseen jo varsin lyhyen ajan kuluessa. Ihmisen muisti toimii sillä tavalla.

Siksi onkin tärkeää että aseistus ja varustus jaetaan kotisäilytykseen. Kotiläksyt ovat tärkeä osa oppimista! Ilman kotiläksyjä ei varmaan "pisailtaisi" muna pystyssä.

En missään vaiheessa väitä tai ole väittänyt, etteikö pistoolin hallitseminen olisi tärkeä tai osaamisen arvoinen taito. Ilman muuta se on. Kysymys on vain lähinnä realismin ja fantasian välisestä suhteesta sekä niistä käytännön järjestelyistä, miten ja millä kontribuutiolla fantasiaa voidaan konvertoida realismiksi. Toisinsanoen miten ja minkälaisilla attribuuteilla unelmista tehdään totta niin kuin hollywoodin elokuvissa, ikään kuin ryysyistä rikkauksiin - tai sarkapuvusta taktiseen nailoniin. Bollywood olisi kuitenkin helpompi esimerkki, sillä siellä onnen kukkuloille nousemiseen riittää Roope Ankan rikkauksien sijaan kupillinen riisiä.

Realismi vaatii töitä. Suomalaisilla on tapana jäädä tuleen makaamaan ja voivotella tekemättä asialle mitään oli kyseessä sitten mikä tahansa poliittinen ratkaisu. Varsinkin suomalainen ammattisotilas on lammas määkimässä kun epäisänmaalliset politiikot kieltävät jalkaväkimiinat, pitävät yllä rasistien kotivaruskunnan jne.

Puolustusvoimat ei kykene omalla koulutuksellaan tuottamaan välttävää parempia asekäsittelijöitä tai ampujia. Se ei todellisuudessa ole riittävä osaamisen taso eikä oikeasti vastaa taistelukentän olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Tämä on tunnustamista vaille valmis tosiasia, mikä ei muutu edes loitsutuntien ajankäytön kohdentamisella johonkin tutustumistyyppiseen pistooliammuntaan. Välttäväkin osaaminen on joukon suorituskyvyn kannalta kuitenkin parempi kuin ei osaamista ollenkaan. Jos jääkärikomppania ampuu 10000 laukausta perinteisellä "spray and pray" taistelutekniikalla, niin sen todennäköisenä lopputuloksena on kuitenkin muutama vastapuolen taistelija nurin, mikä osaltaan kuluttaa vastustajaa tuottamalla sille n % tappioita.

Sen vuoksi reserviläinen, jos häntä ei pystytä kouluttamaan ja treenaamaan tarpeelliselle tasolle edes varusmiesaikana on hänet varustettava uusimmalla teknologialla, koska emme voi antaa tasoitusta tässäkin asiassa. Suomessa puuhastellaan, puhutaan bisnesmiesten RUK:sta ja hiihtokoulusta kun tarkoitus on tehdä miehistä murhaajia!

Jos asekäsittelyyn ja ampumiseen liittyvää osaamista halutaan oikeasti saavuttaa ja kehittää, vaatii se asian omaehtoista harrastamista, omaa kalustoa ja jatkuvaa oikeaoppista harjoittelua, sillä ilman näitä ei mitään oikeaa osaamista pysty saavuttamaan edes fantasiaelokuvissa missä hyvä haltija taikoo tyhjästä 500 taikanuolta jollain mystisellä muminalla ja pysättää kokonaisen armeijan pelkällä ilkeällä katseella. Tässä vaiheessa pallo pyöriikin gravitaatiovoiman saattelemana maanpuolustusjärjestöjen ja reserviläisurheilun syliin. Suureena haasteena on valitettavasti yksityiseen aseenomistukseen huonolla asenteella suhtautuvat päättäjät sekä näiden taustalla vaikuttavat ulkomaiset lobbaus- ja intressiryhmät.

Hyvä alku omalla kalustolle on sen aseiden kotisäilytys ja sen ehdoksi vaikkapa osallistuminen ampumatoimintaan. Näin vain munattomilla, laiskoilla ja syrjäytyneille ei ole aseita kotona eli tilanne pysyy hyvin samanlaisena kuin nytkin, tosin tällä kotisäilytysvaihtoehdolla saadaan köyhemmillekin mahdollisuus.

 

[baikal]

Ihan suoraan sanoen en usko Puolustusvoimien aseiden kotisäilytyksen toteutuvan Suomessa. Ei sitten millään. Ennemmin kuusta haetaan juustoa, kuni rk on ressun kaapissa kotisäilössä.

Pitää siis löytää niitä keinoja, joiden turvin halukkaat pääsevät harrastamaan. Pv järjestäköön asiansa sille mallille, että a-taitoa ja pv:n aseiden käyttötaitoa voidaan ylläpitää Valtion toimesta. Pv;n erään ydintoimintoalueen luulisi olevan ko. asioiden järjestäminen, jos ei kerran ole, niin tuntuu joskus siltä, että tarviiko niitä isompiakaan paukkuja hankkia, jos ei ensin löydy edes tarpeiksi Lapuan 7.62:sta kysta kyllin......

 

[commando]

Jos ei uskota eikä vaadita ei mitään saavuteta. Aseiden kotisäilytys ei vain paranna ampumataitoa, se myös lyhentää mobilisaatioaikaa, vähentää rikollisuutta ja tekee mahdolliseksi sen että PV:n pitää oikeasti hankkia jokaiselle taistelijalle ase eikä reserviläisten aseistaminen perustu joka toiselle jakamiseen, pareittain liikkumiseen ja kerran pudotetun aseen noukkimiseen.

 

[dr. Strangelove]

Jos ei uskota eikä vaadita ei mitään saavuteta. Aseiden kotisäilytys ei vain paranna ampumataitoa, se myös lyhentää mobilisaatioaikaa, vähentää rikollisuutta ja tekee mahdolliseksi sen että PV:n pitää oikeasti hankkia jokaiselle taistelijalle ase eikä reserviläisten aseistaminen perustu joka toiselle jakamiseen, pareittain liikkumiseen ja kerran pudotetun aseen noukkimiseen.

Olet oikeassa siinä, ettei mitään voi saavuttaa ellei sitä ensin tavoittele ja usko tavoitteeseen. Tavoitteen toteutuminen on kuitenkin suomalaisessa asenneilmastossa sen verran mahdotonta, että olen baikalin kanssa samalla linjalla. Vaihtoehtoisten keinojen miettiminen tuottaa varmemman tuloksen.

 

[dr. Strangelove]

Selvennetään vähän: Olet tavallaan oikeassa. Oikean tekniikan opettaminen puolessa tunnissa siten että jokainen tai lähes jokainen laukaus osuu yläneliön a-alueelle on täysin mahdollista eikä edes vaikeaa. Se vaatii vain opettajan läsnäolon sekä sellaisen opettajan joka tunnistaa ja osaa korjata oppilaan tekemät virheet.

Kiitos selvennyksestä. En itse ole juuri opettanut pistoolilla ampumista mutta sikäli useita untuvikkoja olen radalla nähnyt ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tuo on mahdollista mutta edelleen pidän sitä aika kovana suorituksena, jos aikarajana tosiaan on puoli tuntia. Osaavan opettajan merkityksestä olen ehdottomasti samaa mieltä. Toinen vaatimus on se, että opettaja on oltava henkilökohtainen. Jos kyseessä on joukko - vaikka vain pienempikin - pompsahtaa aikavaatimus ihan eri sfääreihin.

 

[Tvälups]

Aseet säilytyksessä lähivaruskunnassa? 250km ei ole kovin lähellä.
Aseet säilytyksessä poliisilaitoksella? 50km on vielä siedettävä etäisyys, mutta kuka ja millä ammattitaidolla vastaa aseista?
Aseet kotona säilytyksessä? Sveitsin ja Ruotsinkin malli...

Ja jos jämähtää siihen asenteeseen ettei se voi onnistua Suomessa niin silloin se ei voi. Asennetta on oltava huomattavasti enemmän kuin jo valmiiksi antautuminen.

 

[dr. Strangelove]

Ja jos jämähtää siihen asenteeseen ettei se voi onnistua Suomessa niin silloin se ei voi. Asennetta on oltava huomattavasti enemmän kuin jo valmiiksi antautuminen.

Olet aivan oikeassa. Ongelmana on kuitenkin se, että samaan aikaan yhteiskunta pyrkii aivan päinvastaiseen suuntaan. Aseet ovat suuri saatana sekä kaiken pelon ja pahan alku ja juuri. Ei kovin hedelmällinen tilanne keskustella demokratiassa Sveitsin mallin tuomisesta Suomeen. Mitään nopeaa muutosta asenneilmaston kehityssuuntaan ei liene tähän kehityssuuntaan lähiaikoina odotettavissa eikä kansallisesta turvallisuudesta keskusteleminen ylipäätään ole kovin muodikasta, kun yksittäisen äänestäjän pitäisi nukkua huonosti tulossa olevien hyvinvointivaltion etuusleikkausten vuoksi.. Voit kutsua minua ihan vapaasti pessimistiksi mutta tällä hetkellä aseiden hajasijoittamista tosissaan ajamaan alkava leimattaisiin hörhöksi. Varteenotettavan politiikan vaikuttajan sanomana ehdotus olisi luultavasti enemmän tai vähemmän hidas poliittinen itsemurha. Sveitsin mallia kannattavien on syytä varautua hyvin pitkäjänteisiin ja määrätietoiseen työhön.

 

[Tvälups]

En suinkaan halunnut leimata Sinua dr. Strangelove umpipessimistiksi. Samoilla linjoilla ollaan. Toin vain esille sen, että myötäilyn ja periksiantamisen aika on ohitse.
Asekieltäjät tahtovat kieltää kaiken. Fakta. Mutta sen sijaan, että kierros kierrokselta annamme jossain "pikkuasioissa" niille periksi niin pitääpi laittaa kova kovaa vastaan.
Kuinka viherpiiperot ja muut anarkomarkot ovat toimineet? Näyttävästi ja lakeja uhmaten ja rikkoen. Niillä tempuilla pääsee mm ministeriksi...
En aja laittomuuskampanjaa vaan lainsäädännön eurooppalaistamista: suojeluaseet hyväksyttäväksi käyttöperiaatteeksi (Viro, Saksa..), kaasusumuttimet lupavapaiksi, haulikot maataloustyökaluiksi, sarjatuliaseen hyväksyttäväksi perusteeksi kilpailukäyttö (Ruotsi KSP) jne jne. Eipä nämäkään vaatimukset ihan heittämällä läpi mene, mutta loppuu tämä ainainen myötäily "tämän kanssa voimme elää" -hengessä.

Edellinen purkaus liittyy miten topiikin aihepiiriin? Suoranaisesti sivuaa sitä ja on omalta osaltaan muokkaamassa ilmapiiriä myönteisempään suuntaan avaamalla keskustelua.

 

[Ottoville]

6,1
http://www.lipas.net/sra/lataus/SRA_6_1.pdf
1.

Johdanto

1.1 Yleiset periaatteet

…......


-Ammuntaan voi osallistua Reserviläisurheiluliitto ry:n (RESUL) jäsenliiton tai RESUL:n hyväksymän yhteistyötahon jäsen, joka on suorittanut RESUL:n SRA toimikunnan hyväksymän SRA ampujan kurssin ja siihen liittyvän aseenkäsittelykokeen hyväksyttävästi.



-Alle 18 vuotiaalla tulee lisäksi olla huoltajan allekirjoittama kirjallinen osallistumislupa.


-Ampujalla tulee olla voimassaoleva ampumaharrastusvakuutus.

-Näitä sääntöjä noudatetaan lajin kaikissa RESUL:n valtakunnallisissa, piiritason, jäsenliittojen ja

jäsenjärjestöjen kilpailuissa sekä harjoituksissa.