Aselakikeskustelu on aika kaukana tämän ketjun alkuperäisestä aiheesta, mutta olen jonkin verran seurannut maailmanmenoa ja päätynyt seuraavaan karkeaan analyysiin.
Yksityisen aseenomistuksen vastustaminen ja agenda sen rajoittamiseen liittyy nähdäkseni yhtenä osana suurempaan globaalin kehityksen kokonaisuuteen. Samaan pakettiin kuuluvat kiinteästi talouden velkapohjaisuus ja maailmantalouden negatiivinen kehitys erityisesti länsimaissa, jonka trendi ei ainakaan ole muuttumassa parempaan suuntaan. Varallisuus keskittyy jatkossa entistä pienemmälle eliitille ja vastaavasti enemmistön sosioekonominen asema heikkenee suhteellisesti sekä absoluuttisesti.
Kuten aina historiassa, myös nykyaikana yksityisen aseenomistuksen kieltämisen keskeisenä motiivina on eliitillä (ns. rahaeliitti) huoli oman valta-asemansa säilymisestä. Tämän vuoksi on heidän intressiensä kannalta edullista pyrkiä rajoittamaan yksityistä aseenomistusta, lisäämään valvontaa ja samalla passivoimalla potentiaalisesti hankalat hallintoalamaiset kotisohvalle runsaan tajunnantäyttöviihdetarjonnan äärelle.
Tämän voisi varmaan siirtää aselakikeskusteluun, mutta sanon nyt jo tässä, että jaa-a.
Onhan tuokin mahdollinen syy, mutta itse näkisin, että taustalle ei tarvita mitään sen salakavalampaa kuin hyvinvoinnissa völlyvien yhteiskuntien taipumus suhtautua kaikenlaisiin "riskeihin" hyvinkin hysteerisesti. Jotakuinkin jokaisessa "länsi"maassa on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut kansa, jonka mielestä Valtion pitää eh-dot-to-mas-ti tasoittaa ja siloitella joka nicopetterin ja jennamaarian elämänpolku ja poistaa siltä kaikki pyöreitä kiviä vaarallisemmat vaaranaiheuttajat. Ja niidenkin varalle olisi hyvä komentaa kypäräpakko.
Tämä näkyy ihan jokaisella alalla, ei pelkästään pyssykeskusteluissa. Lentomatkustamista ei tasan varmasti kehitettäisi enää, jos sitä lähdettäisiin kehittämään nyt v. 1914 standardeilla. Kuussa ei enää luultavasti tulla ainakaan länkkäreiden toimesta käymään - Apollo-ohjelman riskitasoa (ennakolta laskeskeltiin vähintään yhden miehistön kuolevan yrityksessä) ei hyväksyttäisi millään, ja "hyväksyttävän" riskitason saavuttaminen esim. riittävällä järjestelmien kahdennuksella maksaisi aivan hirmuisesti. Ydinenergian kehittäminen ja jopa käyttäminen näyttää pysähtyvän kokonaan, kun tapahtui onnettomuus, jonka seurauksiin parhaiden arvioiden mukaan tulee kuolemaan noin nolla ihmistä. Vain aivan hiukkasen toisenlaisessa tilanteessa mahdollisesti tuhansia pelastanutta rokotussuositusta soimataan ja parjataan ankarasti, kun muutama kymmenen ihmistä sai sivuvaikutuksena sinänsä vakavan muttei edes hengenvaarallisen taudin. (Veikkaan, että sitten kun se oikeasti vaarallinen virus lähtee leviämään - mikä on vain ajan kysymys - tulemme näkemään aika jänniä jälkipuinteja.) Robottiautojen kehittäminen saattaa hyvinkin pysähtyä siihen, kun prototyyppejä ei voi taata 100% turvallisiksi, joten niitä ei saa kokeilla liikenteessä - vaikka ne luultavasti olisivat ajokilometreihin suhteutettuna normiautoja turvallisempia. Geenitekniikka taitaa jäädä pöydälle sekin, kun suuret joukot pelkäävät, että joku joskus jossain saattaisi saada vaivoja GM-ruoasta - vaikka perinteisillä jalostusmenetelmillä on todennetusti sattunut enemmän ikäviä vahinkoja.
Ja pyssyjutuissa hyvin merkittävä tai ainakin äänekäs vähemmistö on ihan aidosti sitä mieltä, että yksikin pyssynluotiin kuoleva on liikaa.
Ihmiset ovat ajattelultaan sellaisia, että useimpia riskejä ei arvoteta mitenkään rationaalisesti. Itse olen seurannut lähinnä energiakeskustelua, ja siinä tämä näkyy aivan paljaimmillaan. Tiettyjä riskejä paisutellaan ja jopa aktiivisesti pelätään, vaikka todellisuudessa kyseinen riski on vaihtoehtojen riskeihin verrattuna erittäin pieni tai jopa olematon. Toisia riskejä ei taas huomioida millään, kun niihin on "totuttu." Pyssyt kuuluvat ikävä kyllä useimmissa maissa siihen toiseen kategoriaan.
Yhdistetään sitten tähän hyvää tarkoittavat mutta samalla tavalla ajattelevat media ja poliitikot, niin siitäpä se keitos syntyy. Kaavahan on tuttu: jotain tapahtuu -> mediassa nousee ja nostatetaan kohu, koska asia puhuttaa ihmisiä ja myy klikkauksia -> poliitikot ajattelevat, että tarttis tehdä jotain -> kieltämisen vaatiminen on helppo ratkaisu, jonka vaatimiseksi ei tarvitse vaivalloista asiaan perehtymistä, ja josta saa haastatteluun hyvän viiden sekunnin sound biten -> jotain on tehty.
Enkä yksinkertaisesti usko, että mikään "rahaeliitti" kykenee aivan mielensä mukaan ohjailemaan tälläisiä mielipidekysymyksiä. Jos se kykenisi, niin maailma näyttäisi varsin toisenlaiselta. Mistäkö tämän tiedän? Siitä, kun olen tarkkaan seurannut muutamiakin näissä keskusteluissa yleisesti "rahaeliitin" etujen mukaisiksi miellettyjä hankkeita ja niiden kohtaamia vaikeuksia.