Einomies1 kirjoitti:
A. Suomi ei osta enää itäkalustoa. Siksi en edes ehdottanut että BMP 3 tai 4 versioita hankittaisiin meille, vaikka hyviä olisivatkin.
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Vaan kun ostaa, Ruotsistahan on tulossa toistasataa MtLb vaunua.
Einomies1 kirjoitti:
Tuo second hand-kauppa eikä sillä ole mitään tekemistä uusien jalkaväen taisteluajoneuvojen tai niiden mahdollisen hankinnan kanssa.
Puhut ylempänä yleisesti itäkalustosta.
Eikö käytettyjen kauppoja lasketa ollenkaan? Tuolla logikalla meillä on edelleen vain itäisiä tst-vaunujakin kun kerran käytettyinä ostettuja ei lasketa...
Tulee meinaan olemaan kovin, kovin hiljaista uushankintojen puolella tämän vuosikymmenen...
Tuossa Ruotsin kaupassa poikkeus vahvisti säännön joka on ihan varmaan se ettei uusia vaunuja minkäänlaisessa muodossa tulla hankkimaan Venäjältä. Oma kommenttini kykyisiin SA:n käytössä oleviin ryntövaunuihin ja BMP-2 modernisointiin liittyen tarkoitti että (kertaus) :
Itse korjaisin asian nimenomaan päivittämällä panssaroitua nyrkkiä noilla CV:llä
kaikki bemarit jos rahaa olisi. Mekäläiset panssarijääkärit ansaitsevat kunnon taisteluajoneuvon. Nykyinen linja on täysin rahan puutteesta johtuva. Sitä on turha perustella Erätukkutyyliin " maksaa vain 50 000 kun vastaavat muut merkit 200 000 euroa". Ja laatu on sama, pah!, BMP:n kevyt moodaus on puhtaasti syytä rahapulasta jonka takia ei parempia ja uusia ruotsalaisia voida hankkia.
Kyllä, mutta miksei BMP-2 kalustollakin muka kyettäisi toimimaan itänaapuria vastaan kun kerran itänaapurikin niitä erittäin massiivisesti edelleen käyttää?
No totta helvetissä voidaan toimia! En kai minä ole sitä väittänytkään! Kyse on pakollisesta valinnasta suorituskyvyn ja hinnan välillä.
Vaikka rynnäkkövaunu konetykkillä erittäin tehokas tiettyjä maaleja vastaan sopivissa tilanteissa onkin, niin se ei kuitenkaan ole tst-kentällä ns. ravintoketjun huipulla toisin kuin tst-vaunu. Joukkojen ykkösprioriteetti tulee olla tst-vaunujen tuhoaminen ja omien vastaavien toimintaedellytysten turvaaminen. Omat BMP-2 vaunut kykenevät erityisesti modaamisen jälkeen tukemaan omia tst-vaunuja täysin kelvollisesti, samaa ei voida sanoa alueellisten joukkojen kyvystä tuhota tst-vaunuja tai esim. yleisesti ilmatorjunnan kyvystä suojata omia joukkoja. Haasteet ovat siis aivan muualla kuin nykyisten rynnäkkövaunujen suorituskyvyssä!
Kyllä minä tiedän eron tst- ja rpsv:n välillä. Jos puhut mekanisoitujen joukkojen päätehtävästä se tuskin on yksinomaan tst-vaunuja vastaan taistelu vaan tappioden tuottaminen ja vihollisen joukkojen hidastaminen/pysäyttäminen sekä tuhoaminen.
Mahdollisesti moodattavat BMP-2 vaunut tulevat saamaan tod. näk. häive-ominaisuuksia, pimeätoimintakyvyn (lämppäri), ammunnanhallinnan sekä moottorin+vaihteiston parannuksen. Nämä on toki hyviä asioita ja niillä parannetaan ajoneuvon taistelukykyä vastaavia värkkejä vastaan. Uutta CV:ä tämä päivitys ei vastaa lähimainkaan, koska peruskonstruktio on mitä on (1970-luku).
Haasteita on joka paikassa ja vähäiset rahat kannattaa toki käyttää tärkeämpiin asioihin. Tästähän ei ollut edes kysymys alunperin.
Einomies1 kirjoitti:
Mitkä olivat kauppapoliittiset syyt? Politiikkaa sisältyy aina tietty määrä kauppoihin mutta yhtälailla sitä sisältyy itä- kuin länsikaluston kauppoihin. Eikös ne ekat bemarit ja T-72 vaunutkin ostettu "kauppapoliittisista syistä" aikanaan, joten mikä on muuttunut?
Molemmat ajoneuvot tulivat toki tarpeeseen, mutta ilman kauppapolitiikkaa halvempikin laite olisi hoitanut hommansa.
Ja mikä se olisi ollut? Taasko se loppuun käytetty Marder? Toki monikin kärry hoitaisi miehistön kuljetuksen hommansa, mutta eri asia on sitten pystyykö se muuhun.
Einomies1 kirjoitti:
Pst- ja it-kaluston hankinnat on menossa ja päivitystä tulee noihin ihan varmasti. EKITO-hanke etenee ja uudet NLAWit tulevat alueellisille joukoille aivan varmasti. Jos alueellisia joukkoja on alettu päivittämään elektroniikalla, ei niitä jätetä ilman ajanmukaista panssarintorjuntaa, se on turha horista moista. Tilanne on jo selvä siltäosin ja päätökset voidaan lukea medioista: kalustohankinnoista ei juuri tingitä vaan rahat revitään henkilöstöstä sekä maasto- että kertausharjoituksista.
Kyllähän noita ostetaan, mutta määrät eivät takuuvarmasti yllä sille tasolle jota jäljelle jäävät joukot edellyttäisivät. Pst ja it saralle (vain pari mainitakseni) tulee joukkoihin jäämään erittäin isoja aukkoja 90-luvun tilanteeseen nähden, muu väite edessä olevilla säästötarpeilla vasta sitä horinaa olisikin!
Määrät on mitä on. Tosin sitä on turha odotella että nykyisten puolustusvälineiden kohoavilla hinnoilla meillä tai muillakaan olisi varaa 1970-80 luvun APILAS tai KES sinkojen määriin. " Aika entinen ei koskaan enää palaa", laulussakin sanotaan. Olisiko syytä herätä tähän päivään? Ei nykypäivänä enää riitä pelkästään rk-mies KES selässä nököttämässä poteron pohjalla ja odottamassa vihollista x-suunnasta. Taistelut tullaan käymään syvyydessä ja eri suunnilla sekä 3-ulotteisesti joka puolella. Me emme pärjää enää tulevaisuuden taistelukentällä malli 1980/1990-luku kun samaan aikaan potentiaalinen vastustaja kehittää armeijansa teknisemmäksi ja modernimmaksi. Samaan aikaan meidän pitäisi pitää kiinni satojen tuhansien rynkky- ja kp-miesten armeijasta joka kaivautuu itärajan suuntaisesti maahan ja odottaa vihollisen kävelevän kohti! Tällä ajattelutavalla tulee se ikävä tosiasia vastaan että "juna meni jo".
Siteeraan Puheloisen kommenttia Jussi Niinistön suuntaan kun mm. hän kritisoi eräiden asejärjestelmien korvaamista: "näiltä osin eräät taitavat taistella edellistä sotaa".
Ei tällaisessa tilanteessa ole mitään mieltä panostaa yli kalliiden rynnäkkövaunujen hankintaan, kun vanhoillakin tullaan ihan hyvin toimeen.
Älä huoli, niin ei tehdä. Kysymys oli nimenomaan hypoteettinen ja pohdiskelua. Turha siitä on pelipaitaa repiä. Lueppa tuo ylläoleva (vahvennettu)lainaukseni uudelleen ja rauhoitu....
ps. henkilöstö/harjoitus kuluista ei tasanvarmasti kyetä repimään läheskään kaikkia säästöjä. Ja politikothan päinvastoin yrittävät suunnata säästöjä nimenomaan kalustohankintoihin.
Puheloinen kertoi puheessaa 1.9. juurikin mistä on mahdollista säästää ja mistä ei. Yli 2,5 miljardin budjetista (2011) lähes 55% muodostuu henkilöstömenoista, kiinteistöistä ja muista kuiluista (yht. n. 1,3 miljardia e).
Näistä ne säästöt löytyvät. Kalustoon ei juuri voida koskea johtuen puolustusteollisuuden markkinarakenteesta.