Puolustusvoimien ajoneuvo ja juna törmänneet Raaseporissa – useiden pelätään kuolleen

Minä nyt tässä sitä hain, että aina kun intissä tapahtuu, niin esitutkinnan tekee PV:n väki, ellei rikos ole sitten yleisen syyttäjän alainen rikos, josta rangaistukset sitten tulee , jos tulee, käräjiltä tai korkeammasta.

PV:lläkin esitutkinta tehdään käsittääkseni (epäillystä) palvelusrikkomuksesta. Onnettomuuksia tutkii tutkintalautakunta. Esitutkinnassa on aina epäily rikoksesta tai rikkomuksesta. Jos kyse on rikoksesta, PV:n oma esitutkinta mahtanee raueta siihen, koska rikokset tutkii aina poliisi ja niistä rangaistuksen langettaa käräjäoikeus eikä esimies (koska samasta asiasta ei saa rangaista kahdesti).

Tietty foorumia seuraavat kapiaiset voivat korjata, jos olen väärässä.
 
Ainakin teoriassa junan valot erottaa autojen valoista siitä että junissa niitä on 3, ne ovat kolmion muotoisesti 2 alhaalla ja 1 ylhäällä.
edit: katsoin kuvia, ja teoria kusee osittain, koska kaikki valot eivät välttämättä ole päällä yhtä aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Se on eri prosessi, ja siinä käytettyjä kertomuksia ei voida käyttää todisteena oikeudessa. Siinä on nimenomaan tarkoituksena selvittää tapahtumien kulku ja mikä johti onnettomuuteen.

Tutkijat voidaan kyllä kutsua oikeuteen todistajiksi.

Muitta siitä ei ole mitään hyötyä koska heillä on oikeus/velvollisuus olla todistamatta tutkimistaan asioista.
 
PV:lläkin esitutkinta tehdään käsittääkseni (epäillystä) palvelusrikkomuksesta. Onnettomuuksia tutkii tutkintalautakunta. Esitutkinnassa on aina epäily rikoksesta tai rikkomuksesta. Jos kyse on rikoksesta, PV:n oma esitutkinta mahtanee raueta siihen, koska rikokset tutkii aina poliisi ja niistä rangaistuksen langettaa käräjäoikeus eikä esimies (koska samasta asiasta ei saa rangaista kahdesti).

Tietty foorumia seuraavat kapiaiset voivat korjata, jos olen väärässä.
Puolustusvoimat tutkivat RL45 alaisia rikoksia sekä määrättyjä muita rikoksia jotka sotilaskurinpitomääräysten mukaisesti voidaan ratkaista sotilaskurinpitomenettelyssä. Jos rikosta ei voida tutkia PV:n toimesta (mm. aina kun toinen osapuoli on siviili tai kuolemaan johtanut tapaus) niin Poliisi aloittaa tutkinnan. Lisäksi PV:t voi siirtää omalla päätöksellään tutkinnan poliisille vaikka PV:lla olisikin oikeus edellä mainittujen lakien perusteella tutkia asia itse. Sinänsä se, että päätetäänkö tuomio oikeudessa vai ei ole merkittävä tekijä, koska myös törkeät RL45:n mukaiset sotilasrikokset menevät suoraan oikeuteen (vaikkapa karkaaminen tai yhteinen niskurointi).
 
Aina kun intissä tapahtuu, niin suoritetaan esitutkinta. Syyllistä ei siinä haeta, vaan tutkitaan mitä tapahtui. Syyttämiset tai syyttämättäjättämiset sitten tuon tutkinnan perusteella.

Tätä asiaa tutkii poliisi eikä PV joten protokolla on hiukan erilainen. Joku laiminlyöntihän tuossa on ilman muuta tapahtunut ja sille löydetään kyllä myös rikosnimike. Auto on kuitenkin aina väistämisvelvollinen. Kun ihmisiä kuoli tulee kuljettaja joutumaan syytetyn penkille. Ja hän tulee myös saamaan tuomion.
 
Ratatöissä ei ajeta ajoneuvoja raiteen/raiteiden yli tähystäjän mukaan, vaan liikenteenohjauksen luvalla.
( varmistaa ettei alueelle pääse junia)
Työmaalla käytetään ”ylityslupaa” kun liikennöityä raidetta joudutaan ylittämään .

Mies seisoo radan varressa ja päästää autot yli kun on saanut liikenteenohjaukselta luvan
Liikenteenohjaus ”peruu luvan” ja sen jälkeen rata on vapaa junaliikenteelle.
Yksikään auto ei ylitä ylikäytävää ilman tämän henkilön lupaa.

Vaatii mieheltä/naiselta 1-2pvn kurssin.

Ehkä tästä pitäisi ottaa oppia.
Ja aina, kun lentokentän kiitotielle ollaan menemässä (huolto tai ylitys) pyydetään lupa lennonjohdolta.
 
Auto on kuitenkin aina väistämisvelvollinen. Kun ihmisiä kuoli tulee kuljettaja joutumaan syytetyn penkille. Ja hän tulee myös saamaan tuomion.

Juu, liikenteen vaarantaminen tuo juna vs auto aina on. Yleensä siinä joku kuolee niin tulee jatkoa kuolemantuottamuksena.

Syytetyn penkille kuski joutuu, ei siinä ole mitään epäselvää, mutta odotellaan nyt tutkinnan valmistumista. Siinä voi tulla ilmi lieventäviä seikkoja, kuten huono näkyvyys, oliko saanut tarpeeksi lepoa ja olisivatko kuolleet/loukkaantuneet paremmassa kunnossa jos olisivat käyttäneet turvavöitä. Nythän niitä ei taidettu käyttää.... (lähde reddit ja silmännäkijälausunnot uutisista)

Vittumainen tuo kuskillekin on, väkeä kuoli kyydissä, loukkaantui itsekin ja nyt odottelee kuukausia tutkintaa ja tuomiota.
 
Juu, liikenteen vaarantaminen tuo juna vs auto aina on. Yleensä siinä joku kuolee niin tulee jatkoa kuolemantuottamuksena.

Syytetyn penkille kuski joutuu, ei siinä ole mitään epäselvää, mutta odotellaan nyt tutkinnan valmistumista. Siinä voi tulla ilmi lieventäviä seikkoja, kuten huono näkyvyys, oliko saanut tarpeeksi lepoa ja olisivatko kuolleet/loukkaantuneet paremmassa kunnossa jos olisivat käyttäneet turvavöitä. Nythän niitä ei taidettu käyttää.... (lähde reddit ja silmännäkijälausunnot uutisista)

Vittumainen tuo kuskillekin on, väkeä kuoli kyydissä, loukkaantui itsekin ja nyt odottelee kuukausia tutkintaa ja tuomiota.

Karmea tilanne kaiken kaikkiaan. Ja siinä sivussa pitäisi vielä jaksaa itse kuntoutua. Jos jää vakavia haittoja niin voidaan lopulta myös jättää tuomitsematta. Aika näyttää.
 
Hyviä kommentteja ja huomioita kirjoittajilta..hieman yhteenvetoa:

Enpä todellakaan lähtisi ihan ensimmäisenä syyttelemään armeijan auton kuskia..

- vino lähestyminen tasoristeykseen, jolloin näkyvyys oikealle takasivulle on erittäin hankalaa. Kun kuskin pitää aina varmistaa rataa molempiin suuntiin.
- vaakasuora lumisade..jokainen tietää kuinka se lyhentää näkyvyyttä pimeällä. Saattoi olla ettei näkymää ollut oikealle (sateen tuloisuuntaan) kuin ehkä 100 metriä?
- oikealla radan takan oleva maantie ja sieltä puiden välistä loistavat valot saattoivat peittää/erehdyttää kuljettajaa junan valojen osalta.
- myös takaa tulevien autojen valot ovat saattaneet pimeällä häikäistä peileistä, kun kuski yrittää varmistaa rataa hankalaan suuntaa takaoikealle.
- räntälunta satoi vaakasuoraan juuri oikealta tulevan junan suunnasta, sivulaseissa ei ole pyyhkijöitä ja märkä vetinen lumi sivulasissa on voinut vääristää näkymää juuri junan tulosuuntaan?
- ehkä tosiaankin pystyssä olevat liikennemerkkien keltaisiksi maalatut varret loivat mielikuvaa pystyssä olevista sulkupuomeista? Kuljettajahan on voinut ajaa kyseisen risteyksen yli jo monta kertaa aikaisemminkin näkemättäkään junaa..kuvitellen että siinä on puomit?
- junan nopeus oli ilmeisesti luokkaa 100 km/tunnissa. Se kulkee siinä vauhdissa n. 100 metriä kolmessa sekunnissa. Kun tuollaiseen paikkaan auto joutuu hidastamaan niin jo pelkästään radan ylittäminen kestää maastokuorma-autolla useampia sekunteja..Juna on hyvinkin voinut olla jopa täysin näkymättömissä ja silti ehtinyt törmäyspaikkaan ennen kuin auto ehti kokonaan ylittää radan (juna saapuu esim. 200 metrin päästä 6:ssa sekunnissa).
- varmasti on muitakin seikkoja joilla on vaikutusta tilanteeseen/havainnointiin jne.

Ilman sen suurempia miettimisiä löytyy jo sen verran paljon kaikenlaisia haittatekijöitä että armeijan kuorma-autolla oli tuskin reaalisia mahdollisuuksia selvitä tilanteesta ilman törmäystä. Kyseisissä olosuhteissa onnettomuus olisi sattunut kenelle tahansa jos/kun junan ja auton saapuminen taso-risteykseen ajoittui yhtäaikaiseksi. Ottaen lisäksi huomioon näkyvyyden lumisateessa junan tulosuuntaan, näköesteet, -haittatekijät, autolta radan ylitykseen kuluva aika sekä junan saapumisnopeus.

Asiat varmasti selviää tarkemmin viranomaisten tutkimuksissa. Se jäi hieman harmittamaan kun jonkun lehden otsikoissa luki että autonkuljettajaa epäillään rikoksesta. On enemmän kuin todennäköistä että kuski on tässä onnettomuuden uhrina kuten muutkin. Osanottoa menehtyneiden omaisille.

Lisätään tähän vielä että vänkärit eivät olleet hereillä tilanteessa. Ohjaamossa kolme, joista ainakin toinen sanoi että ei tajunnut mitään ennen pamahdusta. Jos vänkäri on, niin vänkärin homma on tähystää oikealle katveita - useimmathan tämän tekevät luonnostaan. Mutta mahdollista on, että joko vänkärit olivat leirin jälkeen väsyneitä ja torkkuivat, tai sitten olivat kortittomia varusmiehiä eivätkä tajunneet toimia tähystäjinä, eikä kuskikaan käskenyt tähystämään.
 
Omasta palvelusajasta on jo tovi mutta meillä ensimmäisen ajoneuvon apukuski tai määrätty jalkautui ja ohjasi liikennettä jos ja kun oli tiedossa radan ylitys muualta kuin valo-ohjatusta tasoristeyksestä.
Itsekin useamman kerran tuossa hommassa.
Ja myös apukuskin piti tähystää sinne "omaan suuntaa" eli oikealle näissä tilanteissa.

Meillä ampuma-alue oli varuskunta-alueen ulkopuolella joten radan ylityksiä tuli tavan takaa.
En tiedä onko tuolla jokapäiväistä?
 
Ainakin teoriassa junan valot erottaa autojen valoista siitä että junissa niitä on 3, ne ovat kolmion muotoisesti 2 alhaalla ja 1 ylhäällä.
edit: katsoin kuvia, ja teoria kusee osittain, koska kaikki valot eivät välttämättä ole päällä yhtä aikaa.

Kyllä ne kolme valoa palaa silloin, kun se juna tuolla linjalla ajaa.
 
Ja aina, kun lentokentän kiitotielle ollaan menemässä (huolto tai ylitys) pyydetään lupa lennonjohdolta.
Periaatteessa noin mutta ei kuitenkaan. Okei menee pilkunnussinnaksi, mutta valtaosalla lentokentistä ei ole lennonjohtoa kuin tiettyin virka-aikoina, jolloin kiitotielle meneminen ilmoitetaan kentän lähijaksolla.
Meillä ei taida olla maassa kuin yksi ympäri vuorokauden "auki" oleva lentokenttä, EFHK.
 
Viimeksi muokattu:
Juu, liikenteen vaarantaminen tuo juna vs auto aina on. Yleensä siinä joku kuolee niin tulee jatkoa kuolemantuottamuksena.

Syytetyn penkille kuski joutuu, ei siinä ole mitään epäselvää, mutta odotellaan nyt tutkinnan valmistumista. Siinä voi tulla ilmi lieventäviä seikkoja, kuten huono näkyvyys, oliko saanut tarpeeksi lepoa ja olisivatko kuolleet/loukkaantuneet paremmassa kunnossa jos olisivat käyttäneet turvavöitä. Nythän niitä ei taidettu käyttää.... (lähde reddit ja silmännäkijälausunnot uutisista)

Vittumainen tuo kuskillekin on, väkeä kuoli kyydissä, loukkaantui itsekin ja nyt odottelee kuukausia tutkintaa ja tuomiota.

Jep jep, valitettavaa todeta, mutta jos auto ajaa junan alle niin kyllä vastuu siinä on ensisijaisesti kuskilla. Samoin kuskilla on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta eteenkin jos kyydissä on matkustajia. Lieventäviä asianhaaroja voi tietenkin olla.

Toisessa portaassa voi kuitenkin sitten kysellä, onko varuskunnan turvallisuuskulttuuri millaisella tasolla? Kuitenkin varuskunnassa on sekä kuljettajakoulutuksesta vastaavat että varuskunnan palvelusturvallisuudesta vastaavat, joiden pitäisi olla tietoisia onko varuskunnan toiminta-alueella esim. riskaabeleita paikkoja missä voi sattua liikenneonnettomuuksia. Hankala tasoristeys säännöllisesti liikennöidyllä radalla varuskunnan ja ampuma-alueen välissä pitäisi olla selvä kysymysmerkin paikka.
 
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710272200491401_u0.shtml
Näin paljon tasoristeyksen turvalliseksi muuttaminen maksaa - ”Vaativimmat paikat jäljellä”
[...]
Suomessa on noin 2 100 vartioimatonta tasoristeystä.
[...]
Perinteinen puomilaite
Noin 250 000 euroa

- Hinta riippuu paikasta, mutta usein kustannuksia nostaa se, että puomilaite rakennetaan paikkaan, jossa ei ole sähköä lähellä ja kaapelointia joudutaan vetämään aika pitkiäkin matkoja.

Laskimella 2100 x 250 000 € = 525 000 000 €

Otetaan toinen uutinen vuodelta 2015:
http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015100920494222_cm.shtml
Emme silti valehtele, kun kerromme, että laskennallinen keskihinta hakijan vastaanotolle on tuo 43 euroa vuorokaudessa.

Ja taas laskin kouraan: 32 000 x 43 € x 365 = 502 240 000 €

Joten jos sisäministeri Petteri Orpo olisi sulkenut länsirajan kesällä 2015, niin tänä päivänä Suomessa ei olisi yhtään vartioimatonta tasoristeystä eikä kolmea kuollutta varusmiestä.

Onhan tuo vähän härski vertailu, mutta toisaalta kertoo karua kieltään mitä valtiovalta arvostaa ja mitä ei. Tässäkin tapauksessa kansalaisten turvallisuus on ollut toissijaista.
 
niin tänä päivänä Suomessa ei olisi yhtään vartioimatonta tasoristeystä

Ihan varmasti olisi olemassa, mutta ei varmaankaan toista tuhatta. Tämä asia ei ole täysin mustavalkoinen ja rahalla korjattavissa. Utopiassa me uskomme, että jokainen väestönsuoja tyhjenee verkkokopeista kun pilliin vihelletään, mutta käytännössä niin ei tule käymään. Puomi on turvalaite, mutta niin on moni muu, kuten esim turvavyö ja niiden käyttöä kierretään joka hetki. Ympäri maailmaa.
 
Jep jep, valitettavaa todeta, mutta jos auto ajaa junan alle niin kyllä vastuu siinä on ensisijaisesti kuskilla. Samoin kuskilla on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta eteenkin jos kyydissä on matkustajia. Lieventäviä asianhaaroja voi tietenkin olla.

Toisessa portaassa voi kuitenkin sitten kysellä, onko varuskunnan turvallisuuskulttuuri millaisella tasolla? Kuitenkin varuskunnassa on sekä kuljettajakoulutuksesta vastaavat että varuskunnan palvelusturvallisuudesta vastaavat, joiden pitäisi olla tietoisia onko varuskunnan toiminta-alueella esim. riskaabeleita paikkoja missä voi sattua liikenneonnettomuuksia. Hankala tasoristeys säännöllisesti liikennöidyllä radalla varuskunnan ja ampuma-alueen välissä pitäisi olla selvä kysymysmerkin paikka.

Jokainen joka on ajanut kuorma-autoa tai pakettiautoa ymmärtää mitä tarkoittaa kuollut kulma. Sellainen syntyy esimerkiksi silloin kun juna tulee takaviistosta, kuten juuri tässä tapauksessa sattuu olemaan.

Jokseenkin varmaa on että kun kuljettaja ei ole huomannut junaa riittävän ajoissa, niin onnettomuus on tapahtunut juuri siinä vaiheessa. Mitä lähemmäksi rataa auto eteni sitä varmemmin kuljettaja ei junaa nähnyt. Junankuljettaja kertoi että auto ajoi risteykseen hitaasti, joten kuljettaja otti huomioon junaradan mutta kadotti samalla näkyvyyttä junaan.

Näin se tuppaa yleensä olemaan, että onnettomuus on monien osien summa ja tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun monta asiaa menee samanaikaisesti pieleen.

Kuljettaja teki virheen, mutta aina voi kysyä että pitäisikö tuollaisessa paikassa olla jalkamies varmistamassa että sitä junaa ei ihan varmasti ole mistään suunnasta tulossa.
Minun mielestä ihan ehdottomasti pitäisi ja veikkaan että ainakin tuossa paikassa näin tulee jatkossa myös tapahtumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Aloin tässä muistelemaan, että miltä se maailma näyttikään tuolta sisun kabiinista ja löysin youtuubista oheisen viideon. Videon alussa näkyy jonkin verran ohjaamon sisustaa ja lopussa kuljettaja kääntyy repsikan puoleen, jolloin saa käsityksen mitä peileistä näkyy. Ja varsinkin mitä ei näy. Sivuikkunan takalaita tulee niin eteen, että takaviistoon näkymä on aivan olematon. Peileistäkään ei juuri apua ole. Isompi näyttää auton kyljen ja suoraan taakse. Pienemmästä näkee hieman laajemman kulman, mutta peilin koko ja kaareva pinta tekee siitäkin kauas katsottaessa epäselvän. Ja epäilen, että mahtoiko kuljettaja edes nähdä tota alempaa peiliä. Tuohon masiinaan kun ei ole sotilasajoneuvoinsinööri nähny tarpeelliseks suunnitella keskipenkille jaloille tarkotettua säilytyslokeroo, niin tällä rauhanajan miinaanjuoksu tiheydellä siinä on melko usein jonkun koivet ja mahdollisesti erinäisiä taisteluteknillisiä aparaatteja peittämässä näkyvyttä. Sanoisin että, ilman kääntyväkaulaista repsikkaa, elinajanodote noissa autoissa jää murheellisen alhaiseks.
 
Back
Top