fulcrum
Greatest Leader
Niin se edellinen jossa Niinistölle oli veikkailtu "vain" 49% äänisaalista oli ennuste, ei gallup. Eli siinä oli ekstrapoloitu että vaalipäivään mennessä noin paljon ehtisi sulaa kannatuksesta pois.
Presidentinvaalit 2018
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
Niin se edellinen jossa Niinistölle oli veikkailtu "vain" 49% äänisaalista oli ennuste, ei gallup. Eli siinä oli ekstrapoloitu että vaalipäivään mennessä noin paljon ehtisi sulaa kannatuksesta pois.
Juuri tämän vuoksi olen kovasti ihmetellyt miksi Lissabonin sopimuksesta niin kovasti kohistaan...
Olisi kiva saada tilastoa ketä maahanmuuttajataustaiset kansalaiset äänestävät.
Se rupeaa pian näkymään kaikissa vaaleissa kun kansalaisuuksia jaetaan Suomessa nopealla tahdilla ja helpoin perustein kansainvälisesti mitaten.
Pian mitään kansallista politiikkaa voi juuri enään menestyksellä tehdä, EU ja Venäjä saavat ison vivun Suomen kaikkiin vaaleihin..
Se rupeaa pian näkymään kaikissa vaaleissa kun kansalaisuuksia jaetaan Suomessa nopealla tahdilla ja helpoin perustein kansainvälisesti mitaten.
Pian mitään kansallista politiikkaa voi juuri enään menestyksellä tehdä, EU ja Venäjä saavat ison vivun Suomen kaikkiin vaaleihin..
@adam7 Kreetan analyysi...
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201801252200695139_pi.shtmlIL-Analyysi: Onko EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö Suomen takaportti Natoon?
Tänään klo 16:57
Presidentinvaalikeskustelut ovat haastaneet sekä Niinistön Nato-kannat että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
Suomen armeija harjoittelee eurooppalaisten ja amerikkalaisten kanssa kansainvälistä kriisinhallintaa. Arkistokuva. KONSTA LEPPÄNEN/AL
Presidentinvaalikeskustelut ovat olleet tervetullut piristys istuvan presidentti Sauli Niinistönjohdolla varsin yksituumaiseksi tiivistettyyn ulko-turvallisuuspoliittiseen ilmatilaan.
On keskustelua toki Niinistön presidenttikaudellakin käyty, mutta se on tapahtunut lähinnä eduskuntaryhmien johtajien kanssa käydyissä suljetuissa palavereissa, joista poliitikot ovat tulleet varsin yksituumaisina ulos, vaikka presidentin mukaan nämä kokoontumiset eivät ole olleet mitään ”käskynjakotilaisuuksia”.
Moniäänisyys kunniaan
Ulospäin Niinistön ajama ”yksiäänisyys” voi olla perusteltua, mutta demokratian ja kansalaisten ymmärryksen kannalta on erinomaista, että vaalien alla, vaikka edes vain muutaman kuukauden ajan, on ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ulkoistettu myös Niinistön poliittisille kilpakumppaneille.
Tilanne on johtanut positiivisesti myös siihen, että usein vaikeasti tulkittavalta Niinistöltä, josta todennäköisesti tulee tasavallan presidentti myös vuosiksi 2018-2024, on saatu vaalikeskustelujen myötä selkeyttä Nato-kantoihin ja lisävalaistusta liittoutumiseen.Lisäksi keskusteluissa on haastettu Niinistön linjaa Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen.
Tämä tiedetään
Jo ennen vaalikeskusteluja olimme selvillä istuvan presidentin kielteisestä Nato-kannasta, mutta nyt tiedämme myös poikkeamat siihen:
Niinistö ei kannata nykyisissä olosuhteissa Nato-jäsenyyden hakemista, koska hänen mukaansa Suomi menettäisi samalla mahdollisuutensa olla kriisin ulkopuolella. Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä on Niinistön mukaan Suomelle kuitenkin tärkeä työkalu.
Kolme seikkaa saattaa kuitenkin muuttaa Niinistön mielipiteen.
Esimerkiksi Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys aloittaisi Niinistön mukaan myös Suomessa kokonaisharkintaan perustuvan Nato-jäsenyyspohdinnan.
Suomi joutuisi miettimään ”hyvin vakavasti” Nato-jäsenyyttä myös siinä tilanteessa, jos Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, eli Venäjä alkaisi pitää EU:ta ja sen jäsenmaita, myös Suomea, samanlaisena vihollisena kuin Natoa.
Vaalien alla Niinistö on lähestynyt Nato-jäsenyyttä myös positiivisen kautta, eli liittokunnan jäsenyys voisi olla mahdollinen myös siinä tilanteessa, jos Euroopassa alettaisiin jälleen elää 2000-luvun tyylistä liennytysvaihetta.
Liittoutumia syntyisi
Heti ensimmäisessä Evan presidenttitentissä (31.10.)Niinistö totesi myös, että liittoutumia syntyisi suuren hädän tullen myös ilman mitään Nato-jäsenyyshakemustakin.
Myöhemmissä tenteissä (mm. IL 22.1.) Niinistö tarkensi, että liittoutumia syntyisi, jos tulisi yhtäkkinen kriisi tai sota, ja niissä olisi mukana myös liittolaisia (Suomi).
Niinistön mukaan suuren armeijan omaava vahva Suomi voisi olla kiinnostava kumppani liittoutumissa, mutta totesi myös, ettei mitään sopimuksia tähän liittyen ole allekirjoitettu.
Istuva presidentti ei halua yksilöidä niitä maita, joiden kanssa kriisitilanteessa liittouduttaisiin, mutta hän totesi IL:n tentissä, että ”saattaa olla hyvinkin, että puhuttaisiin läntisistä liittoutumista".
Eurooppalainen puolustusyhteistyö
Sauli Niinistö on jo parin vuosikymmenen ajan sitkeästi ajanut Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämistä, koska Niinistön mukaan unionin pitäisi luoda turvaa kansalaisilleen.
Eurooppalaisen turvan EU-tason luominen on kuitenkin käytännössä ollut varsin haastavaa, muun muassa siitä syystä, että suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, ja siten myös sotilasliiton turvatakuiden piiriin, toisin kuin Suomi.
Velvoite auttaa
EU:ssa ei ole Naton kaltaisia turvatakuita, vaikka Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytössä olevin keinoin, jäsenmaa voi kuitenkin itse päättää, onko apu luonteeltaan sotilaallista vai jotain muuta.
Sen lisäksi Lissabonin sopimuksen artikla 42.2 sanotaan, että EU:hun voidaan luoda yhteinen puolustus, jos Eurooppa-neuvosto (EU-maiden johtajat) päättää siitä yksimielisesti.
Velvoite auttaa
EU-maiden puolustuksessa päätettiin viime vuonna ryhtyä myös pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY), joka koskee muun massa yhteisiä puolustushankkeita, kriisinhallintaa sekä kehitys- ja tutkimusyhteistyötä.
Suomen ulkopoliittiselle johdolle (Sipilä/Niinistö) oli hyvin tärkeää saada myös PRY-julistukseen maininta EU-maiden avunantovelvoitteesta, vaikkei se muita jäsenmaita juuri innostanutkaan.
Suomi nimittäin halusi muistuttaa, että Suomi uskoo ja edellyttää muiden EU-maiden tulevan jollain tavoin avuksi, jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Väyrynen grillaa
Iltalehden vaalitenteissä (22.1.)presidenttiehdokas Paavo Väyrynen moitti Niinistöä siitä, että Suomi ajaa Lissabonin sopimuksen tulkintaa, joka velvoittaisi jäsenmaat puolustamaan toisiaan.
Lissabonin sopimus ei kuitenkaan velvoita jäsenmaita puolustamaan sotilaallisesti toisiaan, tämän myös Niinistö Väyryselle totesi.
Samaan aikaan presidentti on kuitenkin pitkin matkaa yrittänyt tingata EU-päättäjiltä, miten he tämän vapaaehtoisen avun antamisen ymmärtävät, eli annetaanko apua heti, kun sitä pyydetään, vai onko avunantolauseke kuollut kirjain.
Niinistö totesi IL:n vaalitentissä (22.1.) toivovansa EU-päättäjiltä sellaisia vastauksia, että ”kyllä, me olemme eurooppalaisia, me olemme solidaarisia toisillemme ja autamme toisiamme”.
Väyrynen on syyttänyt Niinistöä myös siitä, että tämä hivuttaa Suomea Natoon eurooppalaisen puolustusyhteistyön kautta.
Väyrysen tulkinnan mukaan EU:n tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä ollaan rakentamassa yhtä Naton pilaria.
Niinistö on kiistänyt tämänkin väitteen.
Roolit erillään
Käytännössä on kuitenkin totta, että EU:n puolustusyhteistyön uudet hankkeet saavat todellista lisämerkitystä lähinnä vain EU:n ja Naton lisääntyneestä yhteistyöstä.
Tästä yhtenä pienenä esimerkkinä on myös Helsinkiin Niinistön presidenttikaudella perustettu Naton ja EU-maiden yhteinen hybridiuhkien torjuntakeskus.
Samaan aikaan on kuitenkin muistutettava, että lisääntyvästä yhteistyöstä huolimatta EU ja Nato haluavat pitää erilliset roolinsa selkeinä.
Kansalta kysytään
Iltalehden vaalitentissä (22.1.)myös SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen peräsi Niinistöltä vastausta siitä, onko Suomi Niinistön johdolla menossa Natoon EU:n kautta?
Niinistö vastasi Haataisen Nato-porttiteoriaan, että ”minusta olisi tärkeää, että EU olisi turvallisuusyhteisö meille eurooppalaisille. Sillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Natoon, mutta jos olisi, niin sitten meidän täytyy miettiä, olemmeko mukana jossain sellaisessa, joka tavalla tai toisella tekisi meistä Naton jäsenen".
Tämän jälkeen Niinistön mukaan pitäisi "laukaista sama prosessi", joka tapahtuisi myös Nato-jäsenyyden suhteen eli kysyä kansalaisilta asiaa joko kansanäänestyksellä tai muulla riittävän legitiimillä tavalla.
Tilanne etenee
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistymisessä ei siis enää ole kyse pelkästä utopiasta.
Monet EU-päättäjät ovat myös puhuneet jo ääneen vielä nykyistä tiiviimmän EU:n puolustusyhteistyön puolesta.
Viimeksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä, ja jopa yhteistä eurooppalaista armeijaa väläytti Verkkouutisten haastattelussa (21.1.) keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP:n)parlamenttiryhmän puheenjohtaja, saksalainen Manfred Weber, jonka mukaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön, eli eurooppalaisen pilarin pitää vahvistaa myös Natoa.
Weber sanoi myös, että pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla eurooppalainen armeija.
Suoraa puhetta
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari totesi Iltalehden vaalitentissä Suomessa käytävästä keskustelusta, että "nyt halutaan antaa sellainen kuva, että Nato olisi irrallinen EU:n puolustusyhteistyöstä, vaikka ne ovat tosi asiassa hyvin lomittain".
- Jos meillä on maa, jonka kanssa teemme puolustusyhteistyötä, ja tämä toinen maa on Nato-maa, silloin olemme hyvin lähellä Nato-yhteistyötä, Huhtasaari sanoi.
Eri painoarvo
Suomi on jo vuosia pyrkinyt pääsemään niin lähelle Natoa kuin on mahdollista ilman varsinaista jäsenyyttä.
Tähän saakka Suomessa on ollut helpompaa puhua EU:n puolustusyhteistyöstä kuin esimerkiksi Nato-jäsenyydestä, vaikka molemmissa organisaatioissa pääosin samat maat ovat kehittämässä eurooppalaista puolustusta ja puolustamassa demokraattisia arvoja.
Kysymykseen, onko EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö Suomen takaportti Natoon, voi vastata, että ei ole - ainakaan toistaiseksi, mutta väylä alati tiivistyvään Nato-yhteistyöhön se on.
KREETA KARVALA
Vonka
Supreme Leader
Gallupeissakin tilaajat joskus ymmärretään oikein. Kysely voidaan kohdistaa sosioekonomisesti tietyllä tavalla tai tietylle alueelle.
Pressanvaaleista en tiedä, mutta esim. Alma Media sai kerran Natoa kannattamaan 38% kun samana vuonna Ylen luku oli 21%. Kysymykset olivat varmaan eri painotuksilla.
No ei näillä vielä pressanvaaleja ratkaista, varsinkin kun äänestysinto on paljon kantaväestöä laimeampaa:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/suomen-kansalaisuuden-saaneet.html
Viimeksi muokattu:
Tupla
Puhuin lähitulevaisuudesta.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html
Puhuin, että ei vielä.
Eli olet samaa mieltä että kyseessä on potentiaalinen uhka ja ongelma kantaväestön kannalta joka on taistellut, rakentanut ja maksanut nykyisen tasavallan?
Thunderbolt
Kersantti
Jep, meni vähän termit väärin päin. Joka tapauksessa esim. viikon takaisessa Alma Median gallupissa kannatus oli 58% ja samaan aikaan tehdyssä HS:n kyselyssä vastaavasti 68%, eli isoja heittoja on.
Rauhantekijä
Greatest Leader
tulikomento
Supreme Leader
Vastasin jo tuolla aiemmin että vaihdan aikaisemman takasin sitten pyhäiltana jahka äänet on laskettu. Edellyttää toki, ettei vanha jalasmökkihuijari onnistu hilaamaan itseään mahdolliselle toiselle kierrokselle.
Joko tämä oli täällä?
Aika spektaakkeli!
Vaihtaisikohan @TomTom sun nickiksi @jalasmökki?
Niinistö meinasi että NATO ei halua avata Suomen rintamaa jos Baltiaan kohdistuu Venäjän hyökkäys.
Siinähän se tuli sitten se vastaus, eli NATO:ssa on maita jotka haluavat Venäjän doktriinin mukaista de-eskalaatiota heti konfliktin alusta.
Ei ole vaikea arvata että Turkki ja Saksa ainakin kuuluvat näihin.
Kiva tietää.
Nyt voimme sitten ruveta miettimään ostoslistaa raudasta mitä lahkeeseen tarvitaan ja lopettaa haaveilun jäsenyydestä, vahvat bilateraaliset suhteet Yhdysvaltoihin ja Britanniaan ovat sattumalta myös tie ulos federaalisesta EU:stakin.
Siinähän se tuli sitten se vastaus, eli NATO:ssa on maita jotka haluavat Venäjän doktriinin mukaista de-eskalaatiota heti konfliktin alusta.
Ei ole vaikea arvata että Turkki ja Saksa ainakin kuuluvat näihin.
Kiva tietää.
Nyt voimme sitten ruveta miettimään ostoslistaa raudasta mitä lahkeeseen tarvitaan ja lopettaa haaveilun jäsenyydestä, vahvat bilateraaliset suhteet Yhdysvaltoihin ja Britanniaan ovat sattumalta myös tie ulos federaalisesta EU:stakin.
tulikomento
Supreme Leader
Hyvä toi isäntämaasopimusvääntö kun Paavo selittää miten "useat asiantuntijat" ovat todenneet sopimuksessa olevan useita ongelmia. Kas kumma kun oikeuskansleri, sopimusta neuvottelemassa ollut tuolloinen ulkoministeri Tuomioja sun muut eivät siinä mitään ongelmaa nähneet.