Puolustusvoimien ajoneuvo ja juna törmänneet Raaseporissa – useiden pelätään kuolleen

baikal kirjoitti:
tyypillinen menettely missä tahansa siviilitapahtumassa jo ainakin vuodesta -91. Mutta älä vaan mene neuvomaan näitä....nousevat nenäkarvat ojossa seinille, kun vähän joku narahtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ratatöissä ei ajeta ajoneuvoja raiteen/raiteiden yli tähystäjän mukaan, vaan liikenteenohjauksen luvalla.
( varmistaa ettei alueelle pääse junia)
Työmaalla käytetään ”ylityslupaa” kun liikennöityä raidetta joudutaan ylittämään .

Mies seisoo radan varressa ja päästää autot yli kun on saanut liikenteenohjaukselta luvan
Liikenteenohjaus ”peruu luvan” ja sen jälkeen rata on vapaa junaliikenteelle.
Yksikään auto ei ylitä ylikäytävää ilman tämän henkilön lupaa.

Vaatii mieheltä/naiselta 1-2pvn kurssin.

Ehkä tästä pitäisi ottaa oppia.
 
Norsu kirjoitti:
Kuva tasoristeyksestä:
Luin toisesta keskustelusta kommentin, jossa pohdittiin, voisiko noita keltapunaisia tolppia luulla puomeiksi. Voin helposti kuvitella, miten huonossa säässä kuljettaja vaistomaisesti noteeraa "nostetut puomit" ja jatkaa ylitse sen enempää ajattelematta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse en ole tuollaisia tolppia nähnyt ennen. Ja heti tuon kuvan nähdessäni ajattelin, että tulkitsisin varmasti nuo ylös nostetuiksi puomeiksi. Todella typerän oloinen turvalaite.
 
crane kirjoitti:
On muuten hyvin,hyvin vittumainen tollanen ylityspaikka. Viimeksi maanantaina ajoin erään rataosuuden yli samantyylisestä paikasta, jossa toisen suunnan näkyvyyden peittää kokonaan ka:n ohjaamon seinä. Koittaa siinä kiemurtaa mahollisimman paljon, jotta näkis tuleeko mitään vaiko ei, mutta silti jää sokea kulma. En ihmettele yhtään miten tämmönen on voinu sattua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep jep, sinänsä käsittämätöntä että tienpätkä on tuollainen, missä tullaan viistosti radanylitykseen siten että jää sokea kulma vähänkään isommalla autolla. Ei tarvi olla kuin paku, niin sinne ei enää näe kunnolla. Siinä on ainoa mahdollisuus sitten koukata vastaantulevan kaistan puolelta, jotta saa nokkaa käännettyä.

Sinänsä pitäisi jo PV:n turvallisuuskulttuurissa olla systeemi, että usein käytetyt ajoreitit arvioidaan säännöllisesti, ja tarvittaessa tehdään perusparannukset. Kuitenkin tiedetään että reiteillä liikkuu paljon porukkaa, usein täyteen lastatuin ajoneuvoin, pimeällä, väsyneenä, kiireessä jne., ja välillä myös vähäisellä ajokokemuksella tai ajoharjoittelussa. Luonnollisesti usein harjoituksissa käytetyt radanylitykset ovat sellaiset, mitkä pitäisi olla tiehallinnollakin prioriteettilistalla, eikä sen pitäisi miljoonainvestointeja vaatia että saadaan varoittimet tai tienpätkän levennys kyseisessä kohdassa aikaiseksi.
 
proileri kirjoitti:
Jep jep, sinänsä käsittämätöntä että tienpätkä on tuollainen, missä tullaan viistosti radanylitykseen siten että jää sokea kulma vähänkään isommalla autolla. Ei tarvi olla kuin paku, niin sinne ei enää näe kunnolla. Siinä on ainoa mahdollisuus sitten koukata vastaantulevan kaistan puolelta, jotta saa nokkaa käännettyä.

Sinänsä pitäisi jo PV:n turvallisuuskulttuurissa olla systeemi, että usein käytetyt ajoreitit arvioidaan säännöllisesti, ja tarvittaessa tehdään perusparannukset. Kuitenkin tiedetään että reiteillä liikkuu paljon porukkaa, usein täyteen lastatuin ajoneuvoin, pimeällä, väsyneenä, kiireessä jne., ja välillä myös vähäisellä ajokokemuksella tai ajoharjoittelussa. Luonnollisesti usein harjoituksissa käytetyt radanylitykset ovat sellaiset, mitkä pitäisi olla tiehallinnollakin prioriteettilistalla, eikä sen pitäisi miljoonainvestointeja vaatia että saadaan varoittimet tai tienpätkän levennys kyseisessä kohdassa aikaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tollasia on paljon sivuteillä, vittumaisia kyllä.
Ei PV voi tehdä perusparannuksia tiestöön, joka ei ole sen.
 
Miksi niinkin moni selvisi? Vanhan Zilin lavalla olisi ollut vielä pahemmin jutut. Kehitystä on tapahtunut ihan valtavasti.

DNDdlt9X4AgbT4-.jpg
 
Perjaatteessa varsinkin marssirivistöissä voitaisiin käyttää opasmiestä varmistamassa joukkojen radanylitys.
Ukoksi laitettaisiin aina ensimmäisen auton pelkääjän paikalla ollut, auto jäisi varttumaan 100-200m päähän radasta opasmiestä jonka jälkeen ajoneuvo siirtyisi marssirivistön viimeiseksi ajoneuvoksi.
 
Totta tai sitten ei. Lääkintämies pelastanut jonkun hengen kiristyssiteellä.
 
Vonka kirjoitti:
Miksi niinkin moni selvisi? Vanhan Zilin lavalla olisi ollut vielä pahemmin jutut. Kehitystä on tapahtunut ihan valtavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan Draskviikkiin saman matkan Upinniemestä, 20 jannua ja reput. Ilman istumia taikka turvavöitä. Perinnemeininkiä sotavuosista lähtien. Kehitystä on tapahtunut todellakin valtavasti, varsinkin turvallisuuspuolella.
 
Ei tollaset kehikot mitään estä kun 50t tulee 100-120kh/h kylkeen. Onpahan helpompi kerätä raadot Kun suurin osa pysyy vöissä ja penkeissä kiinni.
Ja kaikki noi hienot ajatukset, mies tarkistamaan tasoristeys yms. Ton ajatuksen kun laajennatte koskemaan koko PV:tä ja kuinka paljon siihen aikaa tuhraantuu ja onko aina edes käytettävissä mies tarkistamaan yms.....
Näitä vaan sattuu, vaikka kuinka olisi ohjeita, varomääräyksiä yms.
Eniten ihmetyttää miksi apukuski ei katsonut tuleeko sieltä joku? Hämäsikö noi pystytolpat? Sotkiko tiellä ehkä kulkevien autojen valot? Kuukauden päästä varmaan tiedetään enemmän.
 
Hyviä kommentteja ja huomioita kirjoittajilta..hieman yhteenvetoa:

Enpä todellakaan lähtisi ihan ensimmäisenä syyttelemään armeijan auton kuskia..

- vino lähestyminen tasoristeykseen, jolloin näkyvyys oikealle takasivulle on erittäin hankalaa. Kun kuskin pitää aina varmistaa rataa molempiin suuntiin.
- vaakasuora lumisade..jokainen tietää kuinka se lyhentää näkyvyyttä pimeällä. Saattoi olla ettei näkymää ollut oikealle (sateen tuloisuuntaan) kuin ehkä 100 metriä?
- oikealla radan takan oleva maantie ja sieltä puiden välistä loistavat valot saattoivat peittää/erehdyttää kuljettajaa junan valojen osalta.
- myös takaa tulevien autojen valot ovat saattaneet pimeällä häikäistä peileistä, kun kuski yrittää varmistaa rataa hankalaan suuntaa takaoikealle.
- räntälunta satoi vaakasuoraan juuri oikealta tulevan junan suunnasta, sivulaseissa ei ole pyyhkijöitä ja märkä vetinen lumi sivulasissa on voinut vääristää näkymää juuri junan tulosuuntaan?
- ehkä tosiaankin pystyssä olevat liikennemerkkien keltaisiksi maalatut varret loivat mielikuvaa pystyssä olevista sulkupuomeista? Kuljettajahan on voinut ajaa kyseisen risteyksen yli jo monta kertaa aikaisemminkin näkemättäkään junaa..kuvitellen että siinä on puomit?
- junan nopeus oli ilmeisesti luokkaa 100 km/tunnissa. Se kulkee siinä vauhdissa n. 100 metriä kolmessa sekunnissa. Kun tuollaiseen paikkaan auto joutuu hidastamaan niin jo pelkästään radan ylittäminen kestää maastokuorma-autolla useampia sekunteja..Juna on hyvinkin voinut olla jopa täysin näkymättömissä ja silti ehtinyt törmäyspaikkaan ennen kuin auto ehti kokonaan ylittää radan (juna saapuu esim. 200 metrin päästä 6:ssa sekunnissa).
- varmasti on muitakin seikkoja joilla on vaikutusta tilanteeseen/havainnointiin jne.

Ilman sen suurempia miettimisiä löytyy jo sen verran paljon kaikenlaisia haittatekijöitä että armeijan kuorma-autolla oli tuskin reaalisia mahdollisuuksia selvitä tilanteesta ilman törmäystä. Kyseisissä olosuhteissa onnettomuus olisi sattunut kenelle tahansa jos/kun junan ja auton saapuminen taso-risteykseen ajoittui yhtäaikaiseksi. Ottaen lisäksi huomioon näkyvyyden lumisateessa junan tulosuuntaan, näköesteet, -haittatekijät, autolta radan ylitykseen kuluva aika sekä junan saapumisnopeus.

Asiat varmasti selviää tarkemmin viranomaisten tutkimuksissa. Se jäi hieman harmittamaan kun jonkun lehden otsikoissa luki että autonkuljettajaa epäillään rikoksesta. On enemmän kuin todennäköistä että kuski on tässä onnettomuuden uhrina kuten muutkin. Osanottoa menehtyneiden omaisille.
 
jurppi kirjoitti:
Hyviä kommentteja ja huomioita kirjoittajilta..hieman yhteenvetoa:

Enpä todellakaan lähtisi ihan ensimmäisenä syyttelemään armeijan auton kuskia..

- vino lähestyminen tasoristeykseen, jolloin näkyvyys oikealle takasivulle on erittäin hankalaa. Kun kuskin pitää aina varmistaa rataa molempiin suuntiin.
- vaakasuora lumisade..jokainen tietää kuinka se lyhentää näkyvyyttä pimeällä. Saattoi olla ettei näkymää ollut oikealle (sateen tuloisuuntaan) kuin ehkä 100 metriä?
- oikealla radan takan oleva maantie ja sieltä puiden välistä loistavat valot saattoivat peittää/erehdyttää kuljettajaa junan valojen osalta.
- myös takaa tulevien autojen valot ovat saattaneet pimeällä häikäistä peileistä, kun kuski yrittää varmistaa rataa hankalaan suuntaa takaoikealle.
- räntälunta satoi vaakasuoraan juuri oikealta tulevan junan suunnasta, sivulaseissa ei ole pyyhkijöitä ja märkä vetinen lumi sivulasissa on voinut vääristää näkymää juuri junan tulosuuntaan? (ajakaapa itse autoa räntäsateella ilman lasinpyyhkimiä).
- ehkä tosiaankin pystyssä olevat liikennemerkkien keltaisiksi maalatut varret loivat mielikuvaa pystyssä olevista sulkupuomeista? Kuljettajahan on voinut ajaa kyseisen risteyksen yli jo monta kertaa aikaisemminkin näkemättäkään junaa..kuvitella että siinä on puomit?
- junan nopeus oli ilmeisesti luokkaa 100 km/tunnissa. Se kulkee siinä vauhdissa n. 100 metriä kolmessa sekunnissa. Kun tuollaiseen paikkaan auto joutuu hidastamaan niin jo pelkästään radan ylittäminen kestää maastokuorma-autolla useampia sekunteja..Juna on hyvinkin voinut olla jopa täysin näkymättömissä ja silti ehtinyt törmäyspaikkaan ennen kuin auto ehti kokonaan ylittää radan (juna saapuu esim. 200 metrin päästä 6:ssa sekunnissa).
- varmasti on muitakin seikkoja joilla on vaikutusta tilanteeseen/havainnointiin jne.

Ilman sen suurempia miettimisiä löytyy jo sen verran paljon kaikenlaisia haittatekijöitä ettei kuskilla tuskin on ollut reaalisia mahdollisuuksia selvitä tilanteesta ilman törmäystä. Kyseisissä olosuhteissa onnettomuus olisi sattunut kenelle tahansa jos/kun junan ja auton saapuminen taso-risteykseen ajoittui yhtäaikaiseksi. Ottaen lisäksi huomioon näkyvyyden lumisateessa junan tulosuuntaan, näköesteet, -haittatekijät, autolta radan ylitykseen kuluva aika sekä junan saapumisnopeus.

Asiat varmasti selviää tarkemmin viranomaisten tutkimuksissa. Se jäi hieman harmittamaan kun jonkun lehden otsikoissa luki että autonkuljettajaa epäillään rikoksesta. On enemmän kuin todennäköistä että kuski on tässä onnettomuuden uhrina kuten muutkin. Osanottoa menehtyneiden omaisille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rikosepäilyn osalta mainittiin mielestäni että se on käytäntö tällaisessa tapauksessa. Esitutkinnan aloittaminen ilmeisesti vaatii tuollaisen muotoseikan. Pitää epäillä jotta voidaan tutkia. Kuulostaa kyllä pahalta eikä edistä sairaalassa viruvan miehen toipumista.

Kuskin pukilta ei varmasti näe pelkääjän puolelle takaviistoon yhtään mitään. Jonkun muun pitää tuohon kulmaan katsoa. Joko auton sisältä tai sitten ulkopuolelta.

E... suunnat sekaisin :oops:
 
Viimeksi muokattu:
Vääpeli kirjoitti:
Ei tollaset kehikot mitään estä kun 50t tulee 100-120kh/h kylkeen. Onpahan helpompi kerätä raadot Kun suurin osa pysyy vöissä ja penkeissä kiinni.
Ja kaikki noi hienot ajatukset, mies tarkistamaan tasoristeys yms. Ton ajatuksen kun laajennatte koskemaan koko PV:tä ja kuinka paljon siihen aikaa tuhraantuu ja onko aina edes käytettävissä mies tarkistamaan yms.....
Näitä vaan sattuu, vaikka kuinka olisi ohjeita, varomääräyksiä yms.
Eniten ihmetyttää miksi apukuski ei katsonut tuleeko sieltä joku? Hämäsikö noi pystytolpat? Sotkiko tiellä ehkä kulkevien autojen valot? Kuukauden päästä varmaan tiedetään enemmän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos päätetään mennä turvallisuus edellä niin sitten mennään. Hytissä on aina toinen mies jos näin käsketään jne. Pv on varmaan ainoita firmoja jossa tuollainen ohjeistus voidaan jalkauttaa hetkessä ja se myös tulee uudeksi käytännöksi.

Merkittävä haittahan tuo varmasti olisi. Vaan eipä olisi ainut lajiaan. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan homma kehittyy.
 
http://www.finrail.fi/fi/finrail-yhtiona/yhteystiedot/

Kun marssitaan radan yli niin soitto tuonne olisi paras tapa.

Sillä radalla ei liiku kukaan muu kuin poromies moottorikelkalla, ilman liikenteen ohjauksen lupaa.

Liikenteen ohjaaja voi pysäyttää junan jos vaikka ajoneuvo on juuttunut ylikäytävälle.

Se voi myös määrätä junan nopeuden (esim 35km/h) tietylle alueelle tarvittaessa.

Tämä konsti toimii kaikissa sää ja valaistus olosuhteissa.
 
Rannari kirjoitti:
Rikosepäilyn osalta mainittiin mielestäni että se on käytäntö tällaisessa tapauksessa. Esitutkinnan aloittaminen ilmeisesti vaatii tuollaisen muotoseikan. Pitää epäillä jotta voidaan tutkia. Kuulostaa kyllä pahalta eikä edistä sairaalassa viruvan miehen toipumista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aina kun intissä tapahtuu, niin suoritetaan esitutkinta. Syyllistä ei siinä haeta, vaan tutkitaan mitä tapahtui. Syyttämiset tai syyttämättäjättämiset sitten tuon tutkinnan perusteella.
 
No, on kiistatonta, että tasoristeyksessä auto on poikkeuksetta väistämisvelvollinen. Jopa vilkut päällä ajava paloauto. Aina. Ei poikkeusta.

Ajoneuvon ajamisesta vastaa aina juridisesti sen kuljettaja (tästä on kaksi poikkeusta: liikenneopetuksessa opettaja on vastuullinen kuljettaja, myös joku muu voi olla juridisesti vastuussa onnettomuudesta, jos on käsitellyt hallintalaitteita). Tästä johtuu se, että autonkuljettaja on todennäköisesti syyllistynyt tämän väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen. Rikosnimikkeenä on tällöin liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja tapauskohtainen määrä kuolema- ja vammantuottamuksia.

Oikeastaan ainoa mieleeni tuleva keino, millä kuljettaja voisi rangaistukselta välttyä, on vetoaminen ennalta-arvaamattomuuteen. Missä oikeusistuimessa pidettäisiin ennalta-arvaamattomana, että tasoristeykseen voi saapua juna?
Voi tietty olla, että oikeudessa aikanaan olosuhteet katsotaan sellaisiksi, että junan saapuminen oli ollut ennalta-arvaamatonta, mutta en pidättelisi henkeäni tällaista päätöstä odotellen. Kuljettajan vastuuta on tulkittu oikeuskäytännössä yleensä sangen ankarasti. Se, että kuljettaja ei saapuvaa junaa havainnut, ei vapauta rangaistusvastuusta.

Rangaistus tosin tuskin on kovin ankara. Tapaukseen ei ilmeisesti liity tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Koska kuolonuhreja kuitenkin tuli useita, ja vammautumisiakin on runsaasti, lyhyt ehdollinen rangaistus on sangen todennäköinen seuraamus. Vertailun vuoksi, Konginkankaan turmarekan kuljettaja sai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23 kuolemantuottamuksesta ja kolmesta vammantuottamuksesta 3 kk ehdollista. Tätä suurempi piina lienee syyllisyydentunto ja oikeusprosessin tuoma epävarmuus. Tapauksen käsittely vienee lähes kaksi vuotta.

Kertakaikkiaan paskamainen tapaus, en voi muuta sanoa. Juridiikka kuitenkin pelaa pääpiirteissään kuvailemallani tavalla.
 
Lunni kirjoitti:
Aina kun intissä tapahtuu, niin suoritetaan esitutkinta. Syyllistä ei siinä haeta, vaan tutkitaan mitä tapahtui. Syyttämiset tai syyttämättäjättämiset sitten tuon tutkinnan perustella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sekä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (Rikoslaki 23 luku 1§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L23 ) että kuolemantuottamus (RL 21 luku 8 §) ovat rikoksia ja niiden esitutkinnan tekee aina poliisi. Rikoksessa on myös aina epäilty. Syyttämispäätökset tekee syyttäjä tämän esitutkinnan perusteella.

Se prosessi, missä syyllistä ei etsitä, on onnettomuustutkinta. Se on eri prosessi, ja siinä käytettyjä kertomuksia ei voida käyttää todisteena oikeudessa. Siinä on nimenomaan tarkoituksena selvittää tapahtumien kulku ja mikä johti onnettomuuteen.
 
Samovarius kirjoitti:
ovat rikoksia ja niiden esitutkinnan tekee aina poliisi. Rikoksessa on myös aina epäilty. Syyttämispäätökset tekee syyttäjä tämän esitutkinnan perusteella.

Se prosessi, missä syyllistä ei etsitä, on onnettomuustutkinta. Se on eri prosessi, ja siinä käytettyjä kertomuksia ei voida käyttää todisteena oikeudessa. Siinä on nimenomaan tarkoituksena selvittää tapahtumien kulku ja mikä johti onnettomuuteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä nyt tässä sitä hain, että aina kun intissä tapahtuu, niin esitutkinnan tekee PV:n väki, ellei rikos ole sitten yleisen syyttäjän alainen rikos, josta rangaistukset sitten tulee , jos tulee, käräjiltä tai korkeammasta.
 
Halpa ratkaisu tuollaiseen katveongelmaan olisi peili. Kaksi kappaletta per tasoristeys ei luulisi maksavan liikoja.
 
Helpoin - halvin jonkin verran auttava toimenpide olisi siniset valot junan keulaan. Valo voisi olla kirkas ja tarkoin suunnattu, koska radan kaarresäde on pieni ja tiedossa, joten ei turhaan loimottaisi joka suuntaan. Voisi olla jopa suunnnattava vilkkuva strobotyyppinen kirkas lisävalo joka syttyisi, kun veturinkuljettaja huudattaa pilliä.

Edit: Tarkoitin että radan kaarresäde on suuri, mutta ei kai tuo asian ymmärtämistä haitannut
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top