No niin myrskyhiiri. Tuossa on teksti suomeksi. Siitä vaan osoita please, missä on väittämäsi Haglundin sotaintoilu (ja neljän muun ministerin, tuskin vain Haglund sotaintoilee.
Ei tarvii muuta selittämistä. Osoitat vaan sen tekstikohdan joka mielestäsi on sotaintoilua.
"Pohjoismaiden puolustusministerit julkaisivat viikonloppuna useissa sanomalehdissä yhteisen puolustuspolitiikkaa käsittelevän kannanoton. Yksi allekirjoittajista oli Suomen Carl Haglund (r), joka ei kertonut kirjoituksesta etukäteen esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Sunnuntaina Venäjän ulkoministeriö lausui, että kirjoituksessa kuvattu pohjoismainen puolustusyhteistyö suuntautuu sitä vastaan. Kirjoitusta ei ole käännetty suomeksi, joten HS julkaisee nyt siitä vapaan käännöksen.
”Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan ja Krimin laiton miehitys ovat loukkauksia kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksia vastaan.
Venäjän toiminta on eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen suurin haaste. Kehityksen takia turvallisuuspoliittinen tilanne pohjoismaiden lähialueilla on selvästi huonontunut viime vuoden aikana. Aluetta leimaa yhä vakaus, mutta meidän on varauduttava siihen, että kriisejä ja välikohtauksia voi tulevaisuudessa esiintyä. On todettava, että asiat eivät ole enää ennallaan ja meillä on uusi normaalitila, johon meidän on suhtauduttava uudella tavalla.
Toimintamme on suhteutettava Venäjän tekoihin, eikä Kremlin retoriikkaan. Venäjä tekee suuria taloudellisia sijoituksia puolustusvalmiuteensa ja on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallisia keinoja saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa, vaikka ne olisivat kansainvälisen oikeuden periaatteita vastaan. Olemme todenneet Venäjän lisänneen sotilaallista harjoittelua ja tiedustelutoimintaa Itämerellä ja pohjoisilla alueilla.
Venäjän puolustusvoimat esiintyy provosoivasti lähellä raja-alueitamme ja useiden Itämeren alueen valtioiden koskemattomuutta on loukattu. Erityisen huolestuttavaa on, että venäläisten sotilaslentokoneiden toiminta on aiheuttanut vaaraa siviililentoliikenteelle.
Venäjän harjoitus- ja tiedustelutoiminta lähialueillamme lisääntyy. Sen huomaa selvästi Itämeren alueella. Venäjän propaganda ja sotaharjoitukset tähtäävät siihen, että valtioiden ja instituutioiden, kuten EU:n ja Naton, välille muodostuisi eripuraa. Venäjällä on suuri vastuu tämän kielteisen kehityksen kääntämisessä.
Pohjoismaat kohtaavat tilanteen solidaarisesti ja syventämällä yhteistyötään. Pohjoismaiden yhteistyö perustuu samoihin arvoihin ja yhteiseen tahtoon ratkaista haasteita. Vaikka emme kaikki kuulu samoihin organisaatioihin, teemme läheistä yhteistyötä EU:n ja Naton puitteissa. Pyrkimyksemme ovat puolustuksellisia. Haluamme lisätä vakautta Pohjois-Euroopassa ja ottaa etäisyyttä uhkailuun ja sotilaallisten keinojen käyttöön. Läheisempi pohjoismainen yhteistyö ja solidaarisuus Baltian maiden kanssa vahvistaa alueemme turvallisuutta ja nostaa kynnystä sotilaallisiin välikohtauksiin.
Toimimalla päättäväisellä, ennustettavalla ja johdonmukaisella tavalla voimme edistää rauhaa ja turvallisuutta meidän osassamme maailmaa. Samalla vahvistamme yhtenäisyyttä EU:ssa ja Natossa sekä edistämme transatlanttisen linkin säilymistä.
Tämän lisäksi Pohjoismaiden turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vaikuttaa riippuvuus kansainvälisestä kaupasta, tietoverkkohyökkäysten riskit, terrorismi ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Euroopan eteläisessä ja kaakkoisessa naapurustossa valtiot ja instituutiot ovat joutuneet väkivallan kierteeseen, jota leimaavat sisällissodat ja myös valtioiden välisten vastakkainasetteluiden riski. Ei-valtiolliset toimijat, kuten terroristijärjestö Isis, uhmaavat vakiintuneita valtioita, rajoja ja instituutioita ja houkuttelevat jopa Pohjoismaiden kansalaisia.
Pohjoismaiden puolustusministereiden tapaamisessa 10. maaliskuuta Arvidsjaurissa päätimme parantaa edellytyksiä seurata kehitystä lähialueillamme. Se koskee sekä meri- että ilmatilannekuvaa. Keskeistä on vaihtaa tietoja ilmassa tapahtuvasta liikenteestä, jotta ennakkovaroitus voidaan saada aikaisemmin ja riskit yllätyksille ja väärinkäsityksille pienenevät. Päätimme myös jatkaa tietojen ja kokemusten vaihtoa siitä, miten kohtaamme tietoverkkohyökkäykset.
Voidaksemme toimia tehokkaasti yhdessä mahdollisessa kriisissä, on välttämätöntä valmistautua harjoittelemalla ja kouluttautumalla. Voimme hyödyntää monella tapaa ainutlaatuista koulutus- ja harjoitteluympäristöämme parantaaksemme ilma-, meri- ja maavoimiemme joukkojen suorituskykyä.
Kattava ”cross border training” -lentoharjoitusyhteistyö on tapa, jonka perustalle voimme rakentaa ja selvittää mahdollisuuksia korkeatasoisen Northern Flag -harjoituksen luomiselle. Aiomme edistää mahdollisuutta käyttää toistemme tukikohtia varalentokenttinä huonoissa sääolosuhteissa.
Tarjoamalla edellytyksiä laadukkaille harjoituksille varmistamme sen, että myös muut valtiot ja organisaatiot tuntevat lähialueemme. Se on esillä myös Naton korkean profiilin harjoituksessa Norjassa vuonna 2018.
Kansainvälisissä tehtävissä jatkamme jo pitkän aikaa sitten omaksumaamme yhteistyötapaa, jossa pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimimaan yhdessä. Esimerkkeinä ovat tehtävät Afganistanissa, Malissa ja Irakissa. Pohjoismaiden pitää aktiivisesti osallistua keskusteluun siitä, miten YK:n rauhanturvaoperaatioita kehitetään. Olemme myös aloittaneet puolustushallinnon alaan kuuluvan kapasiteettien vahvistusohjelman, jonka avulla voimme yhdessä Baltian valtioiden kanssa edistää puolustussektorin uudistamista yhteistyömaissamme.
Pohjoismaisen puolustusteollisuussopimuksen tarkastaminen, uudistaminen ja yksinkertaistaminen on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Nyt olemme allekirjoittaneet sopimuksen, mikä on tärkeä virstanpylväs. Sopimus luo raamit huoltovarmuudesta ja muista vakaviin kriiseihin valmistautumiseen liittyvistä asioista sopimiselle. Sopimus sisältää myös yksinkertaistuksia vastahankintoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin eri osapuolten välillä.
Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi parannamme kansallisia valmiuksiamme kahdenvälisellä yhteistyöllä, joka parantaa edellytyksiämme käsitellä välikohtauksia ja kohdata uhkia.
Kahdenvälinen yhteistyö täydentää ja vahvistaa pohjoismaisen yhteistyön kokonaisuutta ja vahvistaa lähialueittemme turvallisuutta. Epävakaina aikoina kannamme oman osamme alueemme turvallisuuteen liittyvästä vastuusta. Pohjoismainen yhteistyö täydentää EU:n ja Naton kanssa alueemme turvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä. Yhteinen tavoitteemme on lisätä ennakoitavuutta, edistää rauhanomaista kehitystä ja välttää sotilaallisia välikohtauksia ja selkkauksia.”
Nicolai Wammen, Tanskan puolustusministeri
Carl Haglund, Suomen puolustusministeri
Gunnar Bragi Sveinsson, Islannin puolustusministeri
Ine Eriksen Søreide, Norjan puolustusministeri
Peter Hultqvist, Ruotsin puolustusministeri
"
