Puolustusvoimien ajoneuvo ja juna törmänneet Raaseporissa – useiden pelätään kuolleen

Eli pannaan risteys kiinni mikä oli turvalinen elokuussa?
No ainakin saadaan stten korvausoikeuskäsittelyyn ehkä oikeat henkilöt?
 
Riittäisi alkuun että määrättäisiin junalle max 40 km/h vauhti tuollaisen vartioimattoman/puomittoman tasoristeyksen kohdalle. Toki silläkin vauhdilla tulee ikävää jälkeä jollei kumpikaan osapuoli ymmärrä seurata tilannetta. Kun/jos juna tulisi pienempää vauhtia niin ehtisi autot ylittämään rataa ja toisekseen junan lähestyminen 100 metrin päästä kestäisi tuolla nopeudella likimain 10 sekuntia.
 

Eli noin 300 miljoonaa pöytään ja ongelma poistuu.

2016 tasoristeysonnettomuuksissa kuoli 7 ja loukkaantui 5 ihmistä. 2015 luvut olivat 5+15.

Tilastojen mukaan yksi liikennekuolema kustantaa lähteestä riippuen luokkaa 2.5 miljoonaa ja loukkaantuminen 0.5 miljoonaa. 2015-16 vartioimattomat tasoristeykset tulivat siis maksamaan onnettomuuksien kautta noin 40 miljoonaa euroa. Kustannukset toki syntyvät pitkällä aikavälillä eikä heti.

Jos nuo luvut pitävät paikkansa niin ei olisi vaikea löytää korjauksille kannattavuutta jos homma vielä tehtäisiin kaikkein vaarallisimmista tasoristeyksistä aloittaen.Ehkä homma ei sitten ole noin yksinkertainen tai sitten valtion ei vain kannata katsoa vuosikymmenen päähän eteenpäin?
 
Raaseporin turmaristeyksessä sattui perjantaina 13. syyskuuta 1940 täysin samanlainen onnettomuus: Vilho, 93, oli ensimmäisenä paikalla - ”Näin sen kauheuden”
Iltalehti
Keskiviikko 22.11.2017

Tuhoisa ylikäytäväonnettomuus: Kolme sotilasta sai surmansa, otsikoi lehti 14. syyskuuta 1940.


Näin kirjoitti Helsingin Sanomat syyskuussa 1940.
Vilho Kokki, 93 ei ollut koskaan puhunut läheisilleen mitään tapauksesta, joka sattui perjantaina 13. syyskuuta 1940. Tänä syksynä karmea uutinen Raaseporin tragediasta palautti tuskalliset lapsuusmuistot täysin yllättäen mieleen.

- Sama risteys, Kokki ajatteli, kun näki ilmakuvat Skogbyn seisakkeen tasoristeyksestä.

Kokki oli 16-vuotias, kun hän työskenteli Skogbyssa isolla varastolla juoksupoikana. Elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli päättynyt 13. maaliskuuta.

- Se oli vakavaa aikaa.

Kokki huhki varastolla pitkää päivää ja yötäkin. Hän kulki polkupyörällään pimeässä. Pelko venäläisten toimista oli alituinen.

Eräänä syksyisenä päivänä läheisellä junaradalla rysähti. Ääni kuului varastolle.

- Kuulin sen kauhean ryskeen ja rätinän ja lähdin juoksemaan sinne ja katsomaan.

Juna oli törmännyt armeijan autoon.

- Olin ihan ensimmäisenä siinä paikalla. Juoksin takaisin varastolle ja työnjohtaja soitti apua sinne. Juoksin uudestaan sinne ja kolaripaikalla näin sen kauheuden.


Havainnekuva Raaseporin onnettomuusristeyksestä. (HANNU MÄNTTÄRI/AL/GOOGLE EARTH)

Kolme kuoli, kertoi lehti


Helsingin Sanomat uutisoi tapahtuneesta seuraavana aamuna lauantaina 14. syyskuuta. Tuhoisa ylikäytäväonnettomuus: Kolme sotilasta sai surmansa - syynä auton liian kova vauhti.

"Eilisaamuna kello 9 ajoissa sattui Skogbyn pysäkin luona olevalla rautatieylikäytävällä tuhoisa auton ja junan yhteenajo, joka vaati useampia kuolonuhreja. Mainittuun aikaan ajoi Hangosta Tammisaareen päin kulkevaa maantietä armeijalle kuuluva kuorma-auto lujaa vauhtia Tammisaareen päin eikä huomannut samaan aikaan Tammisaaresta Skogbyhyn tulevaa junaa. Ylikäytävän kohdalle ne saapuivat samanaikaisesti ja veturi törmäsi auton kuljettajan koppiin ja laahasi autoa parikymmentä metriä mukanaan", HS kirjoitti 70 vuotta sitten.

Jutun mukaan kuorma-auto murskautui kokonaan ja autonkuljettaja sekä vaunun lavalla olleet 8 "sotilashenkilöä sinkoutuivat radan varteen".

"Autonkuljettaja kuoli heti ja muille onnettomuuden uhreille, jotka olivat tajuttomia ja pahoin loukkaantuneita, antoivat läheisyydessä olleet lääkintäluutnantti ja lotat ensiavun. Heitä lähdettiin heti kuljettamaan sairaalaan Tammisaareen ja mikäli olemme kuulleet, kuoli heistä kaksi matkalla sinne", HS kirjoittaa.

Kukaan junan henkilökunnasta tai matkustajistakaan ei jutun mukaan loukkaantunut. HS kirjoittaa, että "onnettomuuden syynä on silminnäkijäin kertomuksen mukaan pidettävä liian kovaa vauhtia".


Tämä kuva turmapaikalta otettiin hetki lokakuisen onnettomuuden jälkeen. (MATTI MATIKAINEN)

Sattuu edelleen

Vilho Kokin on edelleen vaikea kertoa asiasta puhelimessa. Ääni murtuu hänen muistellessaan kauhealla tavalla kuolleita sotamiehiä.

Yksi pahasti silpoutunut sotilas jäi erityisesti mieleen.

- Se oli kamala juttu nuorelle pojalle. Se oli paha juttu.

Tapauksen jälkeen Kokille vannotettiin, ettei siitä saa hiiskua mitään kenellekään.

Ruumiit ja onnettomuuden jäljet korjattiin muutamassa tunnissa pois. Kokin mielestä asia haluttiin peittää. Ehkä siksi tapaus painui unholaan pitkiksi ajoiksi.

- Oliko se suojelua vai mitä hyssyttelyä.

Vilho Kokki joutui itse täysi-ikäisenä rintamalle Tali-Ihantalaan.

Hän koki useamman läheltä piti -tilanteen, mutta selviytyi kuin ihmeen kaupalla sodasta. Hän esimerkiksi sairasti punatautia takalinjoilla pahimpien rytinöiden aikaan. Yksi pommituksista vei kaverin vierestä.

- Nyt olen 93-vuotias omilla jaloillani kävelevä mies.

Risteys suljettiin vasta nyt

Skogbyn tasoristeyksessä sattui 26. lokakuuta neljän ihmisen hengen vaatinut onnettomuus, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien miehistönkuljetusautoon.

Surmansa saaneista kolme oli tälläkin kertaa nuoria varusmiehiä.

Onnettomuustutkintakeskus vaati viime viikolla, että Skogbyn turmaristeys on suljettava välittömästi liikenteeltä, koska se on erityisen vaarallinen.

Liikennevirasto sulki viime torstaina Raaseporin Skogbyn tasoristeyksen sen aiheuttaman välittömän vaaran vuoksi.


Raaseporin turmaristeys suljettiin, mutta moni menetti siinä henkensä. (JUKKA LEHTINEN)

ALEKSANTERI PIKKARAINEN
 
Kotimaa
Raaseporin turmaristeys on jäämässä pysyvästi pois käytöstä – raportti kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta julki tänään
Onnettomuustutkintakeskus julkaisee torstaina Raaseporin turmasta raportin ja antaa suosituksia uusien turmien välttämiseksi.

Skogbyn vartioimaton tasoristeys suljettiin turman jälkeen viime syksynä. Kuva on otettu viime viikolla. (KUVA: LASSE KERKELÄ / HS)
Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 7.6. 2:00 , Päivitetty: 7.6. 7:47
4a6c602f6c4d497094384de12e9519bf.jpg

LIIKENNEVIRASTO on aikeissa poistaa pysyvästi käytöstä Raaseporin tasoristeyksen, jossa kolme varusmiestä kuoli ja useita muita loukkaantui viime lokakuussa.

Turma tapahtui vartioimattomassa tasoristeyksessä, kun Puolustusvoimien miehistönkuljetusauto ajoi junan eteen.

Onnettomuustutkintakeskus luonnehti pian turman jälkeen Skogbyn tasoristeystä erityisen vaaralliseksi ja vaati sen sulkemista, kunnes turvallisuutta on parannettu. Risteys on vaarallinen muun muassa huonon näkyvyyden vuoksi.

Tasoristeys on ollut marraskuusta lähtien suljettuna tieliikenteeltä. Liikenneviraston alustavien suunnitelmien mukaan tasoristeystä ei enää yritetä muuttaa nykyistä turvallisemmaksi, vaan se poistettaneen käytöstä kokonaan.



ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS on nyt saanut Raaseporin tasoristeysturman tutkinnan valmiiksi. Raportti julkaistaan tänään torstaina.

HS.fi uutisoi onnettomuustutkinnan tuloksista tuoreeltaan ja näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä. Tiedotustilaisuus alkaa kello kymmeneltä.

Tutkintaryhmä antaa raportissaan joitakin turvallisuussuosituksia uusien turmien välttämiseksi.

Myös Raaseporin turman poliisitutkinta on valmistumaisillaan. Poliisi epäilee miehistönkuljetusauton kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta sekä vammantuottamuksista.

Kuljettaja on kertonut kuulusteluissa, ettei hän havainnut lähestyvää junaa ennen törmäystä.

LIIKENNEVIRASTO laatii parhaillaan Hyvinkään ja Hangon välistä ratasuunnitelmaa, jossa tarkastellaan koko yhteysvälin sähköistystä ja tasoristeysten turvallisuutta.

Sen yhteydessä Raaseporin Skogbyn turmaristeys on alustavien suunnitelmien mukaan määrä korvata uudella tieyhteydellä läheiseen Skogbyn seisakkeen tasoristeykseen, joka puolestaan korvattaneen aikanaan alikulkuyhteydellä.

”Liikennevirastossa käydään nyt paikkoja läpi tasoristeys tasoristeykseltä ja katsomme, mitä voimme tehdä. Jossakin paikassa voimme esimerkiksi saada tehtyä uuden puomillisen tasoristeyksen parempaan paikkaan ja saada sen myötä poistettua pari muuta tasoristeystä”, sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen.

Ratasuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuonna. Tasoristeysten muutostyöt voivat Koistisen mukaan alkaa sitten, kun niille varmistuu rahoitus.

ef0936e2a2de48f6bc598db7b1aad40d.jpg

Turmapaikka viime lokakuussa ilmasta kuvattuna. Puolustusvoimien ajoneuvo tuli kuvasta katsottuna vasemmalta ja juna alhaalta. Vieressä kulkee valtatie 25. (KUVA: LASSI RINNE)
 
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...ienarviointiaparannettavaponnekkaammin_0.html

Tasoristeysturvallisuutta ja Puolustusvoimien riskien arviointia parannettava ponnekkaammin
Julkaistu 7.6.2018


Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinta Raaseporin Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä 26.10.2017 tapahtuneesta VR:n kiskobussin ja Puolustusvoimien maastokuorma-auton onnettomuudesta on valmis. Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi kiskobussin matkustaja. Varusmiehistä vakavasti loukkaantui kolme, lievästi kaksi. Osa kiskobussin matkustajista kärsi lievistä vammoista.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja riittämättömällä tasolla olevan tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto varmistavat, että resursseja kohdennetaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ja poistamiseen. Skogbyn tasoristeys oli erityisen vaarallinen radan ja tien kulman sekä varoituslaitteiden puuttumisen vuoksi. Maastokuorma-auton kuljettajan paikalta oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa. Suomessa on edelleen lukuisia vastaavanlaisia vaarallisia tasoristeyksiä, joiden turvallisuus on jäänyt parantamatta tai ne ovat jääneet poistamatta. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen tulee ottaa tosissaan ja varata siihen tarvittavat resurssit.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Puolustusvoimat kehittää harjoitusten riskien arviointia siten, että harjoitusten todelliset riskit tunnistetaan ja nimetään. Skogbyn tasoristeyksen ja valtatie 25:n ylittämistä ei tunnistettu ja nimetty riskiksi. Puolustusvoimat on kehittänyt harjoitusten riskien arviointia, mutta työ on kesken. Nykyisessä riskien arviointilomakkeessa ei nimetä tunnistettuja riskejä, vaan niitä arvioidaan riskityypeillä, esimerkiksi "maa- tai meriliikenneonnettomuus". Jos harjoituksen riskejä ei tunnisteta ja nimetä, niiden hallinta sekä harjoitusjoukkojen varoittaminen vaikeutuvat.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Puolustusvoimat kehittää kuormatilaistuimien turvavöitä helpommin käytettäviksi ja tehostaa turvavöiden käytön valvontaa. Puolustusvoimien maastokuorma-auton kuormatilaistumien turvavöitä on vaikea käyttää taisteluvarustuksessa. Lisäksi turvavöiden käyttöä ei valvota tehokkaasti. Ohjeet vöiden käytöstä ja käytön valvonnasta ovat kuitenkin olemassa. Henkilövahingot olivat onnettomuudessa merkittäviä osittain sen vuoksi, että maastokuorma-autossa olleet varusmiehet eivät käyttäneet turvavöitä.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö huolehtii, että toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka (TOJE) perustetaan pitkäkestoisissa tai poikkeavissa moniviranomaistehtävissä. Toiminta-alueen viranomaisten johtopaikkaa ei välttämättä perusteta onnettomuuspaikan läheisyyteen edes suuronnettomuuksissa. Perustamiskynnyksen tulisi olla matalampi. Toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka on moniviranomais/toimija-tilanteessa ainoa toimiva järjestely tilanteen hallitsemiseksi.

--> Tutkintaselostus
 
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Puolustusvoimat kehittää kuormatilaistuimien turvavöitä helpommin käytettäviksi ja tehostaa turvavöiden käytön valvontaa. Puolustusvoimien maastokuorma-auton kuormatilaistumien turvavöitä on vaikea käyttää taisteluvarustuksessa. Lisäksi turvavöiden käyttöä ei valvota tehokkaasti. Ohjeet vöiden käytöstä ja käytön valvonnasta ovat kuitenkin olemassa. Henkilövahingot olivat onnettomuudessa merkittäviä osittain sen vuoksi, että maastokuorma-autossa olleet varusmiehet eivät käyttäneet turvavöitä.

Mitä ohjeita vöiden käytöstä oikein tarvitaan? Turvavöiden käyttöpakko laajeni joitakin vuosia sitten myös kuorma-autoihin eli jos turvavyöt on, niitä on pakko käyttää.

Ei kai siellä erikseen ohjeisteta kaikkea muutakin lain vaatimaa, kuten suuntavilkun käyttämistä, oikeanpuoleista liikennettä jne.
 
Mitä ohjeita vöiden käytöstä oikein tarvitaan? Turvavöiden käyttöpakko laajeni joitakin vuosia sitten myös kuorma-autoihin eli jos turvavyöt on, niitä on pakko käyttää.

Ei kai siellä erikseen ohjeisteta kaikkea muutakin lain vaatimaa, kuten suuntavilkun käyttämistä, oikeanpuoleista liikennettä jne.

Tarkkuutta. Siellä todettiin, että ohjeet on. (Itsestäänselvää). Mutta tarvittaisiin lisää valvontaa. Kun eivät kerran käyttäneet niitä turvavöitä.
 
Tarkkuutta. Siellä todettiin, että ohjeet on. (Itsestäänselvää). Mutta tarvittaisiin lisää valvontaa. Kun eivät kerran käyttäneet niitä turvavöitä.

Tutkintaraportissa referoidut varusmiehet kertovat turvavöistä karusti:

Lavan turvavöitä ei ole edes mainittu koko armeijassa olon aikana.

Turvavöiden käyttöä ei ikinä opetettu.

En koskaan osannut käyttää niitä, joten jos ne olivat liian pienet, en käyttänyt niitä.

Kerran on kerrottu nopeasti käytöstä, mutta mulla ei oo hajuakaa miten ne kiristykset toimii.

Ei sitä voi valvoa.

Kukaan ei näe (pimeässä) puuttuuko joltakin vyö.

Aina on laitettava turvavyöt kiinni ja kuskit myös joka kerta muistuttaa. Kuitenkin välillä jää laittamatta syystä että turvavöiden säätäminen on erittäin hankalaa, varsinkin kiireessä ei ehdi.

Itse tulee käytettyä mutta kuljettajana kun käsket lavalla olevia laittamaan vyöt niin muutama saattaa totella ja suurin osa jättää laittamatta.

Hankala valvoa.

Täytyy luottaa lavalla olijoihin eikä ne jaksa sitä oikeastaan koskaan laittaa
 
Tutkintaraportissa referoidut varusmiehet kertovat turvavöistä karusti:

Lavan turvavöitä ei ole edes mainittu koko armeijassa olon aikana.

Turvavöiden käyttöä ei ikinä opetettu.

En koskaan osannut käyttää niitä, joten jos ne olivat liian pienet, en käyttänyt niitä.

Kerran on kerrottu nopeasti käytöstä, mutta mulla ei oo hajuakaa miten ne kiristykset toimii.

Ei sitä voi valvoa.

Kukaan ei näe (pimeässä) puuttuuko joltakin vyö.

Aina on laitettava turvavyöt kiinni ja kuskit myös joka kerta muistuttaa. Kuitenkin välillä jää laittamatta syystä että turvavöiden säätäminen on erittäin hankalaa, varsinkin kiireessä ei ehdi.

Itse tulee käytettyä mutta kuljettajana kun käsket lavalla olevia laittamaan vyöt niin muutama saattaa totella ja suurin osa jättää laittamatta.

Hankala valvoa.

Täytyy luottaa lavalla olijoihin eikä ne jaksa sitä oikeastaan koskaan laittaa

Jep. Ei ole muuten varmaan kenelläkään yllätys? Lauma 18v kolleja sotaa harjoittelemassa.

Ainoa tapa olisi turvavyön tunnistimet jotka estävät auton liikkumisen jos yksikin on auki.
 
Ainoa tapa olisi turvavyön tunnistimet jotka estävät auton liikkumisen jos yksikin on auki.

Ja silloinkin soljet voi laittaa pysyvästi kiinni ja varusveijarit istuisivat vöiden päällä.

Jotain poliisien tositv:tä katsoessani huomasin konstaapelienkin toimivan näin. Eipä turhia pimputtele turvavyömuistuttumet. Tosimiehet ei sellaisia remmejä tarvitse. Taksimiehillä on perinteisesti ollut vanhoista turvavöistä leikattuja irrallisia lukkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Tutkintaraportissa referoidut varusmiehet kertovat turvavöistä karusti:

Lavan turvavöitä ei ole edes mainittu koko armeijassa olon aikana.

Turvavöiden käyttöä ei ikinä opetettu.

En koskaan osannut käyttää niitä, joten jos ne olivat liian pienet, en käyttänyt niitä.

Kerran on kerrottu nopeasti käytöstä, mutta mulla ei oo hajuakaa miten ne kiristykset toimii.

Ei sitä voi valvoa.

Kukaan ei näe (pimeässä) puuttuuko joltakin vyö.

Aina on laitettava turvavyöt kiinni ja kuskit myös joka kerta muistuttaa. Kuitenkin välillä jää laittamatta syystä että turvavöiden säätäminen on erittäin hankalaa, varsinkin kiireessä ei ehdi.

Itse tulee käytettyä mutta kuljettajana kun käsket lavalla olevia laittamaan vyöt niin muutama saattaa totella ja suurin osa jättää laittamatta.

Hankala valvoa.

Täytyy luottaa lavalla olijoihin eikä ne jaksa sitä oikeastaan koskaan laittaa

Olettekos muuten itse koettaneet niitä turvavöitä päälle tunkea taisteluvarustuksen kanssa? On kyllä semmoista säätämistä että... jää oman muistikuvankin mukaan useimmiten n. 80% veijareista laittamatta.
 
Ei mikään yllätys, että porukka ei niitä vöitä käytä. Asiasta kun tehdään hankalata niin porukka oikoo aina. Ja paljonko rahaa upposi noihin kehikoihin ja vöihin. Silti lopputulos sama kun olisivat olleet lavalla ilman.
 
Ei mikään yllätys, että porukka ei niitä vöitä käytä. Asiasta kun tehdään hankalata niin porukka oikoo aina. Ja paljonko rahaa upposi noihin kehikoihin ja vöihin. Silti lopputulos sama kun olisivat olleet lavalla ilman.
Mietin aivan tätä samaa. Menee suunnittelu- ja rakentamisrahat hukkaan jos turvavöitä ei käytetäkkään tai jos niitä ei voi syystä tai toisesta käyttää. Hölmöläisten hommaa.
 
Raaseporin tasoristeysturmasta ei nosteta syytteitä – Kuorma-autoa kuljettanut varusmies ei voinut nähdä lähestyvää junaa

KOLMEN IHMISEN kuolemaan johtanut tasoristeysturma Raaseporissa ei johda syytteisiin.

Syyttäjän mukaan Puolustusvoimien miehistönkuljetusauton kuljettajana toimineella varusmiehellä ei ollut mahdollisuutta nähdä lähestyvää junaa. Siten ei ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai kuolemantuottamukseen.

Esitutkinnassa tehdyissä kuulusteluissa selvisi, että onnettomuushetkellä sää oli erittäin hankala. Myös Puolustusvoimien kuorma-auton rakenne oli rajoittanut näkyvyyttä ohjaamosta.

”Poliisin tekemän rekonstruktion perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kuljettajalla ei kuorma-auton lähdettyä liikkeelle, 13 sekuntia ja 31 metriä ennen tasoristeystä, ole missään vaiheessa ollut konkreettista mahdollisuutta nähdä kiskobussia”, syyttäjän tiedotteessa todetaan.

Varusmieskuljettaja selvisi ilman syytettä, koska tapahtuman rekonstruktiossa havaittiin että Puolustusvoimien ajoneuvosta ei ollut mahdollista nähdä lähestyvää junaa lainkaan. Surullinen tarina kaiken kaikkiaan, hienoa että varusmieskuljettajaa ei lähdetty syyttämään, kun kerran aihetta ei ollut.
 
Kuljettajan kannalta tietysti kohtuullinen päätös, mutta melko erikoinen kuitenkin.

Miksi ajaa radalle, jos ei voi nähdä ylityksen olevan turvallinen? Rikkoo kaikkia liikenteen turvallisuusperiaatteita.

Eikö siellä ollut ohjaamossa muitakin varusmiehiä, joita olisi voinut pyytää tähystämään? Tai viime kädessä auto seis ja kuski pihalle vilkaisemaan. Itse en kyllä uskaltaisi sokkona rautatien yli ajaa..
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top