Niin, CV kirjoitti että nuo analyysit on leimattu evp-henkilöille eikä MPKK:n tutkijoille. Yleensä tutkijat haluavat tietysti hyvistä töistään itselleen krediittiä.Kunniaa?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Niin, CV kirjoitti että nuo analyysit on leimattu evp-henkilöille eikä MPKK:n tutkijoille. Yleensä tutkijat haluavat tietysti hyvistä töistään itselleen krediittiä.Kunniaa?
Joo siis tätähän mä just tarkotin.Tekijät ovat oikeita ja ammatti/tietotaoa on. Tarkoitin kommetillani että vastaavaa tai jopa "perempaa" tekstiä tuottavat myös MPKK:n virassa olevat tutkijat, mutta "jostain syystä" kaikki Venäjää koskeva julkinen materiaali julkaistaan vain evp henkilöstön julkaisuna. Toki tämäkin politiikka voi muuttua / voi olla jo muuttunut.
Käsitit väärin. Ei ymmärtääkseni näin ole vaan kyllä tekstit on ko evp henkilöiden. MUTTA samoissa seminaareissa olleiden virkatutkijoiden tuotokset eivät ole julkaistu tai edes julkisia.Jos nyt siis käsitin oikein että nuo analyysit on joidenkin muiden kirjoittamia, kuin näiden evp-henkilöiden.
@LurkerKokeilen.
Osuinko lähelle?
Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta – maapuolustus uhkaa näivettyä
Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ei pidä parantaa maarajan ja rannikon kohteiden puolustamisen kustannuksella.
Merivoimat suunnittelee hankintaa, jossa neljä uuteen alusluokkaan kuuluvaa taistelualusta korvaisi seitsemän nyt käytössä olevaa pienempää alusta. Hankinnan lähtöhinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa.
Hankinnan rahoituksen sanotaan tulevan puolustusbudjetin ulkopuolelta, eikä se siten olisi pois muilta puolustushaaroilta. Hankinnan koko hintaa asejärjestelmineen ei ole arvioitu – pelkillä aluksillahan saa aikaan vain peräaaltoa. Eikä ole kerrottu, mistä puolustusbudjetin ulkopuolinen rahoitus saadaan.
Käytännössä näin suuri investointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään.
Kookkaampien alusten tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että alusten tulee olla valtamerikelpoisia ja että niillä pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä. Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle.
Rannikkotykistöstä on luovuttu, eikä rannikon ohjustorjuntakyky ole riittävä. Niinpä merimaaliohjuksista on tullut Suomen puolustuksen kannalta alushankinnan tärkein osa. Hankittavaksi suunnitellut ohjukset kantaisivat eteläiseltä rantamaaltammekin laukaistuina Gotlannin tasalle.
Uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia ”kiintomaaleja” ilmasta laukaistaville ohjuksille. Ne olisivat myös jatkuvan silmälläpidon alaisia.
Pitkän kantaman merimaaliohjuksille olisi luotava laukaisukyky myös maalta, jotta ohjukset eivät ole alusten mukana upoksissa heti ensimmäisen vihollisen tekemän ohjusiskun jälkeen. Samoin ohjusten pitäisi olla käytössä meren ollessa jäässä, kun puolustaudutaan jäätä pitkin etenevää vihollista vastaan. Alukset sitovat suojakseen myös ilmatorjuntaa, josta on kotimaan puolustuksessa huutava pula.
Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström vertasi tammikuussa nykyistä turvallisuustilannetta 1930-lukuun ja piti mahdollisena, että Ruotsi voi joutua lähivuosina jopa sotaan.
Ennen toista maailmansotaa Ruotsin puolustusvoimat olivat 1920-luvun ylioptimististen ennusteiden ja sittemmin virheellisiksi osoittautuneiden päätösten vuoksi mitättömät. Myös nykyisin Ruotsi kärsii viime vuosikymmenellä tehdyistä arvioista.
Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin. Ja myös Suomessa on lähimenneisyydessä tehty ylioptimistisia arvioita kehityksestä lähialueilla.
Maavoimia on juuri supistettu kolmanneksella ja niiden varustamisesta aiotaan tinkiä. Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ollaan kehittämässä samaan aikaan kun Suomen maa-alueen puolustus uhkaa näivettyä.
Baltian maiden Natoon liittymisen jälkeen Itämeren geopoliittinen asema on ratkaisevasti muuttunut. Itämerestä on tullut miltei Nato-maiden ja Nato-kumppanien – Ruotsin ja Suomen – sisämeri.
Venäjällä ei ole liittolaisia Itämeren piirissä. Maa on yrittänyt vaikuttaa alueen turvallisuuspoliittiseen asetelmaan erityisesti ilmavoimillaan. Kaliningradin alueelta Venäjän merimaaliohjukset ulottuvat 500 kilometrin päähän eteläiselle Itämerelle. Mikäli Nato-maat ja Ruotsi eivät eliminoi näitä ohjuksia ja ilmavoimia, alueen merikuljetukset ovat Venäjän armoilla. Suomen Merivoimat ei voi asiaan vaikuttaa.
Suomen puolustusjärjestelyt nojaavat läntiseen yhteistyöhön. Suomen valmiutta ulottaa toimintansa eteläiselle Itämerelle venäläisten torjumiseksi saatetaan arvostaa Nato-maissa ja Ruotsissa, mutta kriisiajan operointi tuolla alueella heijastuisi maarajamme turvallisuuteen.
Suomelle on tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon kohteiden puolustamiseen kuin yhteistoimintaan eteläisellä Itämerellä tai valtamerillä. Siksi neljän uuden taistelualuksen hankintasuunnitelmia tulee supistaa. Osa hankintaan suunnitelluista varoista tulee kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.
Ruotsin kanssa on tarkoituksenmukaisinta hyödyntää kummankin maan niukkoja resursseja siten, että Ruotsi kantaa vastuuta erityisesti merivoimista ja Suomi erityisesti maavoimista. Tilanne olisi sama, jos maat olisivat Naton jäseniä
Lauri Kiianlinna
Kirjoittaja on prikaatikenraali evp. Hän on aiemmin ollut itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459397240570
Okei... Tajusin siis väärin ilmeisesti. Tajusin niin, että joku MPKK:n tutkija tekee analyysin Venäjästä -> se julkastaan jostain syystä joidenkin evp-henkilöiden nimissä.Ei ymmärtääkseni ole. Mutta samoissa seminaareissa olleiden virkatutkijoiden tuotokset eivät ole julkaistu tai edes julkisia.
Jonkinlainen glamour on hävinnyt. Viime vuosikymmenellä näkyi vielä ainakin Turussa laivaston univormuja ravintoloissa. Enää ei näy.Voisitko vähän perustella? Nuorisobarometrin osoittavat PV:n olevan varsin haluttu työpaikka, maanpuolustushenki on maailman huippua, puolustusvoimat on yksi Suomen arvostetuimmista instituutioista, Kadettikouluun on hakijoita enemmän kuin aikoihin, upseereita kutsutaan jatkuvalla syötöllä televisioon asiantuntijoiksi jne. Toki kaikki edellä mainitut eivät suoraan tangeeraa upseeristoon, mutta kun upseerit usein nähdään puolustusvoimien näkyvimpinä edustajina, on siinä mukana varmaan upseerienkin arvostusta. Itse kuljen virkapuvussa töihin jalkaisin päivittäin, ja koskaan ei ole ollut mitään ongelmia.
Mitään reilua arvostuksen laskua en ole kokenut, päinvastoin. Joten muutama esimerkki olisi mukava, ettei jää kuva että kyseessä on vain sinun henkilökohtainen subjektiivinen näkemyksesi.
Tarkoitin enneminkin tätä http://www.doria.fi/handle/10024/88963 ja tätä http://www.doria.fi/handle/10024/74101 ...nämäkin analyysit on leimattu evp:lle eikä MPKK:n virassa olleiveille tukijoille.
Haluaisitko täsmentää tuota salaliittoteoriakohtaa? Se ei tosiaankaan avautunut, mihin faktaan tai edes kohtaan tuo heitto perustui.Salaliittoteoriat ovat usein maukkaita, harvoin todellisuutta.
Tämä oli tämän MPKK asian osalta minun väärin käsitys, ei @CV9030FIN sellaista väittänyt.Tästäkään ei voi vetää johtopäätöstä että evp-miehiä käytettäisiin palveluksessa olevien äänitorvena.
@Lurker
Koska pääesikunnassa ei palvele idiootteja, niin oikaiset varmaan vahventamani.
Haluaisitko täsmentää tuota salaliittoteoriakohtaa? Se ei tosiaankaan avautunut, mihin faktaan tai edes kohtaan tuo heitto perustui.
Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?
Kummasti muuten nimimerkki Lepard ottaa samalla tavalla kantaa salaliitoista, ja yhtä heppoisin perustein. Oletteko ehkä serkuksia?
Aika hyvät speksit laitoit(te) kehiin . Olematta pääesikunnasta.En palvele pääesikunnassa eikä omat kykyni, kokemukseni ja koulutukseni riitä niin tasokkaisiin vastauksiin kuin ehkä toivoisit, mutta yritän parhaani.
On selvää että sekä HX että Laivue2020 rahoitus tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta. Nämä ovat PV:n kannalta kriittisiä järjestelmiä ja HX tulee olemaan PV:n pääasejärjestelmä. Tämä tarkoittaa tosiasiassa että näiden hankkeiden ajaksi todellinen puolustusbudjetti kasvaa roimasti, prosentit BKT:stä voi laskea lahjakkaampi matemaatikko. Mistä rahat? Olemattomalla taloustieteellisellä koulutuksellani toivon että EKP:ltä hyvin alhaisella korolla.
Meri- ja ilmapuolustus ovat yhtä lailla alueellista puolustusta kuin maaoperaatiotkin. Me tarvitsemme kaikkia puolustushaaroja, yhden lamautuminen estää kahden muun toiminnan.
Mitä tulee merikuljetuksiin niin niiden suojaaminen on vain yksi tulevan alusluokan tehtävistä. Tyypillisesti tämänkokoiset alukset pystyvät ulottamaan tulta kauas sekä maalle että merelle, ja en yllättyisi vaikka uuden laivueen aluksilla olisi huomattava ilmapuolustuskyky. Lisäksi aluksilla luodaan meritilannekuvaa sieltä mihin maasijoitteiset merivalvontatutkat eivät näe, ilmatilannekuvaa sieltä mihin ilmavoimien tutkat eivät yllä, etsivät sukellusveneitä ja toteuttavat signaalitiedustelua sieltä mistä maasijoitteiset vastaanottimet eivät signaalia enää löydä. Mitään näistä tempuista ei voi tehdä yhdessä tai erikseen muilla järjestelmillä. Lentokoneella (pl. suto) lyhytaikaisesti, aluksella vuorokausia tai viikkoja yhtäjaksoisesti.
Kiianlinnan mielestä on tärkeämpää laittaa rahaa maa-alueen tai rannikon puolustamiseen. Tulevat alukset tekevät molempia. Rannikkoa puolustetaan ohjuksilla sekä merelle että ilmaan. Puolustaminen voidaan vain toteuttaa kauempaa, ei pelkästään rannalta varpaat vedessä seisten. Sitä varten meillä on muita järjestelmiä. Rannikon puolustus vaatii syvyyttä ihan samalla lailla kuin maa-alueen puolustus. Linjapuolustus murretaan ihan yhtä lailla. Vain alusten (ja lentolaitteiden), miinojen ja maasijoitteisten järjestelmien yhteistoiminnalla saamme rannikon puolustukseen syvyyttä, viemällä sensoreita ja aseita merelle. Maa-alueen puolustamiseen aluksilla voitaneen osallistua sekä luomalla tilannekuvaa että tulenkäytöllä, aika näyttää.
Mitä tulee KV-yhteistoimintaan, se tulee kaupan päälle aivan kuten HX-hankkeessakin. Se ei ole määräävä tekijä teknistä määrittelyä laadittaessa. Yhteensopivuudelta olisi vaikea välttyäkin. NATO-epäyhteensopivan tekeminen on todennäköisesti kalliimpaa kuin yhteensopivan.
Kiianlinna haluaisi lisää ilmatorjuntaa, alukset tuonevat myös sitä. Isompaan alukseen tulee todennäköisesti raskaampi ilmatorjunta-aseistus kuin Umkhonto. Tämä on ainakin loogista. Israelilla on korveteissa Barak 8- ohjus jonka kantama on 70-90km (Wikipedia).
Mainittakoon loppuun etten tiedä yhtään minkälaiset uuden alusluokan tekniset speksit tulevat olemaan. Kaikki perustuu oletukseen että korvettiluokan alukseen mahdutetaan järeämmät järjestelmät kuin nykyisiin ohjusveneisiin. Hintaa tulee mutta tulee melkoinen suorituskykyloikkakin, ihan kuten HX:ssä.
Aika hyvät speksit laitoit(te) kehiin . Olematta pääesikunnnasta.
Miksei asiaa voi hoitaa nykyisenkaltaisilla ohjusveneillä? Merikuljetusten suojaaminen ei onnistu noilta neljältä korvetilta mitenkään, joten vaatimuksia voisi käsitellä realistisesti.
Siihen että evp-miehiä käytettäisiin palveluksessa olevien syväkurkkuuna. Toki joku yksilö voi näin toimiakin, mutta nämä evp-miesten ulostulot ovat yleensä sellaista kärryiltä pudonneen horinaa että kovin menestyksekäs toimintatapa se ei ole.
Lepardia en usko tuntevani enkä tiedä henkilöä nimimerkin takaa. Sukua ei olla, siitä olen varma.
Palataanpa välillä positiiviseen. Minusta on suorastaan erinomaista viime aikoijen kehitys liittyen esim. Torsti Sirenin ja James Mashirin uskallukseen viedä eteenpäin julkista keskustelua.
On selvää että sekä HX että Laivue2020 rahoitus tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta
On selvää että sekä HX että Laivue2020 rahoitus tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta
Kyllä tässä on varmasti perää. Muuten rahoittaminen on kyllä täysin toivotonta