Koska Ranska päätti rinnastaa terrorismin sotaan. Se siis katsoi olevansa sodassa.
Ennen vuotta 2015 Suomessa ei asiasta liiemmin puhuttu. Lauseke on vuodelta 2009 ja aika tiukka. Pääsisältö on, että yhden jäsenmaan joutuessa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ovat muut jäsenmaat velvoitettuja auttamaan sitä kaikin käytettävissään olevin keinoin. Puolustusvelvoite se ei kuitenkaan ole.
Utva joutui käsittelemään pyyntöä. Päätös oli: Suomella on valmius ja halu osoittaa solidaarisuutta Ranskalle perussopimusten mukaisesti ja hengessä. Suomi toimii siten kuin se toivoisi toimittavan itseään kohtaan. Suomi tukee Ranskaa käytettävissään olevin keinoin. Asiaan palataan, kun Ranska on esittänyt konkreettisempia pyyntöjä.
Keskustelu jatkui. Huomattiin, että kansallinen lainsäädäntömme kieltää voimakeinojen käyttämisen avunannossa muille maille. Miten helkkarissa voisimme itse saada mitään apua koskaan? Keskustelua on pyritty pitämään yllä myös siksi, että kansallista lainsäädäntöä pitää muuttaa, jos haluamme auttaa ja antaa apua.