Puolustusbudjetti ja säästöt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RistoJ
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niitä komppanioita tuotetaan juuri niin paljon ja juuri niin noepasti kuin on tarpeen ja juuri siellä missä ne on suunniteltukin koulutettavaksi.
Taitaa taas joku tekeytyä tyhmemmäksi kuin onkaan ja kysellä sen varjolla yhtä jos toistakin..
 
aj77 kirjoitti:
Toisaalta nyt ne on kyllä kaivanut sen helsingn täyteen salaisia valtion bunkkereita.Eduskunnan alle ja ilmeisesti muuallekkin.Arvokiinteistöissä hajosi takkojen savupiiput ja seinät lohkeili kun räjäytelivät salamyhkäisesti siellä pitkin peruskalliota.

Tuotakaan en jaksa oikein ymmärtää, kuinka Helsingin kallioperään kaivetut tunnelit ja muut tilat tahdotaan tehdä niin jotenkin ainutlaatuisiksi.

On Tampereenkin kallioperä kuin tahkojuustoa pitäen sisällään vaikka millaisia tiloja. Lapin ja Petsamon väliset kalliot ovat täynnä luolia niin energiayhtiöiden, kaupungin ja valtionkin toimintaan. Kaikilla kriisiajan viranomaisilla on paikkansa näissä luolissa ja kulkyhteydet ainakin kahteen suuntaan halki kaupungin aina Pyynikin kallioluolastoon asti, joka on peräisin jo jatkosodan ajalta. Nykyäänhän Pyynikin luolastossa on Soneran operaattorikeskus, joka huolehtii koko valtakunnan tärkeistä viestiyhteyksistä. Näiden siviilikohteiden osalla on varmasti yhtä suuret Ilmavoimien luolastot useammassakin kohteessa Tamperetta ja Pirkkalaa.

Turussa risteilee myös kalliotunneleiden ja luolastojen verkosto, jonka kaukaisin piste on Naantalin satamassa. Naantalista pääsee marssittaamaan vaikka kokonaisen prikaatin Aurajoen toiselle puolelle, ilman että vihollisen desantit saavat mitään vihiä joukkojen siirrosta.

Mikähän joukko-osasto antaa koulutusta vaikkapa Turun maanalaisten osien käyttämiseen? Yksi sisäänkäyntihän luolastoon sijaitsee vielä melkeinpä Heikkilän kasarmin portilla, mutta niin vaan loppui sieltäkin sotilaskoulutus. Säkylässä koulutuksensa saaneilla sotilailla tuskin on mitään asiaa tunneleihin, koska koulutuksen pitää olla saatu juurikin Turussa.
 
skärdis kirjoitti:
Mikähän joukko-osasto antaa koulutusta vaikkapa Turun maanalaisten osien käyttämiseen? Yksi sisäänkäyntihän luolastoon sijaitsee vielä melkeinpä Heikkilän kasarmin portilla, mutta niin vaan loppui sieltäkin sotilaskoulutus. Säkylässä koulutuksensa saaneilla sotilailla tuskin on mitään asiaa tunneleihin, koska koulutuksen pitää olla saatu juurikin Turussa.

Yhtä hyvin voisi kysyä, että mikä joukko-osasto kouluttaa joukkoja itäisen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maastoissa?! Se kuitenkin on alue, joka on erittäin tärkeä taistelualue seuraavassa sodassa. Käytännössä mikään joukko-osasto ei kouluta sillä alueella joukkoja - mutta siitä huolimatta sillä alueella pystytään taistelemaan.

Miehistö menee sinne, mihin johtajat sen vievät..kun taistelijan perustaidot on hanskassa, ne on helposti sovellettavissa erilaisiin olosuhteisiin. Olennaista on se, että johtajat tuntevat toimintaympäristön ja sen vaikutuksen tehtävään tehtävän suorittamisen näkökulmasta.
En siis ole huolissani,vaikka juuri missään muualla kuin Helsingissä ei harjoitella rakennetun alueen taistelua osin "kovilla" paikoilla. On myös paljon sellaista toimintaa, joka ei näy mihinkään.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Montako sijoitettua taistelijaa paino sanalla taistelija kouluttaa Helsingin iha oma korttelivaruskunta per vuosi? En tarkoita nyt mitään kasteluletkun kääntäjää tai sotkurakettia tahi puominotkujaa vaan ihan reipasta sijoituskelpoista taistelijaa?

Ihan yleisitä lähteistä voi jotain haarukoida:
Varusmiehiä astuu palvelukseen vuodessa n.2000, kouluttavia jääkärikomp. näyttää olevan 3kpl + spol komp. + tukikomp.

Viisaammat korjatkoon/täydentäköön.

Tässä on Uudenmaan prikaatin

Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet peruskouluttamaan jopa kuusi sodanajan komppaniaa vuotta kohden sekä kertausharjoittaa sekä jääkäripataljoonaa että rannikkojääkäripataljoonaa ja lisäksi noin kymmentä merivoimien liikkuvien kriisin- ja sodanajan joukkojen runkoa muodostavaa komppaniaa.

Eli yks sodanajainen jääkärikomppania viodessa?

Mitä oikein horiset? Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaressa ja me puhumme nyt Helsingissä toimivasta Kaartin Jääkärirykmentistä...

Ja miten saat käännettyä Uudenmaan Prikaatin kouluttamat 6 komp. yhdeksi?

Tästä voidaan itseasiassa haarukoida se että Kaartin Jääkärirykmentti kouluttaa vuodessa kaiketi enemmän SA-komppanioita koska sinne astuu palvelukseen useita satoja varusmiehiä enemmän vuositasolla.

Kyllä mä sen tiedän, otin vain ylös yks esimerkki, koska sinä kysyt kuin paljon jääkärirykmentti koulutta sodanajan joukkoja vuodessa.

Joojoo se tarkoitaa 6 komppania vuodessa (uudenmaan)

luulin että se tarkoitti 1komppania vuodessa ja se on 6 komppania kuudessa vuojessa.
 
Hassu yhteensattuma, että tällaista "sokeutumista" sattuu joillekin niin usein. Lisäksi se, että "Tehtaankatu" -kommenttini oli niin helppo ymmärtää tuntuu vähän hassulta ottaen huomioon, että henkilö on asunut Ruotsissa pitkään, eikä kirjoita suomea äidinkielenään. Helpompienkin asioiden (esim. sanan 'miesmateriaali') suhteen on ollut ongelmia, mutta se luonnistui kuin vettä valaen.

Ja sitten vielä yksi asia; kun henkilö ilmoittaa, että "tämä on viimeinen viestini täällä", niin miksi henkilö kuitenkin jatkaa lukemista ja palaa myöhemmin vielä kirjoittamaankin samalla nimimerkillä (chatin kommenteista sain sen käsityksen, että samasta ip-osoitteesta olisi edelleen luettu, kun kuitenkin vedottiin palaamaan muistaakseni jopa jonkun hallinnon ihmisen taholta)?

Lopetan kuitenkin postauksen tähän, ja aloitan tästä erillisen aiheen, jossa voimme jatkaa keskustelua asiasta. Vänkäämistä en kuitenkaan halua tällä asialla ruveta raiskaamaan.
 
RPG83 kirjoitti:
Hassu yhteensattuma, että tällaista "sokeutumista" sattuu joillekin niin usein. Lisäksi se, että "Tehtaankatu" -kommenttini oli niin helppo ymmärtää tuntuu vähän hassulta ottaen huomioon, että henkilö on asunut Ruotsissa pitkään, eikä kirjoita suomea äidinkielenään. Helpompienkin asioiden (esim. sanan 'miesmateriaali') suhteen on ollut ongelmia, mutta se luonnistui kuin vettä valaen.

Ja sitten vielä yksi asia; kun henkilö ilmoittaa, että "tämä on viimeinen viestini täällä", niin miksi henkilö kuitenkin jatkaa lukemista ja palaa myöhemmin vielä kirjoittamaankin samalla nimimerkillä (chatin kommenteista sain sen käsityksen, että samasta ip-osoitteesta olisi edelleen luettu, kun kuitenkin vedottiin palaamaan muistaakseni jopa jonkun hallinnon ihmisen taholta)?

Lopetan kuitenkin postauksen tähän, ja aloitan tästä erillisen aiheen, jossa voimme jatkaa keskustelua asiasta. Vänkäämistä en kuitenkaan halua tällä asialla ruveta raiskaamaan.

Tehtaankatu ja tehtaankatu...MINÄ GOOGLASIN TEHTAANKATU JA TULI YLÖS :@

Tehtaankatu - Wikipedia, the free encyclopedia
en.wikipedia.org/wiki/Tehtaankatu - Översätt den här sidan
Tehtaankatu (Swedish: Fabriksgatan) is an east-to-west street in southern central Helsinki. The street travels in west from Eira and Punavuori to Kaivopuisto in

MITÄ SUA VAIVAA??????
 
aj77 kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Toisekseen, kuinka realistista on yrittää tuhota (ilman perinteistä epäsuoraa)karkeasti 3x2km saarelta esim. tuntemattomassa pisteessä sijaitsevat liikuteltavat it-järjestelmän alustat ns. ei täsmä aseilla?

Niin, onhan niiden oltava tuntemattomassa pisteessä, kun sillanpielessä on ihan vartiointikin.

Miksi edellisessä sodassa valtionjohto ja jopa sodanjohtokin lähtivät lipettiin Helsingistä? Eikö Santiksessa ollut silloin sotilaita?

Hyvä pointti. Tuota itsekkin mietin ja epäilenpä tuota että Helsinkiä puolustetaan viimeisenä ja viimeiseen asti. Etelä/länsi suomea puolustetaan viimeiseen asti . Se kaupunki mihin viimeinen suomen kutistetun teknoarmeijan taistelu sijoittuu voi olla ihan yhtä hyvin Tampere tai Turku.

Toisaalta nyt ne on kyllä kaivanut sen helsingn täyteen salaisia valtion bunkkereita.Eduskunnan alle ja ilmeisesti muuallekkin.Arvokiinteistöissä hajosi takkojen savupiiput ja seinät lohkeili kun räjäytelivät salamyhkäisesti siellä pitkin peruskalliota.

Talvisodan aikainen päätös lähteä Helsingistä lipettiin oli aivan perusteltu sen aikaisen tietämyksen mukaan. Tuolloinhan pelättiin pommikoneiden tekevän varsin pahaa jälkeä- varsinkin kun otti huomioon Suomen ilmapuolustuksen tilan. Usein myös unohdetaan, ettei tuolloin ollut varsinaista väestönsuojelua viranomaisten johtamana toimintana vaan toiminta oli aktiivisten kansalaisten organisoitua vapaaehtoistyötä jota rahoitettiin mm. RAY:n tuella. Tästä oli luonnollisesti seurauksena se, että varsinaisia suojatiloja ei kaupungista löytynyt- lähestulkoon ainoat pomminkestävät tilat olivat venäläisten maalinnoitukseen louhimia luolia. Valtionjohdolle ja sotilasjohdolle ei ollut asianmukaisia suojatiloja.

Nyt asiat ovat aivan toisin. Päätös Helsingin pitämisestä kaikissa oloissa on tehty jo 70-luvulla. Linnoitustyöt jatkuvat edelleen mm. Katajanokalla missä louhitaan mittavia suojatiloja valtionhallinnon poikkeusolojen toimintaa varten.

Helsinki on hankalassa paikassa mutta onko sen pitämiselle mitään järkeviä vaihtoehtoja? Pääkaupunkiseudun joutuminen vihollisen käsiin tekee tyhjäksi kaikki toiveet siitä, että saisimme ulkopuolista apua. Alueen luisuminen vihollisen käsiin tulkitaan tappion alkusoitoksi ja mahdolliset aputoimenpiteen tähtäävät sen jälkeen todennäköisesti Ahvenanmaan hallussapitoon ja sissitoimninan tukemiseen. Piti siitä tai ei pääkaupunkiseutu on Suomen oloissa ainutlaatuinen asutuksen, kaupan, hallinnon, tuotannon, tieteen sekä poliittisen elämän keskittymä. Eräät kirjoittajat ovat oivaltaneet tämän tosiseikan. Suomen sotilasstrategian täytyy tulevaisuudessa lähteä siitä, maan ydinalueita pyritään suojaamaan ( Kotka-Oulu linjan länsipuoli).

En ymmärrä tätä suurta vastenmielisyyttä mitä koetaan kaupunkitaistelua kohtaan. Se kun on oikeasti puolustajaa suosiva sodankäynnin muoto, jossa korostuu jalkaväen taistelutaito. En myöskään käsitä miten mahdollista taistelua Helsingistä verrataan taisteluun Berliinistä, jossa käytettävissä oli suurvallan asevoimien rippeitä ja jossa puolustussuunnittelu sekä johtaminen epäonnistuivat surkeasti. Yrittäkää nyt ymmärtää, että pääkaupunkiseutua puolustavien joukkojen on tarkoituskin jäädä saarroksiin, tätä on suunniteltu ja siihen varauduttu.

Suhtaudun erittäin skeptisesti siihen, että vihollinen voitaisiin pysäyttää pääkaupunkiseudun ulkopuolella - varsinkin kun koko roska sijaitsee suojattomalla rannikolla jota vihollisen meri-ilmavoimat hallitsevat melko suvereenisti. Paljon hellitty "Kymenlaakson Kursk" saatta romahtaa kun selustaan ilmestyy merijalkaväkeä tai maahanlaskujoukkoja.
 
Mosuri kirjoitti:
[Suhtaudun erittäin skeptisesti siihen, että vihollinen voitaisiin pysäyttää pääkaupunkiseudun ulkopuolella - varsinkin kun koko roska sijaitsee suojattomalla rannikolla jota vihollisen meri-ilmavoimat hallitsevat melko suvereenisti. Paljon hellitty "Kymenlaakson Kursk" saatta romahtaa kun selustaan ilmestyy merijalkaväkeä tai maahanlaskujoukkoja.
Ainakin idästä etenevää vihollista voidaan hidastaa ja kuluttaa ennen pk-seutua... Ensimmäinen iso este on Kymijoki, jonka ylitys suurin joukoin - kun sillat on tuhottu -on naapurinkin resursseilla vaativa operaatio. Maanteitse kuljetettaessa ylimenokalustot ovat haavoittuvaisia sissien iskuille.
Ajelepa joskus VT 7:ää ja Loviisasta itään ja katsele ympärillesi: Maasto on täynnä luonnon panssariesteitä eli 1-3 metrisiä kiviä, jotka kanavoivat liikkeen teiden suuntiin. Porvoon itä- ja länsipuolella taas on korkeita ja jyrkkiä kallioita ja Porvoonväylällä korkeita kallioleikkauksia - niiden osalta on varmasti mietittty ja valmisteltu jotain... Ei se naapuri ihan ajelemalla Helsingin rajalle pääse!

Toki maihinnousut tai maahanlaskut ovat riski, mutta niidenkn varalla lienee mietitty yhtä ja toista. Isoihin maahanlaskuihin sopivat laajat aukeat ovat Lapinjärven -Elimäen suunnalla VT 6:n varressa, rantavaltatien suunnassa niitä ei hirveästi ole.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Majuri-Kenraali-akselilla luulisi muuten YT-neuvottelujen sujuvan kohtuu kivuttomasti. Palvelusvuodet riittävät eläkekelpoisuuteen. "Virkanne on lakkautettu, rauhaisia eläkepäiviä, sulkekaa ovi perässänne"

Noinhan se taitaa eversteillä mennä muutenkin..heidän virkansahan on määräaikainen ja jos sopivaa jobia ei löydy niin eikun eläkkeelle.

Lainaus linkistä :

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?1dmy&urile=wcm%3apath%3a/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat/ajankohtaista/tiedotteet/puheloinen+puolustusvoimien+johtoportaiden+maaraa+on+karsittava

"Joukkojen vähentymisen seurauksena myös johtoportaita on karsittava, mikä merkitsee nykyisten sotilasläänien esikuntien lakkauttamista, sanoi kenraali Ari Puheloinen"

Kukaan laskenu mitä tuo henkilötyövuosissa tarkoittaa?.

Tuolla toisessa ketjussa yritin vähän haarukoida hlö määriä:

Itse itseäni täydentäen:
2005 vuodelta peräisin oleva selonteon selvennys pdf kertoo että edellisen supistuskierroksen jälkeen:
Maavoimien pääesikunta vahvuus enintään 260hlö
Operatiiviset sotilasläänien esikunnat yht. 250hlö (nämä vastasivat nyt poistuvia)
Alueelliset sotilasläänien esikunnat yht. 70hlö (nämä on jo poistettu)
http://www.defmin.fi/files/722/selonteko_selvaksi.pdf

Eli karkeasti jos operatiiviset ja alueelliset esikunnat meni yhteen jossain välissä, niin 250+70:4= n.80hlö olisi keskimäärin nyt lakkautettavan läänin esikunnan vahvuus.
Yhteensä reilu 300hlö, jos tuosta laitetaan pihalle suurin osa porukasta ja luovutaan osasta kiinteistöjä keskustoissa, niin kassassa on jo ihan mukava starttipaketti säästökuurille.

Asioiden pyöristely ja muutosvastarinta/lobbaus oman porukan puolesta tietysti täydessä vauhdissa, tehtävät eivät poistu mihinkään, jonkun on ne kuitenkin hoidettava plaa, plaa... Rahat loppuu/aseet happanee varastoihin mutta jatkaa pitäisi entiseen malliin :@

Sotilasläänin esikunta lakkautusuhan alla Hämeenlinnassa
YLE Häme 19.9
Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen ei ota vielä kantaa puolustusalan työpaikkojen mahdolliseen vähenemiseen Hämeenlinnassa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on linjannut, että sotilasläänien esikunnat voitaisiin lakkauttaa.

Puheloinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että esimerkiksi sotilasläänien esikunnat voitaisiin lakkauttaa ja toimintaa hoitaa aluetoimistojen pohjalta. Sotilasläänin komentaja Juhani Kääriäisen mukaan linjaus liittyy puolustusvoimien johtamisen hallintorakenteen keventämiseen ja madaltamiseen.

- Tämä on johdon linjaus, joka kuuluu osana keinovalikoimaan, jolla hallintouudistusta tehdään. Suunnitelmat uudistuksesta tehdään vasta vuoden 2012 tammikuun aikana tai sen loppuun mennessä, jonka jälkeen sitä aletaan esitellä poliittisille päättäjille, toppuuttelee Kääriäinen.

- Täytyy tehdä suunnitelma siitä, mitä tehtäviä siirretään mahdollisesti puolustushaarojen ja maavoimien esikunnan hoitoon ja mitä aluetoimistoille ja joukko-osastoille. Vasta sitten selvitetään se organisaatio, mikä näitä tehtäviä tulee tekemään ja mihin ihmiset tässä mahdollisessa uudessa mallissa sijoitetaan, Kääriäinen muotoilee.

Kääriäinen ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa eikä uskalla ottaa kantaa, menetetäänkö sotilasalan työpaikkoja Hämeenlinnasta.

- Jos sotilasläänin esikunta lakkaa, niin tehtävät eivät mihinkään mene, vaan todennäköisesti suurin osa tehtävistä sijoittuu aluetoimistoille ja joukko-osastoille. Meillä on täällä oma Kanta-Hämeen aluetoimisto ja Parolassa Panssariprikaati, niin kyllä näiden varaan sitten paljonkin pitää laskea tulevaisuudessa.

Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan vahvuus on nyt noin 120 henkilöä.

Kääriäisen mukaan suunnittelu linjauksen toteuttamisesta vaatii vielä poliittisen päätöksen. Tarkoitus olisi, että uusi organisaatio alkaisi toimia vuonna 2015 eli käytännössä konkreettisia lakkauttamistoimia aletaan tehdä vuosien 2013-1014 aikana.
 
suksisissi kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
[Suhtaudun erittäin skeptisesti siihen, että vihollinen voitaisiin pysäyttää pääkaupunkiseudun ulkopuolella - varsinkin kun koko roska sijaitsee suojattomalla rannikolla jota vihollisen meri-ilmavoimat hallitsevat melko suvereenisti. Paljon hellitty "Kymenlaakson Kursk" saatta romahtaa kun selustaan ilmestyy merijalkaväkeä tai maahanlaskujoukkoja.
Ainakin idästä etenevää vihollista voidaan hidastaa ja kuluttaa ennen pk-seutua... Ensimmäinen iso este on Kymijoki, jonka ylitys suurin joukoin - kun sillat on tuhottu -on naapurinkin resursseilla vaativa operaatio. Maanteitse kuljetettaessa ylimenokalustot ovat haavoittuvaisia sissien iskuille.
Ajelepa joskus VT 7:ää ja Loviisasta itään ja katsele ympärillesi: Maasto on täynnä luonnon panssariesteitä eli 1-3 metrisiä kiviä, jotka kanavoivat liikkeen teiden suuntiin. Porvoon itä- ja länsipuolella taas on korkeita ja jyrkkiä kallioita ja Porvoonväylällä korkeita kallioleikkauksia - niiden osalta on varmasti mietittty ja valmisteltu jotain... Ei se naapuri ihan ajelemalla Helsingin rajalle pääse!

Toki maihinnousut tai maahanlaskut ovat riski, mutta niidenkn varalla lienee mietitty yhtä ja toista. Isoihin maahanlaskuihin sopivat laajat aukeat ovat Lapinjärven -Elimäen suunnalla VT 6:n varressa, rantavaltatien suunnassa niitä ei hirveästi ole.

Maahanlaskuista: Eikös maahanlaskujoukot ole suunniteltu toimimaan itsenäisesti jonkunaikaa (päiviä)? Näinollen tuskin voi olettaa että maahanlaskuja tehdään:

A. Seinäjoen tasalle tai samalle tasolle. Prikaatin tai pienen divisjoonan kokoinen (2000-6000 miestä)porukka tuskin voi aktiivisesti taistella muutamaa päivää pidempään ilman tehokasta huoltoa ja sen oman kenttä-armeijan eteneminen on mitoitettava sen mukaisesti että tuota maahanlaskujoukkoa ei ehditä jyrätä. Toki puolustuksessa maahanlaskujoukot varmasti kestävät jopa viikon-pari mutta liikkeessä/hyökätessä paljon vähemmänaikaa varsinkin jos huolto ilmateitse takeltelee.

B. Kun ilmapuolustus on vielä jokseenkin toimintakykyinen. Maahanlaskut tehdään tietääkseni matalalla lentokorkeuksilla joten jopa lähi-it:llä on mahdollisuus toimia kuljetuskoneita vastaan. Koneet puolestaan ovat helppoja maaleja MANPADS-ohjuksille ja jopa antiikkisille sergeille.

Eikö alueellisista pumpuista koottu voima olisi se todennäköisin ja nopein vastus noihin maahanlaskujen ensitorjuntaan? 1-2 alueellisista prikaateista/pataljoonista koottu voima olisi nopein tulppa/kepittäjä noita vihollisen joukkoja vastaan kunnes ylijohto saisi irrotettua jostain lisäjoukkoja + tykistöä avuksi.

Tähän tietysti kulminoituu taas alueellisten joukkojen varustehankinnat+koulutuskysymykset jotka näyttävät vaarantuvat säästöjen vuoksi. Mm. maahanlaskun torjunnassa on tuosta mini UAV-järjestelmästä varmasti hyötyä joukkojen komentajille kun vihollisen sijainti, suunta ja vahvuus voidaan määrittää nopeasti ja melko laajalla alueella.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Majuri-Kenraali-akselilla luulisi muuten YT-neuvottelujen sujuvan kohtuu kivuttomasti. Palvelusvuodet riittävät eläkekelpoisuuteen. "Virkanne on lakkautettu, rauhaisia eläkepäiviä, sulkekaa ovi perässänne"

Noinhan se taitaa eversteillä mennä muutenkin..heidän virkansahan on määräaikainen ja jos sopivaa jobia ei löydy niin eikun eläkkeelle.

Lainaus linkistä :

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?1dmy&urile=wcm%3apath%3a/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat/ajankohtaista/tiedotteet/puheloinen+puolustusvoimien+johtoportaiden+maaraa+on+karsittava

"Joukkojen vähentymisen seurauksena myös johtoportaita on karsittava, mikä merkitsee nykyisten sotilasläänien esikuntien lakkauttamista, sanoi kenraali Ari Puheloinen"

Kukaan laskenu mitä tuo henkilötyövuosissa tarkoittaa?.

Tuolla toisessa ketjussa yritin vähän haarukoida hlö määriä:

Itse itseäni täydentäen:
2005 vuodelta peräisin oleva selonteon selvennys pdf kertoo että edellisen supistuskierroksen jälkeen:
Maavoimien pääesikunta vahvuus enintään 260hlö
Operatiiviset sotilasläänien esikunnat yht. 250hlö (nämä vastasivat nyt poistuvia)
Alueelliset sotilasläänien esikunnat yht. 70hlö (nämä on jo poistettu)
http://www.defmin.fi/files/722/selonteko_selvaksi.pdf

Eli karkeasti jos operatiiviset ja alueelliset esikunnat meni yhteen jossain välissä, niin 250+70:4= n.80hlö olisi keskimäärin nyt lakkautettavan läänin esikunnan vahvuus.
Yhteensä reilu 300hlö, jos tuosta laitetaan pihalle suurin osa porukasta ja luovutaan osasta kiinteistöjä keskustoissa, niin kassassa on jo ihan mukava starttipaketti säästökuurille.

Asioiden pyöristely ja muutosvastarinta/lobbaus oman porukan puolesta tietysti täydessä vauhdissa, tehtävät eivät poistu mihinkään, jonkun on ne kuitenkin hoidettava plaa, plaa... Rahat loppuu/aseet happanee varastoihin mutta jatkaa pitäisi entiseen malliin :@

Sotilasläänin esikunta lakkautusuhan alla Hämeenlinnassa
YLE Häme 19.9
Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen ei ota vielä kantaa puolustusalan työpaikkojen mahdolliseen vähenemiseen Hämeenlinnassa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on linjannut, että sotilasläänien esikunnat voitaisiin lakkauttaa.

Puheloinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että esimerkiksi sotilasläänien esikunnat voitaisiin lakkauttaa ja toimintaa hoitaa aluetoimistojen pohjalta. Sotilasläänin komentaja Juhani Kääriäisen mukaan linjaus liittyy puolustusvoimien johtamisen hallintorakenteen keventämiseen ja madaltamiseen.

- Tämä on johdon linjaus, joka kuuluu osana keinovalikoimaan, jolla hallintouudistusta tehdään. Suunnitelmat uudistuksesta tehdään vasta vuoden 2012 tammikuun aikana tai sen loppuun mennessä, jonka jälkeen sitä aletaan esitellä poliittisille päättäjille, toppuuttelee Kääriäinen.

- Täytyy tehdä suunnitelma siitä, mitä tehtäviä siirretään mahdollisesti puolustushaarojen ja maavoimien esikunnan hoitoon ja mitä aluetoimistoille ja joukko-osastoille. Vasta sitten selvitetään se organisaatio, mikä näitä tehtäviä tulee tekemään ja mihin ihmiset tässä mahdollisessa uudessa mallissa sijoitetaan, Kääriäinen muotoilee.

Kääriäinen ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa eikä uskalla ottaa kantaa, menetetäänkö sotilasalan työpaikkoja Hämeenlinnasta.

- Jos sotilasläänin esikunta lakkaa, niin tehtävät eivät mihinkään mene, vaan todennäköisesti suurin osa tehtävistä sijoittuu aluetoimistoille ja joukko-osastoille. Meillä on täällä oma Kanta-Hämeen aluetoimisto ja Parolassa Panssariprikaati, niin kyllä näiden varaan sitten paljonkin pitää laskea tulevaisuudessa.

Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan vahvuus on nyt noin 120 henkilöä.

Tämän tiedon valossa esikunnissa olisi siis yhteensä katkolla jopa lähes 500 työpaikkaa!!
Toki kaikkia ei missään nimessä varmaan irtisanota, mutta kyllä tuossa on silti aika muhkea määrä pv tasolla korkeasti palkattua väkeä = iso mahdollisuus suuriin säästöihin palkkakuluissa! Keskustoissa sijaitsevista esikuntien rakennuksistahan päästään varmasti suureksi osaksi ainakin eroon.

Nyt pitäisi olla munaa poistaa sellaiset turhat hommat/toimet ja niitä edellyttävät pykälät joilla yksi jos toinen osasto/paperinpyörittäjä varmasti yrittää perustella olemassa oloaan. Tulee mm. mieleen oman kertauksen erikoisupseeri (muistaakseni kapteeni tai majuri) jonka huimaan tehtävänkuvaa kuului tapauksessamme selvittää silmämääräisesti sivusta seuraamalla (20min pieni ylämäkiajo ja tottakai su ylityölisillä (varmaan täyden pvä mukaan)) olemmeko oikeutettuja saamaan pv ajoluvan niin erikoiseen kapistukseen kuin siviilirekisterissä olevaan maastomoottoripyörään. Oma heppu tarkasti tietty kuorma-autokuskit jne.

Millä helvetin perusteella tarvitaan puolustusvoimien oma ajokortti siviilistä tutuille ajoneuvoluokille (psv asia erikseen) kun porukka tulee kertaamaan (ja tietenkään sekään ei ole voimassa kuin 5-vuotta)? Yleisesti koko kortin saamiseen vaadittava opetus oli autokoulun alkeet tasoa pääasiassa kalvosulkeisilla, ja tottakai tätäkin hommaa hoiti oma erikoisupseeri ja taas venyttämällä venyteyillä vkl ylitöillä pitkälle iltaan asti :@ Seassa oli ammattiautoilijoita joita ei paljon touhu hymyilyttänyt (yksi lähti kesken "opetuksen" takaisin firmaansa hoitamaan vähän tärkeimpiä ajoja...)

VÄHÄN JÄRKEÄ NOIHIN PV PYKÄLIINKIN niin sieltäkin paljastuu jo täysin turhia tehtäviä!!!
 
Tuo pv:n nyt käytössä oleva ajolupajärjestelmähän on muutenkin huvittavuudessaan sitä luokkaa että keskiverto sitcom ei pärjää sille alkuunkaan.

Mitä noihin maahanlaskuihin tulee niin ei ole sattumaa että suomalaiset hyppääjät ovat vuosia tuolla alueella tutkineet ja koeilleet sopivia hyppypaikkoja.
 
Ei se ole ajolupajärjestelmä vaan ajonestojärjestelmä. Läntisessä saatu ajolupa ei kelpaa etelässä eikä idässä. Merivoimien ei maavoimissa, ilmavoimista en tiedä!
 
pjort kirjoitti:
Ei se ole ajolupajärjestelmä vaan ajonestojärjestelmä. Läntisessä saatu ajolupa ei kelpaa etelässä eikä idässä. Merivoimien ei maavoimissa, ilmavoimista en tiedä!

No ajonestojärjestelmänäkin se toimii huonosti, kun noita ajoneuvoja uutisten mukaan otetaan melko säännönmukaisesti käyttöön luvatta.
 
pjort kirjoitti:
Ei se ole ajolupajärjestelmä vaan ajonestojärjestelmä. Läntisessä saatu ajolupa ei kelpaa etelässä eikä idässä. Merivoimien ei maavoimissa, ilmavoimista en tiedä!

Voi taivahan talikynttelit, jos tuo on totta.
 
mursu kirjoitti:
Eikä tuo ALV:n poistaminen olisi muutenkaan ihan yksinkertainen asia. Jos esim. myynti PV:lle olisi arvonlisäverotonta, niin tällöin se myyjäyritys, jolta PV tilaa tuotteita ja palveluita, ei voisi vähentää niihin tuotteisiin kohdistuvista hankinnoistaan ALVia. Näin ollen, tuottaessaan niitä PV:n tilaamia tuotteita ja palveluita -> myyjäyritys sisällyttäisi maksamansa ALV:n PV:n kalustohankintojen hintaan.

ei se nyt välttämättä noinkaan mene. esim eu:n ulkopuolelle myydystä tavarasta tai palvelusta ei suoriteta ALV:tä. siitä huolimatta, jos yritys on aLV-velvollinen, kaikki, toistan, kaikki alvilliset hankinnat voi vähentää alvilaskelmassa, eli jos kikki myynti menee eu:n ulkopuolelle, saa maksetut alvit takaisin valtiolta. ja jos osan myy ulkopuolelle, ei tarvitse arpoa paljonko maksettua alvia siihen kohdistuu. näin on.

suurin este tuolle on kasnsainväliset sitoumuksemme, eli eu:n alvidirektiivi ei taida sallia puolustusvoimille alvitonta ostoa.
Palveluiden ulkoistaminen olisi hyvä keino vähentää kuluja, jos ne ulkoistamiset tehtäisiin tehokkaasti. Nyt niistä ei ole mitään hyötyä, kun ulkoistamisen seurauksena ketään ei kuitenkaan irtisanota, kaikki vaan siirretään sinne yksityisen firman palvelukseen ja PV maksaa varmaan saman verran (tai enemmän). Vähän sama kuntaliitoksissa yhdistetään kuntia, mutta ketään ei irtisanota. Virkamiehet joiden virka jää hyödyttömäksi, saavat jonkun uuden täyteviran eläköitymiseen asti.

joo, tuosta olen postannut.

muutta loppuosa on väärin. nyt voimassa oleva järjestelmä on että 5v. on suoja aika. sen jälkeen voi järkeistää. itse lyhentäisin tuota reilusti.

Mosuri kirjoitti:
...Pelkkää slummia ja vähän paremmankin väen asuma-aluetta se on. ...

nyt ei oikein herran asenne ole kohdallaan...

koko suomea on tarkoitus puolustaa... ml. mogadishu avenueta ;)

noska kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Tässä keskustelunaiheessa tuntuu olevan hyvin pelitilaa kaikenlaiselle viehkeälle aivonyrjähdyksen vaaran aiheuttajalle.

Yksi yksinkertainen asia saadaan varmasti kuitenkin pois päiväjärjestyksestä:

Puolustusvoimalaki:
55 §
Opetuskieli ja komentokieli

Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on oikeus tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.

Opetuskielenä voidaan käyttää muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua kieltä, kun opetus liittyy kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka kun siihen on muu erityinen syy.

Puolustusvoimien komentokielestä säädetään kielilaissa (423/2003).

Kielilaki:
39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli

Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.

Asevelvollisen oikeudesta tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä, suomi tai ruotsi, säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Suomen- ja ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen oikeudesta suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään säädetään siviilipalveluslaissa (1446/2007). (28.12.2007/1453)

Puolustusvoimien komentokieli on suomi.

Useamman kuin yhden joukko-osaston varuskuntia toki on useampikin.

Kiitos. Nimenomaan tuota kysyin, että onko laissa määritelty, että pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto, ja kyllä siellä on. Kysymyksen taustalla oli mahdollisuus järjestää myös useampia pienempiä erillisiä osastoja. Tuossa muodossaan laki sen kieltää. Kyseessä ei ollut taas rasistinen ruotsinkielisten sortoajatus kuten Adam7 taas sen tuntui kuvittelevan olevan.

missä on useamman joukko-osaston varuskuntia ? siis ei joukko-yksikköä

------
just noska, jos lopettaisit mun lausuntojen tulkitsemisen, niin tämä olisi helpompaa.

olen ilmaissut miten asiat ovat (sein), mitä laki vaatii.

sitten tietysti asiaan liittyy, että jos tuo joukko-osasto siirretään suomenkieliselle alueelle, sinne ei välttämättä saada sitä koulutushenkilöstöä jonka sen koulutuksen pystyy antamaan. drakassa kyllä jokainen kantapeikko osaa suomea, mutta muualla ei paljoakaan osata ruotsia. eli pitääkö drakaa laajentaa ja ja joku muu paikka sulkea ;)


tämä on siis tarkoituksenmukaisuusperustelu.

Mosuri kirjoitti:
.....
En ymmärrä tätä suurta vastenmielisyyttä mitä koetaan kaupunkitaistelua kohtaan. Se kun on oikeasti puolustajaa suosiva sodankäynnin muoto, jossa korostuu jalkaväen taistelutaito. En myöskään käsitä miten mahdollista taistelua Helsingistä verrataan taisteluun Berliinistä, jossa käytettävissä oli suurvallan asevoimien rippeitä ja jossa puolustussuunnittelu sekä johtaminen epäonnistuivat surkeasti. Yrittäkää nyt ymmärtää, että pääkaupunkiseutua puolustavien joukkojen on tarkoituskin jäädä saarroksiin, tätä on suunniteltu ja siihen varauduttu. ....


itse olen lukenut tätä niin, että täällä osa väittää että pakko olla saarella yhden sillan takana ja missään muualla ei voi olla.

osa taas väittää, että tulee siirtyä jonnekin kauas.

itse taas ihmettelen miksi kauas, miksei sopivasti pn. pari-kolmekymmentä kilsaa ylös?

ehtona tietenkin että pv saa käyttöönsä varat saaren myynnistä -putsina. tätä on täällä epäilty, mutta tämähän on poliittinen päätös....
 
adam7 kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
...Pelkkää slummia ja vähän paremmankin väen asuma-aluetta se on. ...

TUO TEKSTI EI OLE MINUN NÄPPIKSESTÄNI- JOTEN ÄLÄ YRITÄ LAITTAA SITÄ MINUN NIMIINI! !

adam7 kirjoitti:
nyt ei oikein herran asenne ole kohdallaan...

koko suomea on tarkoitus puolustaa... ml. mogadishu avenueta ;)

Asenteesta en tiedä, mutta järki on vieläkin tallella. Alueellinen puolustusjärjestelmä, ei nimittäin tarkoita sitä, että jokaista hehtaaria puolustettaisiin samalla intensiteetillä. Alueiden puolustaminen voi tarkoittaa sitä, että 200 neliökilometrin alueella toimii sissijoukkue miinoja virittelemässä tai se voi tarkoittaa sitä, että 200 torjuntapataljoonan jääkäriä puolustaa muutaman hehtaarin aluetta ohjeistuksella "vihollista ei saa päästää alueelle".

Kun tekee eron käsitteiden puolustaminen ja pidetään välille on jo paljon pidemmällä. Toki en pidä Vuosaarta minään pidettävänä alueena, joukot voivat hyvin vetäytyä alueelta sen jälkeen kun satama on hävitetty ja viholliselle on tuotettu riittävän suuret tappiot. Ei joukkoja kannata sinne pussiin jättää. Vartiokylänlahden länsiranta tarjoaa puolustajalle hyvät asemat.
 
adam7 kirjoitti:
missä on useamman joukko-osaston varuskuntia ? siis ei joukko-yksikköä

Ainakin Helsinki, Rovaniemi, Hamina/Kotka, Lahti. Voipi olla muuallakin, en ulkoa muista kaikkia varuskuntia.

Arvon keskustelijalta olisin toivonut tässä kohtaa pientä viitseliäisyyttä, kun tuo ilmeisen rakas wikipedia olisi tuonut tuohonkin vastauksen. Tai puolustusvoimat.fi.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni esitän, että pääosa joukon tekemisestä on mielekästä hoitaa isoissa joukkotuotantotehtaissa, ja sitten "J-kaudella" - mitä se ikinä tulevaisuudessa onkaan - otetaan soveltavasti tehot irti ensimmäisen tehtävän suunnitellulla alueella. Joukon rakenteessa on hyvä huomioida vaikkapa kasvuympäristö, mutta jatkossa myös kertyvät ammattikokemukset ymv. Eli suunnittelemalla ja huoltamalla joukkoa paremmin saadaan samalla rahalla parempaa. Vaatii tietenkin normilinkomajurien ohjaamista lähemmäksi SA-suorituskykyjen rakentamista.
 
Mosuri kirjoitti:
TUO TEKSTI EI OLE MINUN NÄPPIKSESTÄNI- JOTEN ÄLÄ YRITÄ LAITTAA SITÄ MINUN NIMIINI! !

jollei ollut, pyydän aivan vilpittömästi anteeksi. virhe on minun.

ongelma on osittain siinä, että kun noiva pitkiä quottausketjuja sisällyttää postauksiinsa, niin lyhentäminen saattaa tällaiselle heikkolahjaiselle mennä yli.

vielä kerran anteeksi.

pyrin yleisesti siihen, etten leimaa ketään miksikään, vaan otan vain kantaa esitettyyn. tämän johdosta tuollainen erehdys on (melkein) anteeksiantamaton.

Asenteesta en tiedä, mutta järki on vieläkin tallella. Alueellinen puolustusjärjestelmä, ei nimittäin tarkoita sitä, että jokaista hehtaaria puolustettaisiin samalla intensiteetillä. Alueiden puolustaminen voi tarkoittaa sitä, että 200 neliökilometrin alueella toimii sissijoukkue miinoja virittelemässä tai se voi tarkoittaa sitä, että 200 torjuntapataljoonan jääkäriä puolustaa muutaman hehtaarin aluetta ohjeistuksella "vihollista ei saa päästää alueelle".

Kun tekee eron käsitteiden puolustaminen ja pidetään välille on jo paljon pidemmällä. Toki en pidä Vuosaarta minään pidettävänä alueena, joukot voivat hyvin vetäytyä alueelta sen jälkeen kun satama on hävitetty ja viholliselle on tuotettu riittävän suuret tappiot. Ei joukkoja kannata sinne pussiin jättää. Vartiokylänlahden länsiranta tarjoaa puolustajalle hyvät asemat.

koska luulin sinun postanneen tuon ekan niin kommenttini tietenkin men pieleen.

aitoon internetin henkeen voin kyllä ojentaa sinua siinä, että vartionkylän lahdella ei ole länsirantaa. lahdella on luoteisranta ja kaakkoisranta. tarkottanet luoteisrantaa.

asiallisesti tarkoittanet puotila-vartiokylä-mellunmäkilinjaa...

ja tuostakin on pakko huomauttaa, että vuosaarestakin pääsee yhtä siltaa, yhtä isoa muuta tietä ja useita pieniä teitä myöten pois, toisin kuin sandikasta, josta 10 minuutin jälkeen vain uimalla.


koponen kirjoitti:
Ainakin Helsinki, Rovaniemi, Hamina/Kotka, Lahti. Voipi olla muuallakin, en ulkoa muista kaikkia varuskuntia.

Arvon keskustelijalta olisin toivonut tässä kohtaa pientä viitseliäisyyttä, kun tuo ilmeisen rakas wikipedia olisi tuonut tuohonkin vastauksen. Tai puolustusvoimat.fi.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni esitän, että pääosa joukon tekemisestä on mielekästä hoitaa isoissa joukkotuotantotehtaissa, ja sitten "J-kaudella" - mitä se ikinä tulevaisuudessa onkaan - otetaan soveltavasti tehot irti ensimmäisen tehtävän suunnitellulla alueella. Joukon rakenteessa on hyvä huomioida vaikkapa kasvuympäristö, mutta jatkossa myös kertyvät ammattikokemukset ymv. Eli suunnittelemalla ja huoltamalla joukkoa paremmin saadaan samalla rahalla parempaa. Vaatii tietenkin normilinkomajurien ohjaamista lähemmäksi SA-suorituskykyjen rakentamista.

no kun et muista, olisit sitten voinut hakea ne. esitit väitteen. minä esitin kysymyksen väitteeseesi. älä työnnä näyttötaakkaa väitteestäsi minulle.

itse pidän tuota toimintaympäristäasiaa hieman ylikorostettuna. ei pääosaa joukoista tarvitse harjoittaa oletetulla päätoiminta-aluueela, kunhan joukko osaa toimia joukkona sellaisessakin ympäristössä.

reserviarmeijan yksi vahvuus on tietenkin se, että miehiä pitäisi voida sijoittaa siviiliosaamisen mukaan. tämä tosin tarkoittaa pääosin taistelujoikkoihin kuulumisen jälkeen, koska nykyään tuotamme joukkoja, toisin kuin aiemmin kymmeniä vuosia sitten, jolloin sotilaspiirissä sijoitettiin varusmieskoulutuksen saaneet miehet.

pahin sijoitus jonka itse olen nähnyt, oli kun erääseen poppooseen oli huoltojoukkueen keittäjäksi sijoitettu kaveri, joinka ammattinimike oli sijoitusluettelon mukaan "asvaltinkeittäjä" :) . tämä on aivan totta, valitettavasti...
 
Back
Top