Presidentinvaalit 2018
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
YliKoo
Greatest Leader
Kävin työasioissa Mäntyniemessä juuri ennen sen valmistumista, -94 vaalit oli jo ilmassa.Ilmestyskirjan viides ratsumies, Paavo
Saunaa ei oltu vielä paneloitu, joku oli enteellisesti spreijannut seinään: PAAVO 1. PYYTEETÖN
miheikki
Greatest Leader
Talousasioissa heikko, mutta muuten huomaavainen mies.
vlad
Respected Leader
Siitä huolimatta, etten pidä Huhtasaaresta poliitikkona, on minusta väärin väittää, että hän hävisi nämä vaalit. Toki jos olettamuksena oli presidentinvaalijytky Huhtasaarelta, niin tämä oli tappio, mutta kuinka moni vakavasti otettava politiikan tutkija tällaista edes kuvitteli tapahtuvan? Vastaus jotakuinkin 0.
Kun huomaa lähtötilanteen eli perussuomalaisten hajaannuksen kesällä, sen, että osa kannattajista ja profiiliedustajista kaikkosi - kuihtuvaan - SiTu:un ja osa kannattajista muihin puolueisiin, niin jo se, että perussuomalaiset sai ehdokkaan ja, että tämä ehdokas kylvetti vaaleissa demareiden ja keskustan ehdokkaan, on osoitus siitä, että tulos on kuitenkin jotain muuta kuin tappio.
Ei myöskään pidä unohtaa Niinistön huikeaa menestystä, hän keräsi kannattajia kaikista puolueista, myös perussuomalaisista, joten tämäkin näkyi Huhtasaaren kannatuslukemissa pienenä notkahduksena.
Tähän päälle on vielä syytä huomioida se, että Huhtasaari on kokematon valtakunnan politiikassa, etenkin ulpo ja turpo ovat hänen heikkoja osa-alueita, ja kun ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, niin Huhtasaaren osaamattomuus varmasti oli hänelle taakka. Aivan kuten tietyt henkilökohtaiset näkemykset.
Jos näissä vaaleissa joku hävisi, niin se on vasemmisto (demarit + vasemmistoliitto), eikä keskustankaan menestys hurrattava ollut, joskin kepun ääniä vei kunniapuheenjohtaja. Uskallan myös väittää, että se, ettei Sininen tulevaisuus saanut lainkaan ehdokasta on Situ:lle tappio. Näkyvyys, näkyvyys ja näkyvyys - Situ menetti aimoannoksen medianäkyvyyttä nyt, sitä mitä puolue olisi kaivannut.
Minusta Huhtasaari pärjäsi vähintäänkin tyydyttävästi, ulpo ja turpo-osaamiseen verrattuna jopa hyvin.
vlad
Voi varmasti sanoa että Haavisto ja Huhtasaari ylsivät siedettävään tulokseen. Muut kokivat rökäletappion. Toisaalta jos alle 7 prosentin kannatus herättää tyytyväistä hyrinää niin ei sekään hyvää kerro.
StepanRudanskij
Respected Leader
Tuota katselin itsekin. Kun puolue hajosi ja silloinen kärki lähti sinisiin, niin kolmas sija tuntemattomuudesta ponnistaen ja aika kevyillä eväillä muutenkin on huomioitava suoritus. Uusiopersuilla on saumaa nousta jonnekin 10 ja 20 prosentin väliin seuraavissa vaaleissa jos hoitavat omalta kantiltaan asiat kohdalleen. Mulla ei ole intohimoja puolesta tai vastaan isommin, kunhan koetan olla kärryillä siitä missä mennään.
Kyllä onnistujien listaan on lisättävä Paavo vaikkei mieli tekisi..
Näin on. Paavosta alaspäin voi lukea tämän vaalin häviäjät.
miheikki
Greatest Leader
Ylioppilas Haavisto.
https://www.suomenuutiset.fi/suomen...-kavi-keskusteluja-opintojen-taydentamisesta/
https://www.suomenuutiset.fi/suomen...-kavi-keskusteluja-opintojen-taydentamisesta/
tammikuu 25, 201820:40
Suomen Uutiset perehtyi Pekka Haaviston kesken jääneisiin opintoihin – vuoden opinnoilla vierailijaprofessoriksi, kävi keskusteluja opintojen täydentämisestä
KUVAKAAPPAUS, WSDS.TERIIN.ORG
Presidentinvaalien alla on käyty vilkasta keskustelua ehdokkaiden tutkinnoista. Verkossa liikkuu myös sakeanaan huhuja aiheen tiimoilta. Suomen Uutiset selvitti Pekka Haaviston opintojen kulkua. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi kertoo kannustaneensa Pekka Haavistoa suorittamaan ensin maisterin tutkinnon ja sen jälkeen tohtorin tutkinnon.
Suomen Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavistolla oli kymmenisen vuotta sitten pyrkimyksenä päivittää yliopisto-opintojaan. Haavisto oli tuolloin toiminut luennoitsijana Helsingin yliopistossa, jolloin asia oli tullut puheeksi professori Pekka Kaupin kanssa.
Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas. Yliopistoilla on vapaus kutsua luennoimaan myös henkilöitä, jotka eivät ole ansioituneet akateemisella uralla. Tavallista se ei kuitenkaan ole.
Professori: Yliopistossa opettavan tulisi olla maisteri
Professori Kauppi sanoo, että väitöskirjaprojektista eli tohtorin tutkinnon suorittamisesta on ollut puhetta Pekka Haaviston kanssa.
– Haavisto on pitänyt yliopistossa luentoja, vaikka hänellä ei ole loppututkintoa. Keskustelin hänen kanssaan ja esitin toivomuksen, että olisi mieluisaa saada hänet opiskelijaksi. Muistan erään lounastapaamisen hänen kanssaan. Ehdotin, että hän suorittaisi maisterin tutkintonsa loppuun ja sen jälkeen tekisi tohtorin tutkinnon.
– Ajattelen, että yliopistossa opettavalla henkilöllä tulisi olla ainakin maisterin tutkinto, ja siksi ehdotin Haavistolle tutkintojen suorittamista. Tämä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten. Olen ymmärtänyt, ettei Haavistolla vain ollut tähän käytettävissä aikaa, Kauppi sanoo.
Tohtorin tutkinto on yliopistollinen jatkotutkinto, joka on lähes poikkeuksetta mahdollista suorittaa vasta ylemmän loppututkinnon eli maisterin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkintoa edeltää alempi kandidaatin tutkinto. Haavisto ei toistaiseksi ole suorittanut näistä mitään.
Dosentin raju blogiväite: Haavisto halusi tohtoriksi ohituskaistalta
Haaviston toteutumattoman väitöskirjaprojektin toi jo viime kesänä esille blogissaan terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio. Paunio kirjoitti, kuinka Haavisto olisi halunnut päästä tekemään väitöskirjaa jopa ilman perusopintoja. Paunion blogikirjoituksen mukaan tästä ei kuitenkaan tullut mitään.
– Haaviston tohtorihaaveet ovat yleisessä tiedossa, dosentti Paunio sanoo Suomen Uutisille.
Paunio on blogissaan kirjoittanut aiemminkin Haaviston urasta ja tehtävistä.
Suomen Uutiset kysyi Pekka Haaviston toteutumattomasta väitöskirjaprojektista myös Haaviston presidentinvaalikampanjan kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä.
– Ei pidä paikkaansa, Kämppi kuittasi väitteet. Hän kiistää ehdottomasti väitteet siitä, että Haavisto olisi keskustellut väitöskirjan tekemisestä ilman perusopintojen suorittamista.
”Hakijatiedot eivät ole julkisia”
Suomen Uutiset tiedusteli niin ikään Helsingin yliopistolta, onko Haavisto jättänyt hakemusta väitöskirjan tekemisestä. Lähetimme valtiotieteellisen tiedekunnan viestintään asiakirjapyynnön: ”Pyydän siis saada sähköpostitse kopion Pekka Haaviston tekemästä anomuksesta Helsingin yliopistolle, jossa hän pyytää saada lupaa tehdä ympäristöpolitiikan/ympäristötieteen alaan kuuluvan väitöskirjan.”
Tiedekunnan viestinnästä saimme aluksi vastauksen: ”Selvitin asiaa ja ikävä kyllä yliopisto ei voi luovuttaa näitä asiakirjoja, koska opinto-oikeushakemukset tai hakijatiedot eivät ole julkisia.”
Näin helposti emme tietenkään luovuttaneet. Lähtökohtaisesti asiakirjojen tulee olla julkisia, ja mahdollisen salaamispäätöksen tulisi perustua lakiin. On ilmeistä, ettei ole olemassa lakia, jolla tällaisia asioita voitaisiin pitää salassa. Pitkällisen tivaamisen jälkeen saimme vastauksen yliopiston lakimieheltä Laura Karppiselta. Vastauksen pääkohdat:
”Asiakirjapyyntöäsi on selvitelty sekä bio- ja ympäristötieteellisestä laitoksesta, jossa ympäristötieteiden laitos on ollut, että valtiotieteellisestä tiedekunnasta, jossa on ollut politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. Asiakirjahallinnosta tarkistettaessa ja tiedekunnissa pitkään työskennelleiltä alan professoreilta tiedusteltaessa ei ole ilmennyt mitään viitteitä, että tällainen hakemus olisi yliopistolle joskus tehty ja että sen johdosta olisi tehty hallintopäätös.
Yliopiston arkistonmuodostussuunnitelman mukaan tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakemukset säilytetään 2 vuoden ajan, mutta hakemuksia koskevat päätökset säilytetään pysyvästi. Vaikka hakemus olisi tehty yli 2 vuotta sitten eikä sitä näin ollen olisi säilytetty, sitä koskeva päätös olisi säilytetty.
Jos tällaiset asiakirjat olisivat olemassa, ne olisivat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, joista annetaan pyydettäessä tieto. Pahoittelen, että tältä osin olet saanut virheellistä tietoa yliopiston henkilökunnan jäseneltä, jonka tehtäviin ei kuulu käsitellä JulkL mukaisia asiakirjapyyntöjä.”
Opinnot hyytyivät
Haavisto on noussut kansanedustajaksi, ministeriksi ja nyt jo toisen kerran presidenttiehdokkaaksi melko vähäisellä koulutuksella. Haavisto aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa samana vuonna kuin Lasse Viren juoksi kultaa Montrealin olympialaisissa, eli vuonna 1976.
Haavisto jaksoi päntätä sen verran, kuin keskimääräinen opiskelija tenttii noin vuoden aikana. Sitten opinnot jäivät kesken. Haavisto on suorittanut satunnaisia kursseja myöhemmin, mutta valmista ei ole tullut. Maisterin tutkinnon suorittamiseen yliopistossa kuluu aikaa yleensä viisi tai kuusi vuotta. Haavisto on 42 vuoden aikana suorittanut opintoja noin 56 opintopisteen verran, joka vastaa suunnilleen yhden vuoden opintoja.
Helsingin yliopiston vanhenemissäännön mukaan kaikki opinnot kuitenkin vanhenevat tutkintoon käytettäväksi 10 vuodessa, joten Haavisto joutunee suorittamaan kaikki kurssit uudestaan, mikäli hän vielä joskus innostuu opiskelusta.
Maailmanpankin kuvernööri ja vieraileva professori
Haavisto on politiikan ohella tehnyt uraa erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä, kuten YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n tehtävissä kriisialueilla, YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa sekä Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa.
Afes-Pressin julkaisemassa Haaviston elämäkerrassa Haaviston kerrotaan olevan vieraileva professori Bristolin yliopistossa ja venäläisen ympäristöpolitiikan vieraileva tutkija Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa. Kansainvälisissä seminaareissa Haavisto on esitelty myös maailmanpankin varapääjohtajana (engl. ”Vice-Governor of World Bank”).
Tittelit ovat hienoja siihen nähden, että Haavistolla ei ole yliopistollista oppiarvoa eikä hän ole kerännyt mainetta tutkijana.
Lehtiä tekemään
Puuttuvaa yliopistotutkintoa Haavisto on selittänyt muun muassa sillä, että hänelle avautui nopeasti mahdollisuus siirtyä työelämään. Haavisto aloitti 1979 Komposti-lehden päätoimittajana, ja siirtyi myöhemmin Vihreä Lanka -lehden päätoimittajaksi.
Vuonna 1987 Haavisto haki vauhtia uralleen eduskuntavaaleista, pääsi kansanedustajaksi eikä opiskelulle ole sen jälkeen ollut tilaa.
ILKKA JANHUNEN
Geronimo
Ylipäällikkö
Suomessa tuntuu tuo opiskelujen keskenjättäminen pätevöivän vasemmisto ja vihreiden politiikot kaikkein merkittävimpiin tehtäviin, eikös demareiden ykkösnyrkki Heinäluomakin ole tuollainen syrjäytynyt koulupudokas.
No joo, 7% on tosiaan Huhtasaarelle siedettävä tulos. Isommassa mittakaavassa 7% on kuitenkin heikko tulos. Ottaen huomioon että Niinistö keräsi äänet vasemmalta oikealle, niin ei se Huhtasaaren 7% ehkä siitä dramaattisesti olisi noussut vaikka Niinistö olisikin ollut poissa.
Ennakko-odotuksiin nähden kuitenkin siedettävä tulos se 7%.
Honcho
SMLNKO M/83
Kai oli myös lasinalunen, sivistyksen merkki?
Honcho
SMLNKO M/83
"Ei muuta ku kovaan ajoon".
Honcho
SMLNKO M/83
20 misulle? Eikös kyse ollut kuitenkin yhdestä 20-v:stä? Kyllä on joskus käynyt mielessä että kaksi voisi olla paikallaan, mutta 20? Kyllä siinä vaiheessa loppuu kunto kesken ja on muutenkin kuin repaleiksi nokittu kukko naapurin kanatarhassa.
Kaksikymppiselle.. vai meinasit suoraan rouvasta haaremiin hypätä..
Honcho
SMLNKO M/83
Sauli Niinistö on vaan niin voimakas. Kun mies pystyy olemaan sellainen, että herättää vähintään jonkinasteista luottamusta täysin eri poliittisia näkemyksiä edustavissa tahoissa, niin että kaikki oikein rientävät tulkitsemaan kryptistä Saulia niin, että "kyllä se monella tavalla on samaa mieltä kuin itsekin olen". Tätä minäkin harrastan usein
Välillä tämä kryptisyys ja monitulkintaisuus ärsyttää. Toisaalta - vahva tuntemus on siitä että harhaillaan sumussa ihan fiksuja polkuja pitkin suhteellisen oikeaan suuntaan. Näin jaksan uskoa kunnes toisin todistetaan. Ja onhan se aika vahva ja poikkeuksellinen presidentillinen ominaisuus että pystyy yhdistämään näin suuria kansanjoukkoja. Saulilla on ollut jo poliitikkoaikoinaan jotakin sellaista karismaa, mikä iskee jopa Kokoomuksen poliittisiin vastustajiin vaikka he eivät sitä aina viitsisi edes myöntää. Kekkos-vertaukset pitävät paikkansa tässä tapauksessa korkeintaan kannatusprosenttien suuruusluokan osalta.
Toivoisin silti, että HIEMAN enemmän tulisi selkeyttä myös meidän ulkopolitiikkaan, vaikka asemamme on sellainen että täytyy aina puheissa jättää tiettyjä "varauksia" eräisiin asioihin. Nyt ei ole Saulillakaan enää yksiäkään vaaleja voitettavana, se paine on poissa.
Honcho
SMLNKO M/83
Olen heittänyt rasismini syrjään ja alkanut kiinnostua tällaisista hienompien kulttuurien piirteistä, vieläpä #metoo -suojatussa muodossa, koska suvaitsevaisuus.
Olen varma siitä, että yleisölle ei haluta avata niitä seikkoja, jotka tekevät tämän hetken ulkopolitiikasta -hankalan". Olen edelleen varma siitä, että Venäjä ei ole ainoa kanto kaskessa, kun pähkäillään pelkästään suomietuja ja niiden turvaamista. Tilanne on varmasti paljon monimutkaisempi.
Occamin partaterä on poikasille.