Puolustusbudjetti nousee (3% BKT), mitä hankintoja mahtaa olla tulossa?

[ak.tied]

Pikaisella googlauksella Norjalla reilu 100 CV90, Suomi samoin ja syksyltä 2024 löytyi uutinen, jossa Liettua harkitsisi 2 pataljoonan varustamista, artikkelin mukaan noin 100 vaunua. Ruotsin tarpeet siihen päälle, ainakin osin korvaamaan Ukrainaan luovutettuja + jotain till?

Ruotsin osalta 50 lahjoitetun vaunun korvaava tilaus kyllä saatettu jo tehdä 2024.

Onko palstalla jo veikkauksia mitä sieltä tulee? Mk3 vai Mk4 ja millainen aseistus?

 

[Snautsi]

Onko palstalla jo veikkauksia mitä sieltä tulee? Mk3 vai Mk4 ja millainen aseistus?

Suomelle (sekä norjalle) nyt varmaan logistisesti yksinkertaisin ratkaisu on Mk4 Bushmaster kakkosella. Ruotsihan on 35mm versiota jo hankkinut, joten voisi olettaa heidän nyt ainakin jatkavan sillä linjalla.

Tsekkien malli voisi antaa ainakin Suomelle hieman osviittaa mahdollisuudesta, mutta rehellisyyden nimissä en henkilökohtaisesti usko ihan tahattoman paljon suomen lähtevän välittömästi APS järjestelmiin mukaan (koska raha). Spikeä pidän ihan mahdollisena.

 

[Raveni]

Muutenkin, muistetaan, että vain 1 - 2% tappioista aiheutuu käsiasetulesta.
Ehkä se 3 MRD lisäpanostus pitää pistää 90%:sti sinne, millä tappiot aiheutetaan.
Lisää ohjuksia, parempaa tykistöä, hävittäjiä, pitkän kantaman asejärjestelmiä, joilla tosiaan otetaan vastustajalta halut hyökätä pois.

Kiväärimiehillä sitä vaikutusta ei saada ikinä aikaiseksi - heillä on niitä aina enemmän. Ja vielä päälle pari aaltoa jos tarvitaan.

Toisaalta siellä Ukrainassakin ne "kivääri miehet" on niitä joista on pulaa ja joita tarvitaan pitämään vihollinen paikoillaan ja ottamaan alueita haltuun. Sanoisin, että meillä ei valitettavasti ole sitä luksusta, että voitaisiin todeta, että näistä "kivääri miehistä" ei tarvitse välittää että paukut kauko aseisiin. Entäs jos vihollinen ei ymmärräkään pysähtyä ja odottaa, että teräs sade tulee niskaan?

Sanoisin, että koska meillä ei tule ikinä olemaan samaa miesmäärää mitä viholisella niin täytyy pitää huoli, että siitä mitä meillä on henki pysyy ruumiissa mahdollisimman kauan. Tämä tarkoittaa, hyvä henkilökohtaista varustusta ja riittävää käsiaseistusta jotta ei tarvitse alkaa vihollista kivittämämään. Vihollinen voidaan tuhota kaukovaikutteisilla aseilla mutta edelleenkin sen pysäyttäminen ja aluiden pitämänen sekä haltuun otto vaatii niitä perus mosureita.

 

[Huhta]

Yksi asia mikä ei vielä tainnut olla esillä, mutta saattaisi muodostua pullonkaulaksi, on raivauspioneerikalusto. Venäläisten miinakenttiinhän Ukrainankin vastahyökkäys muun ohella tukehtui, vaikka toki puolustuskannalta hyökkäysasetelmaan pääsy kestikin luvattoman kauan. Mutta silti. Voin kuvitella, että koska se on nyt osoittautunut toimivaksi taktiikaksi, niin Venäjä tulee jatkossa miinoittamaan kaikki valtauksensa pikatahtia.

Miten me aiomme vastata tähän? Jotenkin minusta tuntuu, että huonosti Suomen maaperässä toimivien Leopard 2R:ien lahjoittaminen Ukrainalle ja muutama lisäkappale miinajyriä Leopardien keuloille ei ihan riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa...

Ratkaisuja pitäisi löytää. Rakettiraivaimia, isompaa ja pienempää? Raisun reinkarnaatio? Jotakin muuta?

 

[baikal]

Merivoimat. Kyllä jatkossa hankinnat istutetaan NATOn kanssa yhteisen suunnittelun tarpeita vastaaviksi. Itämeren allas on yhteisen suunnittelun alaista asiaa.

Ilmapuolustusalue on skadinavian kokoinen oikeasti. Forumilla immelmannit suunnitellaan suunnilleen Helsinkiin.

Taavetin lingot ym. Uppoavat heittäen tukikohtasuojaukseen. Ne on pakko suojata sodankäyntikyvyn varmistamiseksi. Ilma-merivoimien keskeisimmät tukikohdat.... Ei niitä jätetä hallelujan varaan. Erityisolosuhdetoiveajattelu ei kuulu Naton perusprinsiippeihin.

Nyt ei sotatoimien pääesikunta ole enää Mikkelin junavaunussa.

Suomen puolustamisen suunnittelu on osa NATOn sodankäyntiin liittyvää tointa, väkisin hankinnat noudattavat yhteistä suunnittelua ja päätöksentekoa.

3 prosenttia bkt olisi pitkälle jees, kun tuo bkt vielä joskus siirtyisi kasvuun. Käsitykseni mukaan 5 prosenttia tullaan rikkomaan tulevina vuosina. Toivottavasti pv:n taloudenhallinta pysyy mukana. Suosittelisin kyllä ulkopuolista konsultointia esim. Vmm virkamiehet.

Nyt luulisi rahaa irtoavan varusmiespäivärahojen säälliseen päivittämiseen.

 

[BarrelNut]

Katsoin tänään Molaritube-kanavalta videon jossa käsiteltiin Suomen halua investoida Eurooppalaisen raideleveyden ratoihin pohjoisessa, eli Norjasta Ruotsin kautta Suomeen tulevaan rataan joka ulottuisi ehkä Ouluun ja Rovaniemelle asti eurooppalaisella raideleveydellä.

Mietin vaan että olisiko nuo rahat, huoltovarmuusmielessä, järkevämpää käyttää vaikkapa suomalaisen kauppamerenkulun tukemiseen sekä lisäpanostuksiin mitä tulee korvetteihin, niiden ilmatorjunta ja SUTO-kykyyn? Ehkä pari korvettia lisää?

 

[Snautsi]

Mietin vaan että olisiko nuo rahat, huoltovarmuusmielessä, järkevämpää käyttää vaikkapa suomalaisen kauppamerenkulun tukemiseen sekä lisäpanostuksiin mitä tulee korvetteihin, niiden ilmatorjunta ja SUTO-kykyyn? Ehkä pari korvettia lisää?

Olisi. Siis jos ihan puhtaasti maanpuolustuksellisesta näkökulmasta asiaa tarkastelee. Raideleveyksien kanssa kikkailulla on joitakin hyötyjä, mutta hintalappuun nähden ihan käsittämättömän mitätön muutos. Tilanne olisi hieman eri jos meidät yhdistäisi Viroon ja eteläisempään Ruotsiin maayhteys. Yksi junarata paremmin yhteensopivana vai esimerkiksi sukellusvene-ase, siinä vasta pulma... Kai tuollaisen ratamuutoksen todellisella budjetilla voisi saada jonkun uuden panssariprikaatinkin.

3 prosenttia bkt olisi pitkälle jees, kun tuo bkt vielä joskus siirtyisi kasvuun. Käsitykseni mukaan 5 prosenttia tullaan rikkomaan tulevina vuosina. Toivottavasti pv:n taloudenhallinta pysyy mukana. Suosittelisin kyllä ulkopuolista konsultointia esim. Vmm virkamiehet.

Nyt luulisi rahaa irtoavan varusmiespäivärahojen säälliseen päivittämiseen.

Eiköhän nuo varusmiesten päivärahojen messevät korotukset ja mm varusmiesarmeijan kustannusten integrointi puolustusbudjettiin ole ihan tehtävissä, jos eurooppa siirtyisi esimerkiksi siihen ehdotettuun 3.5% + 1.5% "muuhun huoltovarmuuteen ja valmistautumiseen" (en nyt muista oliko lukemat juuri näin, mutta jotain tämän kaltaista). Tällöin tulisi sorkittua vähemmän PV:lle jyvitettyjä rahoja.

 

[Analysti]

Olisi. Siis jos ihan puhtaasti maanpuolustuksellisesta näkökulmasta asiaa tarkastelee. Raideleveyksien kanssa kikkailulla on joitakin hyötyjä, mutta hintalappuun nähden ihan käsittämättömän mitätön muutos. Tilanne olisi hieman eri jos meidät yhdistäisi Viroon ja eteläisempään Ruotsiin maayhteys. Yksi junarata paremmin yhteensopivana vai esimerkiksi sukellusvene-ase, siinä vasta pulma... Kai tuollaisen ratamuutoksen todellisella budjetilla voisi saada jonkun uuden panssariprikaatinkin.


Eiköhän nuo varusmiesten päivärahojen messevät korotukset ja mm varusmiesarmeijan kustannusten integrointi puolustusbudjettiin ole ihan tehtävissä, jos eurooppa siirtyisi esimerkiksi siihen ehdotettuun 3.5% + 1.5% "muuhun huoltovarmuuteen ja valmistautumiseen" (en nyt muista oliko lukemat juuri näin, mutta jotain tämän kaltaista). Tällöin tulisi sorkittua vähemmän PV:lle jyvitettyjä rahoja.

On aivan käsittämätöntä, että meille edes puhutaan raideleveyden muuttamisesta.

Yksi hyvä esimerkki: pelkät uudet ratapölkyt maksaisi 2,4 MRD koko rataverkostolle. Betonisia kun ei voi uudelleen käyttää.
Koko hanke maksaisi noin 50 miljardia ja kestäisi 30 vuotta.

Miettikää, mitä ITSE kovaan puolustukseen saa tuolla rahalla ja ajalla.

Muutoksen hinnalla saa niin monta panssariprikaatia, että sotilaat niihin pitää palkata Kiinasta...

Kyllä tyhmyyden määrä on sitten rajaton.

 

[Jukkis]

Mietin vaan että olisiko nuo rahat, huoltovarmuusmielessä, järkevämpää käyttää vaikkapa suomalaisen kauppamerenkulun tukemiseen sekä lisäpanostuksiin mitä tulee korvetteihin, niiden ilmatorjunta ja SUTO-kykyyn? Ehkä pari korvettia lisää?

Monipiippuinen asia. Mielestäni ensisijaisesti tämän ratasuunnitelmien tavoittenaa vaikuttaa olevan Ruotsista, Norjasta ja meren takaa saapuvien joukkojen tuominen mahdollisimman pikaisesti pelipaikoille Suomen Lapissa konfliktin alkuvaiheessa. Siirtokuormaus Tornio-Haaparannan asemien alueilla hidastaa kuljetusta yllättävän paljon, ja pakottaa suuren määrän joukkoja ja kalustoa pakkautumaan tiiviisti hyvin pienelle alueelle. Tuonne muodostuu siis erittäin kriittinen ja houkutteleva maali ohjuksille. Normaalileveyksisen radan jatkaminen vaikka vain Rovaniemelle mahdollistaisi junien ajamisen suoraan perille, jolloin joukot pääsevät jatkamaan heti purkamisen jälkeen marssia kohti sijoituspaikkaansa. Lisäksi mahdollisia purkupaikkoja tulisi useita, mikä vähentäisi ohjusiskujen riskiä ja mahdollisten tappioiden määrää. Näitä parannuksia ei voida saavuttaa millään summalla sijoitettuna merivoimiin tai kauppamerenkulkuun.

Huomautettakoon tässä välissä, että rata Narvikista(+Göteborg,Bergen,Trondheim,ym.) Tornioon asti on jo olemassa normaalileveyksisenä. Suunnitelmissa puhutaan toki näidenkin ratojen parannuksista ja satamien kapasiteettien nostoista, mutta ne ovat välttämättömiä vain kaupallisen potentiaalin luomiseksi, varsinkin Narvikin radan ollessa nykymuodossaan jo täyskäytössä. Kriisitilanteessa luonnollisesti kaupalliset junat väistävät sotilaskuljetuksia, ja kriittiset materiaalikuljetukset saavat heti seuraavan prioriteetin. Radan jatkaminen Torniosta eteenpäin on siis tarpeen kaupalliselta näkökannalta mielestäni lähinnä oikeutuksen ostamiseksi sijoitukselle rahakeisareilta. Jotta siitä voitaisiin saada merkittävää taloudellista hyötyä, normaalileveyksisen radan pitäisi saavuttaa isot teolliset keskittymät, esim. Äänekoski, Pori-Rauma, Kouvola. Eikä eteläinen yhteys Tallinnan tunnelin muodossa olisi ollenkaan haitaksi. Merenkurkun ja Ahvenanrauman (miksei vielä Tromssa villiarpana?) ratayhteydet olisivat sitten mansikoita kakun päällä. (Kirsikat ovat )

Jotta koko Suomen rataverkon muuttaminen normaalileveyksiseksi olisi järkevästi tehtävissä, siitä pitäisi tehdä koko puoluekentän ylittävä yhteinen päätös, johon myös tulevat hallitukset ja eduskunnat sitoutetaan. Projektin aikajänteeksi pitäisi ottaa mieluummin vuosisata kuin -kymmeniä, ja toteuttaa sitä järkevä palanen kerrallaan. Tämä olisi muutenkin tarpeen, kun vaikuttaa siltä että EU:sta tuleva paine pakottaa toteuttamaan kaikki uudet radat normaalileveydellä.

 

[Jopuni]

Monipiippuinen asia. Mielestäni ensisijaisesti tämän ratasuunnitelmien tavoittenaa vaikuttaa olevan Ruotsista, Norjasta ja meren takaa saapuvien joukkojen tuominen mahdollisimman pikaisesti pelipaikoille Suomen Lapissa konfliktin alkuvaiheessa. Siirtokuormaus Tornio-Haaparannan asemien alueilla hidastaa kuljetusta yllättävän paljon, ja pakottaa suuren määrän joukkoja ja kalustoa pakkautumaan tiiviisti hyvin pienelle alueelle. Tuonne muodostuu siis erittäin kriittinen ja houkutteleva maali ohjuksille. Normaalileveyksisen radan jatkaminen vaikka vain Rovaniemelle mahdollistaisi junien ajamisen suoraan perille, jolloin joukot pääsevät jatkamaan heti purkamisen jälkeen marssia kohti sijoituspaikkaansa. Lisäksi mahdollisia purkupaikkoja tulisi useita, mikä vähentäisi ohjusiskujen riskiä ja mahdollisten tappioiden määrää. Näitä parannuksia ei voida saavuttaa millään summalla sijoitettuna merivoimiin tai kauppamerenkulkuun.

Tuota Tornion-Haaparannan ruuhkautumista helpottaa ne muuttuvaleveyksiset telit ja rata Jällivaarasta Kolarin ja Kittilän kautta joko Rovaniemelle tai Kemijärvelle tukee maanpuolustusta ja alueen yrityksi ja kaivostoimintaa.

Tietävät kertokoon kuinka ongelmallinen olisi tehdä niitä neliraide ratoja? Veturin vaihto ei luulis kauan vievän, mutta ne vaihteet onnistuisko niiden teko.

 

[Analysti]

Monipiippuinen asia. Mielestäni ensisijaisesti tämän ratasuunnitelmien tavoittenaa vaikuttaa olevan Ruotsista, Norjasta ja meren takaa saapuvien joukkojen tuominen mahdollisimman pikaisesti pelipaikoille Suomen Lapissa konfliktin alkuvaiheessa. Siirtokuormaus Tornio-Haaparannan asemien alueilla hidastaa kuljetusta yllättävän paljon, ja pakottaa suuren määrän joukkoja ja kalustoa pakkautumaan tiiviisti hyvin pienelle alueelle. Tuonne muodostuu siis erittäin kriittinen ja houkutteleva maali ohjuksille. Normaalileveyksisen radan jatkaminen vaikka vain Rovaniemelle mahdollistaisi junien ajamisen suoraan perille, jolloin joukot pääsevät jatkamaan heti purkamisen jälkeen marssia kohti sijoituspaikkaansa. Lisäksi mahdollisia purkupaikkoja tulisi useita, mikä vähentäisi ohjusiskujen riskiä ja mahdollisten tappioiden määrää. Näitä parannuksia ei voida saavuttaa millään summalla sijoitettuna merivoimiin tai kauppamerenkulkuun.

Huomautettakoon tässä välissä, että rata Narvikista(+Göteborg,Bergen,Trondheim,ym.) Tornioon asti on jo olemassa normaalileveyksisenä. Suunnitelmissa puhutaan toki näidenkin ratojen parannuksista ja satamien kapasiteettien nostoista, mutta ne ovat välttämättömiä vain kaupallisen potentiaalin luomiseksi, varsinkin Narvikin radan ollessa nykymuodossaan jo täyskäytössä. Kriisitilanteessa luonnollisesti kaupalliset junat väistävät sotilaskuljetuksia, ja kriittiset materiaalikuljetukset saavat heti seuraavan prioriteetin. Radan jatkaminen Torniosta eteenpäin on siis tarpeen kaupalliselta näkökannalta mielestäni lähinnä oikeutuksen ostamiseksi sijoitukselle rahakeisareilta. Jotta siitä voitaisiin saada merkittävää taloudellista hyötyä, normaalileveyksisen radan pitäisi saavuttaa isot teolliset keskittymät, esim. Äänekoski, Pori-Rauma, Kouvola. Eikä eteläinen yhteys Tallinnan tunnelin muodossa olisi ollenkaan haitaksi. Merenkurkun ja Ahvenanrauman (miksei vielä Tromssa villiarpana?) ratayhteydet olisivat sitten mansikoita kakun päällä. (Kirsikat ovat )

Jotta koko Suomen rataverkon muuttaminen normaalileveyksiseksi olisi järkevästi tehtävissä, siitä pitäisi tehdä koko puoluekentän ylittävä yhteinen päätös, johon myös tulevat hallitukset ja eduskunnat sitoutetaan. Projektin aikajänteeksi pitäisi ottaa mieluummin vuosisata kuin -kymmeniä, ja toteuttaa sitä järkevä palanen kerrallaan. Tämä olisi muutenkin tarpeen, kun vaikuttaa siltä että EU:sta tuleva paine pakottaa toteuttamaan kaikki uudet radat normaalileveydellä.

Tuollaisesta hulluudesta joka itse asiassa HUONONTAA radan toimintaa (kapeammat vaunut tai ainakin alempi painopiste) kymmenien miljardien kustannuksella ei saa millään puolueiden sopimiselle järkevää. Koko projekti ILMAN MINKÄÄNLAISTA taloudellista hyötyä on aivan järjetöntä. Eihän EDES TELINVAIHTO ollut taloudellisesta kannattavaa Turussa ja Haaparannalla!!! Niin sitten koko 6000 km rataverkon uusiminen.

Kyllä järjen vähyys on aivan käsinkosketeltavaa Suomessa tänä päivänä. Onko meidän juomaveteen sekoitettu jotain?

 

[Jopuni]

Tuollaisesta hulluudesta joka itse asiassa HUONONTAA radan toimintaa (kapeammat vaunut tai ainakin alempi painopiste) kymmenien miljardien kustannuksella ei saa millään puolueiden sopimiselle järkevää. Koko projekti ILMAN MINKÄÄNLAISTA taloudellista hyötyä on aivan järjetöntä. Eihän EDES TELINVAIHTO ollut taloudellisesta kannattavaa Turussa ja Haaparannalla!!! Niin sitten koko 6000 km rataverkon uusiminen.

Kyllä järjen vähyys on aivan käsinkosketeltavaa Suomessa tänä päivänä. Onko meidän juomaveteen sekoitettu jotain?

Minustakin kuulostaa oudolta jos kaikki radat pitäs kaventaa.
Ehkä muutama huoltovarmuuden kannalta strategisesti tärkeän radan muutos/tekeminen riittäs.

 

[Jukkis]

Tuota Tornion-Haaparannan ruuhkautumista helpottaa ne muuttuvaleveyksiset telit ja rata Jällivaarasta Kolarin ja Kittilän kautta joko Rovaniemelle tai Kemijärvelle tukee maanpuolustusta ja alueen yrityksi ja kaivostoimintaa.

Torniossa kokeiltiin pariakin leveydenmuutoslaitteistoa, mutta niissä oli kustannusten lisäksi kestävyysongelmia. Mutta mikä ikävintä, tuossa ratkaisussa on yksi, kriittinen ongelma: Se laitteisto itsessään on yksi, liikkumaton, hajotessaan liikenteen estävä palapelin osanen. Erinomainen kohde niille ohjuksille siis. Toki se Tornionjoen silta on vähän samanlainen, mutta usko tai älä, siltoja saa nopeammin uusia kuin raideleveyden muutoslaitteita. Johtuu vain ja ainoastaan siitä, että siltoja on maailmassa tuhansia kertoja useampia, joten niiden rakentamiseen, huoltamiseen ja uusimiseen erikoistuneita firmojakin on paljon enemmän.

Tietävät kertokoon kuinka ongelmallinen olisi tehdä niitä neliraide ratoja? Veturin vaihto ei luulis kauan vievän, mutta ne vaihteet onnistuisko niiden teko.

Nelikiskoradan ainoa ongelma on sähköistys. Ajolanka vedetään radan päälle siksakkiin, jotta virroitin kuluisi koko leveydeltä. Koska neli- (ja myös kolmi-)kiskoradalla eri leveyksien junien keskilinja on eri kohdalla, niin ajolangalle käytettävissä oleva leveys on vain se, mikä sisältyy molempiin standardeihin. Jos tuo yhteinen alue on riittävän leveä, niin epätasainen virroitinten hiiliharjojen kuluminen lienee hallittavissa kääntämällä niitä - tai koko vetureita - ympäri aina välillä. Tai sitten voidaan asentaa sähköistys vain toisen standardin mukaisesti, ja ajetaan toisella leveydellä pelkästään dieselvedolla. Ehkä virroittimen voisi asentaa sivuun keskilinjasta, mutta se rajoittaa sitten veturin käyttöä muualla rataverkolla, eikä sitä voi myöskään kääntää ympäri. Ellei virroittimesta tee sivuttain siirtyvää, mikä olisi kyllä haitek mutta siinä on sitten ne haitekin haitatkin. Etenkin lumi- ja jääkaudella.

Vaihteiden kanssa lienee tavallisin ratkaisu erottaa raideleveydet toisistaan niiden kohdalla. Muutenkin suosisin nelikiskoratkaisua vain kohdissa, mihin ei vain saada mahtumaan kahta raidetta rinnakkain, tai se maksaisi enemmän kuin siedetään maksaa. Eli tiiviit kaupunkialueet, isommat sillat, padot, jne. Liettuasta ja Ukrainasta löytyy ainakin esimerkkejä ja kokemusta nelikiskoratkaisusta.

Minustakin kuulostaa oudolta jos kaikki radat pitäs kaventaa.
Ehkä muutama huoltovarmuuden kannalta strategisesti tärkeän radan muutos/tekeminen riittäs.

Joo, USAn sisällissodan jälkeisen etelävaltioiden ratojen kaventamisen kaltaista tempausta ei missään nimessä pysty järjestämään nykypäivänä. Siksi itse otinkin lähtökohdaksi sadan vuoden aikajänteen. Espanjassakin päädyttiin rakentamaan vain suurnopeusverkko normaalilla leveydellä, mutta kansainväliset tavarajunat päästettiin niille radoille.

Oma ajatukseni Suomeen olisi vähän vastaava. Pohjoisesta etelään kulkeva "kolmas päärata" pohjanmaan ja savon ratojen keskellä. Samalla saataisiin jo muutenkin ilmoille nostettu ajatus suorasta Helsinki-Jyväskylä - radasta toteutettua. Hyödynnettäisiin mm. Jyväskylän-Haapajärven radan linjausta kustannusten helpottamiseksi, mutta uudet pätkät linjattaisiin suuremmille nopeuksille sopivan loivin kaartein. Ratapohjan rakenteet voitaisiin jättää kevyemmiksi, kuten tehtiin Kerava-Lahti - oikoradan kanssa (linjaus 300km/h, mutta rakenteet max. 220km/h). Mierontien linjausta pitkin saataisiin yhteys Porin seudulle. Juuri äsken tekeillä ollut Itärata tavoittaisi Kotka-Hamina-Kouvola - kolmion. Länsirata veisi Turkuun. Tallinnan tunneli viimeistelisi kuvion.

Tuosta ei itse asiassa tarvittaisi kuin päätös, linjaukselle varaukset kaavoitukseen koko matkalla, ja lainsäädäntö joka kieltää niiden perumisen. Toteutusta voitaisiin sitten tehdä sitä mukaa kun halukkaita maksajia ilmoittautuu. Minun puolestani siinä voisi kestää vaikka toiset kaksisataa vuotta.

 

[Jopuni]

Torniossa kokeiltiin pariakin leveydenmuutoslaitteistoa, mutta niissä oli kustannusten lisäksi kestävyysongelmia. Mutta mikä ikävintä, tuossa ratkaisussa on yksi, kriittinen ongelma: Se laitteisto itsessään on yksi, liikkumaton, hajotessaan liikenteen estävä palapelin osanen. Erinomainen kohde niille ohjuksille siis. Toki se Tornionjoen silta on vähän samanlainen, mutta usko tai älä, siltoja saa nopeammin uusia kuin raideleveyden muutoslaitteita. Johtuu vain ja ainoastaan siitä, että siltoja on maailmassa tuhansia kertoja useampia, joten niiden rakentamiseen, huoltamiseen ja uusimiseen erikoistuneita firmojakin on paljon enemmän.

Puhutaankohan samasta asiasta, youtubessa oli video jossa vaunun telineet pyörien leveys muuttui liikkeessä ollessa, eikös suomessa olla kehittämässä noita vaihtuvaleveystilejä. Miten nuo vain talvesta selviää.

Tai sitten voidaan asentaa sähköistys vain toisen standardin mukaisesti, ja ajetaan toisella leveydellä pelkästään dieselvedolla

Uulisi että paras ratkaisu olisi tuo dieselveturi, ainakin alkuaikoina. Eli suomen puolella ajettas Suomen sähkövetureilla suomen leveydellä ja standardi radalla dieselveturilla, rajalla vaihdettas sitten veturia.

 

[baikal]

Olisiko järkeä toimia niin, että rata tehdään palvelemaan pohjois-etelä ja etappeina suht suoralle reitille osuvat pisteet aina Helsinkiin asti. En tiedä.

Tai sitten rakentaa Ruotsin puolelle ainakin kaksi terminaalia kumipyörille siirtoa varten. Ja kehittää runkovaltatiet siihen kuntoon, että rekat voi posottaa yhtenä jatana. Loppupään jakelu helpottuu ja sujuvoituu. Rekkoja on, jos on kuskattavaa. Kust. 5-8 mrd veroeuroa.

Itämeri on pieni kusiallas ja sen käytön kiistäminen on mahdollista vaikka hankkisimme millaisen laivaston tahansa. Varareitti on mäyrälläkin, Suomella ei. Enkä tarkoita edes mesimäyrää.

Minusta tuo pohjoisreitti on ilman muuta järjestettävä. Maksaa, mutta kyllä täällä on hölmömpäänkin rahaa kylvetty.

 

[Huah]

Minusta tuo pohjoisreitti on ilman muuta järjestettävä. Maksaa, mutta kyllä täällä on hölmömpäänkin rahaa kylvetty.

Oon myös ehdottomasti sitä mieltä, että tuota on vain pakko alkaa rakentamaan. Ja sitten pala palalta ajan myötä laajennetaan sitä muualle Suomeen. Todella pitkä prosessihan se on, mutta pakko se on joskus aloittaa. Ja ainakin minun järjen mukaan tuo on sellainen hanke, mihin pitäisi saada EU mukaan jakamaan kustannuksia. Se on selvää, että mitään emme kyllä saa EU:lta ellemme tajua pyytää/vaatia. Meillä olisi nyt niin monestakin syystä perusteet muuttua nettosaajaksi tässä tulonsiirtounionissa, mutta en tiedä osataanko Suomessa hoitaa tätä oikein.

 

[mikæl]

Ymmärtääkseni ratahankkeeseen on ajateltukin EU-rahaa ja samaten talouden tasapainon seurannan suhteen ns puolustusbudjettia. Ja mitään asiasta ymmärtämättä luulisi, että rata kannattaa tehdä nykyisen viereen 1. suunta Rovaniemelle ja 2. suunta länsirannikkoa. Ja nykyisen viereen koska helpompi rakentaa ja huoltaa.

Edit: Mutta aina toimiva ja huonosti häirittävä huoltotie toimii kumipyörillä. Eli tiet ja sillat ensin kuntoon.

 

[Benelli]

Yksi asia mikä ei vielä tainnut olla esillä, mutta saattaisi muodostua pullonkaulaksi, on raivauspioneerikalusto. Venäläisten miinakenttiinhän Ukrainankin vastahyökkäys muun ohella tukehtui, vaikka toki puolustuskannalta hyökkäysasetelmaan pääsy kestikin luvattoman kauan. Mutta silti. Voin kuvitella, että koska se on nyt osoittautunut toimivaksi taktiikaksi, niin Venäjä tulee jatkossa miinoittamaan kaikki valtauksensa pikatahtia.

Miten me aiomme vastata tähän? Jotenkin minusta tuntuu, että huonosti Suomen maaperässä toimivien Leopard 2R:ien lahjoittaminen Ukrainalle ja muutama lisäkappale miinajyriä Leopardien keuloille ei ihan riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa...

Ratkaisuja pitäisi löytää. Rakettiraivaimia, isompaa ja pienempää? Raisun reinkarnaatio? Jotakin muuta?

Leopardin pohjalta voisi tehdä eri raivaus versioita. Esimerkiksi torni pois, jyrä, lisäpanssarointi, rakettiraivaimet, joku APS ja hillotin ja osa varsta raivaimilla varustettuina ilman rakettiraivamia.
Kotimaisesta robotista voisi myös tehdä raivausversiot jotka tekevät jalkaväelle ja muille roboteille sopivia aukkoja joko rakettiraivaimella varstalla.
Tuossa olisi sellainenkin etu että jos vihollinen ampuu robottia tykistöllä kesken raivauksen sulutteeseen niin osuvat myös miinoihin.

 

[J0h1F]

Ymmärtääkseni ratahankkeeseen on ajateltukin EU-rahaa ja samaten talouden tasapainon seurannan suhteen ns puolustusbudjettia. Ja mitään asiasta ymmärtämättä luulisi, että rata kannattaa tehdä nykyisen viereen 1. suunta Rovaniemelle ja 2. suunta länsirannikkoa. Ja nykyisen viereen koska helpompi rakentaa ja huoltaa.

Taloudelliset hyödyt vanhan linjauksen viereen tehtävälle radalle ovat vähäisemmät kuin uudelle linjaukselle. Kustannukset ovat kuitenkin aivan samat, koska vanhan linjan viereen rakennettaessa pohjustustyö pitää kuitenkin tehdä alusta alkaen, ja siltojen, tunnelien ja taajamien ohitusten kanssa vasta joudutaankin vaikeuksiin, eikä vaihteiden ja asemien kohdallakaan ole homma laisinkaan ongelmatonta. Lisäksi lisäraiteiden rakennustyöt voivat haitata valmiin radan käyttöä.

Noin omalla mutulla sanoisin, että jos Helsingistä rakennetaan se suurnopeuskapasiteettinen standardiraideleveyden rata, se kannattaisi vetää Hämeenlinna-Tuulos-Kuhmoinen-Jämsä-Jyväskylä -reittiä (pistolla Halliin) ja siitä sotilaallisista syistä tosiaan Haapajärven kautta Ouluun. Tuolla Keski-Suomessa kohti Haapajärveä voisi pysähdyksiä olla hyvin vähän, tosin poiketen @Jukkis esityksestä, en käyttäisi Jyväskylä-Haapajärvi-radan linjausta kuin soveltuvilta osin, koska se kaartelee epäkäytännöllisen pitkää reittiä ja on varmasti suurnopeusjunille sopimaton. Esim. linjaus Jyväskylä-Tikkakoski-Saarijärvi-Haapajärvi-Liminka suoraan olisi nopeampi, tosin se ei toisi taloudellisia hyötyjä Suomenselän kunnille samalla tavalla ja Suomenselän maasto voi olla ongelmallista (niin, sen takia se vanha rata taitaa kierrellä ja kaarrella).

Olisiko järkeä toimia niin, että rata tehdään palvelemaan pohjois-etelä ja etappeina suht suoralle reitille osuvat pisteet aina Helsinkiin asti. En tiedä.

Niin, näin se voisi olla järkevää. Tuossa edellä olisi yksi mahdollinen reitti. Jos sitä voisi käyttää suurnopeusjunille, esim. TGV:llä voisi päästä Helsingistä Ouluun työpäivän jälkeen varsin hyvin - ja jos rataa jatkettaisiin siitä suurnopeusratana koko matka Pohjanlahden ympäri, aamuksi Tukholmaan (olisi samalla yöjuna Oulusta Tukholmaan). TGV:llä ei tietenkään kannattaisi pysähtyä pikkupaikoilla, eli pysähdykset Helsingissä, Hämeenlinnassa, (ehkä Jämsässä), Jyväskylässä, Tikkakoskella, Haapajärvellä, (ehkä Liminka/Kempele), Oulussa ja Torniossa Suomen puolella.

Toinen vaihtoehto aiemmin esittämälleni reitille olisi Savon radan oikaisu ja Iisalmesta suoraa reittiä Ouluun Kajaani ohittaen. Jos pelipaikoille halutaan kalustoa, niin sitten voisi olla myös Joensuu-Iisalmi (esim. reittiä Joensuu-Kontiolahti-Juuka-Iisalmi) ja se Kajaanin lenkki myös tuota rataa. Nimittäin jos itäistä reittiä suurnopeusrataa halutaan, niin rata on kuitenkin Lahdesta eteenpäin rakennettava kokonaan uusiksi.

 

[EK]

Ymmärtääkseni ratahankkeeseen on ajateltukin EU-rahaa ja samaten talouden tasapainon seurannan suhteen ns puolustusbudjettia. Ja mitään asiasta ymmärtämättä luulisi, että rata kannattaa tehdä nykyisen viereen 1. suunta Rovaniemelle ja 2. suunta länsirannikkoa. Ja nykyisen viereen koska helpompi rakentaa ja huoltaa.

Edit: Mutta aina toimiva ja huonosti häirittävä huoltotie toimii kumipyörillä. Eli tiet ja sillat ensin kuntoon.

E8 eli tie 21 on aivan surkea kusiränni ja huonokuntoinen rauhanaikanakin. Tuon perusparannuksesta on puhuttu jo kauan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Huippu oli se, että kun vähän isommin rahaa saatiin, se suunniteltiin laittevan "älytiehen", jossa on ties mitä antureita ja lähettimiä jonkin pikku pätkän verran.