Puolustusvoimat ostamassa lisää Leopard-panssarivaunuja

:)


Muutama siltavaunu kyllä tarvittaisiin, Leo 2R en rakentaisi enää yhtäkään -> ylikalliita aseettomia kyntöauroja, ne vähät tarvittavat raivaus hommat hoituu kyllä jyrillä ja puskulevyilläkin!

Siltavaunuja tarvittaisiin tosiaan nelisen kappaletta lisää, jotta KAIJPR ja mekanisoidut tst-osastot pääsisivät eroon BLG-silloista. Hintalappu olisi luokkaa 20-30 miljoonaa euroa.

2R:n miina-auraa voi kaiketi työntää ihan normitankillakin, tornin poistamista ei edellytetä, joten lisätään se välineluetteloon.
 
SA-sijoituksiin ei paskimpia ainakaan ole mitään tarvetta laittaa, sen verran paljon niitä vapautuu joka tapauksessa.
En tiedä mutta arvaan että yleisimmät vanhojen leopardien tekniset ongelmat liittynevät tornin tekniikkaan = lämpökamera, vakain, suuntaus, sieltä "hienointa" tekniikkaa sisältävistä kokonaisuuksista ne ongelmat vanhetessa yleensä vissiin alkavat... Kuinka lähelle osui?

Esim. Kanadan Sveitsistä ostamien järjestelmäalustavaunujen tornit jäi sinne varaosiksi. Sinne samaan osoitteeseen taisi mennä meidän T-sarjalaistenkin yleisimmät tekniset ongelmat, se kun ei kauheasti lohduta vaikka koneet saisi käyntiin 10-vuoden ulkoseisotuksenkin jälkeen aika pienellä vaivalla mutta tornissa toimittaisiin 2ms. tyyliin manuaali veivien varassa...

"Ajoharjoitteluvaunussa" kannattaa ilman muuta pitää torni toiminnassa jotta miehistön koulutus voidaan viedä sen avulla pidemmälle kuin pelkän kuskin kouluttamisen alkutaipaleelle. A6 malli ei niin kauheasti eroa torniltaan/tähystimiltään etteikö sillä voisi kouluttaa koko miehistönkin perushommat jopa aika pitkällekin. A6 malliin voisi ihan hyvin siirtyä vasta joskus E-kauden puolivälin tietämillä (?) kun ampuja/johtaja alkavat syvällisemmin paneutumaan maalien metsästämiseen. Olennaista eroahan ei periaatteessa kait ole kuin johtajan oma erikseen vakautettu lämpötähtäin ja tornin sähköisen suuntauksen ym. uusitun tekniikan miehistölle kuuluvat perus ylläpito/huolto jutut. Extrana miehistöt saisivat aina hyvät perusteet toimia tarvittaessa myöhemmin reservissä myös A4 vaunujen miehistöinä oli ne sitten jyrävaunuja tai "2-portaaseen" sijoitettuja tst-vaunu joukkueita.

Aloitan toteamalla että valtaosa leo:n tekniikan kuntoon liittyvästä tietämyksestäni tulee kohtuu pienestä,n. neljän vaunun (joukkue) otannasta, joten on mahdollista että muut vaunut ovat paremmassa/paskemmassa kunnossa eri osa-alueilta.

Tornissa kaikki toimi aina. Varusmieskoulutuksessa jokaisella vaunumiehistöllä on oma vaununsa joten esim lämpötähtäimen erottelukykyä on hankala vertailla vaunujen välillä. Saattaa olla toisessa vaunussa parempi kuin toisessa. Niistä myös "kuolee pikseleitä" kuten vaikkapa tietokonemonitoreista, pari pikseliä ei vielä haittaa mutta tietyn pisteen jälkeen tulee nekin vaihtaa. En muista kenenkään valitelleen ettei lämpötähtäin toimi, kenenkään vaunuun ei sitä tarvinnut vaihtaa eikä yksikään vaunu erottunut erityisesti muita huonompana pimeä-ammunnoissa.

Sama suuntauksen ja vakaimen kanssa, hankala kommentoida toimivuutta kun ei ole kokemusta tehdasuudesta vaunusta jossa kaikki on 100% varmasti 100% toimintakunnossa. Kerran rupesi oma vaunu suuntaamaan itsekseen sivulle, loppui kun käytti vakaimen pois päältä. Hyvin niillä osui 2km päässä olevaan liikkuvaan maaliin. Tietokone laskee maalin sivuttaissuuntaisen liikkumisnopeuden kun ampuja seuraa maalia ensin hetken tähtäimellä. Osumisen kannalta on kriittistä että seuranta tapahtuu tasaisesti ja siten että tähtäin osoittaa keskelle maalia koko laskentaprosessin ajan. Oma mielipiteeni on siis että suuntaukseen ja vakaukseen liittyvät laitteet ovat hyvässä käyttökunnossa koska vaunuilla saavutettaan erinomaisia osumaprosentteja.

Suurimmat eroavaisuudet vaunujen osalta näkyivät liikkuvuudessa. Osa vaunuista oli selkeästi nopeampia ja tehokkaampia, toiset hitaampia. Yksikin vaunu puski jatkuvasti ulos vaaleaa pakokaasua, ilmeisesti vuoto jäähdytysjärestelmässä. Kerran piti yksi vaunu ihan hinaamalla käynnistää. Varusmiehen perusluonne on myös laiskuus, osa noista tehoreoista saattaa mennä esim likaisten ilmapuhdistimien piikkiin. "Mä putsaan ne huomenna". MTU:n voimapaketti on nopea vaihdettava ja niitä on saatavilla euroopasta yllin kyllin joten sanoisin sen olevan pieni ongelma joka on enemmänkin kiinni rahasta ja viitsimisestä (niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin) kuin kaluston teknisestä kunnosta.

Osa suomen ostamista 2A4:sta on varmasti kannibalisoitu varaosiksi, mutta niinhän se on kaikissa panssarijoukoissa ympäri maailman. Yleisesti ottaen 2A4:t ovat kuitenkin hyvässä käyttökunnossa, ainakin paremmassa mitä moni luulee.

Sitä en tiedä miksi kanadalaiset jättivät tornit sveitsiin. Win-win tilanne jos sveitsi haluaa pitää ne varaosina eikä kanada halua niistä maksaa kun ei niitä tarvitse.

A4:n ja A6:n suurimmat erot tosiaan on johtajan uudelleen sijoitettu ja parempi periskooppi sekä sähköinen suuntauskoneisto. Hollantilaiset varmaan riisuvat vaununjohtajalla olevat NATO:n tilanneseuranta/johtamisvälineet pois. Saadaan pultata tarvittaessa oma tilannejärjestelmä siihen tilalle jos/kun koetaan tarpeelliseksi.
 
Siis mitä spesialisteja? Suurelta osin vaunut on ihan normaalia ajoneuvotekniikkaa. Vaikka onkin modulaarinen,ei se tee niistä vaihtomoduleista hypervaikeita korjata.

Ei se ehkä ole vaikeaa. Nykyaikainen ajoneuvotekniikka vaan saa monelta sormen suuhun. Siksi pitäis tietää mitä tekee, puhumattakaan tarvittavista testereistä, mahdollisista erikoistyökaluista, yms.. Tällainen kaveri ei ole mikään tusina mies, vaan vakavasti oltettava oman alansa spesialisti. Eikä siihen kelpaa kuka tahansa corollan tuunaaja, vaikka corollan tuunaus ei sinänsä tee kenestäkään epäkelpoa vaunuasentajaa.
 
Jyrä on pelkästään miinatiedusteluun, ei raivaukseen, koskapa se ei kestä kovinkaan montaa miinaa.
 
Siltavaunuja tarvittaisiin tosiaan nelisen kappaletta lisää, jotta KAIJPR ja mekanisoidut tst-osastot pääsisivät eroon BLG-silloista. Hintalappu olisi luokkaa 20-30 miljoonaa euroa.

2R:n miina-auraa voi kaiketi työntää ihan normitankillakin, tornin poistamista ei edellytetä, joten lisätään se välineluetteloon.

Mutta eikös jos MEKTSTOS:n sillat korvattaisiin 1:1, olisi tarve 8 vaunua? (4/osasto) Vai onkohan nykyisin jo osa Leo-silloista mennyt osastojen kokoonpanoihin, Parolassahan näihin vehkeisiin (L/R) on kanssa koulutettu. Monta ylipäätänsä näitä vaunuja on tehty, kun alun perin niitä tilattiin 6+6, mutta jossain lähteissä määräksi on ilmoitettu sittemmin 10+10? Mikäs tuo KARJPR tilanne raivaus ja siltakalujen osalta muuten on? 6 Leo2L, 2 Leo2R ja 3 sisu-silta`(+ nuo BLG:t)? Tuo olikin minulle uusi tieto että niitä (BLG) on "meikäläistenkin" kokoonpanoissa.
 
Mutta eikös jos MEKTSTOS:n sillat korvattaisiin 1:1, olisi tarve 8 vaunua? (4/osasto) Vai onkohan nykyisin jo osa Leo-silloista mennyt osastojen kokoonpanoihin, Parolassahan näihin vehkeisiin (L/R) on kanssa koulutettu. Monta ylipäätänsä näitä vaunuja on tehty, kun alun perin niitä tilattiin 6+6, mutta jossain lähteissä määräksi on ilmoitettu sittemmin 10+10? Mikäs tuo KARJPR tilanne raivaus ja siltakalujen osalta muuten on? 6 Leo2L, 2 Leo2R ja 3 sisu-silta`(+ nuo BLG:t)? Tuo olikin minulle uusi tieto että niitä (BLG) on "meikäläistenkin" kokoonpanoissa.

Niin tuo AEMI-paperi väittää, että Vekaralle olisi varattu 4kpl BLG-siltavaunuja. Kaksi Leo-siltavaunua, sekä kaksi Leo-raivausvaunua on 1.MEKTSTOS:n kokoonpanossa. KARJPR:llä olisi siis kaikkiaan 4 Leo-2L ja 4 Leo-2R, sekä 4 BLG60. Olen tulkinnut kuponkeja niin, että kaksi vanhaa siltavaunua vastaa yhtä uutta, eli (vaatimaton) tavoitevahvuus olisi prikaatilla kuusi ja tst-osastolla kaksi. Tuo vastaisi myös aikanaan julkistettua lopullista tavoitetta hankkia molempia pioneeri-Leopardeja 10kpl, toteumahan oli vain 6kpl kumpaistakin. Asianhan voi tulkita myös niin, että MEKTSTOS:n kokoonpanossa pitäisi olla 3kpl Leo-siltavaunuja, jolloin kokonaismäärä olisikin 12kpl ja lisähankinnan tarve 6kpl. Jotain tuon suuntaista kuitenkin.

Tuo AEMI-asiakirja vuodelta 2012 löytyy linkin takaa Pv:n englanninkieliseltä etusivulta.
 
Niin tuo AEMI-paperi väittää, että Vekaralle olisi varattu 4kpl BLG-siltavaunuja. Kaksi Leo-siltavaunua, sekä kaksi Leo-raivausvaunua on 1.MEKTSTOS:n kokoonpanossa. KARJPR:llä olisi siis kaikkiaan 4 Leo-2L ja 4 Leo-2R, sekä 4 BLG60. Olen tulkinnut kuponkeja niin, että kaksi vanhaa siltavaunua vastaa yhtä uutta, eli (vaatimaton) tavoitevahvuus olisi prikaatilla kuusi ja tst-osastolla kaksi. Tuo vastaisi myös aikanaan julkistettua lopullista tavoitetta hankkia molempia pioneeri-Leopardeja 10kpl, toteumahan oli vain 6kpl kumpaistakin. Asianhan voi tulkita myös niin, että MEKTSTOS:n kokoonpanossa pitäisi olla 3kpl Leo-siltavaunuja, jolloin kokonaismäärä olisikin 12kpl ja lisähankinnan tarve 6kpl. Jotain tuon suuntaista kuitenkin.

Tuo AEMI-asiakirja vuodelta 2012 löytyy linkin takaa Pv:n englanninkieliseltä etusivulta.

Hyvä asiakirja, kiitos vinkistä! Varmaan menee nuo asiat juuri kuten ajattelit. Luulisi että nyt jos koskaan on aika päästä 55-pohjaisista vaunuista eroon edellä mainituissa joukoissa.
 
Aloitan toteamalla että valtaosa leo:n tekniikan kuntoon liittyvästä tietämyksestäni tulee kohtuu pienestä,n. neljän vaunun (joukkue) otannasta, joten on mahdollista että muut vaunut ovat paremmassa/paskemmassa kunnossa eri osa-alueilta.

Tornissa kaikki toimi aina. Varusmieskoulutuksessa jokaisella vaunumiehistöllä on oma vaununsa joten esim lämpötähtäimen erottelukykyä on hankala vertailla vaunujen välillä. Saattaa olla toisessa vaunussa parempi kuin toisessa. Niistä myös "kuolee pikseleitä" kuten vaikkapa tietokonemonitoreista, pari pikseliä ei vielä haittaa mutta tietyn pisteen jälkeen tulee nekin vaihtaa. En muista kenenkään valitelleen ettei lämpötähtäin toimi, kenenkään vaunuun ei sitä tarvinnut vaihtaa eikä yksikään vaunu erottunut erityisesti muita huonompana pimeä-ammunnoissa.

Sama suuntauksen ja vakaimen kanssa, hankala kommentoida toimivuutta kun ei ole kokemusta tehdasuudesta vaunusta jossa kaikki on 100% varmasti 100% toimintakunnossa. Kerran rupesi oma vaunu suuntaamaan itsekseen sivulle, loppui kun käytti vakaimen pois päältä. Hyvin niillä osui 2km päässä olevaan liikkuvaan maaliin. Tietokone laskee maalin sivuttaissuuntaisen liikkumisnopeuden kun ampuja seuraa maalia ensin hetken tähtäimellä. Osumisen kannalta on kriittistä että seuranta tapahtuu tasaisesti ja siten että tähtäin osoittaa keskelle maalia koko laskentaprosessin ajan. Oma mielipiteeni on siis että suuntaukseen ja vakaukseen liittyvät laitteet ovat hyvässä käyttökunnossa koska vaunuilla saavutettaan erinomaisia osumaprosentteja.

Suurimmat eroavaisuudet vaunujen osalta näkyivät liikkuvuudessa. Osa vaunuista oli selkeästi nopeampia ja tehokkaampia, toiset hitaampia. Yksikin vaunu puski jatkuvasti ulos vaaleaa pakokaasua, ilmeisesti vuoto jäähdytysjärestelmässä. Kerran piti yksi vaunu ihan hinaamalla käynnistää. Varusmiehen perusluonne on myös laiskuus, osa noista tehoreoista saattaa mennä esim likaisten ilmapuhdistimien piikkiin. "Mä putsaan ne huomenna". MTU:n voimapaketti on nopea vaihdettava ja niitä on saatavilla euroopasta yllin kyllin joten sanoisin sen olevan pieni ongelma joka on enemmänkin kiinni rahasta ja viitsimisestä (niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin) kuin kaluston teknisestä kunnosta.

Osa suomen ostamista 2A4:sta on varmasti kannibalisoitu varaosiksi, mutta niinhän se on kaikissa panssarijoukoissa ympäri maailman. Yleisesti ottaen 2A4:t ovat kuitenkin hyvässä käyttökunnossa, ainakin paremmassa mitä moni luulee.

Sitä en tiedä miksi kanadalaiset jättivät tornit sveitsiin. Win-win tilanne jos sveitsi haluaa pitää ne varaosina eikä kanada halua niistä maksaa kun ei niitä tarvitse.

A4:n ja A6:n suurimmat erot tosiaan on johtajan uudelleen sijoitettu ja parempi periskooppi sekä sähköinen suuntauskoneisto. Hollantilaiset varmaan riisuvat vaununjohtajalla olevat NATO:n tilanneseuranta/johtamisvälineet pois. Saadaan pultata tarvittaessa oma tilannejärjestelmä siihen tilalle jos/kun koetaan tarpeelliseksi.
Kiitos kokemuksistasi!

Muistelen lukeneeni jostain että suomessa koulutukseen olisi jätetty 15 Leo-vaunua ja loput varastoitu, kulumisen ehkäisemiseksi?
Muistelen että hankittaessa mm. 120mm L44 tykin kestävyys oli lähes 10 -kertainen suhteessa neuvosto-tankkiin (T-72) joka oli 250 kovaa laukausta.
 
Normaalistihan (ei tällä hetkellä kun supistettu koulutus) on yksi vaunukomppania (14 vaunua) koulutuksessa per vuosi, joten voi hyvin pitää paikkansa. Panssarikoulun vaunut on sitten erikseen.
 
Kiitos kokemuksistasi!

Muistelen lukeneeni jostain että suomessa koulutukseen olisi jätetty 15 Leo-vaunua ja loput varastoitu, kulumisen ehkäisemiseksi?
Muistelen että hankittaessa mm. 120mm L44 tykin kestävyys oli lähes 10 -kertainen suhteessa neuvosto-tankkiin (T-72) joka oli 250 kovaa laukausta.

En tiedä millä systeemillä päätetään mitkä vaunut on koulutuskäytössä ja mitkä maan uumenissa säilössä. Kotimaisista leopardeista on kuitenkin niin paljon kuvamateriaalia netissä että niissä näkyvistä vaunujen numeroista voi vetää johtopäätöksen että vaunuja kierrätetään jollakin aikataululla varastoinnista varusmieskäyttöön ja päinvastoin. Kuulostaa vähän riskiltä ajatukselta että käytettyjä vaunuja säilöttäisiin varastossa ja tosipaikan tullen huomattaisiin että yksi jos toinenkin vaatii sitä sun tätä huoltoa. Kun vaunua käytetään varusmiespalveluksessa, saadaan sen teknisestä kunnostakin tarkka kuva ja se voidaan huoltaa "tiptop"-kuntoon ennen varastointia, tai päättää että kyseinen vaunu kulutetaan loppuun varusmieskäytössä.

L44 kulutuskestävyydestä en osaa sanoa muuta kun että oman vaunumme tykin lokikirjan mukaan sillä oli ammuttu jo yli 700 laukausta. Osumatulokset olivat edelleen erinomaisia.
 
En tiedä varmuudella mitä Suomessa tehdään, mutta kierrätys on maailmalla normaali systeemi ja epäilemättä myös se järkevin. Ei ole järkevää käyttää muutamaa yksilöä loppuun ja toisaalta kalusto pysyy kunnossa jos sitä käytetään ajoittain.
 
En tiedä millä systeemillä päätetään mitkä vaunut on koulutuskäytössä ja mitkä maan uumenissa säilössä. Kotimaisista leopardeista on kuitenkin niin paljon kuvamateriaalia netissä että niissä näkyvistä vaunujen numeroista voi vetää johtopäätöksen että vaunuja kierrätetään jollakin aikataululla varastoinnista varusmieskäyttöön ja päinvastoin.

Eiköhän Leopardienkin kanssa mennä perinteisellä tavalla, eli kierräteen koko arsenaalia jotta kuluvat tasaisesti ja kuten totesit seisotettavien vaunujen kunto tulee samalla myös aika-ajoin ns. tarkistettua. Oli ajoneuvo mikä tahansa, niin enemmän se käytöstä tykkää kuin vuosikausien seisottamisesta.

L44 kulutuskestävyydestä en osaa sanoa muuta kun että oman vaunumme tykin lokikirjan mukaan sillä oli ammuttu jo yli 700 laukausta. Osumatulokset olivat edelleen erinomaisia.

Muistatko minkälaisia km lukemia teillä käytössä olleissa vaunuissa oli mittarissa?
Tuon aijemmin antamasi joukkueen vikaherkkyyden vähäisyyden perusteella voidaan jopa hieman ihmetellä pv kiirettä modata A4 vaunuja -> kiirellisempiä rahareikiäkin olisi ihan toisaalla ja tst-teknisesti erityisesti itävaunuja vastaan näen sen edelleen ihan täytenä pelinä. Pitää tosin muistaa ettei meillä ole täyttä kuvaa vaunujen vikaantumisista/teknisestä kuluneisuudesta jonka itse arvelin suurimmaksi syyksi päivitys selvityksen alulle panijana. Nythän on loistava tilaisuus päästä ilmeisen vähän käytettyihin A6 malleihin kiinni, joten ei siinä mitään, mutta jos ei olisi ollut, niin en todellakaan olisi kiirehtinyt tst-vaunujen päivityksen kanssa!

Heitämpä tästä hihasta seuraavan vertauksen: Se että Leopard 2A4 vaunut päivitetään/vaihdetaan tuoreempiin jo nyt olisi vastannut tst-teknisessä vertailussa vastustajan kalustoon sitä että T-72 kalusto olisi päivitetty/vaihdettu jo 80-luvun lopulla!
 
Osa suomen ostamista 2A4:sta on varmasti kannibalisoitu varaosiksi, mutta niinhän se on kaikissa panssarijoukoissa ympäri maailman.

Tuota vartenhan taannoin ostettiin oikeen ihan erikseen se 15kpl lisäerä.

A4:n ja A6:n suurimmat erot tosiaan on johtajan uudelleen sijoitettu ja parempi periskooppi sekä sähköinen suuntauskoneisto. Hollantilaiset varmaan riisuvat vaununjohtajalla olevat NATO:n tilanneseuranta/johtamisvälineet pois. Saadaan pultata tarvittaessa oma tilannejärjestelmä siihen tilalle jos/kun koetaan tarpeelliseksi.

Tuo tst-johtojärjestelmä on melko hämärä käsite sen puolesta että minkä maan vaunuissa sellainen on ja minkä ei. Mistään ei löytynyt halaistua sanaa että Hollannilla sellainen olisi. Sen sijaan mm. Ruotsin uusina rakentamat A5+ versiot olivat aikoinaan maailman moderneimmat sen ansiosta. Toisaalta kuului kritiikkiä siitä että sen seuraaminen/käyttö/vihollistiedon lisääminen sinne työllisti vaununjohtajaa niin paljon että itse vaunun johtaminen jäi pahasti 2-sijalle... Jos tuollaiseen joskus lähdetään, niin ei sitä kyllä mielestäni kaivattaisi kuin joukkueenjohtajien vaunuihin, tai sitten mennään vain sellaisiin yksinkertaisiin navigator tyyppisiin kartanluku ratkaisuihin josta näkyy vain oma ja toiset vaunut kartalla. En tiedä mitä se pelkkä gps-paikannus sisältää, että saadaanko siitä vain tieto taakse missä vaunut menee vai onko se vain sitä varten että sen varaan voidaan rakentaa se varsinainen tst-johtojärjestelmä jos halutaan...
 
Tuo tst-johtojärjestelmä on melko hämärä käsite sen puolesta että minkä maan vaunuissa sellainen on ja minkä ei. Mistään ei löytynyt halaistua sanaa että Hollannilla sellainen olisi. Sen sijaan mm. Ruotsin uusina rakentamat A5+ versiot olivat aikoinaan maailman moderneimmat sen ansiosta. Toisaalta kuului kritiikkiä siitä että sen seuraaminen/käyttö/vihollistiedon lisääminen sinne työllisti vaununjohtajaa niin paljon että itse vaunun johtaminen jäi pahasti 2-sijalle... Jos tuollaiseen joskus lähdetään, niin ei sitä kyllä mielestäni kaivattaisi kuin joukkueenjohtajien vaunuihin, tai sitten mennään vain sellaisiin yksinkertaisiin navigator tyyppisiin kartanluku ratkaisuihin josta näkyy vain oma ja toiset vaunut kartalla. En tiedä mitä se pelkkä gps-paikannus sisältää, että saadaanko siitä vain tieto taakse missä vaunut menee vai onko se vain sitä varten että sen varaan voidaan rakentaa se varsinainen tst-johtojärjestelmä jos halutaan...

7.jpg

7.jpg



55sekunnin kohdalla näkyy hetki kuvaa johtajan luukusta sisään. Näyttäisi olevan samanlainen pieni navigointilaite kuin alemmassa kuvassa. Ehkä olin väärässä eikä siellä olekkaan mitään salaista nato-gps:ää :D Ylemmässä kuvassa ruotsalainen leo jossa on hienompi navigointijärjstelmä.

Oon kanssasi samaa mieltä siitä ettei vaununjohtajille kannata antaa liikaa töitä. Mieluummin tekee päätökset puhtaalta pöydältä oman harkinnan mukaan, kuin että päätökset perustuisivat puutteellisiin/virheellisiin tietoihin mitä tuollainen järjestelmä mahdollistaa. Tuleva tykistötuli, omat joukot ja niiden tavoitepisteiden näyttäminen kartalla varmasti riittää aika pitkälle.

Muistatko minkälaisia km lukemia teillä käytössä olleissa vaunuissa oli mittarissa?

Alle 25000km olivat kaikki vaunut jotka muutama vuosi sitten olivat varusmieskäytössä. Kilometrien puolesta en näe syytä etteikö leo2 kestäisi niitä loputtomasti, kaikki telakoneiston osat on vaihdettavissa erittäin nopeasti. MTU:n voimapaketteja saa vieläkin tehdasuutena valmistajalta. Jousituksen vääntötankojen vaihtoon voi kulua vähän enemmän aikaa kun kulkevat vaunun lattiassa rungon toiseen laitaan. Koskaan ei tosin tarvinnut noita irroittaa/vaihtaa, ehkä saksalainen insinööri on kehitellyt siihenkin helpon systeemin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon keskimmäisen kuvan perusteella voisin liittyä Panssarikiltaan jo maanantaina. Mutta lienee propagandakuva.
 
7.jpg

7.jpg



55sekunnin kohdalla näkyy hetki kuvaa johtajan luukusta sisään. Näyttäisi olevan samanlainen pieni navigointilaite kuin alemmassa kuvassa. Ehkä olin väärässä eikä siellä olekkaan mitään salaista nato-gps:ää :D Ylemmässä kuvassa ruotsalainen leo jossa on hienompi navigointijärjstelmä.

Oon kanssasi samaa mieltä siitä ettei vaununjohtajille kannata antaa liikaa töitä. Mieluummin tekee päätökset puhtaalta pöydältä oman harkinnan mukaan, kuin että päätökset perustuisivat puutteellisiin/virheellisiin tietoihin mitä tuollainen järjestelmä mahdollistaa. Tuleva tykistötuli, omat joukot ja niiden tavoitepisteiden näyttäminen kartalla varmasti riittää aika pitkälle.



Alle 25000km olivat kaikki vaunut jotka muutama vuosi sitten olivat varusmieskäytössä. Kilometrien puolesta en näe syytä etteikö leo2 kestäisi niitä loputtomasti, kaikki telakoneiston osat on vaihdettavissa erittäin nopeasti. MTU:n voimapaketteja saa vieläkin tehdasuutena valmistajalta. Jousituksen vääntötankojen vaihtoon voi kulua vähän enemmän aikaa kun kulkevat vaunun lattiassa rungon toiseen laitaan. Koskaan ei tosin tarvinnut noita irroittaa/vaihtaa, ehkä saksalainen insinööri on kehitellyt siihenkin helpon systeemin.

Leo 2 A 6:n mainosvideolla (KMW) taidettiin sanoa että tuo navigointi/johtamisjärjestelmä on apinoitu saksalaisten taksien käyttämästä systeemistä (pohjana siis).
 
KMW:n promovideo missä 5min kohdalla näkyy tuo TCCS.

Discovery channelin Greatest ever tanks- sarjasta. 4:40 kohdassa viittaus tuohon taksitaustaan:

edit: edellisessä viestissä sanoin että kuva on ruotsalaisesta leosta, enää en ole varma kun näyttäisi että saksalaisilla on sama TCCS systeemi. Ainakin KMW:n videolla käyttäjällä näyttää olevan saksalainen maastokuviointi eikä ruotsalainen.
 
Ei kai kukaan vaununjohtaja voi merkata vihollisen tankkeja tuollaiseen systeemiin, vaan jos yksittäisiä vaunuja merkataan, niin se on vaikkapa lennokilta tulleen tiedon perusteella. Tarkoitus on välittää tietoa vihollisen asemista mahdollisimman tosiaikaisesti, jotta vaunumiehistöt osaavat vaikkapa suunnata putket oikeaan suuntaan, kun tulevat aukealle. Ja jos tuon perusteella aletaan tykistöä tilaamaan, niin se menee varmaan puhevietin välityksellä, eli "laitatko tykistöä siihen isoon klönttiin (se joka merkitsee vihollisen jalkaväkeä) vihollisia? Hoidamma tykeillä tankit."

Tai voihan se joukkueen johtajakin tehdä merkintöjä tuolle kartalle, olettaen että hänellä on aikaa tehdä se, eli yleensä sitten kun ampuminen loppuu, esim. jos joudutaan vetäytymään. Silloin voidaan merkata vihollisen asemia, joita ei saatu tuhottua.
 
Tuon keskimmäisen kuvan perusteella voisin liittyä Pessaarikiltaan jo maanantaina.

Korjasin.

Mutta johtamisjärjestelmäasiaan, kyllä integroitu omien joukkojen, sulutteiden, epäsuoran ja vihollis-/maalitiedon kuva on kullanarvoinen omien sensorien ja viestiliikenteen täydentäjä.

Kokonaan eri asia on sitten se kenellä on oikea-aikaisesti aikaa ja "näkyvyyttä" ylläpitää tilannekuvaa panssaritaistelun rytmissä. Veli vaununjohtaja se ehkä ei ole.

Sopii verrata pilven veikkojen tai pursiseuran tapaan järjestää taistelu ja sen johtaminen. Panssarilavetteja on ehkä hiukan enemmän, mutta periaatteissa on hyvin paljon samaa.
 
Back
Top