Puolustusbudjetti ja säästöt

noska kirjoitti:
Kerottakoon, että nykyisin Suomessa koulutetaan joukkoja jopa erilaisiin taajamaolosuhteisiin- kerrottakoon, että Helsingin umpikortteleissa käytettävä taistelutapa eroaa huomattavasti taistelusta esim. teollisuusaluieilla.
Ja luulet että vain Kaarti tekee niin? Että kaikki muut kouluttaa orjallisesti vain sellaisiin paikkoihin, joissa on satoja metrejä kerrostalosta toiseen?
Ja umpikortteleitakaan ei ole missään muualla? Eikä niitä voida millään simuloida?

No en edelleenkään näe mitään järkeä siinä, että jossain muualla ryhdyttäisiin "simuloimaan Helsinkiä". Kaartin jääkärirykmentti on Suomen paras kaupunkitaistelua kouluttava yksikkö ja ainoa missä annetaan koulutusta Helsingin erityisolosuhteisiin. Ilmeisesti sinulle tuo järjestely ei käy - ja kaikki pitäisi pilata vain aluepolitiikan ja näennäisten säästöjen takia?

Alueiden ja kohteiden tunteminen ei ole edelleenkään menettänyt merkitystään. Ei vaikka olisi GPS:t ja kaikki muut hilavitkuttimet käytössä. Yhdysvaltain armeija jopa koulutti ihan tavallisia APC kuskeja virtuaali Bagdadissa simulaattorilla- miksi näin jos paikallistuntemukseen riittää, että komppanialla on mukana joku paikallinen taksikuski tai lehdenjakaja intiaani oppaana?
 
Montako sijoitettua taistelijaa paino sanalla taistelija kouluttaa Helsingin iha oma korttelivaruskunta per vuosi? En tarkoita nyt mitään kasteluletkun kääntäjää tai sotkurakettia tahi puominotkujaa vaan ihan reipasta sijoituskelpoista taistelijaa?
 
noska kirjoitti:
Kuinka monessa valtiossa pääkaupunki sijaitsee valtakunnan rajalla?
Jaa pitäisikö siirtää pääkaupunki strategisesti järkevämpään paikkaan
No mietitääs. Aloitetaan vaikka pohjoismaista. Reykjavik, kööpenhamina, Oslo, Tukholma -käytännössä kaikki. Tukholma on hieman saariston suojaama ja Oslo on vuonon pohjassa, mutta sangen lähellä rajaa kuitenkin.
Tallinna. Sekin täsmää.
Pompataan vähän kauemmas Amsterdam ja Haag on molemmat ihan rannikolla, Lissabon, Rooma on vain 24km rantaviivasta, Ateena, Washingotn DC... pitääkö käydä kaikki pääkaupungit läpi, jotka täyttää ehdon

Kylläpä sitä aikuinen mies jaksaa nyt viisastella. No kuinka monella pääkaupungilla tilanne on se, että venäläiset rynnäkkökoneet voi iskeä reilussa kymmenessä minuutissa rauhanaikaisista tukikohdistaan kaupungin kimppuun? Tai kuinka moni pääkaupunki Helsingin ja Tallinan lisäksi joutuu varautumaan siihen, että tarvittaessa vihollisen merijalkaväki pääsee tekemään muutamassa tunnissa maihinnousun niihin tai niiden lähistölle?
 
Mosuri kirjoitti:
noska kirjoitti:
Kuinka monessa valtiossa pääkaupunki sijaitsee valtakunnan rajalla?
Jaa pitäisikö siirtää pääkaupunki strategisesti järkevämpään paikkaan
No mietitääs. Aloitetaan vaikka pohjoismaista. Reykjavik, kööpenhamina, Oslo, Tukholma -käytännössä kaikki. Tukholma on hieman saariston suojaama ja Oslo on vuonon pohjassa, mutta sangen lähellä rajaa kuitenkin.
Tallinna. Sekin täsmää.
Pompataan vähän kauemmas Amsterdam ja Haag on molemmat ihan rannikolla, Lissabon, Rooma on vain 24km rantaviivasta, Ateena, Washingotn DC... pitääkö käydä kaikki pääkaupungit läpi, jotka täyttää ehdon

Kylläpä sitä aikuinen mies jaksaa nyt viisastella. No kuinka monella pääkaupungilla tilanne on se, että venäläiset rynnäkkökoneet voi iskeä reilussa kymmenessä minuutissa rauhanaikaisista tukikohdistaan kaupungin kimppuun? Tai kuinka moni pääkaupunki Helsingin ja Tallinan lisäksi joutuu varautumaan siihen, että tarvittaessa vihollisen merijalkaväki pääsee tekemään muutamassa tunnissa maihinnousun niihin tai niiden lähistölle?

vastaus on: Känädä.
 
skärdis kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Ja tämä kommentti mieheltä jonka mukaan "Santahamina sijaitsee aivan kaupungin itälaidalla".
No korjataan sitten, että tieverkon poikittaisten väylien itäpäässä. Satisfied?
Jos lähdet Santahaminasta suoraan itään, niin mihin päädyt? Missä Helsingissä on Santahaminasta suoraan itään maa-alueita, joihin on tieyhteys? Eikö se silloin ole itälaita?

Ei se edelleenkään ole itälaidalla. Vai asuuko esim. Vuosaaren asukkaat etelä Helsingissä kun akkunoista näkyy merta ja Tallinan valot?

Mitä strategisesti tärkeitä kohteita Vuosaaressa on? Pelkkää slummia ja vähän paremmankin väen asuma-aluetta se on. Ei mitään valtakunnan elintärkeitä tomintoja sisältävää.

Nyt tietysti nostetaan esiin Vuosaaren satama ja sen suunnaton strateginen merkitys. :a-rolleyes:

Jos tilanne tosiaankin on se, että vanja isottelee Suomenlahdella, niin voin vakuuttaa siviilialusten, siis elintärkeiden rahtikuljetusten, siirtyneen jo ajat sitten Turkuun, Ukiin, Raumalle, Poriin, Kaskisiin, Vaasaan, Pietarsaareen, Kokkolaan, Raaheen, Ouluun, Kemiin ja mitä niitä vielä lieneekin. Älkääkä nyt väittäkö, että vain Vuosaaren satama voi turvata kriittiset kuljetuksemme.

No ei sitä satamaa varmaankaan kannata viholliselle antaa? Vuosaari on ehkä mielestäsi slummia- mutta jos joutuisit sinne itse muuttamaan niin sulla ei olisi varaa ostaa niin isoa kämppää että kaikki lapset saisi oman huoneen!

Mitä taas tulee Vuosaaren merkitykseen, niin kerrottakoon, että Mustavuoren maalinnoitus toimii yhtenä itä-Helsingin puolustuksen lukkona, estäen vihollisen maajoukkoja tunkeutumasta Itäväylää pitkin kaupunkiin. Vuosaaren sataman vieressä sijaitsee muuten yksi etelärannikon korkeimmista kukkuloista jolle vielä voi ajaa raskaalla ajoneuvolla huipulle- näin saadaan esim. ilmavalvontatutka lähes 100 metrin korkeuteen. Kyseiseltä huipulta näkee mm. Porvoon öljynjalostamon ja länteen päin esim. tykistötulen tähystys on mahdollista aina Espooseen asti.

Ai niin lisäksi Vuosaari toimii poikkeusoloissa Helsingin vesireservinä josta pumpataan pohjavettä.
 
Mosuri kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Ja tämä kommentti mieheltä jonka mukaan "Santahamina sijaitsee aivan kaupungin itälaidalla".
No korjataan sitten, että tieverkon poikittaisten väylien itäpäässä. Satisfied?
Jos lähdet Santahaminasta suoraan itään, niin mihin päädyt? Missä Helsingissä on Santahaminasta suoraan itään maa-alueita, joihin on tieyhteys? Eikö se silloin ole itälaita?

Ei se edelleenkään ole itälaidalla. Vai asuuko esim. Vuosaaren asukkaat etelä Helsingissä kun akkunoista näkyy merta ja Tallinan valot?

Mitä strategisesti tärkeitä kohteita Vuosaaressa on? Pelkkää slummia ja vähän paremmankin väen asuma-aluetta se on. Ei mitään valtakunnan elintärkeitä tomintoja sisältävää.

Nyt tietysti nostetaan esiin Vuosaaren satama ja sen suunnaton strateginen merkitys. :a-rolleyes:

Jos tilanne tosiaankin on se, että vanja isottelee Suomenlahdella, niin voin vakuuttaa siviilialusten, siis elintärkeiden rahtikuljetusten, siirtyneen jo ajat sitten Turkuun, Ukiin, Raumalle, Poriin, Kaskisiin, Vaasaan, Pietarsaareen, Kokkolaan, Raaheen, Ouluun, Kemiin ja mitä niitä vielä lieneekin. Älkääkä nyt väittäkö, että vain Vuosaaren satama voi turvata kriittiset kuljetuksemme.

No ei sitä satamaa varmaankaan kannata viholliselle antaa? Vuosaari on ehkä mielestäsi slummia- mutta jos joutuisit sinne itse muuttamaan niin sulla ei olisi varaa ostaa niin isoa kämppää että kaikki lapset saisi oman huoneen!

Mitä taas tulee Vuosaaren merkitykseen, niin kerrottakoon, että Mustavuoren maalinnoitus toimii yhtenä itä-Helsingin puolustuksen lukkona, estäen vihollisen maajoukkoja tunkeutumasta Itäväylää pitkin kaupunkiin. Vuosaaren sataman vieressä sijaitsee muuten yksi etelärannikon korkeimmista kukkuloista jolle vielä voi ajaa raskaalla ajoneuvolla huipulle- näin saadaan esim. ilmavalvontatutka lähes 100 metrin korkeuteen. Kyseiseltä huipulta näkee mm. Porvoon öljynjalostamon ja länteen päin esim. tykistötulen tähystys on mahdollista aina Espooseen asti.

Ai niin lisäksi Vuosaari toimii poikkeusoloissa Helsingin vesireservinä josta pumpataan pohjavettä.

Tuossa vissiin meinaat tuota kaatopaikkaa, vai kuinka? Vai onko mustavuori korkeampi? (ja kyllä, minulla on taas G-Earth auki.)
 
SJ kirjoitti:
Tuossa vissiin meinaat tuota kaatopaikkaa, vai kuinka? Vai onko mustavuori korkeampi? (ja kyllä, minulla on taas G-Earth auki.)

Vuosaarenhuippu on se keinotekoinen kukkula joka kohoaa siinä sataman vieressä. Vuosi takaperin vielä oli maanajo kesken ja korkeus on nykyään jo jotain 70 metriä. Ranualla ei ole oopperaa mutta Helsingissä on tunturi..
 
Tässä keskustelunaiheessa tuntuu olevan hyvin pelitilaa kaikenlaiselle viehkeälle aivonyrjähdyksen vaaran aiheuttajalle.

Yksi yksinkertainen asia saadaan varmasti kuitenkin pois päiväjärjestyksestä:

Puolustusvoimalaki:
55 §
Opetuskieli ja komentokieli

Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on oikeus tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.

Opetuskielenä voidaan käyttää muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua kieltä, kun opetus liittyy kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka kun siihen on muu erityinen syy.

Puolustusvoimien komentokielestä säädetään kielilaissa (423/2003).

Kielilaki:
39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli

Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.

Asevelvollisen oikeudesta tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä, suomi tai ruotsi, säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Suomen- ja ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen oikeudesta suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään säädetään siviilipalveluslaissa (1446/2007). (28.12.2007/1453)

Puolustusvoimien komentokieli on suomi.

Useamman kuin yhden joukko-osaston varuskuntia toki on useampikin.
 
baikal kirjoitti:
Montako sijoitettua taistelijaa paino sanalla taistelija kouluttaa Helsingin iha oma korttelivaruskunta per vuosi? En tarkoita nyt mitään kasteluletkun kääntäjää tai sotkurakettia tahi puominotkujaa vaan ihan reipasta sijoituskelpoista taistelijaa?

Ihan yleisitä lähteistä voi jotain haarukoida:
Varusmiehiä astuu palvelukseen vuodessa n.2000, kouluttavia jääkärikomp. näyttää olevan 3kpl + spol komp. + tukikomp.

Viisaammat korjatkoon/täydentäköön.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ihan yleisitä lähteistä voi jotain haarukoida:
Varusmiehiä astuu palvelukseen vuodessa n.2000, kouluttavia jääkärikomp. näyttää olevan 3kpl + spol komp. + tukikomp.

Viisaammat korjatkoon/täydentäköön.

Joo, kyllä Santiksessa harjoitellaan ja koulutetaan asioita, joita ei tehdä samalla tavalla missään muualla PV:ssa.
Vastaavia paikkoja ovat esim. Keuruu ja Sodankylä. Tehdään johonkin erityistarpeeseen sovellettua koulutusta.
 
koponen kirjoitti:
Tässä keskustelunaiheessa tuntuu olevan hyvin pelitilaa kaikenlaiselle viehkeälle aivonyrjähdyksen vaaran aiheuttajalle.

Yksi yksinkertainen asia saadaan varmasti kuitenkin pois päiväjärjestyksestä:

Puolustusvoimalaki:
55 §
Opetuskieli ja komentokieli

Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on oikeus tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.

Opetuskielenä voidaan käyttää muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua kieltä, kun opetus liittyy kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka kun siihen on muu erityinen syy.

Puolustusvoimien komentokielestä säädetään kielilaissa (423/2003).

Kielilaki:
39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli

Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.

Asevelvollisen oikeudesta tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä, suomi tai ruotsi, säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Suomen- ja ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen oikeudesta suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään säädetään siviilipalveluslaissa (1446/2007). (28.12.2007/1453)

Puolustusvoimien komentokieli on suomi.

Useamman kuin yhden joukko-osaston varuskuntia toki on useampikin.

Kiitos. Nimenomaan tuota kysyin, että onko laissa määritelty, että pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto, ja kyllä siellä on. Kysymyksen taustalla oli mahdollisuus järjestää myös useampia pienempiä erillisiä osastoja. Tuossa muodossaan laki sen kieltää. Kyseessä ei ollut taas rasistinen ruotsinkielisten sortoajatus kuten Adam7 taas sen tuntui kuvittelevan olevan.
 
Tämä kinaaminen on kyllä taas täysin hedelmätöntä koska yksi stadin arska lukee tekstit ihan oman mielensä mukaan ja on päättänyt että Helsinki on täysinkorvaamaton ja ainutlaatuinen jokaisella osa-alueella. Siellä on erityisolosuhteet erityisolosuhteiden sisällä ja siellä taistelemiseen ei voi kouluttautua missään muualla. Tarviikohan sinne oman ajokorttinsakin?
Korjataan nyt pari asiaa kuitenkin vielä ja sitten saa luvan mun osalta olla. En väittänyt, että nykyisellaan Helsiingissä annettavaa koulutusta voidaan antaa missä tahansa. Totesin, että lähes kaikelle siellä annettavalle koulutukselle voidaan löytää paikka muualtakin Suomesta. Se ei tarkoita että löytyy yksi paikka jossa tuo kaikki on, vaan useita paikkoja joissa tuo voidaan suorittaa. Ja ihan tiedoksesi. Suomen muutkaan kaupungit eivät ole rajasta rajaan yhtä yhdenlaista aluetta. Niitä erilaisia ratkaisuja löytyy monesta paikkaa. Kuinka suuri osa Kaartin koulutuksesta on sellaista, että nimenomaan Helsingissä pitää sitä suorittaa? Onko esim siellä kerrostalot (joista uudemmat ovat ihan samojen rakennusliikkeiden rakentamia kuin muuallakin Suomessa) niin erilaisia? Millaisia muutoksia aiheuttaa Vuosaaren korkeat neliöhinnat huoneeseen sisäänmenoon? Kuinka usein Helsingissä harjoitellaan taistelua, niin ettei neljä korttelia riitä. Sen kokoisia keskittymiä löytyy kyllä Suomesta paljon ja löytyy uudempia elementtitalokortteleita, umpikortteleita kuin muitakin ratkaisuja. Teollisuushalleja ja -alueitakin on joku hölmö mennyt elinkelvottomalle alueelle kehä kolmosen ulkopuolelle rakentamaan.
Miksi minun pitäisi osoittaa että jonkun varuskunnan lopettamisesta aiheutuu säästöjä? Puolustusvoimat ja maan poliittinen johto on todennut että näin käy. Todistustaakka on siis niillä, joiden mukaan nimenomaan Santahamina on poikkeus ja sen lopettamisesta ei säästöjä synny.
Ja jos noiden kaupunkien suhteen sinä luetteletkin pääkaupungit joissa moista ehtoa ei toteudu. Sitten voit kehitellä taas jonkin kivan lisäerityisolosuhdesäännön jolla saat ne loputkin listaan.
Montako viikkoa stadin arskaalle pitää noita metron ihmeellisyyksiä opettaa? On se ihme kun muissa maissa kyetään se tekemään muuallakin. Jenkeissä omien sanojesi mukaan Bagdad kyetäänopettamaan simulaattorissa. Oletko muuten koskaan käynyt Bagdadissa? Voin kertoa, että on sitten pikkuisen erilainen kaupunki Helsinkiin verrattuna. Jos olisit käynyt ymmärtäisit mikä ero on paikallistuntemuksen tarpeessa siellä. Ja mitä merkitsee se seikka, että Helsinki on rakennettu kaavoituksen perusteella ja kartat ovat ajan tasalla.
Ja mitä tulee niihin Neuvostoliiton aikaisiin it-valmiuksiin, niin ihan tiedoksi. Siitä on jo yli 20 vuotta. ItO79 ei ole enää ajanmukainen laite, kuten ei myöskään sen aikaiset rt-linnakkeet tai muut kiinteät asemat.
Ja oiskohan ihan mahdollista että mahdollinen hyökkääjä voisi käyttää muitakin satamia ja lentokenttiä joukkojen ja lisämateriaalin toimittamiseen kuin ihan Helsingissä olevia. Ehkei niitä täydennyksiä ole ihan välttämätöntä purkaa keskellä taistelua. Olen kuullut että kykenevät siirtämään niitä joukkojaan maatakin pitkin ja väittävät että osaavat itsekin tehdä kenttiä ja pudottaa jopa täydennyksiä varjoilla ja käyttävät helikoptereitakin (vaikka se taitaa olla mahdotonta jos eivät saa copterlinen terminaalia haltuun) ja onpa joku väittänyt että kykenvät laivojakin tyhjentämään muuallakin kuin varsinaisissa satamissa.
Ja esim venäläisillähän ei ole mitään muuta syytä vallata Suomea kuin saada tuo ylivertainen kaupunki omaan käyttöönsä. Sielä kun on kaikkea semmoista mitä missään muualla Somessa ei ole heille tarjota.

Mutta olkoon.Suomen erityisolosuhteiden sisällä on olemassa vielä Helsingin erityisolosuhteet. Se on sellainen paikka, ettei siellä kykene ulkopuoliset millään konstilla toimimaan ja taistelemaan ja Santahamina on täysin korvaamaton paikka. Onhan siellä kaiken-tiedon-akatemia ja sen käyttäytyminen kalustetussa huoneessa ja tanssikursseja ei voi maaseudulla järjestää. Siellä on niin hienoja kirjojakin, ettei niitä voi lannanhajuun viedä. Minäkään en niinä vuosina joina olen siellä töissä ollut ja asunut ole mitään oppinut tuosta kaupungista ja mitään mitä olen muualla ppinut ei kykene tuolla hyödyntämään. On se vaan hyvä, että mahdolliset viholliset ei siellä pääse harjoittelemaan ja joukkomme pääsee sillä hienolla yhden linjan tarjoamalla osin maan päällä kulkevalla metrolla siirtymään mihin vaan nopeasti ja raitiovaunuilla loput. Ei osaa maalaistollo sellaista.. On meillä niin hieno etulyöntiasema.
 
noska kirjoitti:
Tämä kinaaminen on kyllä taas täysin hedelmätöntä koska yksi stadin arska lukee tekstit ihan oman mielensä mukaan ja on päättänyt että Helsinki on täysinkorvaamaton ja ainutlaatuinen jokaisella osa-alueella. Siellä on erityisolosuhteet erityisolosuhteiden sisällä ja siellä taistelemiseen ei voi kouluttautua missään muualla.

Tarviikohan sinne oman ajokorttinsakin?

Kyllä ja ainoa poikkeus ovat Turussa viimeistään 1.10.1972 myönnetyt ajokortit. :a-cool:
Kyseisenä päivänähän päättyi Turun raitiovaunuliikenne.
 
noska kirjoitti:
Miksi minun pitäisi osoittaa että jonkun varuskunnan lopettamisesta aiheutuu säästöjä? Puolustusvoimat ja maan poliittinen johto on todennut että näin käy. Todistustaakka on siis niillä, joiden mukaan nimenomaan Santahamina on poikkeus ja sen lopettamisesta ei säästöjä synny.

Säästöjä syntyy sellaisten varuskuntien lakkauttamisesta joiden toimintoja ei tarvitse siirtää mihinkään muualle tai siirtämisen tarve on mahdollisemman pientä/helppo toteuttaa.

Meillä on monta varuskuntaa joiden tuottamat SA-joukot lakkaavat tällä vuosikymmenellä olemasta, joten lopettaminen on kaikista kannattavinta kohdistaa tälläisiin yksiköihin joista ei tarvitse siirtää mitään mihinkään/siirto tarve on hyvin vähäinen. Pks suojaksi sijoitettavia SA-joukkoja ei todellakaan olla hävittämässä mihinkään.

noska kirjoitti:
Ja mitä tulee niihin Neuvostoliiton aikaisiin it-valmiuksiin, niin ihan tiedoksi. Siitä on jo yli 20 vuotta. ItO79 ei ole enää ajanmukainen laite, kuten ei myöskään sen aikaiset rt-linnakkeet tai muut kiinteät asemat.

Et sitten halunnut ymmärtää esittämääni pointtia?
Jos haluamme syystä tai toisesta siirtyä takaisin NL aikaiseen it-valmiuteen pks suojaksi, niin minne luot vastaavan päivystyksen (siten ettei se herätä suurta huomiota/aiheuta oleellisia kustannuksia) ItO2012 kalustolla jos Santis on luovutettu siviilien käyttöön? Ei riitä ihan Nasamsinkaan kyvyt Parolasta asti...

noska kirjoitti:
Ja oiskohan ihan mahdollista että mahdollinen hyökkääjä voisi käyttää muitakin satamia ja lentokenttiä joukkojen ja lisämateriaalin toimittamiseen kuin ihan Helsingissä olevia. Ehkei niitä täydennyksiä ole ihan välttämätöntä purkaa keskellä taistelua. Olen kuullut että kykenevät siirtämään niitä joukkojaan maatakin pitkin ja väittävät että osaavat itsekin tehdä kenttiä ja pudottaa jopa täydennyksiä varjoilla ja käyttävät helikoptereitakin (vaikka se taitaa olla mahdotonta jos eivät saa copterlinen terminaalia haltuun) ja onpa joku väittänyt että kykenvät laivojakin tyhjentämään muuallakin kuin varsinaisissa satamissa.
Ja esim venäläisillähän ei ole mitään muuta syytä vallata Suomea kuin saada tuo ylivertainen kaupunki omaan käyttöönsä. Sielä kun on kaikkea semmoista mitä missään muualla Somessa ei ole heille tarjota.

Kummasti se kulloisenkin kohdemaan pääkaupunki on ollut viimeiset vuosikymmenet ykkösprioriteetti kun maata on lähdety polvilleen lyömään... Miksi jättää siis ovet sepposen selälleen?

noska kirjoitti:
Mutta olkoon.Suomen erityisolosuhteiden sisällä on olemassa vielä Helsingin erityisolosuhteet. Se on sellainen paikka, ettei siellä kykene ulkopuoliset millään konstilla toimimaan ja taistelemaan ja Santahamina on täysin korvaamaton paikka.

Miksi vaikeuttaa tärkeimmän alueen valmiutta torjua yllätyshyökkäys kun säästöt saadaan aikaan muualta ilman mitään vaikutuksia jäljelle jääviin SA-joukkoihin ja niiden SA-tehtäviin?
 
Mosuri kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Ja tämä kommentti mieheltä jonka mukaan "Santahamina sijaitsee aivan kaupungin itälaidalla".
No korjataan sitten, että tieverkon poikittaisten väylien itäpäässä. Satisfied?
Jos lähdet Santahaminasta suoraan itään, niin mihin päädyt? Missä Helsingissä on Santahaminasta suoraan itään maa-alueita, joihin on tieyhteys? Eikö se silloin ole itälaita?

Ei se edelleenkään ole itälaidalla. Vai asuuko esim. Vuosaaren asukkaat etelä Helsingissä kun akkunoista näkyy merta ja Tallinan valot?

Mitä strategisesti tärkeitä kohteita Vuosaaressa on? Pelkkää slummia ja vähän paremmankin väen asuma-aluetta se on. Ei mitään valtakunnan elintärkeitä tomintoja sisältävää.

Nyt tietysti nostetaan esiin Vuosaaren satama ja sen suunnaton strateginen merkitys. :a-rolleyes:

Jos tilanne tosiaankin on se, että vanja isottelee Suomenlahdella, niin voin vakuuttaa siviilialusten, siis elintärkeiden rahtikuljetusten, siirtyneen jo ajat sitten Turkuun, Ukiin, Raumalle, Poriin, Kaskisiin, Vaasaan, Pietarsaareen, Kokkolaan, Raaheen, Ouluun, Kemiin ja mitä niitä vielä lieneekin. Älkääkä nyt väittäkö, että vain Vuosaaren satama voi turvata kriittiset kuljetuksemme.

No ei sitä satamaa varmaankaan kannata viholliselle antaa? Vuosaari on ehkä mielestäsi slummia- mutta jos joutuisit sinne itse muuttamaan niin sulla ei olisi varaa ostaa niin isoa kämppää että kaikki lapset saisi oman huoneen!

Mitä taas tulee Vuosaaren merkitykseen, niin kerrottakoon, että Mustavuoren maalinnoitus toimii yhtenä itä-Helsingin puolustuksen lukkona, estäen vihollisen maajoukkoja tunkeutumasta Itäväylää pitkin kaupunkiin. Vuosaaren sataman vieressä sijaitsee muuten yksi etelärannikon korkeimmista kukkuloista jolle vielä voi ajaa raskaalla ajoneuvolla huipulle- näin saadaan esim. ilmavalvontatutka lähes 100 metrin korkeuteen. Kyseiseltä huipulta näkee mm. Porvoon öljynjalostamon ja länteen päin esim. tykistötulen tähystys on mahdollista aina Espooseen asti.

Ai niin lisäksi Vuosaari toimii poikkeusoloissa Helsingin vesireservinä josta pumpataan pohjavettä.

Ehkä kerrostalolähiö jonkun mielestä slummi... Itse pidän Vuosaarta, varsinkin sen "vanhaa puolta" viihtyisänä ja väljästi 1960-luvun metsälähiöihanteiden mukaisena rakennettuna asuinalueena - asun muuten siellä...
Vanhassa Vuosaaressa ei alunperin ollut yhtään vuokrataloa, kaikki olivat omistusasuntoja. Vuosaaren mainetta ovat pilanneet uuden osan Meri-Rastilan ja Kallahden kaupungin vuokratalot, joihin on asutettu turhan paljin maahanmuuttajia.

http://www.vuonet.fi/kaupunkipolut/Pohjois-%20ja%20Keski-Vuosaari.html

Vuosaaren sataman, -joka muuten on Suomen suurin kulutushyödykkeiden tuontisatama - toiminnot voidaan toki poikkeusoloissa siirtää muualle, mutta satamaa on silti puolustettava, muuten se tarjoaa maihin nousseen vihollisen toiselle portaalle turhan helpon purkauspaikan. Väylä satamaan on tosin aika helppo tukkia upottamalla väylälle saarten väliin pari alusta, sen jälkeen ei satamaan pääse isoilla aluksilla ilman raivaustoimia.
Mustavuoren lähes 100-vuotiaan maalinnoitusosan toimimiseen Itä-Helsingin puolustustuksen lukkona en oikein usko, vaikka onhan siellä valmiita taisteluhautoja ja pesäkkeitä ja pari keskeneräiseksi jäänyttä luolaakin. Kyseinen tukikohta, kuten koko maalinnoituskin, on suunniteltu ja rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen aikaisen taktiikan mukaisesti. Voi sillä paikallista merkitystä olla, jos tilanne pääsee niin pahaksi, että Itä-Helsingissä taistellaan maajoukoin.

Toi täyttömäki on muuten selvästi korkeampi kuin Mustavuori.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?mapSize=1000x1000&styles=normal&showSRS=EPSG%3A3067&e=397003&n=6679472&scale=16000&tool=siirra&mode=&lang=fi
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mutta olkoon.Suomen erityisolosuhteiden sisällä on olemassa vielä Helsingin erityisolosuhteet. Se on sellainen paikka, ettei siellä kykene ulkopuoliset millään konstilla toimimaan ja taistelemaan ja Santahamina on täysin korvaamaton paikka.

Miksi vaikeuttaa tärkeimmän alueen valmiutta torjua yllätyshyökkäys kun säästöt saadaan aikaan muualta ilman mitään vaikutuksia jäljelle jääviin SA-joukkoihin ja niiden SA-tehtäviin?

Onko olemassa jotain faktaa siitä, että sellainen yllätyshyökkäys on todellakin uhkana, jossa vaikkapa Upinniemen, Parolan ja Hennalan varuskunnista ei ehditä uhkaa torjumaan? Kuten jo todettua, on pk-seudun saavutettavuus näistä varuskunnista 0-60 minuuttia pitempi kuin Santahaminasta lähdettäessä.

Kriisin kiristyessä kun ei suinkaan oltaisi varuskunnissa rötväämässä vaan joukot olisi hajautettu jo valmiiksi pitkin ja poikin Uuttamaata. Puhutaan siis todellisesta yllätyshyökkäyksestä.

Kuinkas muuten Santahaminassa on sotakelpoisia joukkoja valmiudessa ympäri vuoden? Käsittääkseni Santahaminassakin käytetään kahden saapumiserän kiertoa, jolloin joukkojen saama koulutus ja siten taisteluvalmiuden tasokin vaihtelee kovasti vuodenkierron mukaisesti. Jos ja kun yllätyshyökkäyksen uhka on välitön, ei luulisi tuollaiseen olevan varaa ja saapumiseriä pitäisi olla vaikkapa kahden kuukauden välein.
 
skärdis kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mutta olkoon.Suomen erityisolosuhteiden sisällä on olemassa vielä Helsingin erityisolosuhteet. Se on sellainen paikka, ettei siellä kykene ulkopuoliset millään konstilla toimimaan ja taistelemaan ja Santahamina on täysin korvaamaton paikka.

Miksi vaikeuttaa tärkeimmän alueen valmiutta torjua yllätyshyökkäys kun säästöt saadaan aikaan muualta ilman mitään vaikutuksia jäljelle jääviin SA-joukkoihin ja niiden SA-tehtäviin?

Onko olemassa jotain faktaa siitä, että sellainen yllätyshyökkäys on todellakin uhkana, jossa vaikkapa Upinniemen, Parolan ja Hennalan varuskunnista ei ehditä uhkaa torjumaan? Kuten jo todettua, on pk-seudun saavutettavuus näistä varuskunnista 0-60 minuuttia pitempi kuin Santahaminasta lähdettäessä.

Kriisin kiristyessä kun ei suinkaan oltaisi varuskunnissa rötväämässä vaan joukot olisi hajautettu jo valmiiksi pitkin ja poikin Uuttamaata. Puhutaan siis todellisesta yllätyshyökkäyksestä.

Oltaisiinko varmasti hajautetussa toiminnassa? Se kun muistuttaa käytännössä täyttä sotatilaa...

Yllätyshyökkäys torjutaan parhaiten nostamalla valmiutta riittävän ajoissa, riittävän aikainen/tasoinen valmiuden kohottaminen on osoittautunut kautta historian poliitikkojen puolelta aika kuumaksi perunaksi ja johtanut kerran jos toisenkin puolustajan yllättämiseen ns. housut nilkoissa.

Se että valmiutta nostettaisiin riittävästi/riittävän ajoissa 100km päässä kohteesta sijaitsevista varuskunnista käsin on poliitikkojen kannalta huomattavasti hankalampaa kuin kuin se että valmiutta kyetään kohottamaan kohteen itsensä sisällä hyvinkin näkymättömästi muun toiminnan ohella. Tästä on pitkälti mielestäni kysymys. Tarve lievälle valmiuden kohottamiselle voi kestää vaikka kuinka kauan, sitä ei ole todellakaan ongelmatonta hoitaa 100km päästä kk kaupalla. Edelleen nostan esiin ItO-79 aikakauden, silloinen it-valmius kesti vuosikausia, miten toteutat vastaavan Parolasta käsin?

skärdis kirjoitti:
Kuinkas muuten Santahaminassa on sotakelpoisia joukkoja valmiudessa ympäri vuoden? Käsittääkseni Santahaminassakin käytetään kahden saapumiserän kiertoa, jolloin joukkojen saama koulutus ja siten taisteluvalmiuden tasokin vaihtelee kovasti vuodenkierron mukaisesti. Jos ja kun yllätyshyökkäyksen uhka on välitön, ei luulisi tuollaiseen olevan varaa ja saapumiseriä pitäisi olla vaikkapa kahden kuukauden välein.

Varuskuntaan on huomattavan helppo kutsua esim. reserviläisiä kertaamaan tai hoitaa it-järjestelmän päivystystä palkatun henkilökunnan voimin.
Sekin pitää vielä muistaa että valmiuden alkuvaiheen tehtäviin kuuluu paljon myös vartioluonteista suojausta / partiontia joka ei ole mielestäni ihan verrattavissa vaatimuksiin esim. jv-joukon kyvystä toimia yhteen tulenjohtajineen epäsuoran kanssa tai psv-joukkuee SA tst-kelpoisuudesta. Eli valmiuden alkuvaiheessa löytyy kyllä tehtäviä joihin varusmiestenkin osaaminen riittää ihan mainiosti varsinkin jos tarve on vain tukiluonteista jollekkin mulle osastolle.
 
skärdis kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Toisekseen, kuinka realistista on yrittää tuhota (ilman perinteistä epäsuoraa)karkeasti 3x2km saarelta esim. tuntemattomassa pisteessä sijaitsevat liikuteltavat it-järjestelmän alustat ns. ei täsmä aseilla?

Niin, onhan niiden oltava tuntemattomassa pisteessä, kun sillanpielessä on ihan vartiointikin.

Miksi edellisessä sodassa valtionjohto ja jopa sodanjohtokin lähtivät lipettiin Helsingistä? Eikö Santiksessa ollut silloin sotilaita?

Hyvä pointti. Tuota itsekkin mietin ja epäilenpä tuota että Helsinkiä puolustetaan viimeisenä ja viimeiseen asti. Etelä/länsi suomea puolustetaan viimeiseen asti . Se kaupunki mihin viimeinen suomen kutistetun teknoarmeijan taistelu sijoittuu voi olla ihan yhtä hyvin Tampere tai Turku.

Toisaalta nyt ne on kyllä kaivanut sen helsingn täyteen salaisia valtion bunkkereita.Eduskunnan alle ja ilmeisesti muuallekkin.Arvokiinteistöissä hajosi takkojen savupiiput ja seinät lohkeili kun räjäytelivät salamyhkäisesti siellä pitkin peruskalliota.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Montako sijoitettua taistelijaa paino sanalla taistelija kouluttaa Helsingin iha oma korttelivaruskunta per vuosi? En tarkoita nyt mitään kasteluletkun kääntäjää tai sotkurakettia tahi puominotkujaa vaan ihan reipasta sijoituskelpoista taistelijaa?

Ihan yleisitä lähteistä voi jotain haarukoida:
Varusmiehiä astuu palvelukseen vuodessa n.2000, kouluttavia jääkärikomp. näyttää olevan 3kpl + spol komp. + tukikomp.

Viisaammat korjatkoon/täydentäköön.

Tässä on Uudenmaan prikaatin

Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet peruskouluttamaan jopa kuusi sodanajan komppaniaa vuotta kohden sekä kertausharjoittaa sekä jääkäripataljoonaa että rannikkojääkäripataljoonaa ja lisäksi noin kymmentä merivoimien liikkuvien kriisin- ja sodanajan joukkojen runkoa muodostavaa komppaniaa.

Eli yks sodanajainen jääkärikomppania viodessa?

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZTJrqpAEIaf5TzAkaYZml4yNMis0CKwMYITIsNVVODpL8lZ3ZscV8aq5V9VX-pPpZiUmbLePorjtiuaenthYiYVNwYUpbkFWGywngRMny6gEegARIhZMzHgN-F5aM2xHIPzGEJKetvN5Ker6Z57Tjh6tkdKOouW5eiCcvQIz3aa4rMuZiN9SWQFKEUPvqZZ6T8033aVieZMHGfBqgZ4rQP2Rxc5YhPP4FljofLADLUVpivEGSvxZb8foB8d_BIyYBImRb-5YXAiQ9_oxmuW8DmWxX-Q9UEPrU96iN7PUpYRNQjnA8OJMDCJOtcwoYLJwc_tpbz3NiwmLbJq9syrGZgJGEGEJAgRL3GiMP2aLIGY3MwjMYODFZaNFuycWqJJvSfg5Mp97tMareMCenWHrjn688wxVZ2-LTWlq-DucGjvqY2PGDxMtbKKRlKPjTIEuvnMT6bT9MMFgjjX7zTsJd0eLs4w4PC8G3DW1lJPb5fva-JnxVyX-KTf3h-nQHuGvmEV2ZXYMbSjW7BuRNp3Sx4_VjuBbcKw6Dzhdtzot45YLoi-H8KitXYc5HhZUguYyF9fjDdvqj3TVo-WBPMx_i_3U8lfGqylcQ!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=39abd08045b373b69fdcdf64f13e183a

se on puheet 2011 komentajan puheet
 
Hejsan kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Montako sijoitettua taistelijaa paino sanalla taistelija kouluttaa Helsingin iha oma korttelivaruskunta per vuosi? En tarkoita nyt mitään kasteluletkun kääntäjää tai sotkurakettia tahi puominotkujaa vaan ihan reipasta sijoituskelpoista taistelijaa?

Ihan yleisitä lähteistä voi jotain haarukoida:
Varusmiehiä astuu palvelukseen vuodessa n.2000, kouluttavia jääkärikomp. näyttää olevan 3kpl + spol komp. + tukikomp.

Viisaammat korjatkoon/täydentäköön.

Tässä on Uudenmaan prikaatin

Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet peruskouluttamaan jopa kuusi sodanajan komppaniaa vuotta kohden sekä kertausharjoittaa sekä jääkäripataljoonaa että rannikkojääkäripataljoonaa ja lisäksi noin kymmentä merivoimien liikkuvien kriisin- ja sodanajan joukkojen runkoa muodostavaa komppaniaa.

Eli yks sodanajainen jääkärikomppania viodessa?

Mitä oikein horiset? Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaressa ja me puhumme nyt Helsingissä toimivasta Kaartin Jääkärirykmentistä...

Ja miten saat käännettyä Uudenmaan Prikaatin kouluttamat 6 komp. yhdeksi?

Tästä voidaan itseasiassa haarukoida se että Kaartin Jääkärirykmentti kouluttaa vuodessa kaiketi enemmän SA-komppanioita koska sinne astuu palvelukseen useita satoja varusmiehiä enemmän vuositasolla.
 
Back
Top