Puolustusvoimien ajoneuvo ja juna törmänneet Raaseporissa – useiden pelätään kuolleen

skärdis kirjoitti:
Kuljettajan kannalta tietysti kohtuullinen päätös, mutta melko erikoinen kuitenkin.

Miksi ajaa radalle, jos ei voi nähdä ylityksen olevan turvallinen? Rikkoo kaikkia liikenteen turvallisuusperiaatteita.

Eikö siellä ollut ohjaamossa muitakin varusmiehiä, joita olisi voinut pyytää tähystämään? Tai viime kädessä auto seis ja kuski pihalle vilkaisemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja jos siinä oli useita ajoneuvoja, niin miksi ei ole osoitettu esim spollea valvomaan koko ylikulkua? Tätä ehkä tarkoitinkin tuolla kommentillani, eli että nyt ei keksitty että koko onnettomuus oli yksin varusmieskuljettajan syy, eikä PV:n käytänteissä tms ole mitään moitittavaa.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Ja jos siinä oli useita ajoneuvoja, niin miksi ei ole osoitettu esim spollea valvomaan koko ylikulkua? Tätä ehkä tarkoitinkin tuolla kommentillani, eli että nyt ei keksitty että koko onnettomuus oli yksin varusmieskuljettajan syy, eikä PV:n käytänteissä tms ole mitään moitittavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miksi ei harjoituksen liikenneturvallisuusupseeri ottanut huomioon moista ylityspaikkaa ja ohjeistanut toimintaa.
Onhan näitä miksi-ei-kysymyksiä, mutta onnettomuus on tapahtunut ja kuski on takuulla kärsinyt tarpeeksi. Kärsii varmaan loppuikänsä asiasta.
 
skärdis kirjoitti:
Kuljettajan kannalta tietysti kohtuullinen päätös, mutta melko erikoinen kuitenkin.

Miksi ajaa radalle, jos ei voi nähdä ylityksen olevan turvallinen? Rikkoo kaikkia liikenteen turvallisuusperiaatteita.

Eikö siellä ollut ohjaamossa muitakin varusmiehiä, joita olisi voinut pyytää tähystämään? Tai viime kädessä auto seis ja kuski pihalle vilkaisemaan. Itse en kyllä uskaltaisi sokkona rautatien yli ajaa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Koko uutisen lukemalla selviää, että kuljettajalla ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta nähdä lähestyvää junaa. Ts. siinä vaiheessa kun juna olisi ollut mahdollista nähdä, olisi ollut myöhäistä tehdä enää mitään. Varmaankaan ei syyttäjä pitänyt kuljettajan kannalta ennalta-arvattavana, että tällainen tilanne olisi mahdollinen merkityssä tasoristeyksessä (esim. kuljettaja on voinut hyvällä syyllä olettaa, että näkyvyydeltään niin huonolla rataosalla junien nopeusrajoitus olisi riittävän alhainen, jotta reaktioaikaa jäisi). Siispä kuljettajan ei voida osoittaa syyllistyneen laiminlyöntiin.

Ylitystapahtuma on rekonstruktion mukaan kestänyt 13 sekuntia. Varmaankin vähän enemmän menee aikaa, jos pysäyttää auton, käy ulkona katsomassa ja palaa autoon. Tämä tähystystieto siis vanhenee siihen mennessä, kun auto lähtee liikkeelle. Vänkärillä olisi ollut teoreettinen mahdollisuus nähdä juna oikein kurkottamalla, mutta varmaan silloinkin olisi ollut jo liian myöhäistä.

Kieltämättä tällainen lopputulos on nähdäkseni harvinainen. Kuljettajan vastuuta on tulkittu mielestäni suht tiukasti enkä odottanut syyttämättäjätäämispäätöstä. Mutta niinpä ovat tapauksen äärimmäiset olosuhteetkin poikkeukselliset.

Kyseinen tasoristeys purettiin myöhemmin kokonaan. Kyseessä oli käsittääkseni jo toinen siinä sattunut useita henkiä vaatinut onnettomuus. Näin vertailun vuoksi, puomivaroituslaitteet maksavat vähemmän kuin onnettomuudessa tuhoutunut kuormuri ja karkeasti arvioiden kolmen-neljän auton hinnalla saa jo alikulkusillan. Kolmen nuoren kuollessa kansantaloudesta jää saamatta normaalilla elinajanodotteella karkeasti arvioiden kuutisen miljoonaa euroa. Sillä alikulkuja saisi jo kymmenkunta.
 
Samovarius kirjoitti:
Koko uutisen lukemalla selviää, että kuljettajalla ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta nähdä lähestyvää junaa. Ts. siinä vaiheessa kun juna olisi ollut mahdollista nähdä, olisi ollut myöhäistä tehdä enää mitään. Varmaankaan ei syyttäjä pitänyt kuljettajan kannalta ennalta-arvattavana, että tällainen tilanne olisi mahdollinen merkityssä tasoristeyksessä (esim. kuljettaja on voinut hyvällä syyllä olettaa, että näkyvyydeltään niin huonolla rataosalla junien nopeusrajoitus olisi riittävän alhainen, jotta reaktioaikaa jäisi). Siispä kuljettajan ei voida osoittaa syyllistyneen laiminlyöntiin.

Ylitystapahtuma on rekonstruktion mukaan kestänyt 13 sekuntia. Varmaankin vähän enemmän menee aikaa, jos pysäyttää auton, käy ulkona katsomassa ja palaa autoon. Tämä tähystystieto siis vanhenee siihen mennessä, kun auto lähtee liikkeelle. Vänkärillä olisi ollut teoreettinen mahdollisuus nähdä juna oikein kurkottamalla, mutta varmaan silloinkin olisi ollut jo liian myöhäistä.

Kieltämättä tällainen lopputulos on nähdäkseni harvinainen. Kuljettajan vastuuta on tulkittu mielestäni suht tiukasti enkä odottanut syyttämättäjätäämispäätöstä. Mutta niinpä ovat tapauksen äärimmäiset olosuhteetkin poikkeukselliset.

Kyseinen tasoristeys purettiin myöhemmin kokonaan. Kyseessä oli käsittääkseni jo toinen siinä sattunut useita henkiä vaatinut onnettomuus. Näin vertailun vuoksi, puomivaroituslaitteet maksavat vähemmän kuin onnettomuudessa tuhoutunut kuormuri ja karkeasti arvioiden kolmen-neljän auton hinnalla saa jo alikulkusillan. Kolmen nuoren kuollessa kansantaloudesta jää saamatta normaalilla elinajanodotteella karkeasti arvioiden kuutisen miljoonaa euroa. Sillä alikulkuja saisi jo kymmenkunta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi tietysti kysyä miksi tuollainen kuoleman loukko(tasoristeys) on edes rakennettu?
Kuvien perusteella maastossa ei ole mitään pakottavaa ominaisuutta tähän. Rakennusvaiheessa tien linjaamisella eri tavalla olisi saatu pari astetta turvallisempi tasoristeys.
 
Tasoristeyksiä on ripoteltu pitkin rataverkkoa minne sattuu koska paikalla on sijainnut pikkuteitä missä sattuu. Mahdotonta alkaa arvioimaan miksi mikäkin niistä on jätetty paikalleen kun rautatie on vedetty. Erikoisen linjauksen voi selittää paikalla joskus ollut este tai radan yli on vain haluttu suoraa viivaa pitkin aasta beehen.

Paljon vaarattomampiakin tasoristeyksiä on maassa kyllä purettu. Lieneeköhän sekä radan että tein vähäinen käyttö ollut syynä, kun tuo on jätetty paikalleen, vai lieneekö vain unohtunut.
 
Samovarius kirjoitti:
Mahdotonta alkaa arvioimaan miksi mikäkin niistä on jätetty paikalleen kun rautatie on vedetty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan uutta tietoa että rata on vedetty teiden yli, miten sattuu.


Minä olen aina luullut että kun,
Oulu – Kokkola väli valmistui (1886: Kokkola–Oulu–Toppila) niin linja kulki suureta osin asumattomien korpien kautta.
Tuon jälkeen on kyllä asutus levinnyt radan varteen→ on rakennettu ylikäytäviä tarpeen/oman halun mukaan.
Samalla kaupungit ja kylät ovat kasvaneet joten ylikäytäviä tarvittiin lisää.

Toinen asia on ylikäytävien kunto ja niiden poistaminen.

OTK;sin raporteista vi lukea kuinka kunnossapidon laiminlyönti on yksi syy onnettomuuksiin.
Ylikäytävälle on määritelty ”näkemä alue” ( kuinka pitkälle ylikäytävän edestä pitää pystyä näkemään radalle. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/thohje/pdf/nakema_alueet.pdf )
Monessa tapauksessa puuston raivaus alueelta on jätetty tekemättä (kunnossa pitäjän toimetta), tämä on mahdollista koska liikenne virasto (työn tilaaja) ei valvo kunnossa pitäjää.
 
Ottoville kirjoitti:
Aivan uutta tietoa että rata on vedetty teiden yli, miten sattuu.


Minä olen aina luullut että kun,
Oulu – Kokkola väli valmistui (1886: Kokkola–Oulu–Toppila) niin linja kulki suureta osin asumattomien korpien kautta.
Tuon jälkeen on kyllä asutus levinnyt radan varteen→ on rakennettu ylikäytäviä tarpeen/oman halun mukaan.
Samalla kaupungit ja kylät ovat kasvaneet joten ylikäytäviä tarvittiin lisää.

Toinen asia on ylikäytävien kunto ja niiden poistaminen.

OTK;sin raporteista vi lukea kuinka kunnossapidon laiminlyönti on yksi syy onnettomuuksiin.
Ylikäytävälle on määritelty ”näkemä alue” ( kuinka pitkälle ylikäytävän edestä pitää pystyä näkemään radalle. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/thohje/pdf/nakema_alueet.pdf )
Monessa tapauksessa puuston raivaus alueelta on jätetty tekemättä (kunnossa pitäjän toimetta), tämä on mahdollista koska liikenne virasto (työn tilaaja) ei valvo kunnossa pitäjää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt en kyllä tajunnut mitä tässä koitetaan sanoa. Ensinnäkin Raasepori on aivan toisella puolella maata kuin pääradan pohjoisosa. Toisekseen ratoja rakennettaessa satakunta vuotta sitten ne yleensä vedettiin siitä, mistä halvimmalla pääsi (ja näitä radanoikaisuja tehdään edelleen pääradoillakin). Alle jäi taajamien laitamien kärrypolkuja lukematon määrä, vaikkakin niitä on kyllä toki vedetty lisää taajamien kasvaessa ja autokannan tihentyessä. Mahdotonta alkaa sanomaan miksi jokin tietty tienpätkä on johonkin vedetty tutkimatta paikan kartta-aineistoa ainakin sadan vuoden ajalta. Kunnossapidon laiminlyönti on sitten jo eri asia kuin tielinjaus.

Näkemäalue, kunnossapitäjä ja liikennevirasto ovat yhdyssanoja. Pilkkusäännön käyttönnekin ontuu.

Olettekos te aivan selvinpäin, reunat ovat aika epäselvät?
 
https://yle.fi/uutiset/3-10470287

Vuosi Raaseporin tasoristeysonnettomuuden jälkeen – uusi "hätänumero" ja neljä muuta asiaa, joihin Raaseporin tasoristeysonnettomuus vaikuttaa

Uudenmaan prikaatissa Tammisaaressa lasketaan perjantaina liput puolitankoon ja vietetään hiljainen hetki vuodentakaisen onnettomuuden muistoksi.

Puolustusvoimien puhelinlinjat ruuhkautuivat pahoin, kun huolestuneet omaiset kaipasivat lisätietoa onnettomuudesta.
– Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikölle tuli yli 300 puhelua tunnissa. Sosiaalisen median hyödyntäminen ensitiedotteen antamiseen heti, kun tietoa on riittävästi, olisi helpottanut viestinnällistä painetta merkittävästi, puolustusvoimien viestintäpäällikkö Sami Nurmi myöntää.
Puolustusvoimat kehittää parhaillaan paitsi viestintäänsä sosiaalisessa mediassa, myös niin sanottua omaispuhelinta. Poikkeustilanteissa käyttöön otettavaan numeroon vastaisi tehtävään erikseen koulutettava henkilöstö.
– Puhelimen päässä olisi useampia ihmisiä, joilla olisi riittävä tilannetieto, jonka he voisivat omaisille kertoa. Se ei ole mikään kriisipuhelin, mutta se olisi viestintäkanava, jonka kautta saadaan suurinta hätää rauhoitettua.

1. "Puolustusvoimat kehittää harjoitusten riskien arviointia siten, että harjoitusten todelliset riskit tunnistetaan ja tunnistetut riskit nimetään"
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Uudenmaan prikaati ei huomioinut meneillään olleeseen hyökkäysharjoitukseen kuuluneita tasoristeyksien ylityksiä omassa riskiarviossaan. Tasoristeysturvallisuus ei ylipäätään ole keskuksen mukaan vaikuttanut reittivalintoihin Puolustusvoimien toiminnassa.
Nyt riskien ennakointi ja niiden hallinta on tarkassa syynissä. Puolustusvoimat lisää sekä koulutusta että valvontaa riskienhallintaan päivittäisessä toiminnassaan ja harjoitusolosuhteissa. Esimerkiksi vaaralliset tasoristeyksien ylitykset on tarkoitus huomioida harjoituksiin laadittavissa riskianalyyseissä.
Myös läheltä piti -tilanteet on tarkoitus raportoida entistä tarkemmin.

2. "Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto varmistavat, että resursseja kohdennetaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ja poistamiseen"

3. "Puolustusvoimat kehittää kuormatilaistuimien turvavöitä helpommin käytettäviksi ja tehostaa turvavöiden käytön valvontaa"
Maastokuorma-autossa ei käytetty turvavöitä onnettomuushetkellä. Turvavöiden käyttö olisi Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan lieventänyt varusmiesten vammoja ja voinut jopa pelastaa ihmishenkiä. Keskus havaitsi onnettomuustutkinnan yhteydessä, että kuormatilaistuimien turvavöiden käyttö on hankalaa taisteluvarustuksessa, eikä niitä siksi yleensä käytetä.
Puolustusvoimat selvittää parhaillaan turvavyöt toimittavan alihankkijan kanssa entistä helpommin käytettäviä turvavyöratkaisuja. Puolustusvoimat aikoo lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä käskyttämiseen että turvavöiden käytön valvontaan.

4. "Sisäministeriö huolehtii, että toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka (TOJE) perustetaan pitkäkestoisissa tai poikkeavissa moniviranomaistehtävissä"
Raaseporin onnettomuuspaikalle ei perustettu viranomaisten johtopaikkaa. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se olisi helpottanut ensihoidon ja pelastustoimen koordinointia ja tiedottamista.
 
Vielä nämä lehdet jaksavat saalistaa tämän monien tekijöiden summana syntyneen onnettomuuden osapuolia. On tässä jotain hyvääkin. Henkiin jääneet ovat toipuneet. Hyvä. Junankuljettaja kertoo ajavansa edelleen kiskobussia ja saman risteyksen yli mennessään asia palaa mieleen. Ja oma poika. Oma poikansa on nyt asepalveluksessa ja kuorma-auto-koulutuksessa. Elämä jatkuu.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005878051.html
 
Yllättävä muutos tähän ikävään juttuun

https://yle.fi/uutiset/3-10678228

Kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta nostetaan sittenkin syytteet kuorma-auton kuljettajalle

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aikaisemman päätöksen syyttämättä jättämisestä.


Kuorma-auton kuljettajaa vastaan nostetaan sittenkin syytteet kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta Raaseporissa vuonna 2017.
Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä oli aiemmin päättänyt, ettei tapauksesta nosteta syytteitä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi nyt päätöksen.

Onnettomuus sattui Raaseporissa lokakuussa 2017, kun VR:n kiskobussi ja Puolustusvoimien kuorma-auto törmäsivät toisiinsa tasoristeyksessä.
Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi junan matkustajista sekä loukkaantui useita.

Varusmiehiä kuljettaneen kuorma-auton kuljettajaa vastaan nostetaan syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.

– Tasoristeystä ylitettäessä kuljettajalta edellytetään suurempaa varovaisuutta kuin tieliikenteessä yleensä.
Kuljettajalla oli ollut mahdollisuus ja hänen olisi myös pitänyt toimia varovaisemmin, valtakunnansyyttäjänvirasto kertoo tiedotteessa.

Päätöksen mukaan todennäköisin syin voidaan epäillä, että kuljettaja on rikkonut sekä tieliikennelakia että liikenneturvallisuusmääräystä, mikä aiheutti kolmen henkilön kuoleman.

Onnettomuustutkintakeskus katsoi kesäkuussa 2018, että tasoristeys on hyvin vaarallinen ja kuorma-auton kuljettajan olisi ollut lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa.
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Yllättävä muutos tähän ikävään juttuun

https://yle.fi/uutiset/3-10678228

Kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta nostetaan sittenkin syytteet kuorma-auton kuljettajalle

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aikaisemman päätöksen syyttämättä jättämisestä.


Kuorma-auton kuljettajaa vastaan nostetaan sittenkin syytteet kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta Raaseporissa vuonna 2017.
Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä oli aiemmin päättänyt, ettei tapauksesta nosteta syytteitä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi nyt päätöksen.

Onnettomuus sattui Raaseporissa lokakuussa 2017, kun VR:n kiskobussi ja Puolustusvoimien kuorma-auto törmäsivät toisiinsa tasoristeyksessä.
Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi junan matkustajista sekä loukkaantui useita.

Varusmiehiä kuljettaneen kuorma-auton kuljettajaa vastaan nostetaan syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.

– Tasoristeystä ylitettäessä kuljettajalta edellytetään suurempaa varovaisuutta kuin tieliikenteessä yleensä.
Kuljettajalla oli ollut mahdollisuus ja hänen olisi myös pitänyt toimia varovaisemmin, valtakunnansyyttäjänvirasto kertoo tiedotteessa.

Päätöksen mukaan todennäköisin syin voidaan epäillä, että kuljettaja on rikkonut sekä tieliikennelakia että liikenneturvallisuusmääräystä, mikä aiheutti kolmen henkilön kuoleman.

Onnettomuustutkintakeskus katsoi kesäkuussa 2018, että tasoristeys on hyvin vaarallinen ja kuorma-auton kuljettajan olisi ollut lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä tulee varmaan ihan nimellinen rangaistus, idea taitaa olla että kunhan jotenkin rangaistaan. Vaikka eiköhän tota kuljettajaa ole jo henkisesti rangaistu tarpeeksi.
 
Mitä siinä olis voinut tehdä? Pysäyttää auto ja nousta pois ohjaamosta katsomaan, onko raide tyhjä?
 
ajs178 kirjoitti:
Mitä siinä olis voinut tehdä? Pysäyttää auto ja nousta pois ohjaamosta katsomaan, onko raide tyhjä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Se että elämä on hankalaa, ei ole tekosyy sille että muut menttää henkensä. Vai että jossain varuskunnassa amuskellaan ja porukka kuolee, sori just on ruokailu kesken ei ny kerkee... Se on vaan viitsittävä ja tehtävä prkle...
 
ajs178 kirjoitti:
Mitä siinä olis voinut tehdä? Pysäyttää auto ja nousta pois ohjaamosta katsomaan, onko raide tyhjä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä tahansa muuta kuin ajaa sokkona rautatien yli. Yleensä onnistuu ilman junan alle jäämistä, mutta ei aina.

Melkolailla käsittämätöntä, että noin tyhmiä kysellään..

Vähintään yhtä käsittämätöntä oli alkuperäisen syyttäjän tekemä SJP. Onneksi ylempi taso oli hereillä.
 
Mitäs luulette, kuinka todennäköistä on, että varusmieskuljettaja saa huutoa esimieheltä, jos alkaa autoa pysäyttämään ja lähettämään tähystäjää kun ei uskalla ylittää junarataa?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ja onko tietoa, oliko tästä risteyksestä varoitettu etukäteen vai oltiinko siitä menty yli aiemmin jo monta kertaa asenteella ”ei tästä koskaan junia mee”
 
En kyllä yhtään ihmettele, että kyseinen onnettomuus on tapahtunut tuossa sangen isäntävaltaisessa yksikössä, jossa muutenkin annetaan varsin usein jotain typeriä määräyksiä. Suomenruotsalaiset ovat muutenkin asenteeltaan orjamaisia auktoriteettien seuraajia.

Mitä vitun väliä on sillä, että joku yliluti pahoittaa mielensä ja huutaa, jos kuski käyttää omaa järkeään eikä ota tyhmiä riskejä.

Itse olen reserviläisenä hoitanut asioita oman harkintakykyni mukaan. Suhde on ehkä ollut sellainen 20/80. Eli noin 20% prossaa jutuista on aiheuttanut jotain mutinaa. Yleensä jotain sellaista väärin sammutettu puhinaa. Useinmiten puhina tullut niiden suunnalta, jotka eivät itse juuri pysty missään yllättävässä tilanteessa toimimaan.

Kannattaa kasvattaa paksu nahka. Kehittyminen tapahtuu siellä mukavuusalueen ulkopuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Ingsoc kirjoitti:
En kyllä yhtään ihmettele, että kyseinen onnettomuus on tapahtunut tuossa sangen isäntävaltaisessa yksikössä, jossa muutenkin annetaan varsin usein jotain typeriä määräyksiä. Suomenruotsalaiset ovat muutenkin asenteeltaan orjamaisia auktoriteettien seuraajia.

Mitä vitun väliä on sillä, että joku yliluti pahoittaa mielensä ja huutaa, jos kuski käyttää omaa omaa järkeään eikä ota tyhmiä riskejä.

Itse olen reserviläisenä hoitanut asioita oman harkintakykyni mukaan. Suhde on ehkä ollut sellainen 20/80. Eli noin 20% prossaa jutuista on aiheuttanut jotain mutinaa. Yleensä jotain sellaista väärin sammutettu puhinaa. Useinmiten puhina tullut niiden suunnalta, jotka eivät itse juuri pysty missään yllättävässä tilanteessa toimimaan.

Kannattaa kasvattaa paksu nahka. Kehittyminen tapahtuu siellä mukavuusalueen ulkopuolella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo vaatii tiettyä kypsyyttä, että ei välitä siitä, mitä muut sanovat tai ajattelevat, vaan toimii niin kuin itse parhaaksi tilanteessa näkee. 19-vuotiaalle varusmiehelle huomattavasti vaikeampi rasti kuin vaikkapa 30-40 vuotiaalle ressulle. Ja tämä siis pätee myös siviilielämään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top